Kysy asiantuntijalta -

Hei
Tilanne on ymmärrettävän raskas. Mitään pakkohoitokeinoja ei  tällaisessa tilanteessa kyllä ole. Yhtenä vaihtoehtona on keventää yöllisen perusinsuliinin määrää, ehkä hoitotasapainon kustannuksella. Toisaalta liiallinen jatkuva alkoholinkäyttö on vähintään yhtä merkittävä terveydentilaan ja pitkäaikaisennusteeseen vaikuttava tekijä kuin diabetestasapaino. Tässä tietenkin tarvittaisiin omaisesi omaa osuutta. Kuten mainitsitkin, hiilihydraatin nauttiminen olisi myös tärkeää yötä vasten.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Kuten totesit, sokerirasitustestin 2 t:n arvosi 8.9 mmol/l on poikkeava. Oletan että sinulta tutkittiin myös paastoarvo ja 1 t:n arvo, jotka ilmeisesti olivat normaaleja. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos ainoastaan 1 verensokeriarvo 3:sta on poikkeava soikerirasitustestissa, pidetään raskausdiabetesta lievä-nä. Tämä ilmenee mm. siten, että näiden äitien ylisuurten (makrosomisten) lasten määrä ei ole suurempi kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Lisäksi ruokavalio riittää yleensä poikkeuksetta hoidoksi. Jos sen sijaan 2 tai 3 verensokeriarvoa ovat poikkeavia, joudutaan joka kolmannella äidillä aloittamaan insuliinihoito ruokavalion lisäksi. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista joka viides on ylisuuri syntyessään. Laskettuna aikana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino on 4500 g tai enemmän. Olet varmaan saanut dieetti- ja seurantaohjeet. Raskausdiabeteksen seurannassa dieetti-hoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuajaksi. Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia.

Kysyit, miksi sinulla todettiin raskausdiabetes, vaikka sinulla ei ilmeisesti ole raskausdiabeteksen riski-tekijöitä. Et ole tehnyt mitään väärin. Tosiasia on että osa äideistä sairastuu raskausajan diabetekseen, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia riskitekijöitä. On tärkeää lapsesi kannalta, että raskausdiabetes todet-tiin. Näin voidaan seurata verensokeritasoasi raskauden edetessä ja aloittaa asianmukainen dieettihoito. Raskausdiabeteksessa insuliinin teho kudoksissa on alentunut eikä haiman tuottama insuliini riitä korvaamaan lisääntynyttä insuliinin tarvetta. Tätä kutsutaan insuliinin resistenssiksi. Insuliinin tehon hei-kentymisestä seuraa verensokeritason kohoaminen eli diabetes.

Ei tunneta tarkasti miksi ja miten insuliinin resistenssi syntyy. Tiedetään, että ylipaino ja liikunnan puute heikentävät insuliinin tehoa ja ovat siten raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Mutta myös normaalipainoisilla voi esiintyä insuliinin tehon heikentymistä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat myös raskausdiabeteksen syntymiseen. Mainitsit että suvussasi ei ole diabetesta. Tämä ei kuitenkaan täysin poissulje mahdollisuutta, että sinulla olisi diabeteksen perinnöllisiä tekijöitä. Raskausajan diabeteksellä on melko vahva yhteys tyypin 2 diabetekseen. Naisilla, joilla on todettu lieväasteinen raskausdiabetes, on noin 10-20%:n mahdollisuus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 diabetekseen. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla vastaava mahdollisuus on yli 50%.

Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämäs-sään tyypin 2 diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Diabetes, sen enempää tyypin 1 kuin tyypin 2 diabates, tai mikään diabetekseen käytössä oleva hoitomuoto, ei millään tavalla vaikuta jälkeläisten sukupuolen määräytymiseen.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei !
Oletan että kysymys liittyy lähinnä diabetekseen ja sokeriarvoihin. 
Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä että sokerirasituskoe on varsin poikkeuksellinen rasite elimistölle - siinähän annetaan 75 grammaa sokeria, eli huomattavasti enemmän kuin aterioissa. Mielestäni aterianjälkeiset sokeriarvot ovat erinomaisia eli kuulostaa hyvältä. 
Yleisesti pidetään tavoitteena että aterianjälkeinen sokeriarvo mitattuna 2 tuntia aterian jälkeen tulisi olla alle 8 mmol/l - eli hyvin menee.

Yt
Johan Eriksson

Hei
Diabetes puhkeaa tyypillisesti monen tekijän summana ja näihin kuuluvat muun muassa ylipaino ja vähäinen liikunta. Myös MELAS-tautiin liittyy selvästi suurentunut diabetesriski. Kortisonilääkitys lisää myös diabetesriskiä varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla.

Yt
Johan Eriksson