| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Hei! Pieni poikani on ollut kovin väsynyt ja levoton. Aukile päässä on normaalia enenmmän montulla ja olen veikannut sen johtuvan nestevajauksesta. Pikkumies ei juo kovin paljoa ja syystäkin siis pissa haisee pahalle vaipassa. Korvike maitoa ei saa menemään kuin max 150 ml päivässä, vettä hieman paremmin, omaa maitoa ei enää tule. Nyt tuo väsymys on alkanut huolestuttaa ja mittasin paastoverensokerin aamulla klo 9 (syömättä yli 10h) kotimittarilla ja se näytti 7,1. Onko arvo huolestuttava??? Söimme aamupuuron klo 9.10 ja hän joi vähän vettä jonka jälkeen poika touhusi noin puoli tuntia ja nukahti. Mittasin uuden arvon noin klo 11 eli 2h ruokailun jälkeen ja arvo oli 6.1. Voiko siis väsymys olla vain nestevajauksesta johtuvaa vai tulisiko huolestua tuosta korkeasta aamuarvosta??? Itselläni oli raskausaikana paastosokerit koholla sokerirasitustestissä ja sain neuvolasta mittarin kotiin ja arvot olivat kuitenkin hyvät koko loppuraskauden ajan. Poika painoi syntyessään 3275g ja oli 49 cm pitkä eli normivauva. Sokereita seurattiin alkupäivät ja lisämaitoa annettiin pariin kertaan kun arvot olivat alhaisia. Muuten poika on kehittynyt ihan hyvin keskikäyrillä. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-08-25 |
|
Hyvä kysyjä,
Selvää diagnoosia ei noista mainituista arvoista saa. Glukoosiarvot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että asiaa on viipymättä selvitettävä eteenpäin. Nestevajaus voi syntyä jo mainituillakin glukoosiarvoilla. Aukileen kuopalla olo viittaa kuivumistilaan, jonka syy on selvitettävä. Myös väsymys voi sopia diabetekseen.
On aihetta mitata plasman glukoosia ennen ateriaa sekä 30 ja 60 min. päästä, myös plasman ketoaineet (P-OHBUT) ja virtsan glukoosi. Pienen vauvan diabetes etenee hyvin nopeasti ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joten mieluummin vaikka turhaan tutkimuksiin kuin asiassa viivyttelemään. Oireet viittaavat vähän turhan paljon diabeteksen mahdollisuuteen.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Hei, olen 37v nainen ja sairastunut T1 diabetekseen vuonna 1996 (23 vuotiaana). Synnytin viime lokakuussa ensimmäisen lapseni. HBA1C on pyörinyt tasaiseen 6,8-7,9 väliä. Keväällä jaloissani alkoi oudontuntuinen särky, aivan kuin penikka, joksi sitä ensin luulinkin, kun olin aloittanut aktiivisemman urheilun tauon jälkeen. Särky ei kuitenkaan häipynyt, eikä jomotusta ja aaltoilevaa kipua tahdo poistaa edes Burana 600 mg. Kävin keväällä uudella diabeteslääkärillä, jonka mielestä kyseessä saattaa olla neuropaattinen kipu. Määräsi vaivaan Triptyliä, jota en kuitenkaan vielä ole alkanut ottamaan. Heinäkuussa kipu oli maltillista, mutta palasi nyt taas voimalla. En tahdo pystyä liikkumaan ollenkaan kivulta. Kysymykseni kuuluukin: onko kyseessä neuropatia ja voiko asian varmistaa jotenkin, tai poissulkea muut mahdolliset kivun aiheuttajat? Mikä olisi oikea osoite; ortopedi, reumatologi, neurologi...? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-25 |
|
Hei
Olisiko niin, että diabetestasi hoitava lääkäri ottaisi ensin kantaa siihen, sopivatko oireet ja löydökset neuropatiaan. Onko jalkojen, kosketustunto, värinätunto, kylmä/kuumatunto normaali, onko jaloissa viitteitä muista, esim niveltulehdus-löydöksistä. Diabeettista neuropatiaa tutkitaan hermoratatutkimuksella, joita tehdään sairaaloiden neurofysiologisissa yksiköissä. Hoitava lääkärisi voi myös oman arvionsa mukaan ottaa tarvittavia laboratoriotutkimuksia, joilla reumaperheen sairauksia ja ehkä joitakin aineenvaihduntasairauksia (kilpirauhasen vajaatoiminta esim) voidaan poissulkea. Vasta tämän jälkeen kannatanee miettiä muita erikoisaloja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen jo vuosia ajatellut, että siedän sokeria huonosti. Herkuttelua, joka jää helposti päälle, seuraa väsymys - jopa masennus. Kokeilin vasta kotikäyttö-verensokerimittaria Accu-Chek illan runsaiden "kakkukestien" jälkeen ja 2 h kuluttua arvot olivat 12.5. Seuraavana aamuna n. 10 h syömisestä lukema oli vielä 7,4. Mitä tämä kertoo? MItä tehdä? Onko syytä huoleen? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Molemmat lukemat ovat diabetesrajan ylittäviä. Omat mittaukset ovat toki "epävirallisia". Sinun kannattaa hakeutua lääkäriin ja sitä kautta sokerirasituskokeeseen. Sokerirasituskokeen avulla poissuljetaan tai todetaan diabetes.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Minulla on todettu lieva raskausajan diabetes raskausviikolla 32 (arvot 4.2 paaston jalkeen ja 7.8 2t kuluttua sokeriliuoksen juomisesta). Olen hoikka ja raskauteni on ollut 'helppo', joten tämä tuli täytenä yllätyksenä. Ensimmäinen lapsemme oli toki suhteellisen suurikokoinen (4,4kg ja 54cm). Mitä riskejä raskausajan diabetes aiheuttaa lapselle tai itselleni loppuraskauden aikana? Mitä mahdollisia seurauksia lapselle tästä voi aiheutua myohemmin? Asun ulkomailla ja täällä ei ole käytössä sokeriarvojen mittaaminen kotona. Olen ymmärtänyt etta tärkeimpänä hoitona on ruokavalio ja liikunta (joista kummastakin sain hyvin vähän tietoja). Mikä on tärkeintä ruokavaliossa, erityisesti kun en voi seurata mitattuja arvoja jatkuvasti? Voinko jatkaa normaalisti kaikkea liikuntaa, myös sykettä nostavaa hikiliikuntaa (spinning, kuntosali). Kiitos vastauksestanne jo etukäteen!
|
Raskaus |
2010-08-16 |
|
Hei,
Ilmoittamasi 2 t:n sokerirasitustestin paastoarvo 4.2 mmol/l ja 2 t:n arvo 7.8 mmol/l ovat täysin normaaleja, joten sinulla tämän mukaan ei ole raskausdiabetesta. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Siten paastoarvosi ja 2 t:n arvosi ovat huomattavasti alle poikkeavien raja-arvojen. Siten voit myös syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Et maininnut tehtiinkö rasitustesti Suomessa vai muualla. Raja-arvot poikkeavat kuitenkin vain vähän toisistaan eri maiden välillä. Tuntuu erikoiselta, että sinulle on sanottu että sairastat raskausdiabetesta.
Tiedetään, että pieni osa äideistä, joilla ei ole raskausdiabetesta, synnyttävät ylisuuren (makrosomisen) lapsen. Suomessa joka viides vastasyntynyt painaa syntyessään 4 kg tai enemmän. Ylisuurena syntymäpainona pidetään vasta 4.5 kg tai enemmän laskettuna aikana syntyneistä. Vaikka ensimmäinen lapsesi painoi 4.4 kg syntyessään, häntä voidaan pitää syntymäpainoltaan normaalina. On kuitenkin hyvä, että sinulle tehtiin sokerirasitus. Näin sinun kohdallasi raskausdiabetes on poissuljettu. Koska ensimmäinen lapsesi kuitenkin oli suhteellisen kookas, olisi hyvä että kävisit tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla 36.-37. raskausviikolla lapsen koon arvoinnissa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Tervehdys! Miten 1. tyypin diabeetikon tulisi lisätä puhdasta lihasmassaa? Miten insuliinit vaikuttavat painon maltilliseen nostamiseen? Onko vaikeampaa tai helpompaa rakentaa lihaksia kuin terveen ihmisen? Onko mahdollista käyttää steroideja tai muita lääkeaineita?
Tietoja itsestäni:
-sairastuin vuonna 2001
-hoitotasapaino hyvä
-ikä 20 180cm/75kg
-rasva% alle 10
-aerobista liikuntaa 3xvko
-kuntosalitreeniä 4-6xvko |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Tyypin 1 diabeetikolla insuliinihoito on varsin painoneutraali, jos insuliiniannokset ovat oikeat, ja perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea. Steroideja ei pidä käyttää, liikunnan ja voimaharjoittelun tarkoituksena kai olisi olla terveyttä edistävää, silloin on mieletöntä käyttää steroideja, joiden vakavat haittavaikutukset ovat kiistattomia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| 30v. veljelläni on tyypin 1 diabetes, useiden vuosien ajan kaikki viikonloput ja juhlapyhät on menneet alkoholia nauttiessa. Kuluneen vuoden aikana hän on mennyt useita kertoja insuliinishokkiin, johtuen piikin pistämisestä ja syömättömyydestä.
Asun hänen naapurissaan, ja hänen toinen sisaruskin asuu naapurissa, jompi kumpi meistä menee aina hänen luokseen tarkistamaan tilanteen, ja tarvittaessa auttaa / soittaa apua jos tarve vaatii. Inhottava kierre, puhe ei auta, eikö mitään "pakkohoito" keinojakaan ole olemassa, en enää itse tiedä mitä tehdä? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Tilanne on ymmärrettävän raskas. Mitään pakkohoitokeinoja ei tällaisessa tilanteessa kyllä ole. Yhtenä vaihtoehtona on keventää yöllisen perusinsuliinin määrää, ehkä hoitotasapainon kustannuksella. Toisaalta liiallinen jatkuva alkoholinkäyttö on vähintään yhtä merkittävä terveydentilaan ja pitkäaikaisennusteeseen vaikuttava tekijä kuin diabetestasapaino. Tässä tietenkin tarvittaisiin omaisesi omaa osuutta. Kuten mainitsitkin, hiilihydraatin nauttiminen olisi myös tärkeää yötä vasten.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei!
Olen raskaana 32. viikolla, 34-vuotias hoikka, säännöllisesti urheileva ja ravintosuosituksia suorastaan orjallisesti noudattava nainen. Virtsassa olleen glukoosin vuoksi jouduin sokerirasitustestaukseen jonka 2. h:n tulos oli 8.9 eli olen sairastunut raskausajan diabetekseen. Neuvolasta jättivät minut järkyttyneenä ilman mitään neuvoja tai selityksiä, ja kysyisinkin nyt miten olen tämän itselleni aiheuttanut, mitä olen tehnyt väärin ja mitä täytyy tehdä toisin? Suvussani ei ole diabetesta, ja olen 1. kertaa raskaana. Kiitos etukäteen vastauksesta. |
Raskaus |
2010-08-16 |
|
Hei,
Kuten totesit, sokerirasitustestin 2 t:n arvosi 8.9 mmol/l on poikkeava. Oletan että sinulta tutkittiin myös paastoarvo ja 1 t:n arvo, jotka ilmeisesti olivat normaaleja. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos ainoastaan 1 verensokeriarvo 3:sta on poikkeava soikerirasitustestissa, pidetään raskausdiabetesta lievä-nä. Tämä ilmenee mm. siten, että näiden äitien ylisuurten (makrosomisten) lasten määrä ei ole suurempi kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Lisäksi ruokavalio riittää yleensä poikkeuksetta hoidoksi. Jos sen sijaan 2 tai 3 verensokeriarvoa ovat poikkeavia, joudutaan joka kolmannella äidillä aloittamaan insuliinihoito ruokavalion lisäksi. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista joka viides on ylisuuri syntyessään. Laskettuna aikana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino on 4500 g tai enemmän. Olet varmaan saanut dieetti- ja seurantaohjeet. Raskausdiabeteksen seurannassa dieetti-hoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuajaksi. Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia.
Kysyit, miksi sinulla todettiin raskausdiabetes, vaikka sinulla ei ilmeisesti ole raskausdiabeteksen riski-tekijöitä. Et ole tehnyt mitään väärin. Tosiasia on että osa äideistä sairastuu raskausajan diabetekseen, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia riskitekijöitä. On tärkeää lapsesi kannalta, että raskausdiabetes todet-tiin. Näin voidaan seurata verensokeritasoasi raskauden edetessä ja aloittaa asianmukainen dieettihoito. Raskausdiabeteksessa insuliinin teho kudoksissa on alentunut eikä haiman tuottama insuliini riitä korvaamaan lisääntynyttä insuliinin tarvetta. Tätä kutsutaan insuliinin resistenssiksi. Insuliinin tehon hei-kentymisestä seuraa verensokeritason kohoaminen eli diabetes.
Ei tunneta tarkasti miksi ja miten insuliinin resistenssi syntyy. Tiedetään, että ylipaino ja liikunnan puute heikentävät insuliinin tehoa ja ovat siten raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Mutta myös normaalipainoisilla voi esiintyä insuliinin tehon heikentymistä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat myös raskausdiabeteksen syntymiseen. Mainitsit että suvussasi ei ole diabetesta. Tämä ei kuitenkaan täysin poissulje mahdollisuutta, että sinulla olisi diabeteksen perinnöllisiä tekijöitä. Raskausajan diabeteksellä on melko vahva yhteys tyypin 2 diabetekseen. Naisilla, joilla on todettu lieväasteinen raskausdiabetes, on noin 10-20%:n mahdollisuus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 diabetekseen. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla vastaava mahdollisuus on yli 50%.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämäs-sään tyypin 2 diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!Voiko miehen 1-tyypin diabetes tosiaan aiheuttaa sen että emme saa kuin tyttölapsia?Näin olen kuullut ja pitääkö tämä paikkansa?Voiko asiaan itse vaikuttaa mitenkään?Mies sairastunut 1-tyypin diabetekseen 5-vuotiaana.Hoitotasapaino hänellä ihan hyvä ja ikää 34 vuotta.Kiitos! |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Diabetes, sen enempää tyypin 1 kuin tyypin 2 diabates, tai mikään diabetekseen käytössä oleva hoitomuoto, ei millään tavalla vaikuta jälkeläisten sukupuolen määräytymiseen.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei. Olen 62v. nainen, sairastanut verenpainetautia 25 vuotiaasta asti. Pituuteni on 150cm ja painoni 86,5kg.
Verenpaineeni ovat välillä 134/85 - 150/100 (rannemittarilla otettuja). Lääketykseni on Seloken Zoc 190mg 1 tabl/pv.
Cozaar 100mg 1 tabl/pv. Thyrox 0,1mg 1,5 tabl/pv. ja Metforem 500mg 1 tabl/pv. kakkostyypin diabeteksen hoitoon. Omasta vapaasta tahdosta syön kahdesti viikossa Emgesan Mg2+ magnesium jota saa apteekista ilman reseptiä.
Ennen lääkitystä terveyskeskuksessa otettu kahden tunnin sokeriarvoni oli 13 mmol/l. Lääkityksen alettua, kaksi tuntia ruokailun jälkeen otettu ensimmäinen arvo on 6,8 mmol/l. Metforem lääkityksellä ja ruokavalioa tarkkaillen arvoni ovat olleet (5,9mmol/l) (6,6 mmol/l) (5,3 mmol/l).
Miltä tämä teidän mielestänne kuulostaa? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei !
Oletan että kysymys liittyy lähinnä diabetekseen ja sokeriarvoihin.
Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä että sokerirasituskoe on varsin poikkeuksellinen rasite elimistölle - siinähän annetaan 75 grammaa sokeria, eli huomattavasti enemmän kuin aterioissa. Mielestäni aterianjälkeiset sokeriarvot ovat erinomaisia eli kuulostaa hyvältä.
Yleisesti pidetään tavoitteena että aterianjälkeinen sokeriarvo mitattuna 2 tuntia aterian jälkeen tulisi olla alle 8 mmol/l - eli hyvin menee.
Yt
Johan Eriksson
|
| Veljentyttärellä on pitkittynyt niveltulehdus johon määrätty ko. reumalääkettä kortisonin lisäksi. Tulehduskierre alkoi ripulista. Saattaako tämä lääkitys laukaista diabeteksen? Nuori nainen on ylipainoinen eikä voi keppien kanssa liiemmin laihduttaa. (Isä ja täti MELAS-oireyhtymän kantajia). Isoisällä oli lievää reumaoireilua polvessa. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-08-16 |
|
Hei
Diabetes puhkeaa tyypillisesti monen tekijän summana ja näihin kuuluvat muun muassa ylipaino ja vähäinen liikunta. Myös MELAS-tautiin liittyy selvästi suurentunut diabetesriski. Kortisonilääkitys lisää myös diabetesriskiä varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla.
Yt
Johan Eriksson
|
| Minua on neuvottu syömään seuraavia vitamiineja: Kaikki B-ryhmän vitamiinit tai oluthiivaa sekä D- (25 mcg), E- (400 mg), C- (3 gr) vitamiinien lisäksi Alfalipoiinihappoa, Ubikinonia, Magnesiumia 2x250 mg, Kalanmaksaölyä (jrkl)ja Kromia 50 mcg/vrk. VS heittelee, samoin VP.
Olen kohta 75-vuotias. Kysynkin, ovatko nämä vitamiinit ja ravintolisät tarpeellisia. Muuta lääkitystä on Primaspan 100 sekä VP-lääke Lisipril 5 mg:sta 1/2. Olen väsynyt ja jalat ovat raskaat. Kiitos, kun luette tämän! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei,
Olettepa saaneet outoja ohjeita. Noitten lisäksi ei juuri ruokaa paljoa tarvitakaan.
Mistä ja miksi nuo kaikki ravintolisät on teille määrätty?
Jos ruokailunne on määrältään kovin niukkaa ja yksipuolista tai jos käytätte esim. runsaasti valkoisia viljatuotteita, ettekä syö kalaa, voisi osa noista ravintoaineista olla paikallaan.
Ohjaisin kuitenkin mieluummin syömään monipuolista tavallista ruokaa riittävästi kuin tuollaisen hivenainemäärän.
Pyrkikää syömään päivittäin ainakin seuraavat määrät eri ruoka-aineita:
- 3x2 dl rasvattomia maitovalmisteita
- Vähärasvaisia leikkeleitä ohuelti voileivillä
- Ainakin kerran päivässä ateria, jossa on ¼ lautasesta lihaa, kanaa tai kalaa.
- Syökää kalaa ainakin 2-3 krt/vkk.
- Käyttäkää ruoanvalmistuksessa rypsiöljyä ja voileivillä margariinia.
- Syökää päivittäin 4-8 palaa täysjyvä- tai ruisleipää.
- Päivittäin on hyvä syödä myös täysjyväpuuroa lautasellinen.
- Aterioilla voitte syödä joko perunaa, tummaa riisiä tai täysjyväpastaa
- Syökää jokaisella aterialla tai välipalalla, aamuisin tai iltaisin jotain tuoretta eli hedelmää, marjoja, kasviksia, juureksia, raasteita, salaatteja tai pakastevihanneksia tai pieni annos tuoremehua.
Tuosta ruokamäärästä saatte melko hyvin mainitsemianne ravintoaineita. Jos vielä epäilette ravintoaineiden saannin riittävyyttä, ei 1 monivitamiini-tabletti päivässä ole haitaksi.
Energistä syksyä toivotten
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Minulla on ollut diabetes2 10 vuotta. Pitkäaikainen sokeri ollut 6.0 ja 6.5 välissä. Vasen jalkapohjani on paikoitellen tunnoton ja tuntuu kuin olisi paikkapaikoin liimattu ylimääräinen pohjallinen jalkapohjaan.Lisäksi se hikoilee päivittäin, niin että sukka kostuu. Lisäksi talvella en voi olla ulkona ilman lämmitettävää pohjallista, koska jalkapohja ja varpaat kylmettyvät ja kovalla pakkasella esim. kantapää on kuin jäätynyt lihanpala koska lämmitettävä pohjallinen ei vaikuttanut kantapäähän.(kerran sattunut).Olen käynyt enmg:ssä kerran, mutta ei mainittavaa eroa verrattuna toiseen jalkaan.Tämä ongelma alkoi kuusi vuotta sitten pikku hiljaa, mutta paheni viime syksynä.Verenkierto on tutkittu ja se on jalassa ok.Minulla on todettu myös keliakia, Mihin tutkimuksiin kannattaisi mennä jalan vuoksi?
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Vaivasi voi kyllä olla diabeteksesta (osittain) johtuva, oletko pystynyt seuraamaan liittyykö oireet verensokerimuutoksiin? Normaali ENMG-tulos ymmärtääkseni puhuu sitä vastaan, että kyseessä olisi pysyvä vaurio hermossa. Tämä on varsin haasteellinen asia ja kysymyksesi on lähinnä se mihin tutkimuksiin tulisi mennä. En usko että sellaista yksittäistä tutkimusta on olemassa, joka kertoisi oireen syytä - neurologin kanssa voisit kyllä keskustella ja hänen kanssa miettiä mahdollisia jatkotutkimuksia kliinisen tutkimuksen jälkeen.
Yt
Johan Eriksson
|
| Käytössäni on Diformin ret 500, 2 aamulla ja 4 illalla. Onko lisänä Victoza inj. paikallaan , kun pitkäaikaissokeri on 6.4 - 7.2, Ylipainoa on noin 15 kg.
Paastosokeri on koholla , 7-8.4. Liikun kohtalaisesti ja aterioilla on kasviksia noin 300-400g/pv. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei !
Näitten tietojen perusteella sokeritasapainosi on melko hyvä - jopa erinomainen (pitkäaikaissokeri 6.4 %).
Käyttämäsi lääkitys (metformiini) tuntuu sopivalta, koska se ei vaikuta epäedullisesti painoon. Mikäli muut keinot eivät auta painonpudotus mielessä, niin Victoza saattaa kyllä olla yksi vaihtoehto.
yt
Johan Eriksson
|
| Minkäläinen insuliinipummppu on NovoRapid. Minulla on ollut diabetes vuodesta 2003 asti. Minulla ykköstyypin diabetes. Syksyllä 2010 hoitooni muuttu insuliinipumpun myötä. Minulla on yöllä tosi paljon matalia sokeriarvoja. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
NovoRapid ei ole insuliinipumppu, vaan yksi kolmesta Suomessa käytössä olevista pika- eli ateriainsuliineista. Novorapidia käytetään insuliinina insuliinipumpussa, kuten muitakin pikainsuliineja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen viikolla 28+1 raskaana ja raskausdiabetes todettiin toisessa rasituksessa viikolla 23. Edellisessä raskaudessa minulla oli insuliinihoitoinen diabetes. Nyt puolitoista viikkoa sitten aloitettiin iltaan pitkävaikutteinen insuliini, koska paastoarvot olivat koholla. Annos on nostettu 8 yksikköön Protaphania, mutta paastoarvo edelleen hieman koholla, jos paasto venyy yli kahdeksaan tuntiin (arvot välillä 5.5-5.8) Onko näistä minkä verran haittaa vauvalle? Minua huolettaa myös aterian jälkeiset arvot.Insuliinin aloituksen myötä tunnin arvot ateriasta ovat kohdallaan, mutta 2h ateriasta arvo nousee 7-8.9 välille. Mitä haittaa tästä on vauvalle? Olisiko ateriainsuliinista apua? Lähtöpainoni oli 58kg ja on noussut nyt koko raskausaikana 3kg |
Raskaus |
2010-07-05 |
|
Hei,
Seurannassa ruokavaliohoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä arvot ylittyvät toistuvasti aloitetaan dieetin lisäksi insuliinihoito loppuraskauden ajaksi kuten sinulle on tehty. Jos insuliinihoidon aikana em. raja-arvot ylittyvät, joudutaan yleensä insuliiniannoksia lisäämään. Näyttäisi siltä, että sinun kohdallasi insuliiniannos on jonkin verran liian alhainen. Annos 8 yksikköä Protaphania on vielä pieni, voisit nostaa sitä 2 yksiköllä. Jos aterian jälkeiset arvot ovat toistuvasti yli 7.7 mmol/l, olisi todennäköisesti hyvä lisätä aterian yhteyteen pieni määrä lyhytvaikutteista insuliinia. Nykyisin käytetään myös raskaus-diabeetikoilla aterian yhteydessä ns. ’raketti-insuliineja’ niiden helppokäyttöisyyden vuoksi. Sinun tulisi kuitenkin keskustella sinua hoitavien lääkäreiden kanssa insuliinihoidon muutoksista.
Em. verensokerin tavoitearvojen tarkoitus on vähentää lapsen kasvamista ylisuureksi. Äidin lievästikin koholla oleva verensokeritaso pitkään jatkuessaan voi johtaa lapsen kiihtyneeseen kasvuun kohdussa. Et maininnut ensimmäisen lapsesi syntymäpainoa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, mutta dieettihoitoisten lapsista vain 4%, mikä on sama kuin ei-diabeetikkojen raskauksissa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lähes viisinkertainen määrä ylisuuria lapsia johtuu todennäköisesti insuliinihoidon aloittamisen viivästymisestä. Sinun kohdallasi insuliinihoito on todennäköisesti aloitettu riittävän ajoissa. Synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla seurataan lapsesi kasvua kohdussa ja tehdään päätös synnytystavasta ja ajankohdasta.
Koska raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, olisi verensokeriarvojasi mitattava 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos nämä arvot ovat normaaleja, seurataan jatkossa verensokeriarvojasi kerran vuodessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Olen 30-v tyypin I diabeetikkonainen. Olen sairastanut dm1 19v. Käytössä on insuliinipumppu, Humalog-insuliinilla. HbA1c on pitkään ollut noin 8%, nyt kesäkuun alussa 7.8%. Kaikki muut labrat ok. Painoni on alkanut pikkuhiljaa nousta ja nyt alkuvuoden aikana noussut 3-4kg. Harrastan säännöllisesti melko aerobista liikuntaa ja syön terveellisesti ja säännöllisesti. Teen päivätyötä joten elämäni on kaikenkaikkiaan säännöllistä. Olen sairastanut 2 x masennuksen, nyt en kuitenkaan ole lääkityksellä ja voin hyvin. Minulla todettiin juuri (todennäköisesti) myös ärtynyt paksusuoli. Kysymykseni kuuluu siis voiko diabetes vaikuttaa lihomiseeni? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-07-05 |
|
Hei
Kesälomien vuoksi vastaus hieman viiveellä.
Insuliinihoito ei sinänsä aiheuta painonnousua. Myöskään tyypin 1 diabeetikot, riipumatta taudin kestosta, eivät ole keskimääräistä painavampia.
Mainitset, että liikut säännöllisesti. Oletko miettinyt, joudutko syömään välipaloja tai runsaammin kuin yleensä söisit liikunnan yhteydessä, jottei verensokeri laske liian matalalle? Tällainen varmistelusyöminen voi lisätä turhaa energian saantia yllättävänkin paljon, ja silloin olisi parempi "höylätä" vähän insuliinia pois. Miten on niin sanotun hyötyliikunnan /arkiliikunnan määrä , onko siinä vuosien kuluessa tapahtunut vähenemistä aiemmasta? Jos kuntoliikunta ei ole (lähes) jokapäiväistä, on tuo kaikenlainen päivän mittaan tehty liikkuminen - tai liikkumattomuus- kuitenkin paljon oleellisempi painon kannalta kuin 2-4 kertaa viikoosa tapahtuva 1-2 tunnin liikunta.
Masennukseenhan tiedetään myös eri syistä liittyvän painon nousua, mutta kuten mainitset voit sen suhteen nyt paremmin.
Kun huonossa tasapainossa ollut diabeetikko, tyyppi 1 tai tyyppi 2 diabetestä sairastava, onnistuu parantamaan hoitotasapainoaan, voi tähän tasapainon paranemisvaiheessa liittyä painon nousua, jolle löytyy useita syitä. Korkean verensokerin aikana virtsaan karkaa sokeria - ja samalla energiaa. Kun tasapaino paranee, jää kyseinen energiamäärä elimistöön, ja jos energian saanti = syöminen on runsaampaa kuin energian kulutus= normaali aineenvaihdunta ja liikunta, johtaa tämä jatkuvaan painonnousuun. Erittäin huonossa tasapainossa myös lihasmassa vähenee, ja tasapainon parannuttua elimistö pyrkii rakentamaan lihasmassaa. Tästä ei kuitenkaan sinun kohdallasi ole kyse.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Hei.
Kysymykseni liittyy ehkäisypillereihin. Onko jotain eriltyistä merkkiä mitä diabeetokoiden suositellaan käyttävän? Kävin lääkärin vastaanotolla ja hän määräsi minulle Yasminelle merkkisiä e-pillereitä....kuitenkin kun luin niiden käytöohjeita huomasin että niitä ei suositella diabeetikoille!!? En uskaltanut alkaa syömään niitä ja asia askarruttaa minua. Kiitos vastausesta jo etukäteen :) |
Tyypin 1 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei,
Sekä estrogeenia että keltarauhashormonia sisältävät yhdistelmäpillerit sopivat hyvin diabeetikoille tietyin rajoituksin. Koska yhdistelmäpillerit lisäävät myös terveillä jonkin verran veritulppariskiä, näitä ei suositella diabeetikoille, joilla on veritulppia lisääviä riskitekijöitä. Näitä ovat mm. vaikea-asteinen verenpainetauti, aikaisemmin sairastettu veritulppa, tupakointi, perinnöllinen tai hankittu veritulppia altistava hyytymistekijäpuutos sekä diabeteksen aiheuttamat verisuonimuutokset (retinopatia tai munuaisten vajaatoiminta). Mainitsemasi ehkäisypillerin ohjeissa pilleriä ei suositella diabeetikoille, joilla on verisuonikomplikaatioita, vaikea-asteinen verenpainetauti tai korkeat kolesteroli- ja triglyseridiarvot. Jos diabeetikolla ei ole em. riskitekijöitä, voidaan ehkäisypillereitä hyvin käyttää. Useimmilla diabeetikoilla nykyisin käytössä olevat ehkäisypillerit eivät vaikuta diabeteksen hoitotasapainoon.
Kierukka on hyvä vaihtoehto ehkäisypillereille, kun näiden käyttöä ei voida suositella. Aikaisemmin käytössä olleet kookkaat kierukat aiheuttivat jonkin verran normaalia useammin tulehduksia diabeetikoilla, mutta nykyiset sirot kierukat sopivat varsinkin synnyttäneille diabeetikoille erittäin hyvin. Hormonikierukka vähentää kuukautisvuodon määrää ja sitä käytetäänkin runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa. Sekä kuparikierukka että hormonikierukka voidaan asettaa myös synnyttämättömälle diabeetikolle. Kierukan käyttäjän on hyvä käydä vuosittain gynekologisessa tarkastuksessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Mittasin pari päivää sitten paastoarvon. Ensimmäisellä kerralla oli arvo 6,7 , mutta silloin ei ollut vielä kulunut kahtatoista tuntia syömättä. Tunnin päästä mittasin, niin arvo oli 4,9. Ihmettelin niin suurta muutosta, joten mittasin vielä -tulos 7,4. Ja mittaus kerran vielä 6,1. Kolme viimeistä mittausta olivat aivan peräkkäisiä. Voiko vaihdella näin paljon - mittari on uusi.Mielessäni jätin korkeimman ja matalamman pois ja luotin lukuun 6,1. Lääkkeenä on illalla 1000g Glucophage 1 tabletti. Kiitos! |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-07-01 |
|
Hei
Peräkkäisissä mittauksissa vaihteluväli 4.9-7.4 on liian suuri. Mittaustulokseen voi vaikuttaa mm. pisaran koko. Oliko pisara riittävä kaikissa mittauksissa? Sinun kannattaa olla yhteydessä mittarifirman asiakaspalveluun ja kertoa ongelmastasi. He voivat lähettää sinulle kontrolliliuosta, jonka avulla voit tarkistaa mittarin toiminnan.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Olen 65-vuotias. Perussairautena astma. Vuosia ollut käytössä kolesterolilääkitys. Ei ylipainoa. Harrastan liikuntaa.
Nyt yllättäen paastoverensokeri 10-11 ja HbA1c 62-66(7,8-8,2%). Ei sukurasitusta |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Kysymyksessä on vähän perustietoa, otsikon mukaan kysymys kuuluu voiko kolesterolilääkitys aiheuttaa diabeteksen?
Kolesterolilääkitys lisää hiukan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta lääkityksen suojaava vaikutus sydän- ja verisuonisairauksilta kumoaa tämän pienen lisäriskin.
Tyypin 2 diabetes johtuu monesta tekijästä kuten esimerkiksi perintötekijöistä, liikunnan määrästä ja iästä ja näihin verrattuna kolesterolilääkityksen merkitys on erittäin pieni.
Ystävällisin terveisin
Joahn Eriksson
|
| Hei!
Olen 30-vuotias nainen ja paastoverensokerini on jo monta vuotta heitellyt että jatkuvasti joka hiukan alle tai yli 6, nyt kun kävin verenpainemittauksessa hoitaja huolestui koska arvo oli 6,4 en ollut aamulla syönyt mitään,ottanut vain lääkkeeni ja iltapalasta oli aikaa 12 tuntia,joka ei ollut epäterveellinen (jugurtti,satsuma ja tomaatti). Isovanhemmillani oli diapetes. onko mahdollista että minullekin on kehittynyt tuo vuosien kuluessa? Itselläni on myöskin mittari kotona kun diapeteshoitaja antoi että kotona myöskin tarkkailla. Ruokailun jälkeen arvot ovat matalammat, noin 4.5-5 |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Paastosokeri on normaali, jos se on alle 6.1. Lukemat välillä 6.1-6.9 ovat kohonneita paastosokereita ja kertovat suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen. Sinulle kannattaisi tehdä sokerirasituskoe, jos paastosokerisi on pitkään ollut yli 6. Siinä mitataan verensokeri ennen ja 2 tuntia sokeriliuoksen nauttimisen jälkeen.
Sinulla ei siis ole diabetesta, mutta riskisi saada diabetes on suurentunut.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Tyttömme heräsi tänään n.klo 8 oli nukkunut ilta 21:stä asti ja takana siis hyvät yöunet. Aamupalan söi reippaasti tosin kovin ravinnerikas ei ollut; Riisimuroja, 1 tl kaakaojauhetta ja vähän maitoa. Pari tuntia tästä n. klo 10 olimme pukemassa vaatteita päälle lähteäksemme ulos. Tässä vaiheessa tyttömme alkoi hoiperrella ja horjua kovasti. Luulimme ensin hänen pelleilevän, mutta ulos siirtyässämme sama jatkui edelleen. Myös silmät olivat "puolitangossa" ajoittain, eli näytti siltä että olisi voinut nukahtaa vaikka seisaalteen. Kokonaistilannetta kuvaa hyvin että tyttö näytti aivan juopuneen oloiselta.
Noh tilanteen tajuttuamme ja säikähdettyämme hyppäsimme samantien autoon ja ajoimme suoraan ensiapuun. Automatkalla äitinsä sylissä sama jatkui, ja yritimme jutella kovasti jotta ei nukahtamaan pääsisi. Mieleen jäi eräs tilanne kun tyttö katsoi minua ja päästi pienen huudon aivan kuin olisi havahtunut tai säikähtänyt minua. Merkille pantavaa kuitenkin että kysymyksiin vastaili ja osasi näyttää kysyttäessä nenänsä ym. että tilanteen taju mielestäni silti säilyi kaiken aikaa.
Automatka oli onneksi lyhyt n 5min sairaalaan, ja sieltä ohjasivat ensiavusta TK:n puolelle, samassa rakennuksessa kun ovat. TKssa mitattiin välittömästi sokerit ja CRP. CRP normaali (alle 8) sokerit 3.3. Hoitaja sanoi hivenen alhaiseksi ja toi 2.5dl TRIP mehun jonka tyttö joi reippaasti klo oli jotakuinkin 11 tällöin, eli suurinpiirtein tunti kulunut kotona alkaneesta hoipertelusta. Tästä mehun juonnista n. tunti eteenpäin ja lastenosastolle odotellessamme tyttö alkoi olla jo normaali, ja horjumista eikä silmien loppasua enää ollut. Lastenlääkärille päästyämme tutkimusten jälkeen (korvat, RR, pupillit kaikki ok.) lääkäri ei nähnyt tarvetta lähettää mihinkään kuvauksiin ja käski jatkamaan normaalielämää. Piti todennäköisenä verensokerin mataluutta, koska oli alle viitearvojen ja mehun jälkeen olo koheni..
Tyttö nyt nukkuu äitinsä vieressä, koska yksin emme uskaltaneet heti eka yöksi tapahtuneen jälkeen nukkumaan jättää. Samalla olen itse alkanut hakea infoa netistä ja löysinkin tämän paikan. Samalla tosin löysin myös faktaa ainakin aivokasvaimista, epilepsiasta ja joistain "hyvänlaatuisista" huimauskohtauksista. Näistä huimauskohtauksista lastenlääkärimmekin aiemmin puhui, mutta poissulki sen jossainmäärin koska niiden ilmeisesti pitäisi olla suht nopeakestoisia eikä 2h mittaisia, kuten meillä koko tilanne kesti.
Elikkäs onko todennäköistä että heikolla aamupalalla, näillä sokeriarvoilla, oireilla ja mehun juonnin jälkeisellä tunnin aikana PIKKUHILJAA tapahtuvalla virkistymisellä tuon voisi laittaa hypoglykemian piikkiin?
Miten meidän pitäisi toimia tulevaisuudessa? Altistaako diabetekselle nyt? Myöhemmässä iässä? Aivokasvaimesta/epilepsiasta johtuvia oireita tai epäilyksiä tai jotain muuta? Aamupala oli aika heikko ja siihen varmasti pitää satsata, eikä näin aina ole toki ollutkaan vaan enemmän poikkeus kuin sääntö että näin heikosti syöneet aamulla. Meillä siis on kaksi lasta, tyttö heistä pari vuotta isoveljeään nuorempi.
Kiitos jo etukäteen, kysymyksiin kun näytätte paneutuvasti vastailevan. =)
|
Lasten diabetes (T1) |
2010-07-01 |
|
Hyvä kysyjä,
Tulipas haastava! Kun en tiedä tytön ikää, kasvua, murrosiän tilannetta, sukutaustaa, raskauden ja synnytyksen kulkua ym. asioita, voin vain pohtia erilaisia näkökohtia tämän kysymyksen suhteen. En myöskään näe tyttöä edessäni, mikä olisi jo suuri osa kliinistä tutkimusta. Mutta yritetään, kun noin haastavasti kysyt.
Mitä kaikkia tiloja pitäisi ottaa huomioon tapausta ratkaistaessa? Suunnilleen kaikki, mitä tarjolla on. Sehän näissä ohimenevissä tajunnan tilan häiriöissä onkin niin vaikeaa. Useimmiten ehkä syy on jotain melko viatonta ja ohi menevää eikä koko episodi ehkä johda edes lisätutkimuksiinkaan. Toisaalta taas on mahdollista, että syy voisi olla vakavakin.
Yleisin syy tällaisille tapauksille lienee se, että keskushermostossa on ohimenevä energiapula. Glukoosi on ylivoimaisesti tärkein keskushermoston energian lähde ja matala glukoositaso voi olla yksi syy tilanteen kehittymiselle. Miksi glukoositaso on sitten laskenut? Syy voi olla ravinnon puute – huono syöminen tai ruoan imeytyminen tai epätavallisen suuri kulutus. Toinen mahdollisuus on glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn väliaikainen häiriytyminen – liian suuri insuliinin eritys, varastoglukoosin eli glykogeenin pilkkoutumisen estyminen tai joku muu glukoosiaineenvaihdunnan ja sen säätelyyn osallistuvien hormonien eritysten häiriö. Tapauksen syynä voi olla myös joku neurologinen tapahtuma. Eihän nopeasti ohimenevää myrkytystilaakaan voi sulkea pois.
Mahdollisia syitä on siis paljon ja niiden selvittäminen on hyvin haastavaa. Jos lapsi on nyt perusterve, ei pidä edetä kiireellä. Kunnollinen perustutkimus asiaan perehtyneen lastenlääkärin tai lastenneurologin vastaanotolla – sairaalan poliklinikalla tai yksityisesti - on varmaan tarpeen. Siellä kysellään ensisijaisesti tarkkaan tapahtumatiedot eli anamneesi niin tähän tapaukseen liittyvistä asioista kuin aikaisemmistakin. Kasvu selvitetään myös. Huolellinen yleistutkimus seuraa sitten. Kokonaisuuden perusteella mietitään eteneminen tämän jälkeen.
Vielä muutama sana diabeteksen mahdollisuudesta. Hypoglykemia eli matala glukoositaso voi olla aikuisilla melko yleinenkin diabeteksen ensioire, mutta lapsilla ei niinkään. Mahdollinen se kuitenkin on ja diabeteksen poissulku on hyvä tehdä esim. ottamalla glukoosi parin tunnin päästä runsaan glukoosiaterian jälkeen. Myös muita laboratoriokokeita diabeteksen mahdollisuuden vuoksi voidaan ottaa; näistä on ollut puhetta useaan otteeseen tälläkin palstalla.
Valitettavasti en pääse tässä vastauksessa juuri yleistä pohdiskelua pitemmälle. Toivottavasti tästä vähästä on jotain hyötyä.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Metforem pakkaus selosteessa sanotaan mm:
Älä käytä Metforemia- jos sairastat munuais- ja/tai maksasairautta.
Kysyisinkin luetaanko krooninen c-hepatiitti maksasairauksiin, (mielestäni nän on mutta mitä lääketiede asiasta sanotaan?)
Ja nitä mieltä olette metformiinin käytöstä 2- tyypin diabeteksen hoidossa jos: Maksabiobsiassa nähtävänä aktiivi tulehdus, fibroosia ja rasvoittumista.
Lääkärilläni nämä asiat kyllä tiedossa, mutta olisiko sitten epähuomiossa tällaisen lääkkeen määrännyt, vai eikö lääketehtaan antamia ohjeita tarvitse noudattaa?
Vuoden päivät olen tuota lääkettä käyttänyt ja saanut epämääräisiä uupumuskohtauksia, ja pahaa huimausta, heikotusta etc.
Vastauksestanne olisin tosi kiitollinen.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Metformiinin kanssa tulee olla varovainen mikäli sairastaa sellaista maksa- ja/tai munuaissairautta, joka heikentää elinten toimintaa.
Hepatiitti C:n suhteen on viime aikoina esitetty tutkimustuloksia, jotka jopa puoltavat metformiinin käyttöä - nämä ovat toki alustavia sellaisia, mutta erittäin mielenkiintoisia. Näitten tutkimustulosten valossa metformiinin käyttö saattaa olla hyvinkin perusteltua. Nämä ovat kuitenkin asioita, mitä tulee harkita yksilöllisesti, joten mielestäni Sinun kannattaa keskustella asiasta hepatiitti C:tä hoitavan lääkärisi kanssa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei! Olen 16v poika, mummollani on sokeritauti (diabetes, 2tyypin..)
Voiko kukaan auttaa, olemme ulkomailla.
Voiko joku kertoa jotain hoitokeinoja?
Sokeri on mennyt yli 25 nyt, normaali on n.6..
Pelkäämme pahinta.. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Jos mummosi verensokeri on pysyvästi yli 25, hänen täytyy hakeutua lääkäriin. Tämän tarkempia ohjeita en valitettavasti lisätietojen puuttuessa voi antaa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Terve!
Tässä olen jo pohtinut pidemmän aikaa syytä miksi välillä on ns. veto totaalisesti pois eli täysin uupunut. Joskus on vain päiviä ettei oikein mitään jaksa tehdä. Tähän voi liittyä myös lievää huimausta. Normaalisti taas olen ns. perusväsynyt ja harvemmin pirteä "oma itseni". Tätä on kestänyt jo vuosien ajan ja olen välillisen flegmaattisuuteni syyksi koittanut keksiä milloin mitäkin syitä.
Luin jokin aikaa sitten kakkosluokan diabeteksestä ja voin vain todeta kuinka sen oireet tuntuvat osuvan yhteen omieni kanssa. Väsymyksen lisäksi olen verrattain kova juomaan nestettä. Virtsaakin tuntuisi tulevan muita enemmän. Yleensä olenkin muiden sanomana kuullut "nopeasta aineenvaihdunnastani". Painonnousua minun ei tarvitse murehtia: olen pysynyt hoikkana riippumatta siitä mitä syön. Syön loppujen lopuksi varsin terveellistä ruokaa, mutta tämänhetkisen painon pitelemisessä on vaikeuksia - se kun tuntuu aina helposti laskevan. Tulehduksia ovat joka talviset kuukausien mittaiset poskiontelon tulehdukset. Kuulen usein myös sanottavan olevan aina kipeänä. Jalkasärkyjä en muista poteneeni, mutta likinäköisyys on ollut jo kauan vaivana ja kuitenkin ilmeisesti aivan muista syistä näkö huononee pikkuhiljaa.
Liikuntaa olen harrastanut kohtuu säännöllisesti. Liikunnan jälkeen tunnen taas olevan "oma pirteä itseni". Tosin seuraavana päivänä taas iskee perus kooma/väsymys. Olen siis elänyt kohtalaisen terveellistä elämää ja olen hoikka. Isoäitini äidillä on diagnosoitu suvustani ainut tiedossani oleva 2 tyypin diabetes. Nyt en matkaesteiden vuoksi pääse käymään terveydenhoitajalla pariin viikkoon. Asia silti alkoi askartaa mieltä sen verran että luultavasti kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Jatkokysymyksenä kysynkin ovatko oireet aina samanlaisia vai voivatko oireet olla poissa jonkin aikaa? Ymmärsin asian niin, että tauti voi piillä lähes oireitta.
Kiitos vastauksesta jo näin etukäteen! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei !
Väsymyksen ja vetämättömyyden taustalla voi olla useita tekijöitä muun muassa koholla olevia sokeriarvoja ja diabetes. Ei ole harvinaista että diabetes on pitkään oireeton tai lähes oireeton. Lisäksi oireet voivat olla "epämääräisiä" kuten väsymys, vetämättömyys ja janon tunne.
Koska asia selvästi vaivaa niin käypä lääkärisi luona juttelemassa asiasta, koska verikokeiden avulla saat varmasti lisätietoa asiasta. Samalla hän voi tutkia muita väsymykselle altistavia tekijöitä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen 66-vuotias 2-tyypin diabeetikko. Lääkitykseni on 1 tabletti aamulla, toinen illalla Diformin retard 500 mg, 1 tabletti aamulla Losartan 12,5 mg, 1 tabletti aamulla Primaspan 100 mg ja 1 tabletti illalla Lipcut 20 mg. Kaikki sokeri- ym. veriarvot ovat "normaalin" tasolla näiden lääkkeiden avulla. Syön kalaa silloin tällöin. Olisiko minun tarpeellista syödä Omega-3, joka on nyt niin muoti-ilmiö? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei,
Niin sanottuja omega-3-rasvahappoja on hyvä saada päivittäin noin 2 grammaa.
Saadakseen tuon määrän ei välttämättä tarvitse syödä erityisiä omega-3-valmisteita, vaan ne voidaan saada myös tavallisesta jokapäiväisestä ruoasta.
Tuon 3 grammaa omega-3-rasvahappoja saa seuraavista määristä eri ruoka-aineita:
- reilu 1 rkl (18 g) rypsiöljyä
- n. 100 g kirjolohta tai lohta
- vajaa 3 rkl (40 g) esim. Keiju 30- tai 70 %- tai Becel 60 %-margariinia
Normaali suositusten mukainen ruoka täyttää helposti myös omega-3-rasbvahappojen tarpeen.
Mainittakoon, että esim. oliiviöljy sen sijaan ei ole hyvä omega-3-rasvahappojen lähteenä. Sitä tulisi päivässä käyttää peräti 4 dl, jotta tarve tyydyttyisi.
Aurinkoista kesää toivoen
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Jos insuliini määrästä jää uupumaan 1ky ja kynä loppuu, niin onko annettava puuttuva määrä 1ky uudesta kynästä. Kuinka tarkka on määrässä oltava. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei
Periaatteessa kyllä, mutta se riippuu paljon esim. insuliiniannoksestasi ja siitä onko 1 yksiköllä suurta vaikutusta verensokeritasoosi. Jos annoksesi on 40 yksikköä, yhden yksikön vajaus ei vaikuta paljon, mutta jos pistettävä annos on 4 yksikköä, yhdenkin yksikön vajaus voi vaikuttaa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Voinko nostaa vielä insuliinin määriä? Pistän Lantusta 42 yks.kerran päivässä (illalla)ja ateriainsuliinia (NovoRapid)10 yks.Silti arvot ovat vielä ruuan jälkeen n.1,5 - 2t lähes 30. Välillä epäilen,että mittauslaitteeni (One Touch Ultra)näyttää väärin.Vaihdoin hiljan patterin siihen. Ehkä en osannut kalibroida oikein sitä. Liuskepurkin n:o on kyllä asetettu oikein. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Insuliini on siinä mielessä hyvä lääkeaine että sen käytölle ei ole olemassa mitään ylärajaa eikä enimmäismäärää. Lisäksi käyttämäsi insuliiniannokset eivät ole kovinkaan suuria.
Mikäli epäilet että kalibroinnissa on ongelmia, niin kannattaa keskustella diabeteshoitajan kanssa, joka voi selvittää laitteessa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Tämä olisi varmasti ensiarvoisen tärkeä selvittää ensin ennen kuin lähdet nostamaan insuliiniannoksia.
Aterianjälkeiset arvosi kuulostavat todella korkeilta, eli mikäli nämä ovat todellisia, niin kaipaat ilman muuta lisää insliinia. Mutta ensin siis mittarin tarkistus.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| HEi!
Olen 56-v. nainen. Minulle todettiin 2-tyypin diabetes n. vuosi sitten. Sain siihen lääkitykseksi 500mg Metforemia 2x1/pv. Otan kuitenkin vain 1 tabletin aamiaisen yhteydessä ja verensokeriarvot pysyneet "hyvinä".
Ongelmani ovat yhtäkkiä tulevat uupumus/väsymys-kohtaukset.Saan satunnaisesti, kerran pari viikossa valtavia uupumuskohtauksia jolloin en jaksa enkä pysty tekemään mitään. Yleensä ne tulevat aamupäivisin.
Sairastan myös kroonista c-hepatiittia , joten maksakaan ei tietty toimi kunnolla.
Tänään olen asiaa oikein pohtimalla pohtinut ja mieleeni tuli olisiko tuolla Metforemilla yhteyttä tuohon väsymykseen? VAi monen asian summa.
Olen asiasta todella huolissani ja suorastaan epätoivoinen koska en enää ymmärrä omaa oloani ja tätä totaalista voimattomuutta. Tänään tuohon kohtaukseen liittyi myös lievää pahoinvointia ja sydäntuntemuksia tulee aika usein samanaikaisesti.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Väsymys voi johtua tosi monesta eri syystä ja on toki myös yksi tyypillnen oire diabeteksesta. Onko sinulla ollut mahdollisuuksia seurata verensokeriarvojasi silloin kun nämä oireet esiintyvät?
Mikäli et ole mitannut sokeriarvojasi "kohtausten" yhteydessä pitäisin tätä varsin tärkeänä.
En usko että metformiini selittää nämä oireet koska oireet tulevat pari kerta viikossa - metformiini taas on käytössä päivittäin. Toki on mahdollista että monen tekijän summan seurauksena sokeriarvot heittävät - mutta verensokerin mittaus toki paljastaa onko tämä sokerista johtuvaa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei!
Minä olen tässä jo loppusuoralla raskautta(rv36) mutta mieltäni vaivaa verensokerin hidas nousu. Eli siis jäin kiinni sokerirasituksessa paastoarvosta (oli rajalla 5,3) muut arvot ok. Nyt olen sitten kotona mittaillut ja pitänyt ns.dieettiä. Olen kuitenkin muutamien ruokien kohdalla, sekä joskus herkkujen jälkeen huomannut että 1h arvo on yleensä hyvä, 5-6 mutta sitten parin kolmen tunnin päästä arvo voi olla jopa 7!? Eli tunnin arvot pysyvät hyvinkin rajoissa mutta sen jälkeinen nousu ihmetyttää. Tänään söin pinaattilettuja, salaattia ja raejuustoa. Tunnin arvo 6,0 ja kahden tunnin päästä 6,3. Olenko aiheuttanut vauvalleni tietämättäni liikakasvua tms koska tunnin arvoilla olen hyväksynyt tietyt ruuat ruokavaliooni koska arvot hyvät. Kiitos vastauksesta etukäteen. |
Raskaus |
2010-06-18 |
|
Hei,
Sinulla on sokerirasitustestin perusteella lieväasteinen raskausdiabetes. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi. Verensokeriarvosi ovat hyviä, joten ruokavalio riittää hoidoksi. Seurannan aikana on hyvä noudattaa säännöllisyyttä, aterianjälkeiset mittaukset tulisi tehdä 1 t ateriasta. On normaalia että verensokeriarvot vaihtelevat aterioiden jälkeen. Tämä johtuu mm. aterian laadusta ja määrästä sekä myös liikunnasta. Ilmoittamasi verensokeriarvot aterioiden jälkeen eivät ole liian korkeita eikä näistä ole ollut haittaa lapsellesi. Dieettihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista ainoastaan noin 4 % kasvaa ylisuureksi, mikä ei poikkea ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrästä. Olet todennäköisesti jo ollut synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla lapsen koon arvioinnissa, jolloin on myös päätetty raskauden loppuajan seurannasta ja synnytystavasta.
Et maininnut painoasi tai painoindeksiäsi ennen raskautta. Normaalipainoisille raskausdiabeetikoille suositellaan dieetin kalorimääräksi 1800 kcal/vrk, ylipainoisille noin 1600 kcal/vrk. Ruokavaliossa tulisi olla melko runsaasti terveellisiä hitaasti imeytyviä (kuitupitoisia) hiilihydraatteja (210-240 g/vrk). Nopeasti imeytyvää sokeria on vältettävä, samoin liiallista rasvojen nauttimista. Olet todennäköisesti saanut äitiysneuvolasta tai äitiyspoliklinikalta raskausdiabeteksen dieettiohjeet.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Kävin muissa asioissa lääkärillä ja hän määräsi minut verikokeeseen jossa näkyi myös paastosokeri. Se oli 6.1 ja sillä perusteella lääkäri määräsi minulle sokerirasituksen. Ne arvot olivat paasto 5.9 ja 2h arvo 7.2. Minulle jäi nyt epäselväksi, että onko nuo ihan ok. arvoja.. onko minulla riski sairastua kakkostyypin diabetekseen? Näillä arvoilla ei vielä ilmeisesti kuitenkaan ole diabetestä? Painoindeksi on tällä hetkellä 26,8 (pari kiloa on lähtenyt tässä parin kuukauden sisällä ja tarkoitus on vielä saada painoa putoamaan!) Tässä parin kuukauden sisällä olen myös lisännyt liikuntaa elämääni hurjasti. Vähintään 5 kertaa viikossa ja vähintään puolen tunnin ajan (usein menee likemmäs tuntia!) Viimeisen viikon aikana olen ollut ilman herkkuja ja karkkeja yms. joita kyllä on kulunut! Nyt saan ihmeellisiä oireita juuri ennen ruoka-aikoja.. ihan kuin lihakset olisi heikkoina, tulee kauhean voimaton olo ja ihan kun kädet vapisis. Oon pelänny, että sokeri laskee liian alas.. tai sitten se on paniikkihäiriön aiheuttamaa, kun sitäkin on minulla taustalla.
Itse epäilen, että viimeisessä raskaudessa (kolmas) oli jotain häikkää sokereiden kanssa sillä vauva oli 4900 kun syntyi ja minulle tuli painoa aika tavalla. Vauvan sokeriarvot oli kuitenkin vierihoidossa ihan hyviä, kun rutiinisti niitä mittasivat! Minua ei koskaan tutkittu.. ei otettu edes sokerirasitusta odotusaikana (pissassa ei kyllä näkynyt sokeria!)
Lietsonko nyt turhaan tässä paniikkia itselleni ja saan voimani kulumaan siihen?! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Sokerirasituksen perusteella voi todeta että sinulla ei ole heikentynyttä glukoosinsietoa eikä diabetesta. Näin tällä hetkellä - toki diabetesriski on riippuvainen monesta muusta asiasta kuten muun muassa painosta, liikunnan määrästä, ruokavaliosta sekä perinnöllisistä tekijöistä.
Koska sokerisietosi on aika lailla normaali, niin en usko että nämä oireet verensokeristasi johtuvat.
Lapsesi korkea syntymäpaino viittaa kyllä siihen että raskauden aikana sinulla oli jonkinlainen häiriö sokeriaineenvaihdunnasssa.
Toisin sanoen tilanteesi tällä hetkellä vaikuttaa varsin hyvältä - eli jatka liikunnalla ja noudattamallasi ruokavaliolla.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Kumpi on parempi vaihtoehto leivän päälle: vähärasvainen leikkele vai vähärasvainen juusto? |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-06-18 |
|
Hei,
Vähärasvainen täyslihaleikkele, kuten kinkku, kalkkuna, on parempi diabeetikon leikkeleenä kuin juusto. Vähärasvaisissa täyslihaleikkeleissä on rasvaa vain muutama %, mutta harvoin juustojen kanssa päästään niin alhaisiin rasva-prosentteihin, ettei maku ja rakeen kärsi.
Liha ja kalkkuna ovat hyviä raudan lähteitä ja juustot hyviä kalsiumin lähteitä.
Valitettavasti täyslihaleikkeleissä on suolaa enemmän kuin juustoissa.
Suosittelen käyttämään vuoroin kumpaakin, jolloin em. kivennäisaineiden saanti tulee turvatuksi, eikä eläinrasvaa tulisi liikaa.
Leivälle kannattaa laittaa myös ohut kerros kasvimargariinia ja runsaasti kasviksia.
Terveisin
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| 6-vuotiaalla pojallamme todettiin ykköstyypin diabetes kaksi viikkoa sitten. Olemme pyrkineet syömään hitaita hyviä hiilihydraatteja, kuten pastaa, ruisleipää, marjoja, puuroa, omenaa yms. Sivuston artikkelissa mainittiin että "tyypin 2 diabeetikko ja lyhytvaikutteista insuliinia käyttävä tyypin 1 diabeetikko pystyy parantamaan glukoositasapainoaan (HbA1c) syömällä ns. pienen glykemiaindeksin omaavia ruokia". Eikö tämä pidä paikkansa myös monipistoshoidossa jossa hoitomuotona pikainsuliini ja pitkävaikutteinen insuliini? Toinen kysymykseni liittyy lisäsairauksiin: miten nämä voidaan parhaiten välttää, missä määrin tähän vaikuttaa esim. aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus? |
Lasten diabetes (T1) |
2010-05-31 |
|
Hyvä kysyjä,
Hyviä kysymyksiä vasta sairastuneen diabeetikkopojan huoltajalta!
Lyhyt vastaus, joka on jo varmaan tullut omasta hoitopaikastakin, on ”Perehdytäänpä nyt ensin perustaitoihin ja palataan näihin kysymyksiin myöhemmin”.
Vähän pitempi vastaus, joka sekin on kaukana kunnollisesta: Hitaasti imeytyvä hiilihydraatti eli pienen glykemiaindeksin omaava ruoka on lähes aina parempi kuin äkkisokeri. Nopeasti vaikuttava glukoosi on hyvä vain akuutin hypoglykemian hoidossa. Toiseen kysymykseen yleisluontoinen vastaus on: Kaikki aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus on olennaista komplikaatioiden välttämisessä. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksinomaisina riitä, vaan hoitoon liittyy hyvin paljon muuta.
Näihin kysymyksiin tulee varmaan paljon vastauksia lähiaikojen diabetesvastaanoton käynneillä ja tiedon kertyminen jatkuu toivottavasti pitkän aikaa. Mielestäni on tärkeää, että diabeetikot ja lapsidiabeetikkojen vanhemmat ottavat myös asioista itse selvää ja kyselevät ja ovat kriittisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ohjeistossa on paljon sellaista, jonka diabetesammattilaiset osaavat hyvin eikä liian kriittisestikään pidä suhtautua.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Arvoisa tohtori!
Olen rv. 25+4 (1.raskaus, BMI alkurask. 26). Minulle tehtiin glukoosirasituskoe alkuraskaudessa, koska on todettu PCOS (ei muita sairastumisriskiin liittyviä "kriteereitä"). Rasituskokeen tuloksen (0h 5.0, 1h 11.1 ja 2h 10.8) vuoksi minut passitettiin ruokavalio-ohjaukseen ja seurasin kotona arvoja 7 päivän ajan. Kolme arvoa 35:stä ylitti tavoitteen (2 krt 1h lounaan ja 1 krt 1h päivällisen jälkeen). Polilla (rv. 24+3) lääkäri sitten vakuutteli, että kannattaa aloittaa metformiinilääkitys ("pcos tausta ja jo tässä vaiheessa raskautta muutamat arvot koholla"). Rec: tabl. Diformin Retard 750mg, s. 1tabl X 3/vrk. Olen epäileväinen lääkityksen suhteen, koska tutkimusnäyttö (metformiinit + raskaus) on vähäistä.
Käypä Hoito- suosituksen mukaan: "Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti insuliinia. Toistaiseksi ei ole riittävästi tutkimustietoa, jotta suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä (metformiini ja glibenklamidi) voitaisiin yleisesti suositella raskausdiabeteksen hoidoksi". Suosituksen mukaan: "Erityistapauksissa, joissa insuliinin käyttöön liittyy ongelmia (minulla ei ole käytetty insuliinia, joten ei tiedetä, liittyisikö siihen ongelmia) ja mikäli odottava äiti on hyvin lihava (ei koska minua) TAI hänellä tiedetään olevan munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, voidaan harkita metformiinin käyttöä". Lisäksi todetaan: "Käytöstä raskausdiabeteksessa ei ole paljon tutkimustietoa. Uusiseelantilais-australialaisessa tutkimuksessa raskausviikolla 20–33 aloitettu metformiini on turvallinen sikiön ja äidin kannalta, mutta lähes puolella riittämätön hyvän glukoositasapainon saavuttamiseen".
Eikö liikunta + dietti ja arvojen seuranta olisi riittänyt? Miksi metformiini eikä insuliini? Ilmeisesti ei edes tarvetta insuliinihoidolle? Tiedoksi, että lapsi todettiin rv24 ultrassa koon suhteen keskikäyrälle.
Onko lääkitystä mahdollista lopettaa (mikäli keskustelee asianomaisen lääkärin kanssa)?
Kiitos vastauksesta!
|
Raskaus |
2010-05-31 |
|
Hei,
Olet oikeassa kun toteat että tutkimusnäyttö metformiinin käytöstä raskausdiabeteksen hoidossa on vielä vähäistä. Mainitsit myös uusseelantilais-austrialialaisen tutkimuksen, jossa todettiin metformiinin olevan turvallinen sekä äidille että lapselle, mutta että lähes puolelle metformiinia saaneista jouduttiin aloittamaan lisäksi insuliinihoito, jotta verensokeritaso olisi pysynyt riittävän alhaisena. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuun saakka. Insuliinihoidon aloittaminen tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla. Joka kolmannelle raskausdiabeetikolle, jonka sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieettihoidon lisäksi. Raskauden edetessä verensokeritaso alkaa vähitellen nousta, jolloin insuliinin annoksia on lisättävä. Normaalipainoisilla raskausdiabeetikoilla riittää suhteellisen pieni insuliiniannos, josta erittäin harvoin tulee sivuvaikutuksia.
Kuten ilmeisesti tiedätkin, naisilla, joilla on todettu PCO (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä), metformiinia on käytetty lähinnä lapsettomuuden hoidossa. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa riittävän suuria tutkimusaineistoja. Muutamilla naisilla, joilla on todettu PCO on myös insuliinin epäherkkyyttä (insuliinirestenssi). Sinun kohdallasi ehdotan, että jatkat dieettihoidolla ja seuraat verensokeriarvojasi riittävän tiheästi. Aloittaisin insuliinihoidon, jos em. raja-arvot ylittyvät toistuvasti.
Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia. Raskausdiabeetikon lapsen kasvaminen ylisuureksi liittyy usein äidin verensokeritason kohoamiseen. Dieettihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on ainoastaan 4% eli sama kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on lähes viisinkertainen (18%). Laskettuna akana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino ylittää 4500 g. Lapsen kasvaminen ylisuureksi on todettavissa yleensä vasta 28. raskausviikon jälkeen. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta tapahtuu useimmiten keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla tyypin 2 diabetekseen sairastumisen mahdollisuus myöhemmin elämässä on noin 50%:n luokkaa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Olen 20-vuotias nainen ja olen sairastanut 1.tyypin diabetesta yli 13 vuotta. Ongelmani on ylipaino, johon olen lopen kyllästynyt ja jonka olen huomannut vaikuttavan yllättävän paljon nykyään elämänasenteeseeni. Olen siis 163 cm pitkä ja painan 80 kiloa. Olen ollut viimeiset 5 vuotta ylipainoinen ja paino nousi tasaisesti kolmisen vuotta, nyt olen saanut sen pysymään tuossa 80 kilossa.
Tarkkailen syömistäni ja pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti (2 lämmintä ateriaa päivässä, vihanneksia, vähärasvaisia tuotteita jne.). Liikun viikossa 4-5 kertaa, lenkkeillen, kuntosalilla käyden ja juosten. Välillä tulee viikkoja, jolloin kyllästyn siihen, että paino ei ikinä laske ja ns. "luovutan" hetkeksi kunnes saan taas samanlaisen kuntoiluinnostuksen.
Joka paikassa puhutaan siitä, että liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla paino laskee, mutta mitä jos näin ei käykään? Minulla se on vaikuttanut lähinnä siihen, että saan pidettyä painon nykyisessä tilassaan. Olen myös miettinyt erilaisia dieettejä. Sopiiko esim. Xtravaganza- tai painonvartijadieetit diabeetikolle? Haluan todella laihtua, mutta motivaatio kärsii, kun tuloksia ei tule. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-31 |
|
Hei,
Hyvä, että olet saanut painosi nyt pysymään tasaisena.
Hyvää on myös se, että harrastat mukavasti liikuntaa vapaa-aikanasi.
Millaista on työsi ja miten teet työmatkasi?
Kaikki liikunnallinen on eduksi, kun aikoo saada painoaan pois ja liikunta myös tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.
Ihminen laihtuu ainoastaan niin, että syöty energiamäärä on aiempaa pienempi tai että fyysinen rasitus nousee.
Insuliini-hoitoisella diabeetikolla myös lääkitys vaikuttaa energiatasapainoon.
Millaiset ovat verensokerisi?
Pyri saamaan verensokerisi mahdollisimman lähelle suositusarvoja: ennen ateriaa alle 4-7 mmol/l , 1,5-2 tuntia aterian jälkeen alle 8-10 mmol/l, nukkumaan mennessä 6-8 mmol/l ja yöllä 4-7 mmol/l.
Vältä hypoglykemiaa eli liian alhaista verensokeria, koska sen jälkeen helposti syö liikaa.
Se on myös merkki siitä, että insuliinimäärä suhteessa syötyyn hiilihydraattimäärään on ollut liian suuri.
Joskus insuliinihoitoisen diabeetikon on vaikeaa laihduttaa siksi, että hän pistää liikaa insuliinia.
Jos pyrit laihduttamaan ja vähentämään ruoan määrää, vähennä myös insuliinin määrää, niin että pysyt aiemmin mainitsemillani verensokerin tavoitetasoilla.
Hidas laihduttaminen sopii parhaiten sinulle. En suosittele sinulle esim. Xtravaganza-menetelmää ja Painonvartijoitten toimintahan loppuu Suomessa.
Tärkeintä on se, että vähennät nykyisistä ruokamääristäsi jokaisesta ateriasta jotakin.
Tavoitteena on esim. 500 kcal:n vähennys päivässä, minkä avulla paino putoaa n. 0,5 kg/vkk, jos liikuntasi on entisenlaista.
Et kertonut tarkemmin, miten syöt.
Seuraavassa esimerkissä on vähennetty ruokavaliosta joitain tuttuja ruoka-aineita. Voit vaihtaa ne toisiin vastaaviin ruokiin; riippuen siitä, miten syöt.
500 kcal saat pois ruokavaliostasi vähentämällä esim. seuraavat määrät eri ruoka-aineita:
1 tl margariinia tai öljyä- 40 kcal
1 pala leipää- 50 kcal
1 peruna- 50 kcal
vajaa desilitra pastaa tai riisiä- 50 kcal
3 viipaletta juustoa tai leikkelettä- 80 kcal
30 g lihaa tai kanaa- 80 kcal
2 dl jogurttia- 80 kcal
pari pientä keksiä – 50 kcal
Jos teet vähennyksen ruokamääristäsi kuten yllä, vähenee hiilihydraattien saanti samanaikaisesti 50-60 g ja se sinun pitää ottaa huomioon insuliinin annostuksessa. Eli vähennät samanaikaisesti 5-6 yksikköä ateriainsuliinia päivän annoksestasi eli 1-2 yksikköä /ateria.
Oleellisinta laihduttajalle on karsia piilorasvaa ruokavaliostaan. Vaihda rasvaiset leikkeleet, juustot, maitovalmisteet ja ruoat vähärasvaisempiin.
Lisää kasvisten ja erityisesti salaattivihannesten käyttöä. Syö aina pääaterioilla puolet annoksesta salaattina. Laita voileiville runsaasti kasviksia. Käytä kevytlevitteitä.
Syö usein keittoja, kasvisruokia ja salaatteja.
Vältä myös makeita kahvileipiä ja korvaa ne hedelmillä.
Jos olet arka vähentämään insuliinisi määrää, voisit pyytää laihduttamisesi tueksi oman terveysasemasi diabetes-tai terveydenhoitajaa.
Milloin olet viimeksi käynyt tarkistamassa ja ajanmukaistamassa diabeteksesi hoidon?
Lääkitys kehittyy koko ajan ja sieltäkin saattaa löytyä tukea laihdutukseen.
Onnea painonpudotukseesi!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Hei,
Tein 2 tunnin sokerirasitustestin rv 24+6 (Dubaissa, jossa väliaikaisesti asun). Tulokset olivat hoitajan mielestä normaalit. Itse kuitenkin jäin miettimään lukemia, vaikka ne käsittääkseni ovatkin viiterajoissa. Voisiko minulla olla silti jotain häiriötä sokerin imeytymisessä/siedossa? Lähisuvussani on sekä 1- että 2-tyypin diabetestä. Olen normaalipainoinen ja alle 30-vuotias, mutta testi tehtiin sukurasituksen ja oman hypotyreoosin vuoksi. 0-arvo: 4,21, 1h-arvo: 8,47, 2h-arvo 7,43. Minua mietityttää eniten tuo 2 tunnin arvo, eikö sen pitäisi laskea lähelle 0-arvoa? Pitäisikö minun alkaa miettiä syömisiäni? Tulisiko mielestäsi minun vielä raskauden myöhemmässä vaiheessa uusia sokerirasitustesti? Kiitos vastauksestasi! |
Raskaus |
2010-05-31 |
|
Hei,
Sokerirasitustestisi arvot ovat täysin normaalit, joten sinulla ei ole raskausdiabetesta. Voit syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Kuten näet 2 t:n poikkeava raja-arvo on selvästi korkeampi kuin paaston raja-arvo. On normaalia, että vielä 2 t:n kohdalla verensokeri on korkeampi kuin paaston jälkeen. Sokerirasitusta ei tarvitse sinun kohdallasi uusia ellei raskauden aikana todeta esim. sokeria aamuvirtsassa tai epäillään että lapsi on liian kookas. Oletan että saat kilpirauhasen vajaatoimintaan korvaushoitoa ja että TSH-arvoja seurataan raskauden aikana.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Minulla on ollut tyyppi 1 diabetes 2,5 vuotta ja nyt se on alkanut käyttäytyä erilailla. Ennen pistin levemir insuliinia illalla 9-10 yks ja aamupäivällä 6 yks. Nyt on alkanut ilta sokerit olla toisella kymmenellä ja olen lisännyt aamu levemiriä pikkuhiljaa ja nyt pistän 10 yks. silti ilta sokerit korkealla? Miten paljon uskallan oikein lisätä perusinsuliinia? painan 83 kg ja olen 187 cm pitkä. Ateria insuliinin tarve on myös noussut 30-40% viimeisen 2 kk aikana. Paljonko keskimäärin 83kg painoinen mies tarvitsee perusinsuliinia? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Kun tyypin 1 diabetes todetaan, erittää haima usein alkuvaiheessa vielä insuliinia. Muutamien kuukausien-muutamien vuosien kuluessa haiman insuliinieritys vähenee, ja pistetyn insuliinin tarve lisääntyy. Mainitsemasi perusinsuliiniannokset ovat pikemminkin pienehköjä kuin isoja. Sinänsä insuliinin tarve on hyvin yksilöllinen, ja samankokoisillakin henkilöillä voi olla hyvin erisuuruinen. Kuitenkin vaikkapa 20+20 yks Levemiriä ei vielä ole tavaton annoskoko.
Eli on aika luontevaa, että muutaman diabetesvuoden jälkeen insuliinitarve lisääntyy. Onko ateriainsuliini-annoksesi riittävät, ja onko perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea, täytyy sinun vielä selvittää hoitopaikkasi kanssa. Nyt olisi hyvä olla yhteydessä diabeteshoitajaasi, jotta saat opastusta insuliinin annosnostoissa.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei. Minulla todettiin 2008 keväällä keliakia ja nytte odottaessani toista lasta todettiin raskausajan diabetes. Olen ollut tietoinen asiasta, että keliakia ja diabetes kulkevat käsikädessä. Meidän suvussa sitä on isälläni ja siskonlapsilla.
Itselläni on paastoarvot ollut, joka aamu 3.2 tai 3.7, ja päivän aikana keikkunut siinä 7 rajoilla. Tiedän niiden olevan sekaisin, ruokavalion avulla tähän asti on hoidettu. Mutta voiko olla mahdollista että lääkehoito aloitettaisiin.? Onko mahdollista, että sokeriarvojen heitteleminen vaikuttaa myös hiivasieneen mikä on vaivannut minua jo pidemmän aikaa.?
Pitäisikö minun pyytää terveydenhoitajaltani, että varaisi ajan diabetes hoitajan pakeille.? |
Raskaus |
2010-05-27 |
|
Hei,
Oletan, että seurannassa dieettihoidon aikana päivällä mittaamasi verensokeriarvot ovat aterian jälkeisiä arvoja, jolloin ne ovat hyviä. Paastoarvosi ovat erinomaisia. Seurannassa paastoarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten arvojen (1 tunti ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, on dieettihoidon lisäksi aloitettava insuliinihoito loppuraskauden ajaksi. Jos päivällä mittaamasi verensokeriarvot on otettu ennen aterioita, sinulle olisi aloitettava insuliinihoito.
Et maininnut millä raskausviikolla sokerirasitus tehtiin. Rasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat 24. raskausviikon jälkeen: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos poikkeavia arvoja todetaan jo alkuraskaudessa tehdyssä 2 t:n sokerirasitustestissä, on melko tavallista ettei dieettihoito riitä loppuraskaudessa pitämään verensokeri riittävän alhaisena. Seurannan aikana mitatut verensokeriarvot ratkaisevat tarvitaanko insuliinihoitoa dieettihoidon lisäksi. Insuliinihoidon aloittaminen tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla.
Emättimen hiivasienitulehdukset ovat jonkin verran yleisempiä diabeetikoilla. Ehkä tavallisin syy pitkittyneeseen tai uusiutuvaan hiivasienitulehdukseen on liian lyhyt hoito. Raskaana olevilla käytetään ainoastaan paikallishoitoa, jonka kuitenkin tulisi olla riittävän pitkäkestoinen. Paikallishoidon tulisi kestää vähintään 6 päivää ja uusiutuessaan jopa 12 päivää. Kutinan saa nopeasti hoidettua käyttämällä ulkosynnyttimiin emulsiovoidetta, jossa on hiivasienilääkettä ja kortisonia. Jos miehellä on hiivasienestä oireita, hän voi käyttää samaa emulsiovoidetta paikallisesti.
Raskauden jälkeen sinun olisi hyvä seurata verensokeriarvojasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä, sekä sen jälkeen kerran vuodessa, koska sinulla on todennäköisesti jonkin verran lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Mies 50v.D2 10v.Paino pudonnut n.10kg 2v sisällä,ollen nyt 93kg (pit 175).Kävelyä+kevyttä juoksua n.5ke/vko 1-1,5 tuntia kerrallaan.
Lääkitys: Diformin 2x tabl,avandamet 2x2tabl,simvastatin 1tabl,primaspan 1tabl,atacand 32mg 1tabl,logimax forte 1tabl.
Paastosok 6,2-6,8,"pitkäaik sokeri"6,8.Verenpaine alhaisimmillaan 93/50 ,syke 46-55.VP ei lääkkeitten ottamisen jälkeen koskaan yli 115/75.
Viimeaikoina jatkuva uupunut olo, johon liittyy ajoittain sydämen tykytys ja "muljahtelu" levossa (syke n. 20 suurempi kuin normaalisti).Johtuneeko matalasta paineesta?Kuinka alhainen paine voi olla? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Kysymyksesi liittyy verenpaineeseen ja onhan se painetaso melko matala.
Kyllä tämä voi olla osasyy huonoon oloon. Verenpainelääkitys on kohtalaisen iso, joten mielestäni kannattaa keskustella lääkärin kanssa siitä. Liikunta ja painonpudotus vaikuttavat molemmat edullisesti verenpaineeseen. Toki kannattaa pitää mielessä että taustalla voi olla jokin muu tekijä, joten verikokeita kannattanee myös tutkia.
Verenpainetaso on aina yksilöllinen mutta kyllä tämä on aikuiselle miehelle vähän turhan alhainen
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen sairastanut 1.tyypin diabetestä 24 vuotta ja painoni on viimeisen 10 vuoden aikana ollut nousujohteista. HbcA1 oli viimeksi 8.8% ja mittaukset pidemmältä aikaa ovat olleet todella korkealla. Kysyin tätä lääkäriltäkin, mutta hän ei osannut vastata. Eli miksen ole laihtunut, vaan lihonut, vaikka sokeritasapainoni on ollut keskimäärin 11-12 mmol/l, tällöinhän energiaa menee virtsan mukana pois ja pitäisi laihtua. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Yksinkertaisin - ja yleisin- syy painonnousuun on, että energian kulutus on vähäisempää kuin energian saanti. Diabetestasapainosi on huono, ja korkeat verensokeriarvosi vaikuttavat varmasti päivittäiseen vointiisi ja jaksamiseen. Todennäköisesti sinulla on jonkinasteista glukosuriaa, eli sokerin (ja siten myös elimistön energiavarastojen) karkaamista virtsaan. Glukosurian eli sokerivirtsaisuuden kynnys on yksilöllinen, ja voi olla ettei glukosurian määrä sinun kohdallasi sitten kuitenkaan ole merkittävä - vielä korkeammilla verensokertasoilla se lisääntyisi. Voi myös olla, että panonnoususi olisi ollut vielä merkittävämpää , mikäli tasapainosi olisi ollut parempi ja elimistösi olisi paremmin pystynyt käyttämään syömäsi energian.
Keskustele hoitotiimisi kanssa, miten insuliinihoitoasi saataisiin tehostettua ( kerää riittävät verensokerin seuranta-arvot, ateriapari-mittaukset ja nukkumaan meno-seuraava aamu mittausparit kirjallisesti muistiin seuraava käyntiä varten, koska ne ovat avain hoitotasapainon tehostamiseen, ja keskustele myös siitä, onko insuliinihoitosi, lähinnä perus-ja ateriainsuliinin suhde, mahdollisimman optimaalinen painonhallintaa ajatellen. Onko sinulla mahdollisuus saada ravitsemusterapeutin käynti hoitopaikastasi?
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Miten voisin estää korkean veren sokerin nousun, onko myöhäistä tehdä mitään? Joudunko tablettihoidolle entä pistoksille? Mihinkä minun pitäisi kiinnittää huomiota? Pitääkö oluen juonti lopettaa kokonaan, vaikken ole juonnut paljon ennenkään? Pitääkö ruokailuväli olla säännöllinen?
Nyt on huomattu työterveyshuollossa mittauksissa 60 v. hoikan miehen 68kg/172cm paastoverensokeri on ollut parina kertana korkea I-mittaus 9 II-mittaus 8,1
noudattaa terveellistä kasvisruokavaliota enimäkseen ruokia, joissa käytetään, kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, puuroja-vellejä, leipää, vähärasvaista juustoa ja piimää. En syö oikein lihaa enkä makkaroita enkä rasvoja. Vapaa-aikana olutta jonkin verran, ei ollenkaan väkeviä.
Työssä huoltomies-jakeluautonkuljettaja, siis liikkuva työ ja tavaroiden kantamista. Hyötyliikuntaa reipasta kävelyä päivittäin n.5km työmatkoja ympäri vuoden, keväästä syksyyn välillä 1-2 viikossa työmatkat polkupyörällä n.40km/pv edestakaisin ja kesällä harrastan pitkiä polkupyörämatkoja n.50-100km viikonloppuisin. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Tekstistä päätellen noudatat varsin terveellistä elämää - liikuntaa tulee harrastettua ja ruokavalio kohdallaan.
Koholla oleva paastosokeri johtuu siitä, että maksa tuottaa liikaa sokeria yön aikana - ja se on kyllä hoidettavissa varsin usein tablettilääkityksellä.
Olisi hyvä saada kokonaisvaltaisempaa kuvaa tilanteestasi eli onko pitkäaikaissokeria katsottu, veren rasva-arvot tai verenpaine? Nämä tiedot saattavat auttaa näissäkin asioissa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen käyttänyt verensokerimittarina Accu-Chek Avivaa. Jakelupisteessä ei siihen ole antaa luiskoja, vaan sain tilalle ensin FreeStyle-mittarin ja myöhemmin Acgray-merkkisen. Kysyisin: onko sillä sittenkään väliä, millä kojeella me diabeetikot leikimme, koska vertasin huvikseni viikon ajan mittareita, ja jokainen antaa samalla kertaa keskenään eri tuloksen. Esim. 4.1/ 6.2/ 6.8 ? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Eri mittarit voivat antaa eri tuloksia (tiettyjen rajojen sisällä kuitenkin) samasta näytteestä - niitä ei kannata verrata keskenään. Jos verensokerimittarin tulosta verrataan samanaikaisesti laboratoriossa otettuun näytteeseen -tuloksessa saisi olla enintään 15% ero. Esim. jos laboratoriossa verensokeri on 6.0 - mittari saa näyttää 5.1-6.9. Esimerkkisi 3 lukemasta 4.2 poikkeaa liikaa muista.
Jos haluat testata mittariasi, käytä siihen tarkoitettua kontrolliliuosta. Kontrolliliuosta saa mittarin maahantuojalta.Voit myös verrata mittariasi laboratoriossa samanaikaisesti otettuun näytteseen.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Kysymykseni kuuluu että millaisia "riskejä"/"haittavaikutuksia" on kun sairastan tyypin 1 diabetesta ja olen aloittanut hormoni kuurin danabol 10mg pillereillä? Pitkäaikaiset arvot ovat olleet hyvät eli sairauteni on hyvässä tasapainossa. Haluan myös kuulla rehellisen vastauksen enkä liioteltua versiota horkan vaaroista sillä se ei jokatapauksessa saa minua kuuria lopettamaan. Kiitos jo etukäteen vastauksesta. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Rehellinen vastaus: en näe mitään syytä, miksi sen enempää tyypin 1 diabeetikko kuin ei-diabeetikkoakaan käyttäsi mainitsemaasi valmistetta, ilmeisesti ns kehonrakennus/lihaskunto ajatuksella. Diabeetikon ei ole syytä unohtaa valmisteiden haitallisia verisuonivaikutuksia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| kun Lantus pistetään illalla klo 21, niin onko aamulla väliä mihin kellonaikaan pistetään Humalog(+ syödään );eli haittaako,jos pistän ja syön vasta esim klo 10 ? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Perusinsuliini takaa soluaineenvaihdunnalle riittävän perusinsuliinitason, ja ateriainsuliini leikkaa ruokailun aiheuttaman verensokerin nousun, ja auttaa elimistöä käyttämään aterian hiilihydraatit hyväkseen. Eli aamulla pistetyn ateriainsuliinin aika voi vaihdella ja on riippuvainen vain aamiaisen ajankohdasta. Toki jos aamupäivällä nukkuu pitkään joinakin aamuina, tai esim ei syö lainkaan aamiaista, on verensokeritaso tarkistettava, joskus esim verensokeri lähtee nousuun aamupäivällä, joillakin taas satunnaiseen pidempään nukkumiseen voi liittyä verensokerin laskutaipumusta. Näihin tilantesiin sitten neuvotellaan oman diabeteksen hoitotiimin kanssa yksilölliset ratkaisut verensokerimittausten mukaan. Sillä, vaihteleeko aamiaisen ajankohta joitakin tunteja, ei yleensä ole merkittävää vaikutusta, mutta jos esim verensokeri pyrkii olemaan korkeampi ennen myöhäisempää aamiaista, on se hyvä ottaa huomioon pienenä korjausinsuliini-lisänä aamiaisen ateriainsuliiniannoiksen yhteydessä.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Minulle määrättiin Linatil-lääkitys vuosia sitten virtsan valkuaisen ja verenpaineen takia. Lääkityksen jätin pois, kun yritin raskautta. Keskenmenojen jälkeen en Linatila syönyt, jolloin valkuaista erittyi jälleen virtsaan. Lääkitys piti tuolloin aloittaa uudelleen ja se jatkuu yhä. Valkuaista ei ole nyt esiintynyt.Onko minulla nefropatiaa vai ei?? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Valkuaisen erittyminen virtsaan on merkki lievästä nefropatiasta. Linatil tai vastaava lääkitys vaikuttaa suojaavasti ja ehkäisee/hidastaa nefropatian etenemistä. Mahdollisimman hyvä sokeritasapaino, verenpaineen hoito (verenpaineen tavoiteataso alle 130/80mmHg) ja myös kolesteroliarvojen hoito vaikuttavat myös suotuisasti. Toisaalta tupakoini edistää nefropatian etenemistä. Se, että Linatilin aloittamisen jälkeen valkuaisen erittyminen väheni, kuvastaa suotuisaa vaikutusta munuaisiin. Eli sinulla on lievä nefropatia, joka on reagoinut suotuisasti hoitotoimenpitesiiin.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| 1.Uudet normit pitkäaikaissokerille:
Näin TV:n terveyohjelmassa tällä viikolla, että Diabetes II:n uusi tavoite on jälleen 7,5, koska alhaiset sokeriarvot ja tajuttomuudet aiheuttavat uusien tutkimusten mukaan dementiaa. Oletan, että myös Ladan uusi tavoite on sama?? Minun pitkäaikaissokerini on luokkaa 5,7 - 6,5 eli siis liian alhainen uusille normeille. Minulla on melko usein alhaisia arvoja ja olen kerran ollut tajuton tämän 7 vuoden aikana. On varmaan syytä nostaa arvoja ?? Oletteko samaa mieltä ?
2.Täysikuun vaikutus:
Onko täysikuulla vaikutusta sokeriarvoihin ? Minä olen useasti huomannut, että lisääntyvän kuun ja täydenkuun aikana sokeriarvot ovat alhaiset ja tarvitsen huomattavasti vähemmän insuliinia. Kuvittelenko vai onko vain kyseessä sattuma ??
3. Etelän loma ja sokeriarvot:
Olin maaliskuussa 5 viikon lomalla Kanarialla paossa pakkasia. Yleensä lämmin ilma vähentää insuliinin tarvetta, mutta minulla oli tällä kertaa toisin. Tarvitsin noin kolmanneksen enemmän Lantusta ja Liprologia. Oli jatkuvasti liian korkeita arvoja, vaikka olin liikkeessä koko ajan ( viiden tunnin rantakävelyjä). Kesti kauan, ennen kuin uskalsin nostaa insuliinin määrää ja sain arvot normaaliksi. Kotona alensin taas määrät normaaliin. Mikä lienee tässä ollut syynä ? Erilainen ruoka ?
Olisin kiitollinen nopeasta vastauksesta.
66-vuotias tyttö Saksanmaalta
|
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Verensokeritavoitteet ovat aina yksilöllisiä mutta pääsääntöisesti tavoitteista on jonkinverran nostettu korkeammalle tasolle. Mikäli esiintyy matalia sokereita ja pitkäsokeri on alle 6.5 % kannattanee kyllä hiukan nostaa tasoa.
Tietojeni mukaan täyskuun vaikutusta sokeriarvoihin ei ole tutkittu mutta samankaltaisia kertomuksia olen kyllä kuullut myös omilta potilailtani.
Kolmas kysymys jää kyllä pieneksi mysteeriksi koska useimmiten on niin että lämpimällä ilmalla ja liikunnalla on nimenomaan myönteinen vaikutus sokeritasoon ja insuliinitarve vähenee. Erilaiset ruokailutottumukset voivat olla syy tähän suurempaan insuliinitarpeeseen, enemmän hedelmiä - joissa siis hedelmäsokeria - mahdollisesti joku lievä oireeton tulehdus.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Miten tulisi menetellä, kun vatsan pistospaikat ovat molemmin puolin kovettuneet ja turvonneet, samoin kuin pakarat ja reisiin pistäminen tuntuu menevän suoraan lihakseen vaikka käytän vain 6mm neuloja? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei
Turvonneelle ja kovettuneelle pistosalueelle ei kannata pistää. Löytyykö vatsan sivuilta ja kyljestä hyvää pistosaluetta? Kun käytät lyhyttä (6 mm) neulaa ja nostat ihopoimun ja pidät sen pistämisen loppuun asti -sinun pitäisi välttyä lihakseen pistämiseltä, vaikka olisitkin hoikka.
Jos pistosalueet kovettuvat ja turpoavat, on tärkeää vaihtaa neula joka pistoskerran jälkeen, niin varmaan teetkin.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Hei, minulla on 14-vuotias poika, joka sairastui 1-tyypin diabeettekseen pari kuukautta sitten. Hoitotasapaino on ollut kohtuullisen hyvä: päivällä verensokeri on ollut n. 5-7 välillä suurimmaksi osaksi. Välillä liikunnan yhteydessä laskenut jopa alle kolmen, mutta korjannut itse tilanteen syömällä tai juomalla jotain.
Kysymykseni liittyy vitamiinien ja lisäravinteiden tarpeeseen. Poika syö hyvin ja monipuolisesti, mutta luin että diabeetikolle olisi hyväksi nauttia myös lisäravinteita, jotka auttaisivat vahvistamaan soluja ja ehkäisemään diabeetteksestä johtuvia lisäsairauksia. Onko näin. Riittäkö esim. monivitamiini-hivenaine tabletti päivässä.
Olisin kiitollinen vastauksesta
|
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei,
Jos 14-vuotias nuori harrastaa liikuntaa, kuten kerrot poikasi tekevän, hänen energiantarpeensakin on silloin yleensä korkealla. Mitä enemmän ihminen syö, sitä enemmän hän saa ruoastaan energiaa ja ravintoaineita.
Jos poikanne noudattaa suositusten mukaista diabeetikolle sopivaa ruokavaliota, pitäisi siitä kyllä tulla riittävästi kaikkia ravintoaineitakin.
Diabeetikoiden ruokahan sisältää hyvin vähän ns. tyhjiä kaloreita eli ruoka-aineita, joissa on paljon energiaa, mutta ei juurikaan ravintoaineita. Sellaisia ovat esim. sokeri, makeiset, sokeriset kahvileivät, limonadit, vaalea leipä ja vaaleat viljatuotteet ja rasvaiset ruoat.
Pyrkikää antamaan hänelle päivittäin ainakin seuraavat määrät erilaisia ruoka-aineita:
4x2 dl rasvattomia maitovalmisteita (maito, piimä, viili, jogurtti) ja muutama viipale vähärasvaista juustoa
Pääaterioilla vähintään 2 dl raastetta, salaattia tai lämpimiä kasviksia
2-3 hedelmää; 1 hedelmä vastaa 2 dl marjoja
Voileiville myös kasviksia leikkeleiden ja margariinin lisäksi
Pääaterioilla 2-3 perunaa tai 2-3 dl täysjyväpastaa tai riisiä
Pääaterioilla pari palaa täysjyväleipää
Aamulla 2 dl täysjyväpuuroa tai muroja ja 1-2 palaa täysjyväleipää
Välipalalla ja iltapalalla 1- 2 palaa täysjyväleipää
Pääaterioilla kypsää lihaa, kanaa tai kalaa n. 100 g
Leikkeleiksi sopivat vähärasvaiset liha ja broileri-leikkeleet, kananmuna tai kala juuston ohella
Kasvimargariinia tai ruokaöljyä ainakin 2 rkl/vrk.
Näin koottuna ruokavaliosta tulee energiaa n. 2400 kcal/vrk, minkä verran ainakin liikkuva normaalikokoinen nuori mies päivässä tarvitsee. Liikunnan määrästä riippuen energiantarve voi olla hyvinkin paljon suurempi.
Tuosta ruokamäärästä lapsenne saa turvallisesti useimpia ravintoaineita.
Ainoa, minkä lisätarpeesta tulee ehkä huolehtia, on D-vitamiini, minkä saanti riippuu syödyn kalan, margariinin ja maitovalmisteiden määrästä.
Jos kalaa syö 2-3 aterialla viikossa, päivittäin käyttää voileivillään vitaminoituja kasvimargariineja ja juo maitoa tai piimää ainakin 6 dl/vrk , tule D-vitamiiniakin riittävästi.
Jos vitamiinien riittävä saanti teitä kuitenkin huolettaa, ei mikään estä teitä käyttämästä silloin tällöin esim. talviaikana monivitamiinivalmisteita.
Aurinkoista kevättä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Lääkärini määräsi Diformin retardia sokeriarvojeni ollessa gluk. 7.4 ja Hb-A1c oli 6.6%, reilu 2kk sitten gluk. oli 9.4, mutta halusin kokeilla ruokavalioa ja liikunnan lisäämistä, nyt olen jättänyt lisäksi perunan pois..kysymykseni kuuluu, kokeilin diforminia 4 päivää,aamupalalla 500mg retard tabletti, noin tunnnin kuluttua tuli tosi huonovointinen ja pyörryttävä olotila, jollaista en halua,RR-lääkitys Losatrix 50 ½x2, Bisoprol ½x2, mitä tilalle |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei!
Metformiini (esim Diformin retard) aiheuttaa usein ensimmäisten viikkojen aikana huonovointisuutta joka useimmiten korjaantuu.
Aloititko pienellä annoksella eli 1 tabl vuorokaudessa ensimmäisen viikon aikana, jonka jälkeen 2 tabl/vrk seuraavan viikon aikana ? Monet pystyvät käyttämään metformiinia paremmin ilta-annoksena esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa - jolloin mahdollinen huonovointisuus ei häiritse yön aikana.
Mikäli tuntuu siltä että tämä lääke ei sovi sinulle, ehdotukseni olisi siirtyä käyttämään esimerkiksi sitagliptiinia (Januvia). Keskustele tästä vaihtoehdosta lääkärisi kanssa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| b ghb a1c arvoni on 5.8. Lääkärini mukaan 7.5 olisi paras. Miten on ja miten tuohon parhaaseen arvoon pääsee? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei
Hba1c arvo 5.8 on hyvä, jos ei ole hypoglykemioita. Onko sinulla hypoglykemioita tai joku muu syy, miksi HBa1c arvoa pitäisi nostaa?
Jos saan lisätietoja, voin vastata kysymykseesi uudelleen.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Olin nuorena kova karkinsyöjä mutta muutama vuosi sitten huomasin että aina sokeria syötyäni tulee huono olo, ikäänkuin olisi nousuhumalassa ja on vaikea keskittyä tai ajatella, joskus koko pää on jotenkin sumean tuntuinen ja tuntuu etten edes näe tarkasti, joskus taas olen tosi ärtynyt tai huonovointinen. Nykyään pienikin määrä sokeria/karkkia aiheuttaa tälläisen olon, eli sokerinsietokykyni on jostain syystä selvästi laskenut enkä syö juuri ollenkaan enää sokeripitoista tavaraa. Paastoverensokerini vuosi sitten 11 tunnin syömättömyyden jälkeen oli 5.8, eli ihan normaalinrajoissa, mutta oloni on usein "ilman syytä" aika vetämätön. Pitääkö tästä huolestua? Olen 26 v. normaalipainoinen nainen. |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-05-10 |
|
Hei
Sokerirasituskokeen tekeminen voisi selvittää oireitasi. Siinä paastoglukoosinäytteen ottamisen jälkeen juodaan 75 grammaa glukoosia ja verensokeri mitataan uudelleen 2 tunnin kuluttua. Sokeirasituskoetta käytetään diabeteksen toteamiseksi tai poissulkemiseksi.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|