Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Harrastan vapaapalokunta toimintaa ja minulta kiellettiin savusukeltaminen koska rasitustestini tulokset olivat seuraavat 0h/ 5,3, 1h/ 11,7, 2h/9 . Pitkänajan sokeriarvo oli 6,2 . Sormenpäästä mitattuna arvot ovat olleet 4,7 ja 5,4 :n välillä , käsittääkseni ei kyseessä vielä ole diabetes, vai onko ko.arvoista mahdollisesti haittaa edellämainittua tehtävää suorittaessa? Hain jokuaika sitten erääseen tutkimus ryhmään jossa seurattiin diabetestä, mutta eivät huolineet kun arvot eivät olleet riittävät. |
Työelämä |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Johan Eriksson:
Hei !
Sinulla on siis todettu heikentynyt sokerinsieto, toisin sanoen kahden tunnin sokeriarvo rasituskokeessa jää normaalin ja diabeettisen avon väliin.
Tiedämme että heikentyneeseen sokerinsietoon liittyy suurentunut riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Lisäksi kohonnut sokeriarvo rasituksen jälkeen - ja yleensä myös aterian jälkeen - saattaa vaikuttaa tarkkaavaisuuteen ja väsyttää.
Asian positiivinen puoli on se, että liikunnalla ja painonpudotuksella - mikäli on ylipainoa - tilanne saattaa korjaantua kokonaan.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Hei!
Olen 37 v. vuosia sairastanut tyypin 2 diabetestä. Käytössäni on sekoite insuliini 2 x päivässä ja yöksi pitkävaikutteinen insuliini.
Teen vuorotyötä hoitoalalla ja aina ei ole mahdollisuus syödä eikä tarkkailla vr:a vaikka välillä heikottaa, uuvuttaa, jalat ovat turvoksissa ja aamujäykät niin että kipeää tekee lisäksi oikealta puolelta rinnassa tuntuu välillä kouraisevan lisäksi on nälän tunne jatkuvasta janon tunteesta puhumattakaan.
Harrastan mm. sauvakävelyä.
Pystynkö tekemään vuorotyötä jatkossa diabeteksen takia vai mikä neuvoksi? |
Työelämä |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Johan Eriksson:
Hei !
Sinulla on siis käytössä sekä sekoiteinsuliini että pitkävaikutteinen insuliini yöksi. Työskentelet hoitoalalla ja teet vuorotyötä. Tämä on
varsin usein aika hankala yhtälö, joka vaatii insuliinihoidon sopeuttamista ”vuorokausirytmiin”. Olen itse hiukan skeptinen onnistuuko se tämänkaltaisella hoitomallilla. Sinänsä mielestäni diabetes sinänsä ei estä vuorotyötä, mutta sinun kannattaa keskustella lääkärisi kanssa muista hoitovaihtoehdoista.
Lisäksi tulee mieleen, onko sinulla todellakin tyypin 2 diabetes - iän ja hoitomuodon perusteella voisi ajatella, että kyseessä ei ole ”puhdas” tyypin 2 diabetes. Joka tapauksessa, mikäli sinulla on tyypin 2 diabetes ja omaa insuliinituotantoa jäljellä, voisi jopa ajatella että käyttäisit pelkästään ateriainsuliinia - eli toisin sanoen aina aterian yhteydessä otat pikainsuliinia. Tämä on hoitomuoto, mitä käytetään kohtalaisen
paljon esimerkiksi Saksassa tyypin 2 diabeetikoille. Mikäli tarvitset myös perusinsuliini niin pitkävaikutteisesta insuliinianalogista (esim
glargiini tai levemiiri) saattaa olla hyötyä. Tämän pitkävaikutteisen insuliinianalogin lisäksi sinun tulisi käyttää lyhytvaikutteista ateria/pika-insuliinia aterioiden yhteydessä. Tämä on hoitomuoto ja
periaatteessa on helpommin sovellettavissa vuorotyöhön. Uskon kyllä, että nykyinen insuliinihoito tuottaa ongelmia, koska onhan se varsin jäykkä sinulle.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
hei !
työskentelen kotihoidossa ja teen 2 vuorotyötä aamu ja iltavuoroa . Kysyn että voiko työnantaja (kunta) kieltää minulta yksivuorotyön eli ns aamuvuorot , voin työskennellä myös viikonloppu aamuissa .Hoitavalta lääkäriltä on todistus että en tarvitse tehdä yövuoroja ja maininta että suosittelee yksivuoro työtä.Pelkoni on että yksivuoro työ olisi vai´n iltavuoroa kuten lähin esimieheni sanoi ja vihjasi .Hoito tasapainoni on suht hyvä 7,3 viimeisin ghba1. |
Työelämä |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
alla liitteenä teksti Diabeetikon sosiaaliturvaoppaasta (www.diabetes.fi) liittyen ammatinvalintaan. Viimeisessä lauseessa sanotaan, että vuorotyö on diabeetikolle mahdollista, ellei se olennaisesti heikennä omahoitoa ja hoitotasapainoa.
Sinun hoitotasapainosi on hyvä, enkä näe sen suhteen syytä miksi työnantajasi kieltäisi sinulta 2-vuorotyön,
terveisin Paula
"On töitä, joissa diabeteksen hoitaminen ja huomioiminen vaatii tavallista enemmän vaivannäköä. Jos työ on hyvin epäsäännöllistä aikataulultaan tai esimerkiksi fyysiseltä rasittavuudeltaan, voi olla vaikea sovittaa yhteen hoidon eri osatekijöitä niin, että verensokeritasapaino säilyy hyvänä. Tästä syystä diabeetikolle ei suositella esimerkiksi kolmivuorotyötä. Diabeetikon on helpointa selvitä kolmivuorotyöstä, jossa tehdään samaa vuoroa pidempään, esimerkiksi viikko kerrallaan. Vuorotyö on diabeetikolle mahdollista, ellei se olennaisesti heikennä omahoitoa ja hoitotasapainoa" |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Haluaisin tietää millainen on ravitsemusterapeutin koulutus ja missä näitä koulutuspaikkoja on? |
Työelämä |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä WebEditor:
Hei!
Ravitsemusterapeutin koulutuksesta on kysytty näillä verkkosivuilla aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset niihin löydät hakutoiminnolla tässä Kysymys asiantuntijalle osiossa. Kirjoita hakukenttään sana ravitsemusterapeutti ja valitse aiheryhmäksi Työelämä.
Terveisin,
WebEditor
Novo Nordisk Farma Oy |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Kysyn 17 v.poikamme asiaa:
hänen paastoverensokerinsa oli muun sairauden yhteydessä mitattuna 6. Hän sairastaa reumaa, lääkitys trexan, burana,metotrexat,kalkki, ei kortisonia 2 vuoteen, ( mutta nyt taas verikokeen jälkeen).Onko syytä huoleen ja seurantaan.
Ei oikeastaan muuten sanottavampia oireita, tosin pahanhajuinen hengitys mutta laskenko buranan piikkiin. Liikkuu valitettavan vähän, etupäässä istuu, koulussa ja kotona tietsikalla, sekin huolettaa |
Työelämä |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
verensokeria kannattaa seurata kortisonihoitojen yhteydessä. Ei muuten, ellei voimakasta janoa, väsymistä tai virtsamäärien suurentumista.
Terveisin Paula Nikkanen |
Asiantuntijamme
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys
Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys
Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys
Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.