Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Hei! olen aktiiviurheilija, ja haluaisin tietää, voinko syödä tulehduskipulääkkeitä (esim. burana) kuurina rasitusvammoihini kun ne sitä vaativat? olen ymmärtänyt ettei diabeetiokoille suositella normaalia runsaampaa kipulääkkeiden syöntiä (diabetes-lehti 11/2006), mutta rasitusvammani kuitenkin vaatisivat kuuria (esim. 2x400mg päivässä 4 päivän ajan) parantuakseen. olen muuten terve, normaalipainoinen 20-vuotias nainen. |
Liikunta ja vapaa-aika |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Markku Saraheimo:
Hei!
Tilapäisestä tulehduskipulääkkeiden käytöstä ei ole osoitettu, mahdollista mahaärsytystä lukuuunottamatta, tulevan yleensä myöskään diabeetikoille mitään haittaa - ainakaan, jos ei ole todettu diabeettista munuaistautia tai sydämen vajaatoimintaa. Näitä kahta viimemainittua ongelmaa sinulla ei varmaankaan ole esiintynyt!
Toisaalta käyttämäsi annokset ovat vielä pieniä ja kuurit lyhyitä!
Täten jatka elämääsi ja urheilua entiseen malliin!
Hyvää talven, kunhan se saapuu, jatkoa!
Terveisin
markku saraheimo |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Olen 23v 2 tyypin diabeetikko. Onko diabetes esteenä tatuoinnin ottamiselle? |
Liikunta ja vapaa-aika |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä WebEditor:
Hei!
Kiitos kysymyksestäsi! Tatuonnista on kysytty aiemminkin tällä palstalla. Löydät useita vastauksia kirjoittamalla Kysymykset asiantuntijoille -osion hakukenttään 'tatuointi' ja valitsemalla aiheryhmäksi 'Muita aiheita'.
Parhain terveisin
WebEditor |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Hei! Olen 51v tyypin 1 diabeetikko. Hoitona minulla on Lantus 10ky aamulla ja 10ky illalla, lisäksi Humalog ateriainsuliini. Aloitin naisten aerobig- kuntoliikunnan, jonka yhtäjaksoinen kesto on 45min ja 10min venyttely.Ennen em. tuntia( klo 17.00) verensokerini oli 5.1 ja söin 2 banaania. Jaksoin hyvin tehdä koko ohjelman, mutta verensokerini oli lakenut tunnin aikana 4.4:jään.Haluaisin tietää kuinka paljon minun tulisi syödä hiilihydraatteja, jotta sokeriarvoni pysyisi normaalirajoissa. Liikun paljon joka päivä(reipasta kävelyä tai pyöräilyä 45min) ja syön n. 20gr/20min eli n. 40gr hiilihydraatteja n. tunti ennen lenkkiä.Vaatiiko aerobig-liikunta reilusti enemmän "hiilareita"??? |
Liikunta ja vapaa-aika |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Markku Saraheimo:
Hei!
Hyvä ja vaikea kysymys ja hyvin näytät itseäsi hoitavan!
Liikunnan fyysinen rajuus on yhdessä liikunnan aikana vallitsevan insuliinitason kanssa määräävä tekijä liittyen lisähiiihydraatin tarpeeseen ennen liikuntaa ja myös jälkeen liikunnan. Toisaalta tähän vaikutta myös se, onko diabeetikolla esiintynyt päivän aikana aiemmin mahdollisesti hypoglykemiaa, joka voisi altistaa liikunan aikana uudelle hypoglykemialle. Edelleen liikunnan, insuliinitarpeen ja hiilihydraatin suhteeseen vaikuttaa hyvin olenaisesti se, onko diabeetikko säännöllinen liikunnan harrastaja, kuten suosittelemme, vai ei. Säännöllisen liikkujan tarvittavat varotoimenpiteet ovat tyypillisesti vähäisemmät.
Täten kokemukseni mukaan esim. juuri aerobic-liikunta, ainakin mikäli siinä ei kehoa tai lihaksia rasiteta aivan loppuun eli lähelle maitohappotilaa, vaatii joko sinun tapaan lisää hiilihydraattia ennen liikuntaa ja/tai myös liikunnan aikana vaikuttavan insuliinitason alentamista.
Mikäli liikunta on hyvin rankkaa, kuten esim. jalkapallo, jääkiekko tai sulkapallo ainakin voivat olla, niin tällöin on tutkimusten valossa insuliinitarpeen vähentämisen tarve vähäisempi eli ei ole tarvetta myöskään syödä kuin hieman lisähiilihydraatteja ennen liikuntaa. Toisaalta kovan liikunnan jälkeen olen kyllä havainnut noin 2 tunnin kuluttua kevyempää liikuntaa selvästi selvemmin vähenevän insuliinitarpeen tai lisähiilihydraatin tarpeen tuohon aikaan ja sen jälkeen. Hyvin rankan fyysisen aktiviteetin jälkeen on itse asiassa todettu heti liikunnan jälkeen verensokerin nousutaipumusta liittyen tutkimuksissa todettuun maksan sokerin uudismuodostuksen kiihtymiseen heti liikunnan loppuessa, mutta 2 tunnin jälkeen elimistön tila muuttuu em mukaisesti insuliiniherkäksi.
Sinulle on ilmeisen hyvin Lantusinsuliini sopinut säännölliseen liikuntaan liittyen. Lisäksi verensokeriarvosi muutos aerobic-harjoituksesi aikana on esimerkillisen ja tavoiteltavan mukainen. Noin 60 g HH (=2 banaania a´150 g) tarve tuon tunnin liikunnan aikana on melko paljon ainakin siinä valossa, että joudut syömään suuren määrän hiilihdyraattia, joka ei välttämättä tunnu hyvältä vauhdikkaan liikunnan aikana. Toisaalta tämä tarve sopii hyvin määrittelemääsi ja tottumaasi normaalitarpeeseen 20g/20 minuuttia, jos laskemme aerobic 45 minuuttia + 10 minuuttia venyttelyä liikunta-ajaksesi tässä tapauksessa.
Minulla on kyllä ollut tapana suositella insuliinitason alentamista säännöllisen liikunnan aikana, jotta diabeetikolle ei tulisi liian täysi olo ja jotta diabeetikko varmemmin välttäisi matalan verensokerin ja edelleen pitkällä tähtäimellä ettei liikunta altistaisi hieman turhan korkean insuliinitason myötä painonnousulle.
Tähän voisi ehkä vaikuttaa kohdallasi Humalog-annosta vähentämällä, mikäli olet tullut pistäneeksi Humalog-insuliinin 1-2 tunnin aikana liikuntaa ennen, jolloin on sekä tutkimusten että käytännön kokemuksen valossa vielä jopa merkittävä määrä insuliinivaikutusta jäljellä ainakin ihmisen liikkuessa. Toisena vaihtoehtona vähentäisin aamun Lantuksesta alkuun yhden ja tarvittaessa jatkossa vielä toisen yksikön, mutta tämä muutos vasta, mikäli Humalogilla ei ole mitään todennäköistä merkitystä verensokerin laskulle liikunnan aikana.
Ehkä sinun olisi hyvä ottaa asia vielä kertaalleen puheeksi omassa hoitoyksikössäsi, vaikka näin olet varmaankin jo aiemmin tullut tehneeksi.
Hyvää liikunnallista alkutalvea!
Terveisin
Markku Saraheimo |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Vaellamme joka syksy ja hiihdämme talvisin Lapissa. Toivon saavani ohjetta, mitä evästä mukaan, kun yksi, mies 59-v, sairastaa aikuisiän diabetesta ja on myös verenpainetta?Periaatteemme on kulkea tämän ystävämme vauhtia, että hän ei rasitu liikaa. |
Liikunta ja vapaa-aika |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Tuula Heikkinen:
Hei!
Hienoa, että harrastatte liikuntaa Lapissa, vaikka matkalla mukana olevalla ystävällänne on hieman ongelmia terveytensä kanssa. Onneksi nuo vaivat eivät estä nauttimasta liikuntaharrastuksista. Päinvastoin - sekä aikuistyypin diabeeteksen että verenpaineen hoidon suhteen sopiva liikunta on vain hyväksi.
Sopivana periaatteena liikunnassanne on ns. PPP-periaate eli Pitää Pystyä Puhumaan eli vaellusvauhdin tulee olla niin leppoisa, että samalla voi jutustella ja nauttia Lapin luonnosta ja kauniista maisemista.
Ystävänne verenpainetta ajatellen tärkeintä on se, että nauttimassanne ruoassa ei ole runsaasti suolaa eikä tyydyttynyttä eläinrasvaa. Jos mahdollista syökää runsaasti luonnostaan suolattomia elintarvikkeita eli sellaisia ruoka-aineita, joissa ei ole lisättyä suolaa. Jos käytätte teollisia elintarvikkeita, valitkaa aina vähemmän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja. Yksi keino löytää sopiva teollinen pakattu elintarvike on käyttää ns. Sydänmerkillä valittuja leipiä, juustoja ja leikkeleitä. Niissä sekä suolan että rasvan määrä ja rasvan laatu ovat suositusten mukaiset.
Ette kerro tarkemmin, miten hoidatte ruokailunne vaelluksenne aikana. Onko teillä kaikki rinkassa alkumatkassa ja yövytte matkan varrella olevissa tuvissa vai onko teillä mökkimajoitus, josta teette päivittäin lenkkejä ympäristöön eväitten kera ja palaatte illaksi mökkiin nukkumaan.
Oletukseni on, että matkanne toteutuu jäkimmäisen mallin mukaan. Eli ostatte mökkiin normaaleja elintarvikkeita kaupasta, jolloin on mahdollista syödä kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä sekä maitovalmisteita ja eläinkunnan tuotteita normaalisti. Perinteisellä Lapin vaelluksellahan turvaudutaan pääosin kuivamuonaan.
Aikuistyypin diabetesta ajatellen on tärkeää, että syötte ruoka-aineita, jotka sisältävät runsaasti kuitua, jotta ystävänne verensokeri pysyisi mahdollisimman tasaisena. Runsaasti kuitua saatte täysjyväpuuroista ja -leivistä, juureksista, kasviksista ja hedelmistä.
Jos ystävällänne on diabeteksen hoitona ainoastaan ruokavalio, ei hänellä liene vaaraa liian alhaisesta verensokerista, vaikka hän liikkuis runsaastikin. Siinä tapauksessa hän syö normaalin ruokahalunsa mukaan.
Jos hänellä on tablettilääkitys, voi verensokeri laskea liikaa, jos ateriavälit ovat kovin pitkät (yli 3-4 tuntia) tai jos ruumiillista rasitusta on ollut runsaasti. Sama on tilanne, jos käytössä on iltainsuliini ja tabletit. Diabeetikon on viisasta ottaa aina tällaisella matkalla mukaansa jotain nopeasti imeytyvää makeaa kuten sokeripaloja.
Päivä kannattaa aloittaa lautasellisella täysjyväpuuroa tai kuitupitoisia muroja, 1-2 palalla täysjyväleipää, jonka päällä on margariinia, vähärasvaisia leikkeleitä ja vihanneksia,
lasilla maitoa ja kahvilla tai teellä.
Välipalaksi voi syödä hedelmän.
Vaelluksen keskipäivän tauolla voi keittää pussikeiton ja nauttia sen kanssa muutaman juustovoileivän.
Päiväkahvilla maistuu pulla tai pari keksiä.
Jos päivävaelleus on pitkä, voi lisävälipaloina olla hedelmiä tuoreina tai kuivattuina esim. rusinoina. Välipalaksi voi ottaa myös hedelmäsokerilla makeutetun välipalapatukan, joita saa hyvin varustetuista ruokakaupoista.
Matkalla on tärkeää huolehtia riittävästä veden saannista eli jokaisella on repussaan hyvä olla rittäävästi vettä.
Illansuussa ateraiksi sopii risotto, makaronipata tai kastikeruoka perunan, riisin tai pastan kanssa. Lisäksi runsaasti salaattia tai raastetta, pala leipää ja lasi maitoa.
Jos vielä nukkumaan mennessä on nälkä, sopii iltapalaksi tee ja karjalanpiirakka tai pala leipää tai esim pieni jogurtti tai hedelmä.
Jos illalla tekee mieli alkoholia, tulee sen nauttimisen yhteydessä aina syödä jotain sokeriksi muuttuvaa eli vaikka pari voileipäkeksiä tai hedelmä. Alkoholi ja diabetes yhdessä voivat laskea verensokeria ja runsas päivällä tapahtunut liikunta voi edelleen lisätä verensokerin laskua.
Saunaoluen tai lasin viiniä voi nauttia rauhallisin mielin.
Toivon teille oikein nautinnollista ja mukavaa Lapinmatkaa!
Tuula Heikkinen
laill. ravitsemusterapeutti |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Hei,
Olen 39v vuosi sitten DM1 diagnoosin saanut nainen. Hba1c on 6.1% ja kolestroli ja verenpainearvot ovat edelleen ja aina olleet hyvät.
Aloitettuani nyt aktiivisen liikunnan ohjaajani halusi minun tarkistavan tuoko DM1 esteitä kuntosalilla tapahtuvalle painoharjoittelulle. Hänellä oli vuodelta miekka ja kirves olevat ohjeet kunto-ohjaajille, jossa sanottiin mm. että pidempiaikaista, staattista lihasjännitystä pitäisi vältää. Seuraavasta lauseesta päättelin, että tämä johtuisi verenpaineen nousemisesta.
Koska ohje sisälsi muutenkin todella vanhentunutta tietoa sanoin, että en usko tuon koskevan minua, koska verenpaineeni on aina ollut täysin normaali. Mutta kuinka siis on? Voinko turvallisin mielin noudattaa samaa kuntosaliohjelmaa (rankempaakin) 'terveiden' kanssa? Huomioin tietysti mahdolliset verensokerin muutokset riippuen ohjelman rankkuudesta. |
Liikunta ja vapaa-aika |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
tyypin 1 diabetes ei tuo esteitä kuntosalilla tapahtuvalle harjoittelulle.Tärkeintä on säätää insuliinihoito ja ravinto liikunnan mukaan. Ja sen varmasti osaat tehdä verensokerimittausten perusteella. Tsemppiä uudelle harrastukselle,
terveisin Paula Nikkanen |
Asiantuntijamme
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys
Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys
Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys
Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.