Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Hei! Pieni poikani on ollut kovin väsynyt ja levoton. Aukile päässä on normaalia enenmmän montulla ja olen veikannut sen johtuvan nestevajauksesta. Pikkumies ei juo kovin paljoa ja syystäkin siis pissa haisee pahalle vaipassa. Korvike maitoa ei saa menemään kuin max 150 ml päivässä, vettä hieman paremmin, omaa maitoa ei enää tule. Nyt tuo väsymys on alkanut huolestuttaa ja mittasin paastoverensokerin aamulla klo 9 (syömättä yli 10h) kotimittarilla ja se näytti 7,1. Onko arvo huolestuttava??? Söimme aamupuuron klo 9.10 ja hän joi vähän vettä jonka jälkeen poika touhusi noin puoli tuntia ja nukahti. Mittasin uuden arvon noin klo 11 eli 2h ruokailun jälkeen ja arvo oli 6.1. Voiko siis väsymys olla vain nestevajauksesta johtuvaa vai tulisiko huolestua tuosta korkeasta aamuarvosta??? Itselläni oli raskausaikana paastosokerit koholla sokerirasitustestissä ja sain neuvolasta mittarin kotiin ja arvot olivat kuitenkin hyvät koko loppuraskauden ajan. Poika painoi syntyessään 3275g ja oli 49 cm pitkä eli normivauva. Sokereita seurattiin alkupäivät ja lisämaitoa annettiin pariin kertaan kun arvot olivat alhaisia. Muuten poika on kehittynyt ihan hyvin keskikäyrillä. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-08-25 |
|
Hyvä kysyjä,
Selvää diagnoosia ei noista mainituista arvoista saa. Glukoosiarvot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että asiaa on viipymättä selvitettävä eteenpäin. Nestevajaus voi syntyä jo mainituillakin glukoosiarvoilla. Aukileen kuopalla olo viittaa kuivumistilaan, jonka syy on selvitettävä. Myös väsymys voi sopia diabetekseen.
On aihetta mitata plasman glukoosia ennen ateriaa sekä 30 ja 60 min. päästä, myös plasman ketoaineet (P-OHBUT) ja virtsan glukoosi. Pienen vauvan diabetes etenee hyvin nopeasti ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joten mieluummin vaikka turhaan tutkimuksiin kuin asiassa viivyttelemään. Oireet viittaavat vähän turhan paljon diabeteksen mahdollisuuteen.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Tyttömme heräsi tänään n.klo 8 oli nukkunut ilta 21:stä asti ja takana siis hyvät yöunet. Aamupalan söi reippaasti tosin kovin ravinnerikas ei ollut; Riisimuroja, 1 tl kaakaojauhetta ja vähän maitoa. Pari tuntia tästä n. klo 10 olimme pukemassa vaatteita päälle lähteäksemme ulos. Tässä vaiheessa tyttömme alkoi hoiperrella ja horjua kovasti. Luulimme ensin hänen pelleilevän, mutta ulos siirtyässämme sama jatkui edelleen. Myös silmät olivat "puolitangossa" ajoittain, eli näytti siltä että olisi voinut nukahtaa vaikka seisaalteen. Kokonaistilannetta kuvaa hyvin että tyttö näytti aivan juopuneen oloiselta.
Noh tilanteen tajuttuamme ja säikähdettyämme hyppäsimme samantien autoon ja ajoimme suoraan ensiapuun. Automatkalla äitinsä sylissä sama jatkui, ja yritimme jutella kovasti jotta ei nukahtamaan pääsisi. Mieleen jäi eräs tilanne kun tyttö katsoi minua ja päästi pienen huudon aivan kuin olisi havahtunut tai säikähtänyt minua. Merkille pantavaa kuitenkin että kysymyksiin vastaili ja osasi näyttää kysyttäessä nenänsä ym. että tilanteen taju mielestäni silti säilyi kaiken aikaa.
Automatka oli onneksi lyhyt n 5min sairaalaan, ja sieltä ohjasivat ensiavusta TK:n puolelle, samassa rakennuksessa kun ovat. TKssa mitattiin välittömästi sokerit ja CRP. CRP normaali (alle 8) sokerit 3.3. Hoitaja sanoi hivenen alhaiseksi ja toi 2.5dl TRIP mehun jonka tyttö joi reippaasti klo oli jotakuinkin 11 tällöin, eli suurinpiirtein tunti kulunut kotona alkaneesta hoipertelusta. Tästä mehun juonnista n. tunti eteenpäin ja lastenosastolle odotellessamme tyttö alkoi olla jo normaali, ja horjumista eikä silmien loppasua enää ollut. Lastenlääkärille päästyämme tutkimusten jälkeen (korvat, RR, pupillit kaikki ok.) lääkäri ei nähnyt tarvetta lähettää mihinkään kuvauksiin ja käski jatkamaan normaalielämää. Piti todennäköisenä verensokerin mataluutta, koska oli alle viitearvojen ja mehun jälkeen olo koheni..
Tyttö nyt nukkuu äitinsä vieressä, koska yksin emme uskaltaneet heti eka yöksi tapahtuneen jälkeen nukkumaan jättää. Samalla olen itse alkanut hakea infoa netistä ja löysinkin tämän paikan. Samalla tosin löysin myös faktaa ainakin aivokasvaimista, epilepsiasta ja joistain "hyvänlaatuisista" huimauskohtauksista. Näistä huimauskohtauksista lastenlääkärimmekin aiemmin puhui, mutta poissulki sen jossainmäärin koska niiden ilmeisesti pitäisi olla suht nopeakestoisia eikä 2h mittaisia, kuten meillä koko tilanne kesti.
Elikkäs onko todennäköistä että heikolla aamupalalla, näillä sokeriarvoilla, oireilla ja mehun juonnin jälkeisellä tunnin aikana PIKKUHILJAA tapahtuvalla virkistymisellä tuon voisi laittaa hypoglykemian piikkiin?
Miten meidän pitäisi toimia tulevaisuudessa? Altistaako diabetekselle nyt? Myöhemmässä iässä? Aivokasvaimesta/epilepsiasta johtuvia oireita tai epäilyksiä tai jotain muuta? Aamupala oli aika heikko ja siihen varmasti pitää satsata, eikä näin aina ole toki ollutkaan vaan enemmän poikkeus kuin sääntö että näin heikosti syöneet aamulla. Meillä siis on kaksi lasta, tyttö heistä pari vuotta isoveljeään nuorempi.
Kiitos jo etukäteen, kysymyksiin kun näytätte paneutuvasti vastailevan. =)
|
Lasten diabetes (T1) |
2010-07-01 |
|
Hyvä kysyjä,
Tulipas haastava! Kun en tiedä tytön ikää, kasvua, murrosiän tilannetta, sukutaustaa, raskauden ja synnytyksen kulkua ym. asioita, voin vain pohtia erilaisia näkökohtia tämän kysymyksen suhteen. En myöskään näe tyttöä edessäni, mikä olisi jo suuri osa kliinistä tutkimusta. Mutta yritetään, kun noin haastavasti kysyt.
Mitä kaikkia tiloja pitäisi ottaa huomioon tapausta ratkaistaessa? Suunnilleen kaikki, mitä tarjolla on. Sehän näissä ohimenevissä tajunnan tilan häiriöissä onkin niin vaikeaa. Useimmiten ehkä syy on jotain melko viatonta ja ohi menevää eikä koko episodi ehkä johda edes lisätutkimuksiinkaan. Toisaalta taas on mahdollista, että syy voisi olla vakavakin.
Yleisin syy tällaisille tapauksille lienee se, että keskushermostossa on ohimenevä energiapula. Glukoosi on ylivoimaisesti tärkein keskushermoston energian lähde ja matala glukoositaso voi olla yksi syy tilanteen kehittymiselle. Miksi glukoositaso on sitten laskenut? Syy voi olla ravinnon puute – huono syöminen tai ruoan imeytyminen tai epätavallisen suuri kulutus. Toinen mahdollisuus on glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn väliaikainen häiriytyminen – liian suuri insuliinin eritys, varastoglukoosin eli glykogeenin pilkkoutumisen estyminen tai joku muu glukoosiaineenvaihdunnan ja sen säätelyyn osallistuvien hormonien eritysten häiriö. Tapauksen syynä voi olla myös joku neurologinen tapahtuma. Eihän nopeasti ohimenevää myrkytystilaakaan voi sulkea pois.
Mahdollisia syitä on siis paljon ja niiden selvittäminen on hyvin haastavaa. Jos lapsi on nyt perusterve, ei pidä edetä kiireellä. Kunnollinen perustutkimus asiaan perehtyneen lastenlääkärin tai lastenneurologin vastaanotolla – sairaalan poliklinikalla tai yksityisesti - on varmaan tarpeen. Siellä kysellään ensisijaisesti tarkkaan tapahtumatiedot eli anamneesi niin tähän tapaukseen liittyvistä asioista kuin aikaisemmistakin. Kasvu selvitetään myös. Huolellinen yleistutkimus seuraa sitten. Kokonaisuuden perusteella mietitään eteneminen tämän jälkeen.
Vielä muutama sana diabeteksen mahdollisuudesta. Hypoglykemia eli matala glukoositaso voi olla aikuisilla melko yleinenkin diabeteksen ensioire, mutta lapsilla ei niinkään. Mahdollinen se kuitenkin on ja diabeteksen poissulku on hyvä tehdä esim. ottamalla glukoosi parin tunnin päästä runsaan glukoosiaterian jälkeen. Myös muita laboratoriokokeita diabeteksen mahdollisuuden vuoksi voidaan ottaa; näistä on ollut puhetta useaan otteeseen tälläkin palstalla.
Valitettavasti en pääse tässä vastauksessa juuri yleistä pohdiskelua pitemmälle. Toivottavasti tästä vähästä on jotain hyötyä.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| 6-vuotiaalla pojallamme todettiin ykköstyypin diabetes kaksi viikkoa sitten. Olemme pyrkineet syömään hitaita hyviä hiilihydraatteja, kuten pastaa, ruisleipää, marjoja, puuroa, omenaa yms. Sivuston artikkelissa mainittiin että "tyypin 2 diabeetikko ja lyhytvaikutteista insuliinia käyttävä tyypin 1 diabeetikko pystyy parantamaan glukoositasapainoaan (HbA1c) syömällä ns. pienen glykemiaindeksin omaavia ruokia". Eikö tämä pidä paikkansa myös monipistoshoidossa jossa hoitomuotona pikainsuliini ja pitkävaikutteinen insuliini? Toinen kysymykseni liittyy lisäsairauksiin: miten nämä voidaan parhaiten välttää, missä määrin tähän vaikuttaa esim. aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus? |
Lasten diabetes (T1) |
2010-05-31 |
|
Hyvä kysyjä,
Hyviä kysymyksiä vasta sairastuneen diabeetikkopojan huoltajalta!
Lyhyt vastaus, joka on jo varmaan tullut omasta hoitopaikastakin, on ”Perehdytäänpä nyt ensin perustaitoihin ja palataan näihin kysymyksiin myöhemmin”.
Vähän pitempi vastaus, joka sekin on kaukana kunnollisesta: Hitaasti imeytyvä hiilihydraatti eli pienen glykemiaindeksin omaava ruoka on lähes aina parempi kuin äkkisokeri. Nopeasti vaikuttava glukoosi on hyvä vain akuutin hypoglykemian hoidossa. Toiseen kysymykseen yleisluontoinen vastaus on: Kaikki aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus on olennaista komplikaatioiden välttämisessä. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksinomaisina riitä, vaan hoitoon liittyy hyvin paljon muuta.
Näihin kysymyksiin tulee varmaan paljon vastauksia lähiaikojen diabetesvastaanoton käynneillä ja tiedon kertyminen jatkuu toivottavasti pitkän aikaa. Mielestäni on tärkeää, että diabeetikot ja lapsidiabeetikkojen vanhemmat ottavat myös asioista itse selvää ja kyselevät ja ovat kriittisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ohjeistossa on paljon sellaista, jonka diabetesammattilaiset osaavat hyvin eikä liian kriittisestikään pidä suhtautua.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Olen itse 28v 1-tyypin diabeetikko (nainen). Pojallani todettiin syntyessä 3% kohonnut riski sairastua diabetekseen. Poika on nyt 3,5v, reipas päivähoitolainen. Onko tavallista että lapsi herää kerran yössä käymään pissalla , vai onko syytä epäillä diabetestä? Voiko potan virtsasta katsoa glukoosin yön jäljiltä? Poika oppi kuivaksi kolmivuotiaana. Pissalla poika käy toisinaan tiheämmin, mutta itse olen epäillyt ettei hän yksinkertaisesti malta pissata loppuun kun leikit jäivät kesken. Poikani ruokahalu on aina ollut hyvin vaihteleva, välillä ruoka maistuu paremmin, mutta aika usein joudutaan houkuttelemaan ja auttamaan ruokailussa. Aamupäivisin poikani juo todella niukasti, mutta monesti iltaa kohden juomista menee aamua enemmän, ei kuitenkaan mukitolkulla. Onko syytä huoleen? Voiko puhkeamassa oleva diabetes vaikuttaa pituuskasvuun. Pojalla pituuskäyrä menee hieman alakanttiin. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-04-26 |
|
Hyvä kysyjä,
Kun itse sairastat diabetesta, tiedät varmaan, että glukoosin mittaaminen verinäytteestä on vaivattomampaa ja täsmällisempää kuin virtsan glukoosin mittaaminen. Sinulla on varmasti oma glukoosimittari ja siihen käytettäviä mittaliuskoja, joiden avulla voit mitata myös lapsen glukoositason. Jos lapsen glukoositaso ei ole selvästi koholla runsaan hiilihydraattiaterian (karkkipäivä, jätskitesti) jälkeen, hänellä tuskin on diabetesta. Glukoosin mittaamisen voi toistaa, jos ajatus diabeteksesta alkaa uudelleen painaa mieltä.
Tuo syntymän yhteydessä tehty testi, jossa luokitellaan diabeteksen riski kohonneeksi, on kovin epätarkka. Tarvittaessa voidaan pojaltasi mitata nyt diabeteksen syntyyn viittaavia vasta-aineita. Jos niitä ei ole, on diabeteksen riski edelleen melko pieni. Jos vasta-aineiden määrä lisääntyy, on myös diabeteksen riski suurempi. Nämä vasta-aineet mittaavat kuitenkin vain riskiä eivätkä ole kovin tarkkoja diabeteksen tuloa ennustettaessa.
Katso siis glukoosi kotona makearasituksen jälkeen! Jos glukoosi on 1½ - 2 tunnin päästä makean syömisesti selvästi koholla (luokkaa 8 mmol/l tai suurempi), on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tarkempaa selvitystä varten.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Kyseessä on hiljattain Diabetes Mellitukseen sairastunut 5-vuotias tyttö. Mitä hoitajan tulisi tietää ja huomioida hänen avustajanaan/ häntä hoitaessaan? Ohjeet. Olisiko esim. terveydenhoitajan käynti päiväkodilla tarpeen? Päiväkodin lastenohjaajista yksi on koulutukseltaan lähihoitaja.
Nimimerkki: Asiasta kiinnostunut |
Lasten diabetes (T1) |
2010-04-26 |
|
Hyvä kysyjä,
Diabetesta sairastava lapsi vaatii päiväkodissa aina tiettyä erityishuomiota. Yleensä lapsen hoitopaikka järjestää päiväkodin henkilökunnan kanssa ohjaustilaisuuden, kun uusi diabeetikko menee päiväkotiin sairastumisen jälkeen. Samoin koulutus voidaan järjestää, jos diabeetikkolapsi muuttaa uuteen hoitopaikkaan tai kouluun, jossa ei ole kokemusta diabeteksen hoidosta. Ohjaus voidaan järjestää niin, että hoitopaikasta eli yleensä keskussairaalatason lastensairauksien poliklinikalta lähtee diabeteshoitaja päiväkotiin ja antaa perustavan perehdytyksen. Päiväkodista voi myös ryhmä lähteä diabeteshoitajan luo perehdytystä saamaan. Käytännöt vaihtelevat hoitopaikkojen välillä.
Yleensä pitää lähteä siitä, että päiväkodissa pitää hallita verensokerin mittaaminen ja tulosten ensisijainen tulkinta. Pitää tuntea matalaan ja korkeaan sokeritasoon liittyvät oireet ja tietää, miten niihin tulee reagoida. Ensisijainen ohjeiden antajia ovat diabeetikkolapsen vanhemmat ja menettelytavoista pitää sopia yksittäisissä tapauksissa.
Kaikki terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvät tutkinnot voivat olla avuksi diabeetikkolapsen hoitoa järjesteltäessä, mutta edes tavallinen terveydenhoitajan tutkinto on harvoin yksin riittävä ilman lisäperehdytystä. Yleensä lapsidiabeetikon hoidosta vastaava terveydenhoidon yksikkö eli yleensä keskussairaalatason poliklinikka onkin hyvin aktiivinen tämän perehdytyksen antamisessa. Yhteistyö kodin, päivähoidon ja diabeteshoidosta vastaavan yksikön välillä on oltava aktiivista ja onnistuu yleensä hyvin. Diabeetikkolapsi päiväkodissa voi tuoda haasteita, mutta niistä selviäminen tuo myös varmasti tyydytystä. Perehtymään!
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Asiantuntijamme

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys

Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys

Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys

Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys

Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys

Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.