Kysy asiantuntijalta

       

Viimeisimmät kysymykset

Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) Aiheryhmä Pvm
Hei! Pieni poikani on ollut kovin väsynyt ja levoton. Aukile päässä on normaalia enenmmän montulla ja olen veikannut sen johtuvan nestevajauksesta. Pikkumies ei juo kovin paljoa ja syystäkin siis pissa haisee pahalle vaipassa. Korvike maitoa ei saa menemään kuin max 150 ml päivässä, vettä hieman paremmin, omaa maitoa ei enää tule. Nyt tuo väsymys on alkanut huolestuttaa ja mittasin paastoverensokerin aamulla klo 9 (syömättä yli 10h) kotimittarilla ja se näytti 7,1. Onko arvo huolestuttava??? Söimme aamupuuron klo 9.10 ja hän joi vähän vettä jonka jälkeen poika touhusi noin puoli tuntia ja nukahti. Mittasin uuden arvon noin klo 11 eli 2h ruokailun jälkeen ja arvo oli 6.1. Voiko siis väsymys olla vain nestevajauksesta johtuvaa vai tulisiko huolestua tuosta korkeasta aamuarvosta??? Itselläni oli raskausaikana paastosokerit koholla sokerirasitustestissä ja sain neuvolasta mittarin kotiin ja arvot olivat kuitenkin hyvät koko loppuraskauden ajan. Poika painoi syntyessään 3275g ja oli 49 cm pitkä eli normivauva. Sokereita seurattiin alkupäivät ja lisämaitoa annettiin pariin kertaan kun arvot olivat alhaisia. Muuten poika on kehittynyt ihan hyvin keskikäyrillä. Lasten diabetes (T1) 2010-08-25
Tyttömme heräsi tänään n.klo 8 oli nukkunut ilta 21:stä asti ja takana siis hyvät yöunet. Aamupalan söi reippaasti tosin kovin ravinnerikas ei ollut; Riisimuroja, 1 tl kaakaojauhetta ja vähän maitoa. Pari tuntia tästä n. klo 10 olimme pukemassa vaatteita päälle lähteäksemme ulos. Tässä vaiheessa tyttömme alkoi hoiperrella ja horjua kovasti. Luulimme ensin hänen pelleilevän, mutta ulos siirtyässämme sama jatkui edelleen. Myös silmät olivat "puolitangossa" ajoittain, eli näytti siltä että olisi voinut nukahtaa vaikka seisaalteen. Kokonaistilannetta kuvaa hyvin että tyttö näytti aivan juopuneen oloiselta. Noh tilanteen tajuttuamme ja säikähdettyämme hyppäsimme samantien autoon ja ajoimme suoraan ensiapuun. Automatkalla äitinsä sylissä sama jatkui, ja yritimme jutella kovasti jotta ei nukahtamaan pääsisi. Mieleen jäi eräs tilanne kun tyttö katsoi minua ja päästi pienen huudon aivan kuin olisi havahtunut tai säikähtänyt minua. Merkille pantavaa kuitenkin että kysymyksiin vastaili ja osasi näyttää kysyttäessä nenänsä ym. että tilanteen taju mielestäni silti säilyi kaiken aikaa. Automatka oli onneksi lyhyt n 5min sairaalaan, ja sieltä ohjasivat ensiavusta TK:n puolelle, samassa rakennuksessa kun ovat. TKssa mitattiin välittömästi sokerit ja CRP. CRP normaali (alle 8) sokerit 3.3. Hoitaja sanoi hivenen alhaiseksi ja toi 2.5dl TRIP mehun jonka tyttö joi reippaasti klo oli jotakuinkin 11 tällöin, eli suurinpiirtein tunti kulunut kotona alkaneesta hoipertelusta. Tästä mehun juonnista n. tunti eteenpäin ja lastenosastolle odotellessamme tyttö alkoi olla jo normaali, ja horjumista eikä silmien loppasua enää ollut. Lastenlääkärille päästyämme tutkimusten jälkeen (korvat, RR, pupillit kaikki ok.) lääkäri ei nähnyt tarvetta lähettää mihinkään kuvauksiin ja käski jatkamaan normaalielämää. Piti todennäköisenä verensokerin mataluutta, koska oli alle viitearvojen ja mehun jälkeen olo koheni.. Tyttö nyt nukkuu äitinsä vieressä, koska yksin emme uskaltaneet heti eka yöksi tapahtuneen jälkeen nukkumaan jättää. Samalla olen itse alkanut hakea infoa netistä ja löysinkin tämän paikan. Samalla tosin löysin myös faktaa ainakin aivokasvaimista, epilepsiasta ja joistain "hyvänlaatuisista" huimauskohtauksista. Näistä huimauskohtauksista lastenlääkärimmekin aiemmin puhui, mutta poissulki sen jossainmäärin koska niiden ilmeisesti pitäisi olla suht nopeakestoisia eikä 2h mittaisia, kuten meillä koko tilanne kesti. Elikkäs onko todennäköistä että heikolla aamupalalla, näillä sokeriarvoilla, oireilla ja mehun juonnin jälkeisellä tunnin aikana PIKKUHILJAA tapahtuvalla virkistymisellä tuon voisi laittaa hypoglykemian piikkiin? Miten meidän pitäisi toimia tulevaisuudessa? Altistaako diabetekselle nyt? Myöhemmässä iässä? Aivokasvaimesta/epilepsiasta johtuvia oireita tai epäilyksiä tai jotain muuta? Aamupala oli aika heikko ja siihen varmasti pitää satsata, eikä näin aina ole toki ollutkaan vaan enemmän poikkeus kuin sääntö että näin heikosti syöneet aamulla. Meillä siis on kaksi lasta, tyttö heistä pari vuotta isoveljeään nuorempi. Kiitos jo etukäteen, kysymyksiin kun näytätte paneutuvasti vastailevan. =) Lasten diabetes (T1) 2010-07-01
6-vuotiaalla pojallamme todettiin ykköstyypin diabetes kaksi viikkoa sitten. Olemme pyrkineet syömään hitaita hyviä hiilihydraatteja, kuten pastaa, ruisleipää, marjoja, puuroa, omenaa yms. Sivuston artikkelissa mainittiin että "tyypin 2 diabeetikko ja lyhytvaikutteista insuliinia käyttävä tyypin 1 diabeetikko pystyy parantamaan glukoositasapainoaan (HbA1c) syömällä ns. pienen glykemiaindeksin omaavia ruokia". Eikö tämä pidä paikkansa myös monipistoshoidossa jossa hoitomuotona pikainsuliini ja pitkävaikutteinen insuliini? Toinen kysymykseni liittyy lisäsairauksiin: miten nämä voidaan parhaiten välttää, missä määrin tähän vaikuttaa esim. aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus? Lasten diabetes (T1) 2010-05-31
Olen itse 28v 1-tyypin diabeetikko (nainen). Pojallani todettiin syntyessä 3% kohonnut riski sairastua diabetekseen. Poika on nyt 3,5v, reipas päivähoitolainen. Onko tavallista että lapsi herää kerran yössä käymään pissalla , vai onko syytä epäillä diabetestä? Voiko potan virtsasta katsoa glukoosin yön jäljiltä? Poika oppi kuivaksi kolmivuotiaana. Pissalla poika käy toisinaan tiheämmin, mutta itse olen epäillyt ettei hän yksinkertaisesti malta pissata loppuun kun leikit jäivät kesken. Poikani ruokahalu on aina ollut hyvin vaihteleva, välillä ruoka maistuu paremmin, mutta aika usein joudutaan houkuttelemaan ja auttamaan ruokailussa. Aamupäivisin poikani juo todella niukasti, mutta monesti iltaa kohden juomista menee aamua enemmän, ei kuitenkaan mukitolkulla. Onko syytä huoleen? Voiko puhkeamassa oleva diabetes vaikuttaa pituuskasvuun. Pojalla pituuskäyrä menee hieman alakanttiin. Lasten diabetes (T1) 2010-04-26
Kyseessä on hiljattain Diabetes Mellitukseen sairastunut 5-vuotias tyttö. Mitä hoitajan tulisi tietää ja huomioida hänen avustajanaan/ häntä hoitaessaan? Ohjeet. Olisiko esim. terveydenhoitajan käynti päiväkodilla tarpeen? Päiväkodin lastenohjaajista yksi on koulutukseltaan lähihoitaja. Nimimerkki: Asiasta kiinnostunut Lasten diabetes (T1) 2010-04-26
Esitä kysymys
Ilkka Sipilä

Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä

Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.

Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.

Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.

Esitä kysymys

Kaikki asiantuntijat

Tutustu asiantuntijoihin

Katso asiantuntijan erityisalan mukaan 
Suvimarja Aranko

Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala

Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.

Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.

Esitä kysymys

Esitä kysymys
Johan Eriksson

Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto

Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.

Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.

Esitä kysymys

Esitä kysymys
Tuula Heikkinen

Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki

Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980  ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.

Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.

Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.

Esitä kysymys

Esitä kysymys
Paula Nikkanen

Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki

Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.

Esitä kysymys

Esitä kysymys
Markku Saraheimo

Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki

Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.

 

Esitä kysymys

Esitä kysymys
Ilkka Sipilä

Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä

Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.

Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.

Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.

Esitä kysymys

Esitä kysymys
Kari Teramo

Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka

Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.

Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.

Esitä kysymys

Esitä kysymys

Esitä kysymys
 
 
 
  

Ohje

Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.

Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.

Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.

Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.

'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.

Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.