Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Minulla on todettu 2 asteen diabetes 4 vuotta sitten. Nyt viimeisen kuukauden aikana jalkapohjani ovat olleet kipeänä, varsinkin kantapäät. Mitä pitäisi tehdä? |
Kysymys asiantuntijalle |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
kantapäiden kipeytyminen voi johtua muustakin syyatä kuin diabeteksesta.
Lääkäri/diabeteshoitaja/jalkaterapautti voi tutkia jalat (tunto, asento) ja saada sitä kautta vihjeitä mahdollisesta kipeytymisen syystä.
Terveisin Paula Nikkanen |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
03.01.07 mitattiin verensokeri 8.3. Olo oli useita viikkoja tosi väsynyt ja janotusta. Ennen mittausta olin ollut koko päivän matkalla ja tavallista vähemmillä syömisillä.. n.klo19 pienen pienen sämpylävoileivän olimme hengenpitimiks tasanneet juuri 20 min ennen mittausta. Eli voiko tilapäisesti nousta noin ylös normaalisti pienestä välipalasta. Nyt mitattu toisella mittarilla jossa normaalilukemat 60-110 (tai130 asti)espanjalainen mittari ja tulos oli ihan normaali: 86. |
Kysymys asiantuntijalle |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Paula Nikkanen:
Hei,
lukemat 60-110 mg/dl ja 86 ovat ihan normaaleja verensokeriarvoja. 20 min ruokailun jälkeen verensokeri voi terveelläkin ihmisellä nousta yli normaaliarvojen. Jos epäilee diabetesta, kannattaa käydä mittauttamassa paastoglukoosi laboratoriossa.
Terveisin Paula Nikkanen |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Mitkä ovat normaalit arvot lapsilla, sormenpäästä mitattuna?
Mittasin tänään nuorimmaiselta lapseltani (2 v 11 kk) arvot kaksi kertaa.
Ennen ensimmäistä mittausta olimme syöneet kunnolla ainoastaan aamupalaa (lapsi söi kylläkin aika huonosti).
Seuraavan 4-5 tunnin aikana hän liikkui aika reippaasti ja söi poikkeuksellisesti, pitkän asiointireissun takia, ainoastaan välipalaa (raakoja porkkananpaloja ja Tuc-keksejä + yhden suklaavohvelipalan). Keksit hän söi tunnin sisällä ennen mittausta.
Itse en syönyt kuin hieman suklaavohveleita.
Hänen sokeriarvonsa näytti 6.4 ja minun 4.7.
Toisen mittauksen tein illalla. Sitä ennen hän oli syönyt pastaa, lihaa ja vihanneksia, ruisleipää. Myöhemmin jäätelön ja lopuksi vielä 4-viljan puuroa + marjoja.
Itse söin samat ja minulla oli verensokeri n. 1 tunti puuron (tähän aikarajaan sijoittui myös jäätelö) syönnin jälkeen 4.0 ja lapsella 8.8.
Imetän häntä myös jonkin verran edelleen ja hän sai kyllä puuron lisäksi myös tilkan maitoa.
Ovatko lapsen arvot normaalit?
Miksi varsinkin ilta-arvo poikkesi noin kovasti omastani ja onko normaalia, että itselläni oli näin alhainen?
Terveyskeskuksessa n. 2 tunnin päästä ruokailusta mitatut arvoni ovat olleet usein 3-4 väliltä.
Lapselta mitattiin viime vuoden puolella terveyskeskuksessa n. 3 (+ jotain päälle) paastoarvo.
Paastoarvoja en ole häneltä kotona vielä ehtinyt mitata, kun sain vasta mittarin hankittua (seuratakseni omia arvojani).
Itselläni on ollut jo vuosien ajan yöllisiä huonovointisuuskohtauksia, joiden yhdeksi syyksi on arvailtu liian alhaista verensokeria.
Suvussamme on runsaasti 2-tyypin diabetesta, mutta ei ollenkaan 1-tyyppiä.
Raskausaikana paastoarvoni oli neuvolassa sormenpäästä mitattuna 5.6., mutta ei kuulemma ollut raskausdiabetesta (?)
Sokerirasituksessa oli sitten muistaakseni 5.1. Muut arvot normaalit.
Nostaako äidinmaito kovinkin reippaasti verensokeria?
Lapsi haluaisi sitä todella usein, myös yöllä.
Hän on usein kuin "hypoilla", tulee helposti väsyneeksi, kärttyiseksi, joskus myös kylmänhikiseksi ja on janoinen. |
Kysymys asiantuntijalle |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Ilkka Sipilä:
Hyvä kysyjä,
Ennen varsinaista vastausta on hyvä käsitellä joitakin perusasioita.
Glukoosipitoisuus on ihmisellä hyvin tarkasti säädelty. Säätelyssä on osallisina insuliini lisäksi monet muut hormonit. Tiukkoja ”normaaliarvoja” (yleensä puhutaan vertailuarvoista) voidaan määrittää vain tietyille perustiloille, joista tärkein on paasto. Mittaus pitäisi ihanteellisesti tehdä plasmasta, joka on se veren osa, jossa aineenvaihdunnan tärkeät vaihtuvat aineet normaalitilassa ovat. Mittaus pitäisi myös tehdä ihanteellisesti vilkkaasti kiertävästä verestä, johon elimistön glukoosin säätelykin kohdistuu. Joissakin tilanteissa voi olla melko suuriakin eroja pinnallisen kapillaariveren ja keskeisen veren glukoosipitoisuuden välillä.
Omaseurantaan käytetyillä glukoosimittareilla mitataan yleensä glukoosia kokoverestä, joka on saatu pinnallisesta kapillaariverenkierrosta. Vaikka mittarit ovat sinänsä tarkkoja ja glukoosiarvot ilmoitetaan yleensä plasma-arvoina, ei mittaus kuitenkaan tapahdu välttämättä plasmasta, vaan mitatut arvot on käsitelty jollain kertoimella. Myös eroja laboratoriotason glukoosimittareihin on nähtävissä.
Ensimmäinen kertomistasi arvoista oli 6,4 mmol/l (olihan kai yksikkö näin?). Se on vähän yli paastoplasman glukoosin vertailuarvon, mutta voi olla tunnin paikkeilla aterian jälkeen täysin normaali. Toinen arvo oli myös tunnin verran aterian jälkeen otettu. Arvo 8,8 mmol/l vaikuttaa suurehkolta, mutta voi edelleenkin olla täysin normaali. Tunnin arvoissa aterian jälkeen voi olla melkoisia yksilöllisiä eroavaisuuksia. Kun arvioimme insuliinin riittävyyttä tai insuliiniherkkyyttä, puhumme yleensä vain paastoarvoista ja kahden tunnin arvoista.
Miksi sitten arvot olivat suurehkoja? Sokeristuva aine aterioista voi imeytyä melko hitaasti, lapsella voi olla glukoosipitoisuutta nostavia tekijöitä (esim. suuri adrenaliinieritys ärtyessä) tai muita tekijöitä. Pitäisin arvoja todennäköisesti normaaleina, enkä lähtisi hakemaan mitään erityistä selitystä niille. Jos epäillään diabetesta, on aihetta ottaa glukoosinäytteitä kahden tunnin päästä runsaasta glukoosiateriasta tai tehdä varsinainen glukoosirasitus. Ns. ”sokerihumalan” selittäminen glukoosiarvoilla antaa kovin ristiriitaisia käsityksiä.
Rintamaitoa ei pidetä enää 2-vuotiaalle kovin tarpeellisena ravintona. Rintamaidossa ei ole kovin suurta glukoosipitoisuutta ja sen koostumus vaihtelee riippuen siitä, kuinka kauan raskaudesta ja lapsen syntymästä on kulunut. Rintamaidon saaminen tuskin selittää kovin paljon näitä mitattuja arvoja.
Parhain terveisin
Ilkka Sipilä |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Minulla oli raskausajan diabetes nyt puoli vuotta lapsen syntymästä kävin sokerirasituksessa paasto arvo oli 5,2 1h 11,6 ja 2h 6,7 suvussa on diabetestä mm äidilläni onko minulle puhkeamassa diabetes? |
Kysymys asiantuntijalle |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Johan Eriksson:
Hei !
Sinulla on siis kahdesti todettu häiriöitä sokeriaineenvaihdunnassa raskauden aikana. Usein raskausdiabetes tai sen esiaste johtuu osittain siitä, että haima ei jaksa tuottaa riittävästi insuliinia, jolloin aterianjälkeiset arvot nousevat.
Sokerirasituskokeen tulos 2 vuotta sitten oli varsin normaali - ei raskaana olevilla ei kiinnitetä huomiota 1 tunnin arvoon. Myös paastosokerisi oli hyvä 5.7 mmol - oletan, että kyseessä on plasmasta/seerumista mitatut arvot. Sen sijaan GHbA1c arvosi oli lievästi koholla - yleensä 4-6 %:n välillä.
Todennäköisesti tätä arvoa nostavat aterianjälkeiset sokeriarvot. Tähän voit vaikuttaa esimerkiksi syömällä säännöllisesti kohtuullisen pieniä aterioita, nauttimalla kuitupitoista ruokaa jne. Toisin sanoen sinun kannttaa välttää nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja.
Tästä huolimatta sokeritasapainosi on erinomainen ja mikäli painossa ei tapahdu epäedullisia muutoksia mielestäni seuranta 6 kuukauden kuluttua riittää hyvin.
Terveisin
Johan Eriksson |
| Kysymyksen lähettäjä Nimetön:
Olen 5-lapsisen sisarusparven nuorimmainen. Äiti kuoli sydäninfarktiin, isä keuhkokuumeeseen, mutta sairasti vanhuusiän diabetesta. Me sisarukset olemme 58-70 -vuotiaita, minä nuorin. Kahdella vanhimmista sisaruksistani on todettu vanhuusiän diabetes, kaikilla meillä verenpainelääkitys. Itse jouduin verenpainelääkitykselle 7 v. sitten, sisarukset jo ennen 50 ikävuottaan. Olemme perineet vanhemmilta taipumuksen korkeaan verenpaineeseen ja kolesteroliin ja myös aikuisiän diabetekseen.
Kolesterolilääkitykseni on jatkunut säännöllisenä nyt yli vuoden, verenpainelääkityksenä nyt 6 vuotta ollut Atacand Plus (16/12,5 mg). Verensokeri oli nyt parin päivän takaisessa testissä 6,5 ja trigly 2. Edellisen tarkastusken yhteydessä (1,5 v. sitten) ko. arvot olivat 5,6 ja 2,4. Kokonaiskolesteroli nyt 5,6 (hyvä HDL 1,87 ja huono LDL 2,8). 1,5 v. sitten samat arvot 8,3, hyvä 1,69 ja huono 5,5). Maksa-arvot nyt P-ALAT 35 ja P-GT 25. Aiemmin jonkin verran korkeammat. Juon punaviiniä, harvemmin olutta tai siideriä, tosi harvoin mitään väkevää viinaa. Nyt sukurasituksen vuoksi minulle tehdään sokerirasitustesti.
Olen aina harrastanut liikuntaa jossain muodossa. Painoni on kuitenkin mielestäni 10 kg yli toivotun (painoindeksi 26.7). Vuoden 2006 tammi-toukokuussa kävelin sauvoilla tai ilman melkein päivittäin 5-7 km melko pienin tuloksin: eli paino ei pudonnut koko aikana kuin max 2 kg, puhumattakaan kunnon kohennuksesta! Lisäksi kävin säännöllisen epäsäännöllisesti ti ja to tunnin aerobicissa. Ruokavalioni oli mielestäni muuten terveellinen lukuunottamatta ajoittaista makean syömistä. Turhauduin, koska 7 km kävelylenkin jälkeen sääreni saattoivat olla ns. pökkelöt. Nyt tämän viikon labratulosten jälkeen (verensokeri 6,5) haluan tehdä oikeasti jotain tilanteelle. En ole tupakoinut sen jälkeen, kun 1973 tulin aloin odottaa ensimmäistä lastani (3 lasta 74-84 välillä). Mikä ruokavalio olisi hyvä? En ole aikoihin syönyt valkoista leipää, riisiä, makaronia tai edes perunaa. Juon kahvin rasvattomalla maidolla (1-3 krt/pv). Suklaa on heikkouteni, mutta siihen sorrun 2-3 krt/kk.
Mitä rasvoja pitää välttää? Leivälle laitan Beceliä, juustoa tai kinkkua (juusto 17-28 %, kinkku 3 % ravaa), kurkkua, tomaattia. Monesti keitän puuroa (kevytmaitoon) kaura- tai ruishiutaleista aamulla. Vettä en ehkä juo tarpeeksi, kun päivässä menee max 1 litra. Lenkin tai saunan jälkeen en ole janoinen, saatan pakottaa itseni juomaan 2 dl vettä.
Anteeksi näin pitkä selitys. Lähinnä haluaisin ohjeen, mitä aamiaiseksi, lounaaksi ja päivilliseksi, kuinka paljon juomaa (vettä mieluiten). En halua diabetesta! |
Kysymys asiantuntijalle |
2007-02-05 |
| Vastauksen lähettäjä Tuula Heikkinen:
Hei!
Elintapasi kuullostavat varsin hyviltä.
Liikut säännöllisesti ja sopivia määriä ja syötkin ilmeisen hyvin. Painoindeksisi osoittaa pientä ylipainoa, mutta määrällisesti ei liene kyse monista kiloista. Oleellisempaa on se, missäpäin kehoasi ylimääräinen rasva sijatsee. Pyri pitämään vyötärösi mahdollisimman pienenä eli mieluiten alle 90 cm, koska vatsaonteloon kertyvä rasva on diabetesta ajatellen haitallisinta.
Säännöllinen mukavalta tuntuva liikunta on kohdallasi tärkeää, koska se on eduksi verenpaineelle, parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja lisää energiankulutusta.
Vaikka kysymyksesi on pitkä, olisin kaivannut tarkempaa selvitystä ruokavaliostasi ja ruokailurytmistäsi.
Olet ilmeisesti muuttanut ruokailutottumuksiasi, koska kerrot välttäväsi ainakin ns. nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja.
Ns. diabeetikolle sopiva ruokavalio on myös sinulle sopivin. Energiatasoksi suosittelen sinulle 1400- 1600 kcal/vrk. Jos haluat painoasi alemmas, voit hieman laskea energiatasoa, mutta älä mene alle 1000 kcal:n, koska silloin et saa rittävästi erlaisa vitamiineja ja kivennäisaineita.
Pyri syömään säännöllisesti eli n. 3-4 tunnin välein pienehköjä aterioita. Eli aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja pieni iltapala.
Syö ainakin 1/2 kiloa kasviksia eli 2 pääaterialla 1/2 lautasesta raastetta, salaattia tai keitettyjä kasviksia, välipaloina pari hedelmäää tai marjoja ja leivän päällä kasviksia ja illalla porkkanaa, lanttua tai esim. kukkakaalia narskuteltavaksi.
Syös täysjyväpuuroa tai täysjyvämuroja n. 2 dl aamupalalla. Täysjyväleipää voit syödä päivässä n. 4 viipaletta. Pääateriolla voit syödä 1-2 kpl perunaa tai 1,5 dl keitettyä pastaa tai täysjyväriisiä.
Rasvattomia maitovalmisteita voisit käyttää n. 6 dl päivässä eli 3 lasillista.
Leikkeleiksi sopivat kalkkuna, vähärasvainen kinkku tai alle 17% rasvaa sisältävä juusto. Käytä leikkeleitä vain harvoin, koska niissä on runsaasti suolaa. Laita leivälle mieluummin kasviksia.
Pääaterioilla voit syödä 1/4 lautasesta vähäsuolaista pääruokaa, joka on tehty kalasta, broilerista, vähärasvaisesta lihasta, pavusta tai linsseistä.
Suosittelen sinulle usein lämpimäksi ruoaksi kasvisruokaa.
Rasvana voit käyttää esim. pieniä määriä rypsiöljyä tai kevytlevitteitä, jotka alentavat kolesteroliarvoja.
Kohdallasion tärkeää välttää suolaa ja suolaisia ruoka-aineita sekä eläinrasvaa.
Pala suklaata muutaman kerran kuudaudessa tai lasi punaviiniä silloin tällöin on sallittua.
Jos verensokeriarvosi eivät pysy normaaleina, vaikka söisit yllä mainitusti ja liikkuisit säännöllisesti, on aiheellista siirtyä käyttämään hoidon tukena lääkitystä.
Elintapojakaan ei pidä viedä liian tiukoiksi, vaan oleelllista ja tärkeää on myös nauttia elämästä ja pyrkiä välttämään stressiä.
Rauhallista ja Nautinnollista Joulua!
Tuula Heikkinen
laill. ravitsemusterapeutti |
Asiantuntijamme
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys
Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys
Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys
Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.