Diabetes ja jalat

Sisätautien erikoislääkäri Suvimarja Aranko

Miksi diabeetikon jalkojen hoito on tärkeää?

Diabetes voi monella eri tavalla lisätä riskiä saada erityisesti jalkaterien, mutta myös säären alueen tulehduksia, pitkittyneitä haavaumia ja rakennevammoja. Kuulut riskiryhmään erityisesti, jos sinulla on todettu neuropatia tai huono valtimoverenkierto jaloissa.

Korkea verensokeri heikentää elimistön vastustuskykyä ihon bakteeritulehduksia vastaan. Meillä on jatkuvasti iholla runsaasti erilaisia bakteereita. Pieni hiertymä, kuivan ihon halkeama tai ärtynyt kynsivalli voi toimia porttina bakteerille ihon pinnalta syvempiin kudoksiin. Diabeetikon elimistön kyky nujertaa tällainen tulehdus on tavallista huonompi varsinkin, jos verensokerit usein ovat koholla. Näin hyvin mitättömästäkin ihorikosta voi kehittyä vaikea tulehdus. Diabeetikolla nämä jalan ihonalaiset tulehdukset aiheuttavat pitkittyessään tavanomaista herkemmin jalkaterän luihin luutulehduksen eli osteomyeliitin. Jos tällainen tulehdus todetaan, vaatii se yleensä kuukausien antibioottihoidon ja joskus kirurgistakin hoitoa.

Diabeetikoilla esiintyy tavallista enemmän merkittävää ahtaumaa jalkojen valtimosuonissa. Jalan valtimoverenkierron huonontuminen heikentää merkitsevästi haavaumien paranemiskykyä. Aina, kun diabeetikon jalkaan ilmaantuu haavauma, joka ei viikossa-kahdessa selvästi parane, arvioidaan verenkierron toimivuus. Jos verenkierto on hyvä, se voidaan todeta tunnustelemalla pulssit jalan alueella. Huonontunutta verenkiertoa epäiltäessä tehdään usein lisäksi erilaisia kuvantamistutkimuksia.

Neuropatia altistaa monella tavalla haavaumille ja tulehduksille. Jos kipu- ja kosketustunto on alentunut, et tunne rakkojen ja hiertymien syntyä, etkä sitä, jos jokin terävä esine painuu astuessasi jalkapohjaan. Neuropatia aiheuttaa jalkaterän pienten lihasten surkastumista ja ihonalaisen suojaavan rasvakerroksen vähenemistä. Tämän seurauksena jalan astunta muuttuu, jalan paino kohdistuu väärään kohtaan ja painehaavaumien riski erityisesti päkiän alueella kasvaa. Varpaisiin ilmaantuu myös usein virheasentoja, jolloin varpaiden päät tai koukistuneet yläpinnat hiertävät helposti kenkään. Kun suojaava kiputunto puuttuu, syntyy haavaumia.

Miten hoitotiimisi hoitaa jalkojasi?

Kaikkien tyypin 2 diabeetikoiden jalat tulisi tarkistaa hoidon alkuvaiheessa kun diabetes on todettu. Samalla hoitotiimi antaa ohjeita siitä, kuinka jalkojen omahoito toteutetaan, kertoo onko jaloissa todettavissa poikkeavia löydöksiä, joita omaseurannassa on syytä tarkkailla ja myös arvioi, kuinka usein jalkaterapeutin hoitokäyntejä tarvitaan. Myöhemmin jalat on syytä tarkistaa noin kerran vuodessa, mutta jos jaloissa on jo todettavissa neuropatia, tai heikentynyt verenkierto, tai merkittäviä rakennemuutoksia, voi tiuhempikin jalkojen tarkastus, omalääkärin, diabeteshoitajan tai jalkaterapeutin toimesta olla tarpeen.

Vaikka jalkasi olisivatkin hyvässä kunnossa, eikä neuropatiaa ole todettavissa, on hyvä saada ohjaus jalkojen seurannasta ja hoidosta heti diabeteksen toteamisvaiheessa, jotta olet itse tietoinen riskeistä ja osaat ennaltaehkäisevästi hoitaa jalkojasi. Suomessa on viime vuosina panostettu paljon diabeetikoiden jalkojen hoitoon ja diabeetikoidon opastukseen omassa jalkojen hoidossa. Tämän seurauksena pahojen tulehdusten ja haavaumien seurauksena tehdyt amputaatiot ovat huomattavasti vähentyneet aiemmasta.

Miten hoidat jalkojasi itse?

Tutki jalkasi säännöllisesti hyvässä valaistuksessa. Voit käyttää apuna peiliä, että näet myös jalkapohjat ja kantapäät hyvin. Varsinkin, jos sinulla on todettu riskijalat, eli merkitsevä neuropatia ja ehkä lisäksi huonontunut valtimoverenkierto jaloissa, tulisi jalat tarkistaa päivittäin. Näköaisti korvaa tällöin neuropatian vahingoittamaa tuntoaistia.

Tutki nämä:

  • Tarkista, ettei jaloissa ole haavaumia, rakkoja tai hiertymiä.
  • Onko kantapäissä kuivia halkeamia?
  • Onko päkiässä, varpaiden päissä tai alla tai jalan sivuissa kovettumia? Kovettumat voivat olla merkki jalan virheasennosta, joita voi korjata tukipohjallisilla, mutta ne voivat olla myös merkki vääränlaisista jalkineista.
  • Neuropatia kuivattaa jalkojen ihoa. Sen vuoksi jalkoja olisi tarpeen rasvata säännöllisesti.
  • Ovatko kynnet sopivan pituiset?
  • Ovatko kynsivallit ehjät?
  • Kasvaako kynsi reunoiltaan sisään. Tämä aiheuttaa usein kynsivallintulehdusta?

Varpaankynsien oikeanlainen lyhentäminen on osa jalkojen hyvää hoitoa. Lyhennä kynnet suoraan, mutta ei liian lyhyiksi. kynnen tulee ylettyä varpaan etureunan tasalle. Paksut tai reunoiltaan sisäänkasvavat kynnet tarvitsevat usein jalkojenhoitajan antamaa hoitoa.

Jos itse kotona havaitset muutoksia jaloissa, ota asia esille seuraavan diabetesvastaanoton yhteydessä. Jos huomaat jalassa haavauman, ota yhteyttä hoitotiimiisi jo muutaman päivän seurannan jälkeen, jos haava ei selvästi ole paranemassa ja umpeutumassa. Ota yhteys vielä nopeammin, jos havaitset jalassa laaja-alaisempaa punotusta, kuumotusta tai sykkivää kipua tai jos haava erittää märkäistä eritettä.

Jos sinulla on todettu riskijalka, varmista sukkia jalkaan pukiessasi kädellä, ettei jalkapohjaan jää pieniä roskia kuten hiekanmuruja, jotka päivän aikana sukan sisällä vaurioittavat jalkapohjan ihoa. Varmista kädellä, ettei kengässä ole hankaavia ylimääräisiä esineitä tai ettei kengän pohjallinen ole rypyssä jalkapohjan alla. Älä kävele paljain jaloin. Uudet kengät ostettuasi tarkista erityisen huolellisesti, ettei hankaumia ole syntynyt, ja pidä uusia kenkiä aluksi vain lyhyitä aikoja kerrallaan. Kaikkia näitä varotoimia tarvitaan, koska jalkojesi tunto on alentunut eikä varoita hankaumista.

 

 

Kengät ovat avainasemassa

Oikeanlaisten kenkien merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jokainen diabeetikkoja hoitava lääkäri tai diabeteshoitaja on nähnyt, kuinka liian pienet kengät tai kengät, joissa jalan paino asettuu väärin, ovat hyvin nopeastikin aiheuttaneet vaikeita, pysyviä rakennemuutoksia tai kuukausien hoitoja vaatineita tulehduksia.

Neuropaattisessa jalassa kiputunto ei varoita ahtaasta tai muuten vääränlaisesta kengästä. Kengän pitää olla riittävän suuri sekä pituus- että leveyssuunnassa. Myös varpaiden päällä pitää olla riittävästi väljyyttä kengän sisällä.

Kengän ulkopohjan tulee olla riittävän tukeva ja paksu, ja se saa taipua vain varpaiden tyvinivelen kohdalta. Kengän sisäpuolelta kantapäätä ympäröivän kengänkannan pitää olla tukeva, mutta kantapään ihoa vasten pehmeä.

Sivun alkuun