Diabetesvastaanotto

Sisätautien erikoislääkäri Suvimarja Aranko

Miksi käydä diabetesvastaanotolla?

Vaikka olet itse vastuussa diabeteksesi hoidosta, hyvinvointisi hyväksi työskentelee joukko ihmisiä. Diabeteshoitotiimisi tukee sinua ja vastaa kysymyksiisi. Diabetes on sairaus, jossa ei aina päivittäisestä olosta voi tietää, ovatko asiat kunnossa. Siksi tilannetta on hyvä seurata myös tietyin laboratoriokokein. Tyypin 2 diabetes on myös laaja kokonaisuus, jossa verisuonisairausriskillä on suuri osuus. Riskitekijöiden tehokas hoito ja hoidon kontrollointi on tärkeä osa vastaanottokäyntiä. Verensokeriseuranta kotona on keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Kotiseurannan tulosten tarkastelu ja lääkemuutosten teko sen perusteella on tärkeä osa vastaanottokäyntejä.

On sanottu, että diabetes on kuin reppu selässä: joskus se painaa enemmän, joskus on huomaamattoman kevyt, mutta pois sitä ei saa. Hoitotiimisi auttaa sinua repun kannossa ja myös auttaa kantamaan sen mahdollisimman kevyenä.

Mikä on hoitotiimi?

Hoitotiimiisi kuuluvat lääkärisi ja diabeteshoitajasi. Myös jalkojenhoitaja ja ravitsemusterapeutti voivat kuulua hoitotiimiin. Osa hoitotiimiä ovat myös silmälääkäri ja silmänpohjavalokuvaaja.

Miten valmistautua vastaanottoon?

Ota mukaan verensokerivihkosi ja reseptisi. Mieti ja vaikka kirjaa ylös etukäteen diabetekseen liittyvät kysymykset, joita haluaisit vastaanotolla käsiteltävän. Tyypin 2 diabeteksen hoito on aina myös elintapojen, ruokailun ja liikunnan, muuttamista terveellisemmäksi. Ole siksi valmis avoimeen keskusteluun näistä asioista vastaanottokäyntien yhteydessä. Jos lääkkeiden käyttösi syystä tai toisesta on ollut erilaista kuin aiemmilla vastaanottokäynneillä on sovittu, on sen esille tuominen hyvin tärkeää.

Diabetekseen ja sen elinmuutoksiin voi liittyä hyvin erilaisia oireita. Jos sinulla on ollut joitain vaivoja tai oireita, voit ottaa ne vastaanotolla esille ajatuksella, liittyisivätkö ne diabetekseen. Mieti ennen vastaanottoa, mitä pienten askelten tavoitteita olisit itse valmis asettamaan painonhallinnan, ruokailun ja liikunnan suhteen.

Diabetesvastaanotolla on ehdittävä käydä läpi hyvin monia eri asioita. Usein vastaanotolla on pieni aikapula. Älä siksi varaa diabetesvastaanotolle muita kuin diabetekseen liittyviä asioita hoidettaviksi. Varaa niille erillinen aika. Tai mikäli sinulla on muita muihin sairauksiin tai terveyteesi liittyviä ongelmia, joita haluat myös käsitellä vastaanottokäynnin yhteydessä, tiedustele ajanvarausta tehdessäsi, onko mahdollisuus pidempään vastaanottoaikaan. Diabetesvastaanoton tarkoitus on kuitenkin paneutua mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti diabeteksesi hoitoon. Keskittymällä itsekin vastaanotolla juuri diabetekseen ja siihen liittyviin asioihin saat itsellesi parhaan diabeteshoidon.

Miten diabetesta seurataan vastaanottokäyntien yhteydessä?

Kotikokeiden läpikäyminen on hyvin tärkeää. Kirjaa ylös verensokeriseurantavihkoosi myös mahdolliset matalat verensokerit, nälätykset ja heikotukset. Olisi erinomaista myös pitää liikuntapäiväkirjaa verensokerivihon yhteydessä.  Mikäli sinulla on normaali verenpaine, riittää sen seuraamiseksi mittaukset vastaanottokäyntien yhteydessä. Mikäli sinulla seurataan koholla olevia verenpainearvoja tai sinulla on verenpainelääkitys, on hyvä yleensä seurata verenpainetta tiheämmin. Keskustele lääkärisi tai hoitajasi kanssa siitä, kuinka usein mittauksia olisi hyvä olla, pidä niistä kirjaa erillisessä verenpainekortissa tai merkitse ne ylös verensokerivihkon sivuille.

Koska painonhallinta on niin keskeinen osa tyypin 2 diabeteshoitoa, olisi vastaanottokäyntien yhteydessä hyvä seurata painoa ja/tai mitata vyötärön ympärys. Vyötärön ympärys kuvastaa vatsaontelon ja sisäelinten rasvoittumista, joka on vahvassa yhteydessä insuliiniresistenssiin.

HbA1C-arvo mitataan yleensä lääkärivastaanottojen yhteydessä. Se kuvastaa sokeritasapainoasi edeltävän 2-3 kk:n ajalta. HbA1C EI ole verensokerien keskiarvo, vaan prosenttiluku, joka kuvastaa punasolujen sokeroitumisastetta. Mitä enemmän verenkierrossasi on ylimääräistä sokeria, sitä enemmän sitä tarttuu punasolujen pintaan ja HbA1C-arvo nousee.

Punasolujen elinikä on noin 2-3 kk, minkä vuoksi HbA1C-arvo kuvastaa tilannetta veressäsi parin viime kuukauden aikana.

 

 

 

 

 

 

HbA1C arvoa kutsutaan myös pitkäaikaissokeriksi, mikä siis EI tarkoita verensokerien keskiarvoa. Tämä on tärkeää tietää, koska esim. HbA1C-arvolla 8,0 ei verensokeri ole keskimäärin 8, vaan paljon korkeampi. Oheisesta vertailutaulukosta näet, mitä verensokeri keskimäärin on tietyllä HbA1C-arvolla.

Diabeteksen seurannassa puhutaan myös vuosikokeista. Niillä tarkoitetaan yleensä:
- virtsaan erittyvän valkuaisen mittaamista, yleensä kerätään yövirtsan mikroalbuminurianäyte
- verestä mitattavaa munuaisten toimintaa mittaavaa kreatiniiniarvoa
- rasva-arvoja: verestä mitattavat triglyseridi- ja kolesteroliarvot
- jos sinulla on verenpainelääkitys, seurataan myös veren kalium- ja natriumpitoisuuksia
Vuosikokeet otetaan yleensä noin kerran vuodessa. Jos kuitenkin esim. rasva-arvosi ovat tavoitetasolla tai diabetestasapainosi erittäin hyvä eikä elinkomplikaatioita tiedossa, voi kontrolliväli olla pidempikin.

Myös silmänpohjan mahdollisia elinmuutoksia eli retinopatiaa seurataan. Useimmiten tämä tapahtuu valokuvaamalla silmänpohjat. Jos silmänpohjamuutoksia ei ole todettu ja diabetes- ja verenpainetasosi ovat hyvät, riittää silmänpohjien valokuvaus 2 vuoden välein. Joskus taas silmänpohjamuutoksia seurataan tiheämmilläkin kuvauksilla, esim. 6 kk:n välein, tai sinut kutsutaan silmälääkärille hoitotoimenpideharkintaan silmänpohjakuvien löydösten vuoksi.

Jalkojen tarkistus neuropatian toteamiseksi ja siihen liittyvien iho-, asento- ja haavaumamuutosten välttämiseksi tehdään myös vastaanottokäyntien yhteydessä. Sen voi tehdä diabeteshoitaja tai lääkäri. Kuinka usein jalat tarkistetaan, riippuu siitä, onko sinulla neuropatia, kauanko sinulla on ollut diabetes, mikä on hoitotasapainosi jne.

Onnistuneen vastaanottokäynnin jälkeen

Vastaanottokäynti on onnistunut, jos

  • sinulla on tunne, että sinua kuunneltiin
  • koet tietäväsi, missä mennään diabeteksesi kanssa
  • sinulle ja hoitotiimillesi on käynnin jälkeen selvää, mitkä ovat sinun ja mitkä hoitotiimin tavoitteet diabeteksesi hoidossa ja seurannassa
  • yhdessä hoitotiimisi kanssa pystyitte tekemään suunnitelman niiden asioiden korjaamiseksi, jotka diabeteksesi kokonaishoidossa eivät vielä olleet kunnossa
  • vastaanottokäynti edisti terveytesi ylläpitoa ja sai sinut motivoitumaan omahoitoon

Tyypin 2 diabetes on laaja-alainen häiriö elimistössä

Sen hoito edellyttää usein elämäntapojen korjaamista. Sen hoitoon täytyy usein myös käyttää monia eri lääkkeitä. Osa tästä lääkehoidosta on ennalta ehkäisevää hoitoa: pyritään vähentämään diabetekseen liittyvien lisäsairauksien ilmaantumista. Jos sinulla jo on näitä lisäsairauksia, tarvitaan niiden hoitoon usein lisää lääkehoitoja. Sinulla voi olla tunne, että joudut käyttämään hyvin runsasta lääkitystä. Jos epäilet, että et tarvitse kaikkia lääkkeitä tai et ole selvillä minkä hoitoon tai ehkäisyyn niitä käytetään, ota asia esille hoitotiimisi kanssa. Älä omin päin jätä käyttämättä sinulle määrättyjä lääkkeitä: omahoitovastuu on sinulla, lääkehoitovastuu lääkärilläsi.

Sivun alkuun