Matala verensokeri - Hypoglykemia

Sisätautien erikoislääkäri Suvimarja Aranko

Hypoglykemia tarkoittaa matalaa verensokeria. Ei-diabeetikon verensokeri ei yleensä laske alle tason 4,0 mmol/l, eikä ääriolosuhteissakaan (paasto, pitkäkestoinen liikunta) alle tason 3,0 mmol/l. Diabeetikolla satunnaisesti mitatut 3,5-4,0 mmol/l verensokerit esim. liikunnan jälkeen tai aamulla voidaan hyväksyä ilman, että esim. lääkitystä tulisi sen vuoksi automaattisesti muuttaa.

Mitä hypoglykemia aiheuttaa?

Verensokerin lasku tasolle 4,0-3,0 mmol/ l  voi aiheuttaa lieviä yleisoireita kuten

  • nälän tunnetta
  • ärtymystä
  • hikoilua 
  • käsien tärinää.

Pitkä paasto voi aiheuttaa yllämainitun kaltaisia oireita terveessäkin elimistössä. Verensokerin laskiessa lisää oireet voimistuvat, voi myös tulla esim. suun seudun puutumista, näköhäiriöitä, vaikeuksia keskittymisessä ja ympäristön havainnoinnissa.

Merkittävä ajatustoiminnan heikkeneminen vaatii yleensä verensokerin laskun tasolle 3,0-2,0 mmol/l, jolloin kyky toimia tarkoituksenmukaisesti voi heikentyä.

Tajuttomuus vaatii yleensä alle 2,0 mmol/l olevan verensokeritason. Matala verensokeri voi aiheuttaa kouristuksia, mutta tällöin verensokeri on yleensä tasoa 2,0 mmol/l tai alle.

Siihen, millä tasolla lieviä hypoglykemiaoireita alkaa ilmaantua, vaikuttaa paljon diabetestasapaino eli se, minkälaisiin verensokereihin elimistö on tottunut. Jos sinulla on usein luokkaa 15 tai yli olevia verensokeriarvoja, voit saada lieviä hypoglykemian oireita jo esim. 4,5-3,5 mmol/l verensokeritasolla. Siksi varsinkin huonossa hoitotasapainossa olevan diabeetikon on hyvä mitata verensokeri, jos epäilee hypoglykemiaoireita. Mittaustuloksesta tiedetään, onko kyse todellisesta hypoglykemiasta vai elimistön tavallaan väärälle tasolle säädetystä hälytysjärjestelmästä.

Hypoglykemia aiheuttaa aina elimistössä myös vastareaktion, joka pyrkii korjaamaan liian matalan verensokerin. Elimistö käynnistää stressihormonien, mm adrenaliinin ja kortisolin, tuotannon ja haima tuottaa insuliinin vastavaikuttajahormonia glukagonia. Nämä vapauttavat elimistön varastoista varastosokeria. Siksi hypoglykemian jälkeen verensokeri voi nousta useaksi tunniksi tavanomaista korkeammalle: diabeetikko korjaa hypoglykemiaa syömällä lisää hiilihydraattia ja samanaikaisesti elimistö korjaa hypoglykemiaa vapauttamalla varastosokereita.

Voiko tyypin 2 diabeetikon verensokeri laskea vaarallisen alhaiseksi?

Tyypin 2 diabeetikoilla vakavat hypoglykemiat ovat harvinaisempia kuin tyypin 1 diabeetikoilla. Lääkehoitomuodosta ja myös hoitotasapainosta riippuu, onko hypoglykemian riskiä ylipäänsä olemassa tai kuinka suuri se on. Yleensä vaaditaan jotenkin poikkeavia olosuhteita siihen, että tyypin 2 diabeetikolle ilmaantuisi merkittävä, alle 3,0 mmol/l oleva hypoglykemia. Tällaisia poikkeavia olosuhteita voivat olla

  • runsas alkoholin käyttö, joka estää maksan sokerivarastojen normaalin käytön
  • äkillinen vatsatauti, joka estää ruoan imeytymisen tai
  • poikkeavan runsas liikunta usein yhdistettynä tavallista vähäisempään hiilihydraattien nauttimiseen.

Munuaisten vajaatoiminta voi lisätä joidenkin diabeteslääkkeiden vaikutuksia elimistössä. Jos munuaisten vajaatoimintaa sairastavan diabeetikon munuaistoiminta äkillisesti heikkenee, esim. kuumeisen tulehdussairauden tai vatsataudin aiheuttaman elimistön kuivumisen vuoksi, ja jos tähän vielä yhdistyy tiettyjen särkylääkkeiden käyttöä, voi seurauksena olla pitkittynyt hypoglykemia.

Kun diabeteksen hoitotasapaino on pitkään ollut huono, on se vahvistanut elimistön insuliiniresistenssiä ja myös saattanut lamata haiman insuliinin eritystä. Tällöin tarvitaan usein runsas verensokeria alentava lääkitys. Kun tasapaino sitten paranee, paranee myös elimistön insuliiniherkkyys ja haiman kyky tuottaa insuliinia voi korjaantua. Tällöin voi seurauksena olla hypoglykemiat, jos lääkitystä ei vastaavasti vähennetä. Tämän kaltainen tilanne ei yleensä synny kovin nopeasti eikä siihen yleensä liity vakavia hypoglykemioita, mutta jos diabetestasapainosi on oleellisesti korjaantunut aiemmasta ja kotiseurannassa on usein tasoa 4,0 mmol/l olevia arvoja, keskustele hoitotiimisi kanssa, koska ja kuinka lääkitystäsi ehkä voisi vähentää.

Kohtalainen hypoglykemia voi aiheuttaa havainnointikyvyn ja arviointikyvyn heikentymistä. Tällöin tapaturmariski voi lisääntyä. Jos sinulla on hyvin tiukka diabeteksen hoitotasapaino ja lääkitys, johon lääkärisi mukaan voi liittyä hypoglykemiariski, sinun on esim. autolla ajamaan lähtiessäsi hyvä varmistaa, ettei verensokeri ole liian matala.

Jos sinulla on insuliinihoito tyypin 2 diabeteksen hoidossa, keskustele hoitotiimisi kanssa siitä, miten sinun tulee toimia tavanomaista runsaamman liikunnan yhteydessä. Myös esim. tavanomaista raskaammat, pitkäkestoiset kotityöt tulee tällöin huomioida liikuntana.

Miten korjata matala verensokeri?

Matala verensokeri korjataan nauttimalla nopeasti imeytyvää hiilihydraattia. Tuoremehut ja maitotuotteet ovat tässä hyviä. Lievässä hypoglykemiassa jo 10-20 g hiilihydraattia eli 1-2 dl tuoremehua tai 2-4 dl maitoa usein riittää. Voit myös käyttää rypälesokeria, esim. Siripiri-nimisiä rypälesokeritabletteja. Jos epäilet, että esim. poikkeuksellinen liikunta voi aiheuttaa pitkäkestoisemman hypoglykemian tai seuraavaan ruokailuun on vielä aikaa enemmän kuin tunti, nauti myös 1-2 palaa leipää. Jos olosi ei parane 10-20 minuutissa, ja/tai mittaat edelleen matalan verensokerin, nauti uusi 10-20 gramman hiilihydraattiannos.

Kirjaa ylös mittaamasi matalat verensokerit ja keskustele niistä seuraavan vastaanottokäyntisi yhteydessä. Jos sinulle tulee hypoglykemia, jossa mitataan alle 3,0 mmol/l verensokeriarvo ja/tai hypoglykemiatilanne, jossa tarvitset ulkopuolisten apua, ota seuraavana arkipäivänä yhteyttä omaan diabeteshoitajaasi.

Sivun alkuun