Korkea verensokeri - Hyperglykemia

Sisätautien erikoislääkäri Suvimarja Aranko

Mitä hyperglykemia on?

Hyperglykemia tarkoittaa korkeaa verensokeria. Ihmisen, jolla ei ole diabetesta, verensokeri ei yleensä nouse yli tason 8,0 mmol/l. Tyypin 2 diabeteksen hoidossa verensokeri pyritään pitämään mahdollisimman normaalina, eli yli 8 mmol/l olevat verensokeriarvot ovat diabeetikollakin korkeita verensokereita.

Miksi verensokeri on koholla?

Tyypin 2 diabeteksen kaksi perushäiriötä ovat insuliinin vaimentunut vaikutus kudoksissa eli insuliiniresistenssi ja haiman häiriintynyt insuliinituotanto. Diabeetikon maksa tuottaa paastotilanteessa epätarkoituksenmukaisesti maksan energiavarastoista sokeria eli glukoosia verenkiertoon, vaikka sille ei olisikaan tarvetta. Tämä on yksi syy koholla olevaan verensokeriin. Kun syödään, tulisi haiman hyvin nopeasti lisätä insuliinieritystään, ettei ruoasta imeytyvä hiilihydraatti nostaisi verensokeria liian korkealle. Tyypin 2 diabeetikolla tämä nopea insuliinierityksen lisääminen ruokailun aikana on vähentynyt ja hidastunut, mikä johtaa aterian jälkeiseen hyperglykemiaan eli verensokerin nousuun liian korkeaksi.

Eri hiilihydraatit imeytyvät eri nopeuksilla, ja jos aterialla on runsaasti nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, on todennäköisempää, että aterian jälkeinen verensokeri pääsee karkaamaan liian korkealle. Toisaalta runsas rasva tai valkuainen aterialla hidastaa hiilihydraattien imeytymistä, ja verensokeri voi ollakin sitten koholla vielä monta tuntia aterian jälkeen. Esim. illalla syöty iso pizza voi aiheuttaa yllättävän korkean verensokerin seuraavaan aamuun. Kysy hoitotiimiltäsi tietoa siitä, miten nopeasti tai hitaasti eri hiilihydraatit imeytyvät.

Myöskään lihakset eivät vaimentuneen insuliinivaikutuksen eli insuliiniresistenssin vuoksi kykene ottamaan verenkierrosta sokeria eli glukoosia käyttöönsä yhtä tehokkaasti kuin ei-diabeetikoilla, ja tämä lisää verensokerin nousua. Aamuverensokeri voi olla koholla siksi, että yöllä paastotilassa maksa on vapauttanut verenkiertoon liikaa sokeria varastoistaan, mutta myös siksi, että illalla iltapäivän ja illan ruokailujen seurauksena verensokeri on jäänyt niin korkealle, että se on vielä aamullakin liian korkea. Siksi on silloin tällöin hyvä mitata verensokeri myös illalla nukkumaan mennessä, erityisesti jos aamuverensokerit ovat liian korkeita (yli 6 mmol/l)

Erityistilanteita, jotka nostavat verensokeria

Erilaiset tulehdustilat aiheuttavat herkästi verensokerin nousun poikkeavan korkeaksi. Tätä voivat tehdä niin virustulehdukset, esim. tavallinen hengitystietulehdus (”flunssa”), mutta myös bakteeritulehdukset kuten esim. virtsatietulehdus tai ihoinfektiot. Jos verensokerisi on mielestäsi kummallisesti koholla, mieti, voisiko sinulla olla jokin vähäoireinen tulehdus: hammastulehdus, oireeton virtsatietulehdus. Tulehdus voi nostaa verensokeriarvoja hyvinkin korkealle, tavallinen ”flunssa” voi nostaa arvot tasolle 15-20 mmol/l.

Keskustele hoitotiimisi kanssa, onko lääkityksesi sellainen, että voit itse säätää sitä tehokkaammaksi esim. tavallisen kuumeisen hengitystietulehduksen yhteydessä. Keskustele toisaalta myös siitä, mitä sinun pitäisi tehdä lääkityksellesi, jos saat tulehdustaudin, jonka yhteydessä et voi syödä (tyypillisimpänä esimerkkinä oksennus-ripulitauti). Tällöin tulehdus nostattaa verensokeria, mutta toisaalta varsinkin tietyillä lääkityksillä voi olla myös hypoglykemian eli matalan verensokerin riski, kun et pysty syömään normaalisti.

Jos sairastut tulehdussairauteen, joka nostaa verensokeriarvojasi, seuraa tilannetta verensokerimittauksilla ja huolehdi riittävästä nesteen nauttimisesta, ettei elimistösi kuivu. Sekä hyperglykemia että esim. korkea kuume tai oksentelu ja ripulointi altistavat kuivumiselle. Kuumeisena on hyvä juoda nestettä vähintään 2 l päivässä – eikä pelkkää vettä, koska se taas saattaa altistaa natrium-suolatason laskulle.

Henkinen stressi voi nostaa selvästi verensokeritasoa. Usein tähän voi kiireen vuoksi vielä liittyä tavallista vähäisempi liikunta.

Tabletteina otettu kortisonihoito nostaa useimmilla diabeetikoilla verensokeria varsin selvästi. Jos sinulle määrätään kortisonikuuri tai pitkäkestoisempi kortisonilääkitys, keskustele lääkärin kanssa, voitko ja pitääkö sinun tehostaa lääkitystäsi. Usein suuriannoksisen, pidempikestoisen kortisonikuurin yhteydessä tilannetta korjataan insuliinipistoshoidolla, vaikka muuten käytössä olisikin tablettilääkitys.

Mitkä ovat hyperglykemian oireet?

Korkea verensokeri väsyttää, janottaa ja lisää virtsan eritystä. Jos diabeteksen hoitotasapainosi on hyvä, aiheuttaa jo 12-15 mmol/l oleva verensokeri yleensä selviä oireita. Valitettavasti elimistö tottuu korkeaan verensokeriin. Jos verensokerisi on usein koholla, et välttämättä koe oloasi poikkeavaksi korkean verensokerisi takia.

Pitkäaikainen väsymys ja haluttomuus voi vähetä, kun huono hoitotasapaino korjaantuu. Verensokerin ollessa koholla virtsaan pääsee karkaamaan sokeria verenkierrosta. Tätä kautta voi elimistöstä poistua jopa 500 kcal:n edestä sokeria päivässä. Erittäin huonossa tasapainossa oleva diabeetikko kuten diabeetikko, jonka tautia ei vielä ole todettu, vaikka diabetes on ollut ehkä pitkäänkin, voi laihtua useita kiloja menettämällä näin energiaa.

Mitä tehdä, jos verensokeri on koholla?

Muutamia tunteja koholla olevat korkeatkaan (15-25 mmol/l) verensokeritasot eivät sinällään yleensä ole äkillisesti vaarallisia. Mieti, tiedätkö syyn tällaiseen äkilliseen verensokerin nousuun:

  • tavanomaista runsaampi syöminen
  • vähäisempi liikunta
  • tulehdus
  • stressitilanne
  • Unohditko ottaa lääkkeesi? Jatkuvasta lääkityksestä tulee usein niin automaattinen tapa, että ei muistakaan, ottiko lääkkeen vai ajatteliko vain ottaa.

Jos koholla olevalle verensokerille on selvä syy eikä kyse ole useita päiviä jatkuneesta hyperglykemiasta, voit rauhassa seurata tilannetta kotikokein. Jos et keksi syytä hyperglykemialle ja verensokerisi pysyttelee selvästi tavanomaista korkeammalla ja arvot ovat luokkaa 15-25 useamman päivän, ota yhteyttä hoitotiimiisi.

Pitkäkestoisena korkea verensokeri altistaa diabeteksen lisäsairauksille:

  • silmänpohjamuutoksille
  • munuaisen vajaatoiminnalle
  • hermoston toimintahäiriöille
  • sydän- ja verisuonisairauksille.

Yksilölliset verensokeritavoitteet

Jokaisen diabeetikon tulisi tietää, mitkä hänelle asetetut tavoitteet ovat paastoverensokeriarvoiksi ja aterian jälkeisiksi verensokeriarvoiksi. Näiden tavoitteiden toteutumista tulee seurata omaseurannalla kotiverensokerimittauksilla. Jos verensokerit ovat suurimman osan ajasta korkeampia kuin asetetut tavoitearvot, on diabeetikon mietittävä, voiko hän liikunnalla, ruokailumuutoksilla ja painonhallinnalla korjata tilannetta. Hoitotiimin on yhdessä mietittävä, tuleeko lääkitystä tehostaa.

Suuressa UKPD-seurantatutkimuksessa yhden prosenttiyksikön lasku HbA1C-arvossa millä tahansa HbA1C-tasolla vähensi silmä-, munuais- ja hermosto-lisäsairauksien määrää 37 %:lla ja sepelvaltimotautia 14 %.

Sivun alkuun