Diabeetikoiden ruokavaliosuosituksia uudistettu

Ravitsemusterapeutti Tuula Heikkinen



Tämän vuoden alussa saatiin valmiiksi uusimmat diabeetikon ruokavaliota koskevat suositukset (Suomen Diabetesliitto ry, Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008).

Ruokavalio-ohjeet muuttuvat ajan myötä, kun tieteellisten tutkimusten kautta saadaan uutta tietoa ravinnon vaikutuksesta sokeritasapainoon ja koska myös uusia tehokkaita lääkkeitä kehitetään koko ajan. Uudistettu Diabeetikon ruokavaliosuositus perustuu edelleenkin Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin ja on entistä sopivampi nykyihmiselle.

Diabeetikon ruoaksi suositellaan edelleenkin samanlaista monipuolista ja terveellistä ruokaa kuin muullekin väestölle. Ruokavalio - kuten lääkehoitokin - on muuttunut koko ajan yksilöllisemmäksi ja joustavammaksi. Erityisen tärkeänä pidetään riittävää kuidun saantia, ruokavalion kokonaisuutta ja ateriarytmiä sekä sokeristuvien ravintoaineiden annostelua, minkä mukaan lääkehoito yleensä sopeutetaan.

Kaikille diabeetikoille suositellaan sairauden luonteesta riippumatta samaa ruokavaliota.

Diabeteksen hoidon tavoitteena ovat suositusten mukaiset verensokerit ja normaalipaino. Myös lisäsairauksien ehkäisy ja oireiden viivyttäminen ovat tärkeitä. Ruokavalio ja hoito tulisi sopeuttaa mahdollisimman hyvin arkeen. Tavoitteena on, että diabetesta sairastavilla olisi mahdollisimman tasapainoiset ruokailutottumukset ja että he voisivat nauttia ruoasta kuten muutkin.

Ateriarytmi

Diabeetikoille ei ole yhtä oikeaa ateriarytmiä. Päivittäin ruokailut on hyvä jakaa vähintään kolmeen pääateriaan ja lisäksi tarpeen mukaan 1–3 välipalaan.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa diabeetikkoa
- aterianjälkeisen verensokerin hallinnassa
- ruuan ja lääkityksen yhteensovittamisessa
- ruokamäärän hallinnassa ja siten painonhallinnassa.
Säännöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että päivittäin syödään suunnilleen yhtä monta kertaa ja jokseenkin samoihin aikoihin.

Energiaravintoaineitten saanti on entistä joustavampaa, ja se olisi hyvä jakaa seuraavasti:

   Prosenttia kokonaisenergiasta (E%)
 Hiilihydraatit      45-60
    -  lisätty sokeri  alle 10
 Rasva      25-35
    - tyydyttyneet rasvahapot   alle 10
    - kertatyydyttymättömät   10-20
    - monityydyttymättömät    5-10
 Proteiini      10-20

 

Hiilihydraatit

Hiilihydraatit on hyvä jakaa eri aterioille ja niiden määrä ja laatu on hyvä valita niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä verensokeritasapaino pitkän ajan kuluessa.

Diabeetikon ruokavalioon kuuluu runsaskuituisia, hiilihydraatteja sisältäviä ruokia.

Lääkehoito sovitetaan hiilihydraattien määrään ja laatuun.

Tyypin 1 diabeetikoiden on aina arvioitava aterioiden hiilihydraattimäärät. Hiilihydraattimäärien arvioinnista on hyötyä myös ateriainsuliinia käyttäville tyypin 2 diabeetikoille, ja se saattaa olla tarpeen myös ateriatablettien käyttäjille.

Diabeetikot, joiden veren triglyseridipitoisuus on koholla, voivat hyötyä hiilihydraattien saannin pitämisestä suosituksen alarajalla.

Liian niukasti hiilihydraatteja sisältävästä ruokavaliosta saattaa olla haittaa. Lapsilla hiilihydraattien vähentäminen saattaa johtaa kasvun heikentymiseen.

Esimerkkejä hiilihydraattimääristä eri energiatasoilla:

 Päivittäinen energiataso   Hiilihydraattien suositeltava määrä
 1500 kcal  170-225 g
 1800 kcal  200-270 g
 2400 kcal  270-360 g

 

Ravintokuitu

Tavoitteena aikuisilla 20 g / 1000 kcal tai 40 g päivässä

Runsaskuituinen ruokavalio vähentää tyypin 1 diabeetikoiden hypoglykemioita ja on yhteydessä

  • parempaan hoitotasapainoon
  • korkeampaan HDL-kolesterolin määrään
  • vähäisempään sydän- ja verisuonitautisairastavuuteen sekä
  • matalampaan painoindeksiin.

Kuitua saa suositeltavan määrän, kun valitsee leivistä ja muista viljavalmisteista pääosin täysjyväiset ja käyttää kasviksia (vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja) vähintään puoli kiloa päivässä.

Sokeri

Lisättyä sokeria < 10 E%

Sokereihin kuuluvat sakkaroosi, fruktoosi, hunaja, tärkkelysperäiset makeuttajat ja muut sokerivalmisteet, joita käytetään sellaisenaan tai lisätään elintarvikkeisiin valmistuksen yhteydessä. Sokerit lasketaan mukaan aterian hiilihydraattimäärään.

2000 kcal:n energiatasolla 10 E% täyttyy syömällä esim. 2 dl maustettua jogurttia, pikkupullan ja 50 g makeisia.

Glykemiaindeksi (GI)

Tyypin 2 diabeetikko ja lyhytvaikutteista insuliinia käyttävä tyypin 1 diabeetikko pystyy parantamaan glukoositasapainoaan (HbA1c) syömällä ns. pienen glykemiaindeksin omaavia ruokia.

Suosituksessa suositeltavat runsaskuituiset hiilihydraattilaadut ja niiden kohtuullinen annostelu tukevat alhaista glykemiaindeksiä.

Rasvan määrä    

Suositeltava rasvan määrä on 25-35 % energiansaannista. Runsaasti rasvaa sisältävä ruoka heikentää insuliiniherkkyyttä rasvan laadusta riippumatta. Rasvaa tulee siis käyttää niukasti, mikä tukee myös painonhallintaa.

Pehmeä eli kasvirasva parantaa insuliiniherkkyyttä ja pienentää veren LDL-kolesterolin (ns. ’pahan kolesterolin’) määrää.

Välttämättömiä n-3-sarjan rasvahappoja on hyvä saada kalaruuista ja kasviöljyistä eikä n-3-valmisteista.

Rasvan laatu

  • tyydyttyneitä ja transrasvahappoja alle 10 E%
  • kertatyydyttymättömiä rasvahappoja 10–20 E%
  • monityydyttymättömiä rasvahappoja 5–10 E%

Ravinnon rasvahappokoostumus vaikuttaa veren rasva-arvoihin, insuliiniherkkyyteen, verenpaineeseen ja veren hyytymiseen.

Pelkkä rasvan kokonaismäärän vähentäminen ei vaikuta toivotulla tavalla veren kolesteroliarvoihin, koska se alentaa myös HDL-kolesterolipitoisuutta.

Kalan ja kasviöljyjen sisältämät n-3-rasvahapot saattavat vähentää sydänkuoleman ja aivohalvauksen vaaraa alentamalla verenpainetta ja veren triglyseridipitoisuutta sekä vähentämällä veren hyytymistaipumusta.

Riittävän n-3-rasvahappojen saannin voi turvata

  • syömällä kala-aterian 2–3 kertaa viikossa tai
  • käyttämällä kasviöljypohjaisia margariineja leivällä ja rypsiöljyä ruuanvalmistuksessa ja salaattikastikkeena (25 grammaa eli n. 2 rkl öljyä/2000 kcal).

Jos veren LDL-kolesterolipitoisuus (ns. ’paha kolesteroli’) on suurentunut, runsaasti kolesterolia sisältävien ruokien käyttöä on syytä vähentää.

Proteiini

10-20 % energiansaannista

Jos hiilihydraatit ja rasvat annostellaan kuten edellä suositellaan, jää proteiinipitoisten elintarvikkeiden määräksi noin 20 % energiansaannista. Runsasta proteiinin käyttöä ei diabeetikolle suositella.

Jos diabeetikolla on munuaissairaus tai mikroalbuminuria, suositellaan hänelle yleensä proteiinisaanniksi 0,8-1,0 g/painokilo/vrk.

Suola

Alle 6 g päivässä

Runsas suolan saanti nostaa verenpainetta. Suolan saantia voi vähentää

  • valitsemalla vähän suolaa sisältäviä tuotteita
  • vähentämällä suolan käyttöä ruuanvalmistuksessa tai
  • vaihtamalla suolaan, jossa osa natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla

Suurin osa nautitusta suolasta tulee teollisten elintarvikkeiden mukana muun muassa leivistä, valmisruuista ja puolivalmisteissa esimerkiksi marinadeista.

Alkoholi

Alkoholia vähän tai ei lainkaan

Nuorten, raskaana olevien ja imettävien naisten, haimatulehduksen sairastaneiden sekä liian korkeasta veren triglyseridipitoisuudesta kärsivien tai neuropatiapotilaiden ei tulisi käyttää alkoholia lainkaan.

Ylipainoisten ja verenpainetautia sairastavien kannattaa rajoittaa alkoholinkäyttöään.

Insuliini- tai tablettihoitoisten diabeetikoiden tulee syödä riittävästi hiilihydraatteja alkoholinkäytön yhteydessä hypoglykemian ehkäisemiseksi.

Jo kaksi ravintola-annosta alkoholia päivittäin nautittuna voi kohottaa verenpainetta. Lisäksi runsas alkoholinkäyttö kohottaa veren triglyseridipitoisuutta.

Sivun alkuun