| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Hei! Pieni poikani on ollut kovin väsynyt ja levoton. Aukile päässä on normaalia enenmmän montulla ja olen veikannut sen johtuvan nestevajauksesta. Pikkumies ei juo kovin paljoa ja syystäkin siis pissa haisee pahalle vaipassa. Korvike maitoa ei saa menemään kuin max 150 ml päivässä, vettä hieman paremmin, omaa maitoa ei enää tule. Nyt tuo väsymys on alkanut huolestuttaa ja mittasin paastoverensokerin aamulla klo 9 (syömättä yli 10h) kotimittarilla ja se näytti 7,1. Onko arvo huolestuttava??? Söimme aamupuuron klo 9.10 ja hän joi vähän vettä jonka jälkeen poika touhusi noin puoli tuntia ja nukahti. Mittasin uuden arvon noin klo 11 eli 2h ruokailun jälkeen ja arvo oli 6.1. Voiko siis väsymys olla vain nestevajauksesta johtuvaa vai tulisiko huolestua tuosta korkeasta aamuarvosta??? Itselläni oli raskausaikana paastosokerit koholla sokerirasitustestissä ja sain neuvolasta mittarin kotiin ja arvot olivat kuitenkin hyvät koko loppuraskauden ajan. Poika painoi syntyessään 3275g ja oli 49 cm pitkä eli normivauva. Sokereita seurattiin alkupäivät ja lisämaitoa annettiin pariin kertaan kun arvot olivat alhaisia. Muuten poika on kehittynyt ihan hyvin keskikäyrillä. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-08-25 |
|
Hyvä kysyjä,
Selvää diagnoosia ei noista mainituista arvoista saa. Glukoosiarvot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että asiaa on viipymättä selvitettävä eteenpäin. Nestevajaus voi syntyä jo mainituillakin glukoosiarvoilla. Aukileen kuopalla olo viittaa kuivumistilaan, jonka syy on selvitettävä. Myös väsymys voi sopia diabetekseen.
On aihetta mitata plasman glukoosia ennen ateriaa sekä 30 ja 60 min. päästä, myös plasman ketoaineet (P-OHBUT) ja virtsan glukoosi. Pienen vauvan diabetes etenee hyvin nopeasti ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joten mieluummin vaikka turhaan tutkimuksiin kuin asiassa viivyttelemään. Oireet viittaavat vähän turhan paljon diabeteksen mahdollisuuteen.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Hei, olen 37v nainen ja sairastunut T1 diabetekseen vuonna 1996 (23 vuotiaana). Synnytin viime lokakuussa ensimmäisen lapseni. HBA1C on pyörinyt tasaiseen 6,8-7,9 väliä. Keväällä jaloissani alkoi oudontuntuinen särky, aivan kuin penikka, joksi sitä ensin luulinkin, kun olin aloittanut aktiivisemman urheilun tauon jälkeen. Särky ei kuitenkaan häipynyt, eikä jomotusta ja aaltoilevaa kipua tahdo poistaa edes Burana 600 mg. Kävin keväällä uudella diabeteslääkärillä, jonka mielestä kyseessä saattaa olla neuropaattinen kipu. Määräsi vaivaan Triptyliä, jota en kuitenkaan vielä ole alkanut ottamaan. Heinäkuussa kipu oli maltillista, mutta palasi nyt taas voimalla. En tahdo pystyä liikkumaan ollenkaan kivulta. Kysymykseni kuuluukin: onko kyseessä neuropatia ja voiko asian varmistaa jotenkin, tai poissulkea muut mahdolliset kivun aiheuttajat? Mikä olisi oikea osoite; ortopedi, reumatologi, neurologi...? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-25 |
|
Hei
Olisiko niin, että diabetestasi hoitava lääkäri ottaisi ensin kantaa siihen, sopivatko oireet ja löydökset neuropatiaan. Onko jalkojen, kosketustunto, värinätunto, kylmä/kuumatunto normaali, onko jaloissa viitteitä muista, esim niveltulehdus-löydöksistä. Diabeettista neuropatiaa tutkitaan hermoratatutkimuksella, joita tehdään sairaaloiden neurofysiologisissa yksiköissä. Hoitava lääkärisi voi myös oman arvionsa mukaan ottaa tarvittavia laboratoriotutkimuksia, joilla reumaperheen sairauksia ja ehkä joitakin aineenvaihduntasairauksia (kilpirauhasen vajaatoiminta esim) voidaan poissulkea. Vasta tämän jälkeen kannatanee miettiä muita erikoisaloja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen jo vuosia ajatellut, että siedän sokeria huonosti. Herkuttelua, joka jää helposti päälle, seuraa väsymys - jopa masennus. Kokeilin vasta kotikäyttö-verensokerimittaria Accu-Chek illan runsaiden "kakkukestien" jälkeen ja 2 h kuluttua arvot olivat 12.5. Seuraavana aamuna n. 10 h syömisestä lukema oli vielä 7,4. Mitä tämä kertoo? MItä tehdä? Onko syytä huoleen? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Molemmat lukemat ovat diabetesrajan ylittäviä. Omat mittaukset ovat toki "epävirallisia". Sinun kannattaa hakeutua lääkäriin ja sitä kautta sokerirasituskokeeseen. Sokerirasituskokeen avulla poissuljetaan tai todetaan diabetes.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Minulla on todettu lieva raskausajan diabetes raskausviikolla 32 (arvot 4.2 paaston jalkeen ja 7.8 2t kuluttua sokeriliuoksen juomisesta). Olen hoikka ja raskauteni on ollut 'helppo', joten tämä tuli täytenä yllätyksenä. Ensimmäinen lapsemme oli toki suhteellisen suurikokoinen (4,4kg ja 54cm). Mitä riskejä raskausajan diabetes aiheuttaa lapselle tai itselleni loppuraskauden aikana? Mitä mahdollisia seurauksia lapselle tästä voi aiheutua myohemmin? Asun ulkomailla ja täällä ei ole käytössä sokeriarvojen mittaaminen kotona. Olen ymmärtänyt etta tärkeimpänä hoitona on ruokavalio ja liikunta (joista kummastakin sain hyvin vähän tietoja). Mikä on tärkeintä ruokavaliossa, erityisesti kun en voi seurata mitattuja arvoja jatkuvasti? Voinko jatkaa normaalisti kaikkea liikuntaa, myös sykettä nostavaa hikiliikuntaa (spinning, kuntosali). Kiitos vastauksestanne jo etukäteen!
|
Raskaus |
2010-08-16 |
|
Hei,
Ilmoittamasi 2 t:n sokerirasitustestin paastoarvo 4.2 mmol/l ja 2 t:n arvo 7.8 mmol/l ovat täysin normaaleja, joten sinulla tämän mukaan ei ole raskausdiabetesta. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Siten paastoarvosi ja 2 t:n arvosi ovat huomattavasti alle poikkeavien raja-arvojen. Siten voit myös syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Et maininnut tehtiinkö rasitustesti Suomessa vai muualla. Raja-arvot poikkeavat kuitenkin vain vähän toisistaan eri maiden välillä. Tuntuu erikoiselta, että sinulle on sanottu että sairastat raskausdiabetesta.
Tiedetään, että pieni osa äideistä, joilla ei ole raskausdiabetesta, synnyttävät ylisuuren (makrosomisen) lapsen. Suomessa joka viides vastasyntynyt painaa syntyessään 4 kg tai enemmän. Ylisuurena syntymäpainona pidetään vasta 4.5 kg tai enemmän laskettuna aikana syntyneistä. Vaikka ensimmäinen lapsesi painoi 4.4 kg syntyessään, häntä voidaan pitää syntymäpainoltaan normaalina. On kuitenkin hyvä, että sinulle tehtiin sokerirasitus. Näin sinun kohdallasi raskausdiabetes on poissuljettu. Koska ensimmäinen lapsesi kuitenkin oli suhteellisen kookas, olisi hyvä että kävisit tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla 36.-37. raskausviikolla lapsen koon arvoinnissa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Tervehdys! Miten 1. tyypin diabeetikon tulisi lisätä puhdasta lihasmassaa? Miten insuliinit vaikuttavat painon maltilliseen nostamiseen? Onko vaikeampaa tai helpompaa rakentaa lihaksia kuin terveen ihmisen? Onko mahdollista käyttää steroideja tai muita lääkeaineita?
Tietoja itsestäni:
-sairastuin vuonna 2001
-hoitotasapaino hyvä
-ikä 20 180cm/75kg
-rasva% alle 10
-aerobista liikuntaa 3xvko
-kuntosalitreeniä 4-6xvko |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Tyypin 1 diabeetikolla insuliinihoito on varsin painoneutraali, jos insuliiniannokset ovat oikeat, ja perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea. Steroideja ei pidä käyttää, liikunnan ja voimaharjoittelun tarkoituksena kai olisi olla terveyttä edistävää, silloin on mieletöntä käyttää steroideja, joiden vakavat haittavaikutukset ovat kiistattomia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| 30v. veljelläni on tyypin 1 diabetes, useiden vuosien ajan kaikki viikonloput ja juhlapyhät on menneet alkoholia nauttiessa. Kuluneen vuoden aikana hän on mennyt useita kertoja insuliinishokkiin, johtuen piikin pistämisestä ja syömättömyydestä.
Asun hänen naapurissaan, ja hänen toinen sisaruskin asuu naapurissa, jompi kumpi meistä menee aina hänen luokseen tarkistamaan tilanteen, ja tarvittaessa auttaa / soittaa apua jos tarve vaatii. Inhottava kierre, puhe ei auta, eikö mitään "pakkohoito" keinojakaan ole olemassa, en enää itse tiedä mitä tehdä? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Tilanne on ymmärrettävän raskas. Mitään pakkohoitokeinoja ei tällaisessa tilanteessa kyllä ole. Yhtenä vaihtoehtona on keventää yöllisen perusinsuliinin määrää, ehkä hoitotasapainon kustannuksella. Toisaalta liiallinen jatkuva alkoholinkäyttö on vähintään yhtä merkittävä terveydentilaan ja pitkäaikaisennusteeseen vaikuttava tekijä kuin diabetestasapaino. Tässä tietenkin tarvittaisiin omaisesi omaa osuutta. Kuten mainitsitkin, hiilihydraatin nauttiminen olisi myös tärkeää yötä vasten.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei!
Olen raskaana 32. viikolla, 34-vuotias hoikka, säännöllisesti urheileva ja ravintosuosituksia suorastaan orjallisesti noudattava nainen. Virtsassa olleen glukoosin vuoksi jouduin sokerirasitustestaukseen jonka 2. h:n tulos oli 8.9 eli olen sairastunut raskausajan diabetekseen. Neuvolasta jättivät minut järkyttyneenä ilman mitään neuvoja tai selityksiä, ja kysyisinkin nyt miten olen tämän itselleni aiheuttanut, mitä olen tehnyt väärin ja mitä täytyy tehdä toisin? Suvussani ei ole diabetesta, ja olen 1. kertaa raskaana. Kiitos etukäteen vastauksesta. |
Raskaus |
2010-08-16 |
|
Hei,
Kuten totesit, sokerirasitustestin 2 t:n arvosi 8.9 mmol/l on poikkeava. Oletan että sinulta tutkittiin myös paastoarvo ja 1 t:n arvo, jotka ilmeisesti olivat normaaleja. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos ainoastaan 1 verensokeriarvo 3:sta on poikkeava soikerirasitustestissa, pidetään raskausdiabetesta lievä-nä. Tämä ilmenee mm. siten, että näiden äitien ylisuurten (makrosomisten) lasten määrä ei ole suurempi kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Lisäksi ruokavalio riittää yleensä poikkeuksetta hoidoksi. Jos sen sijaan 2 tai 3 verensokeriarvoa ovat poikkeavia, joudutaan joka kolmannella äidillä aloittamaan insuliinihoito ruokavalion lisäksi. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista joka viides on ylisuuri syntyessään. Laskettuna aikana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino on 4500 g tai enemmän. Olet varmaan saanut dieetti- ja seurantaohjeet. Raskausdiabeteksen seurannassa dieetti-hoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuajaksi. Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia.
Kysyit, miksi sinulla todettiin raskausdiabetes, vaikka sinulla ei ilmeisesti ole raskausdiabeteksen riski-tekijöitä. Et ole tehnyt mitään väärin. Tosiasia on että osa äideistä sairastuu raskausajan diabetekseen, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia riskitekijöitä. On tärkeää lapsesi kannalta, että raskausdiabetes todet-tiin. Näin voidaan seurata verensokeritasoasi raskauden edetessä ja aloittaa asianmukainen dieettihoito. Raskausdiabeteksessa insuliinin teho kudoksissa on alentunut eikä haiman tuottama insuliini riitä korvaamaan lisääntynyttä insuliinin tarvetta. Tätä kutsutaan insuliinin resistenssiksi. Insuliinin tehon hei-kentymisestä seuraa verensokeritason kohoaminen eli diabetes.
Ei tunneta tarkasti miksi ja miten insuliinin resistenssi syntyy. Tiedetään, että ylipaino ja liikunnan puute heikentävät insuliinin tehoa ja ovat siten raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Mutta myös normaalipainoisilla voi esiintyä insuliinin tehon heikentymistä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat myös raskausdiabeteksen syntymiseen. Mainitsit että suvussasi ei ole diabetesta. Tämä ei kuitenkaan täysin poissulje mahdollisuutta, että sinulla olisi diabeteksen perinnöllisiä tekijöitä. Raskausajan diabeteksellä on melko vahva yhteys tyypin 2 diabetekseen. Naisilla, joilla on todettu lieväasteinen raskausdiabetes, on noin 10-20%:n mahdollisuus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 diabetekseen. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla vastaava mahdollisuus on yli 50%.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämäs-sään tyypin 2 diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!Voiko miehen 1-tyypin diabetes tosiaan aiheuttaa sen että emme saa kuin tyttölapsia?Näin olen kuullut ja pitääkö tämä paikkansa?Voiko asiaan itse vaikuttaa mitenkään?Mies sairastunut 1-tyypin diabetekseen 5-vuotiaana.Hoitotasapaino hänellä ihan hyvä ja ikää 34 vuotta.Kiitos! |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Diabetes, sen enempää tyypin 1 kuin tyypin 2 diabates, tai mikään diabetekseen käytössä oleva hoitomuoto, ei millään tavalla vaikuta jälkeläisten sukupuolen määräytymiseen.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei. Olen 62v. nainen, sairastanut verenpainetautia 25 vuotiaasta asti. Pituuteni on 150cm ja painoni 86,5kg.
Verenpaineeni ovat välillä 134/85 - 150/100 (rannemittarilla otettuja). Lääketykseni on Seloken Zoc 190mg 1 tabl/pv.
Cozaar 100mg 1 tabl/pv. Thyrox 0,1mg 1,5 tabl/pv. ja Metforem 500mg 1 tabl/pv. kakkostyypin diabeteksen hoitoon. Omasta vapaasta tahdosta syön kahdesti viikossa Emgesan Mg2+ magnesium jota saa apteekista ilman reseptiä.
Ennen lääkitystä terveyskeskuksessa otettu kahden tunnin sokeriarvoni oli 13 mmol/l. Lääkityksen alettua, kaksi tuntia ruokailun jälkeen otettu ensimmäinen arvo on 6,8 mmol/l. Metforem lääkityksellä ja ruokavalioa tarkkaillen arvoni ovat olleet (5,9mmol/l) (6,6 mmol/l) (5,3 mmol/l).
Miltä tämä teidän mielestänne kuulostaa? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei !
Oletan että kysymys liittyy lähinnä diabetekseen ja sokeriarvoihin.
Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä että sokerirasituskoe on varsin poikkeuksellinen rasite elimistölle - siinähän annetaan 75 grammaa sokeria, eli huomattavasti enemmän kuin aterioissa. Mielestäni aterianjälkeiset sokeriarvot ovat erinomaisia eli kuulostaa hyvältä.
Yleisesti pidetään tavoitteena että aterianjälkeinen sokeriarvo mitattuna 2 tuntia aterian jälkeen tulisi olla alle 8 mmol/l - eli hyvin menee.
Yt
Johan Eriksson
|
| Veljentyttärellä on pitkittynyt niveltulehdus johon määrätty ko. reumalääkettä kortisonin lisäksi. Tulehduskierre alkoi ripulista. Saattaako tämä lääkitys laukaista diabeteksen? Nuori nainen on ylipainoinen eikä voi keppien kanssa liiemmin laihduttaa. (Isä ja täti MELAS-oireyhtymän kantajia). Isoisällä oli lievää reumaoireilua polvessa. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-08-16 |
|
Hei
Diabetes puhkeaa tyypillisesti monen tekijän summana ja näihin kuuluvat muun muassa ylipaino ja vähäinen liikunta. Myös MELAS-tautiin liittyy selvästi suurentunut diabetesriski. Kortisonilääkitys lisää myös diabetesriskiä varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla.
Yt
Johan Eriksson
|
| Minua on neuvottu syömään seuraavia vitamiineja: Kaikki B-ryhmän vitamiinit tai oluthiivaa sekä D- (25 mcg), E- (400 mg), C- (3 gr) vitamiinien lisäksi Alfalipoiinihappoa, Ubikinonia, Magnesiumia 2x250 mg, Kalanmaksaölyä (jrkl)ja Kromia 50 mcg/vrk. VS heittelee, samoin VP.
Olen kohta 75-vuotias. Kysynkin, ovatko nämä vitamiinit ja ravintolisät tarpeellisia. Muuta lääkitystä on Primaspan 100 sekä VP-lääke Lisipril 5 mg:sta 1/2. Olen väsynyt ja jalat ovat raskaat. Kiitos, kun luette tämän! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei,
Olettepa saaneet outoja ohjeita. Noitten lisäksi ei juuri ruokaa paljoa tarvitakaan.
Mistä ja miksi nuo kaikki ravintolisät on teille määrätty?
Jos ruokailunne on määrältään kovin niukkaa ja yksipuolista tai jos käytätte esim. runsaasti valkoisia viljatuotteita, ettekä syö kalaa, voisi osa noista ravintoaineista olla paikallaan.
Ohjaisin kuitenkin mieluummin syömään monipuolista tavallista ruokaa riittävästi kuin tuollaisen hivenainemäärän.
Pyrkikää syömään päivittäin ainakin seuraavat määrät eri ruoka-aineita:
- 3x2 dl rasvattomia maitovalmisteita
- Vähärasvaisia leikkeleitä ohuelti voileivillä
- Ainakin kerran päivässä ateria, jossa on ¼ lautasesta lihaa, kanaa tai kalaa.
- Syökää kalaa ainakin 2-3 krt/vkk.
- Käyttäkää ruoanvalmistuksessa rypsiöljyä ja voileivillä margariinia.
- Syökää päivittäin 4-8 palaa täysjyvä- tai ruisleipää.
- Päivittäin on hyvä syödä myös täysjyväpuuroa lautasellinen.
- Aterioilla voitte syödä joko perunaa, tummaa riisiä tai täysjyväpastaa
- Syökää jokaisella aterialla tai välipalalla, aamuisin tai iltaisin jotain tuoretta eli hedelmää, marjoja, kasviksia, juureksia, raasteita, salaatteja tai pakastevihanneksia tai pieni annos tuoremehua.
Tuosta ruokamäärästä saatte melko hyvin mainitsemianne ravintoaineita. Jos vielä epäilette ravintoaineiden saannin riittävyyttä, ei 1 monivitamiini-tabletti päivässä ole haitaksi.
Energistä syksyä toivotten
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Minulla on ollut diabetes2 10 vuotta. Pitkäaikainen sokeri ollut 6.0 ja 6.5 välissä. Vasen jalkapohjani on paikoitellen tunnoton ja tuntuu kuin olisi paikkapaikoin liimattu ylimääräinen pohjallinen jalkapohjaan.Lisäksi se hikoilee päivittäin, niin että sukka kostuu. Lisäksi talvella en voi olla ulkona ilman lämmitettävää pohjallista, koska jalkapohja ja varpaat kylmettyvät ja kovalla pakkasella esim. kantapää on kuin jäätynyt lihanpala koska lämmitettävä pohjallinen ei vaikuttanut kantapäähän.(kerran sattunut).Olen käynyt enmg:ssä kerran, mutta ei mainittavaa eroa verrattuna toiseen jalkaan.Tämä ongelma alkoi kuusi vuotta sitten pikku hiljaa, mutta paheni viime syksynä.Verenkierto on tutkittu ja se on jalassa ok.Minulla on todettu myös keliakia, Mihin tutkimuksiin kannattaisi mennä jalan vuoksi?
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Vaivasi voi kyllä olla diabeteksesta (osittain) johtuva, oletko pystynyt seuraamaan liittyykö oireet verensokerimuutoksiin? Normaali ENMG-tulos ymmärtääkseni puhuu sitä vastaan, että kyseessä olisi pysyvä vaurio hermossa. Tämä on varsin haasteellinen asia ja kysymyksesi on lähinnä se mihin tutkimuksiin tulisi mennä. En usko että sellaista yksittäistä tutkimusta on olemassa, joka kertoisi oireen syytä - neurologin kanssa voisit kyllä keskustella ja hänen kanssa miettiä mahdollisia jatkotutkimuksia kliinisen tutkimuksen jälkeen.
Yt
Johan Eriksson
|
| Käytössäni on Diformin ret 500, 2 aamulla ja 4 illalla. Onko lisänä Victoza inj. paikallaan , kun pitkäaikaissokeri on 6.4 - 7.2, Ylipainoa on noin 15 kg.
Paastosokeri on koholla , 7-8.4. Liikun kohtalaisesti ja aterioilla on kasviksia noin 300-400g/pv. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei !
Näitten tietojen perusteella sokeritasapainosi on melko hyvä - jopa erinomainen (pitkäaikaissokeri 6.4 %).
Käyttämäsi lääkitys (metformiini) tuntuu sopivalta, koska se ei vaikuta epäedullisesti painoon. Mikäli muut keinot eivät auta painonpudotus mielessä, niin Victoza saattaa kyllä olla yksi vaihtoehto.
yt
Johan Eriksson
|
| Minkäläinen insuliinipummppu on NovoRapid. Minulla on ollut diabetes vuodesta 2003 asti. Minulla ykköstyypin diabetes. Syksyllä 2010 hoitooni muuttu insuliinipumpun myötä. Minulla on yöllä tosi paljon matalia sokeriarvoja. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
NovoRapid ei ole insuliinipumppu, vaan yksi kolmesta Suomessa käytössä olevista pika- eli ateriainsuliineista. Novorapidia käytetään insuliinina insuliinipumpussa, kuten muitakin pikainsuliineja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen viikolla 28+1 raskaana ja raskausdiabetes todettiin toisessa rasituksessa viikolla 23. Edellisessä raskaudessa minulla oli insuliinihoitoinen diabetes. Nyt puolitoista viikkoa sitten aloitettiin iltaan pitkävaikutteinen insuliini, koska paastoarvot olivat koholla. Annos on nostettu 8 yksikköön Protaphania, mutta paastoarvo edelleen hieman koholla, jos paasto venyy yli kahdeksaan tuntiin (arvot välillä 5.5-5.8) Onko näistä minkä verran haittaa vauvalle? Minua huolettaa myös aterian jälkeiset arvot.Insuliinin aloituksen myötä tunnin arvot ateriasta ovat kohdallaan, mutta 2h ateriasta arvo nousee 7-8.9 välille. Mitä haittaa tästä on vauvalle? Olisiko ateriainsuliinista apua? Lähtöpainoni oli 58kg ja on noussut nyt koko raskausaikana 3kg |
Raskaus |
2010-07-05 |
|
Hei,
Seurannassa ruokavaliohoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä arvot ylittyvät toistuvasti aloitetaan dieetin lisäksi insuliinihoito loppuraskauden ajaksi kuten sinulle on tehty. Jos insuliinihoidon aikana em. raja-arvot ylittyvät, joudutaan yleensä insuliiniannoksia lisäämään. Näyttäisi siltä, että sinun kohdallasi insuliiniannos on jonkin verran liian alhainen. Annos 8 yksikköä Protaphania on vielä pieni, voisit nostaa sitä 2 yksiköllä. Jos aterian jälkeiset arvot ovat toistuvasti yli 7.7 mmol/l, olisi todennäköisesti hyvä lisätä aterian yhteyteen pieni määrä lyhytvaikutteista insuliinia. Nykyisin käytetään myös raskaus-diabeetikoilla aterian yhteydessä ns. ’raketti-insuliineja’ niiden helppokäyttöisyyden vuoksi. Sinun tulisi kuitenkin keskustella sinua hoitavien lääkäreiden kanssa insuliinihoidon muutoksista.
Em. verensokerin tavoitearvojen tarkoitus on vähentää lapsen kasvamista ylisuureksi. Äidin lievästikin koholla oleva verensokeritaso pitkään jatkuessaan voi johtaa lapsen kiihtyneeseen kasvuun kohdussa. Et maininnut ensimmäisen lapsesi syntymäpainoa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, mutta dieettihoitoisten lapsista vain 4%, mikä on sama kuin ei-diabeetikkojen raskauksissa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lähes viisinkertainen määrä ylisuuria lapsia johtuu todennäköisesti insuliinihoidon aloittamisen viivästymisestä. Sinun kohdallasi insuliinihoito on todennäköisesti aloitettu riittävän ajoissa. Synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla seurataan lapsesi kasvua kohdussa ja tehdään päätös synnytystavasta ja ajankohdasta.
Koska raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, olisi verensokeriarvojasi mitattava 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos nämä arvot ovat normaaleja, seurataan jatkossa verensokeriarvojasi kerran vuodessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Olen 30-v tyypin I diabeetikkonainen. Olen sairastanut dm1 19v. Käytössä on insuliinipumppu, Humalog-insuliinilla. HbA1c on pitkään ollut noin 8%, nyt kesäkuun alussa 7.8%. Kaikki muut labrat ok. Painoni on alkanut pikkuhiljaa nousta ja nyt alkuvuoden aikana noussut 3-4kg. Harrastan säännöllisesti melko aerobista liikuntaa ja syön terveellisesti ja säännöllisesti. Teen päivätyötä joten elämäni on kaikenkaikkiaan säännöllistä. Olen sairastanut 2 x masennuksen, nyt en kuitenkaan ole lääkityksellä ja voin hyvin. Minulla todettiin juuri (todennäköisesti) myös ärtynyt paksusuoli. Kysymykseni kuuluu siis voiko diabetes vaikuttaa lihomiseeni? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-07-05 |
|
Hei
Kesälomien vuoksi vastaus hieman viiveellä.
Insuliinihoito ei sinänsä aiheuta painonnousua. Myöskään tyypin 1 diabeetikot, riipumatta taudin kestosta, eivät ole keskimääräistä painavampia.
Mainitset, että liikut säännöllisesti. Oletko miettinyt, joudutko syömään välipaloja tai runsaammin kuin yleensä söisit liikunnan yhteydessä, jottei verensokeri laske liian matalalle? Tällainen varmistelusyöminen voi lisätä turhaa energian saantia yllättävänkin paljon, ja silloin olisi parempi "höylätä" vähän insuliinia pois. Miten on niin sanotun hyötyliikunnan /arkiliikunnan määrä , onko siinä vuosien kuluessa tapahtunut vähenemistä aiemmasta? Jos kuntoliikunta ei ole (lähes) jokapäiväistä, on tuo kaikenlainen päivän mittaan tehty liikkuminen - tai liikkumattomuus- kuitenkin paljon oleellisempi painon kannalta kuin 2-4 kertaa viikoosa tapahtuva 1-2 tunnin liikunta.
Masennukseenhan tiedetään myös eri syistä liittyvän painon nousua, mutta kuten mainitset voit sen suhteen nyt paremmin.
Kun huonossa tasapainossa ollut diabeetikko, tyyppi 1 tai tyyppi 2 diabetestä sairastava, onnistuu parantamaan hoitotasapainoaan, voi tähän tasapainon paranemisvaiheessa liittyä painon nousua, jolle löytyy useita syitä. Korkean verensokerin aikana virtsaan karkaa sokeria - ja samalla energiaa. Kun tasapaino paranee, jää kyseinen energiamäärä elimistöön, ja jos energian saanti = syöminen on runsaampaa kuin energian kulutus= normaali aineenvaihdunta ja liikunta, johtaa tämä jatkuvaan painonnousuun. Erittäin huonossa tasapainossa myös lihasmassa vähenee, ja tasapainon parannuttua elimistö pyrkii rakentamaan lihasmassaa. Tästä ei kuitenkaan sinun kohdallasi ole kyse.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Hei.
Kysymykseni liittyy ehkäisypillereihin. Onko jotain eriltyistä merkkiä mitä diabeetokoiden suositellaan käyttävän? Kävin lääkärin vastaanotolla ja hän määräsi minulle Yasminelle merkkisiä e-pillereitä....kuitenkin kun luin niiden käytöohjeita huomasin että niitä ei suositella diabeetikoille!!? En uskaltanut alkaa syömään niitä ja asia askarruttaa minua. Kiitos vastausesta jo etukäteen :) |
Tyypin 1 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei,
Sekä estrogeenia että keltarauhashormonia sisältävät yhdistelmäpillerit sopivat hyvin diabeetikoille tietyin rajoituksin. Koska yhdistelmäpillerit lisäävät myös terveillä jonkin verran veritulppariskiä, näitä ei suositella diabeetikoille, joilla on veritulppia lisääviä riskitekijöitä. Näitä ovat mm. vaikea-asteinen verenpainetauti, aikaisemmin sairastettu veritulppa, tupakointi, perinnöllinen tai hankittu veritulppia altistava hyytymistekijäpuutos sekä diabeteksen aiheuttamat verisuonimuutokset (retinopatia tai munuaisten vajaatoiminta). Mainitsemasi ehkäisypillerin ohjeissa pilleriä ei suositella diabeetikoille, joilla on verisuonikomplikaatioita, vaikea-asteinen verenpainetauti tai korkeat kolesteroli- ja triglyseridiarvot. Jos diabeetikolla ei ole em. riskitekijöitä, voidaan ehkäisypillereitä hyvin käyttää. Useimmilla diabeetikoilla nykyisin käytössä olevat ehkäisypillerit eivät vaikuta diabeteksen hoitotasapainoon.
Kierukka on hyvä vaihtoehto ehkäisypillereille, kun näiden käyttöä ei voida suositella. Aikaisemmin käytössä olleet kookkaat kierukat aiheuttivat jonkin verran normaalia useammin tulehduksia diabeetikoilla, mutta nykyiset sirot kierukat sopivat varsinkin synnyttäneille diabeetikoille erittäin hyvin. Hormonikierukka vähentää kuukautisvuodon määrää ja sitä käytetäänkin runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa. Sekä kuparikierukka että hormonikierukka voidaan asettaa myös synnyttämättömälle diabeetikolle. Kierukan käyttäjän on hyvä käydä vuosittain gynekologisessa tarkastuksessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Mittasin pari päivää sitten paastoarvon. Ensimmäisellä kerralla oli arvo 6,7 , mutta silloin ei ollut vielä kulunut kahtatoista tuntia syömättä. Tunnin päästä mittasin, niin arvo oli 4,9. Ihmettelin niin suurta muutosta, joten mittasin vielä -tulos 7,4. Ja mittaus kerran vielä 6,1. Kolme viimeistä mittausta olivat aivan peräkkäisiä. Voiko vaihdella näin paljon - mittari on uusi.Mielessäni jätin korkeimman ja matalamman pois ja luotin lukuun 6,1. Lääkkeenä on illalla 1000g Glucophage 1 tabletti. Kiitos! |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-07-01 |
|
Hei
Peräkkäisissä mittauksissa vaihteluväli 4.9-7.4 on liian suuri. Mittaustulokseen voi vaikuttaa mm. pisaran koko. Oliko pisara riittävä kaikissa mittauksissa? Sinun kannattaa olla yhteydessä mittarifirman asiakaspalveluun ja kertoa ongelmastasi. He voivat lähettää sinulle kontrolliliuosta, jonka avulla voit tarkistaa mittarin toiminnan.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Olen 65-vuotias. Perussairautena astma. Vuosia ollut käytössä kolesterolilääkitys. Ei ylipainoa. Harrastan liikuntaa.
Nyt yllättäen paastoverensokeri 10-11 ja HbA1c 62-66(7,8-8,2%). Ei sukurasitusta |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Kysymyksessä on vähän perustietoa, otsikon mukaan kysymys kuuluu voiko kolesterolilääkitys aiheuttaa diabeteksen?
Kolesterolilääkitys lisää hiukan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta lääkityksen suojaava vaikutus sydän- ja verisuonisairauksilta kumoaa tämän pienen lisäriskin.
Tyypin 2 diabetes johtuu monesta tekijästä kuten esimerkiksi perintötekijöistä, liikunnan määrästä ja iästä ja näihin verrattuna kolesterolilääkityksen merkitys on erittäin pieni.
Ystävällisin terveisin
Joahn Eriksson
|
| Hei!
Olen 30-vuotias nainen ja paastoverensokerini on jo monta vuotta heitellyt että jatkuvasti joka hiukan alle tai yli 6, nyt kun kävin verenpainemittauksessa hoitaja huolestui koska arvo oli 6,4 en ollut aamulla syönyt mitään,ottanut vain lääkkeeni ja iltapalasta oli aikaa 12 tuntia,joka ei ollut epäterveellinen (jugurtti,satsuma ja tomaatti). Isovanhemmillani oli diapetes. onko mahdollista että minullekin on kehittynyt tuo vuosien kuluessa? Itselläni on myöskin mittari kotona kun diapeteshoitaja antoi että kotona myöskin tarkkailla. Ruokailun jälkeen arvot ovat matalammat, noin 4.5-5 |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Paastosokeri on normaali, jos se on alle 6.1. Lukemat välillä 6.1-6.9 ovat kohonneita paastosokereita ja kertovat suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen. Sinulle kannattaisi tehdä sokerirasituskoe, jos paastosokerisi on pitkään ollut yli 6. Siinä mitataan verensokeri ennen ja 2 tuntia sokeriliuoksen nauttimisen jälkeen.
Sinulla ei siis ole diabetesta, mutta riskisi saada diabetes on suurentunut.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Tyttömme heräsi tänään n.klo 8 oli nukkunut ilta 21:stä asti ja takana siis hyvät yöunet. Aamupalan söi reippaasti tosin kovin ravinnerikas ei ollut; Riisimuroja, 1 tl kaakaojauhetta ja vähän maitoa. Pari tuntia tästä n. klo 10 olimme pukemassa vaatteita päälle lähteäksemme ulos. Tässä vaiheessa tyttömme alkoi hoiperrella ja horjua kovasti. Luulimme ensin hänen pelleilevän, mutta ulos siirtyässämme sama jatkui edelleen. Myös silmät olivat "puolitangossa" ajoittain, eli näytti siltä että olisi voinut nukahtaa vaikka seisaalteen. Kokonaistilannetta kuvaa hyvin että tyttö näytti aivan juopuneen oloiselta.
Noh tilanteen tajuttuamme ja säikähdettyämme hyppäsimme samantien autoon ja ajoimme suoraan ensiapuun. Automatkalla äitinsä sylissä sama jatkui, ja yritimme jutella kovasti jotta ei nukahtamaan pääsisi. Mieleen jäi eräs tilanne kun tyttö katsoi minua ja päästi pienen huudon aivan kuin olisi havahtunut tai säikähtänyt minua. Merkille pantavaa kuitenkin että kysymyksiin vastaili ja osasi näyttää kysyttäessä nenänsä ym. että tilanteen taju mielestäni silti säilyi kaiken aikaa.
Automatka oli onneksi lyhyt n 5min sairaalaan, ja sieltä ohjasivat ensiavusta TK:n puolelle, samassa rakennuksessa kun ovat. TKssa mitattiin välittömästi sokerit ja CRP. CRP normaali (alle 8) sokerit 3.3. Hoitaja sanoi hivenen alhaiseksi ja toi 2.5dl TRIP mehun jonka tyttö joi reippaasti klo oli jotakuinkin 11 tällöin, eli suurinpiirtein tunti kulunut kotona alkaneesta hoipertelusta. Tästä mehun juonnista n. tunti eteenpäin ja lastenosastolle odotellessamme tyttö alkoi olla jo normaali, ja horjumista eikä silmien loppasua enää ollut. Lastenlääkärille päästyämme tutkimusten jälkeen (korvat, RR, pupillit kaikki ok.) lääkäri ei nähnyt tarvetta lähettää mihinkään kuvauksiin ja käski jatkamaan normaalielämää. Piti todennäköisenä verensokerin mataluutta, koska oli alle viitearvojen ja mehun jälkeen olo koheni..
Tyttö nyt nukkuu äitinsä vieressä, koska yksin emme uskaltaneet heti eka yöksi tapahtuneen jälkeen nukkumaan jättää. Samalla olen itse alkanut hakea infoa netistä ja löysinkin tämän paikan. Samalla tosin löysin myös faktaa ainakin aivokasvaimista, epilepsiasta ja joistain "hyvänlaatuisista" huimauskohtauksista. Näistä huimauskohtauksista lastenlääkärimmekin aiemmin puhui, mutta poissulki sen jossainmäärin koska niiden ilmeisesti pitäisi olla suht nopeakestoisia eikä 2h mittaisia, kuten meillä koko tilanne kesti.
Elikkäs onko todennäköistä että heikolla aamupalalla, näillä sokeriarvoilla, oireilla ja mehun juonnin jälkeisellä tunnin aikana PIKKUHILJAA tapahtuvalla virkistymisellä tuon voisi laittaa hypoglykemian piikkiin?
Miten meidän pitäisi toimia tulevaisuudessa? Altistaako diabetekselle nyt? Myöhemmässä iässä? Aivokasvaimesta/epilepsiasta johtuvia oireita tai epäilyksiä tai jotain muuta? Aamupala oli aika heikko ja siihen varmasti pitää satsata, eikä näin aina ole toki ollutkaan vaan enemmän poikkeus kuin sääntö että näin heikosti syöneet aamulla. Meillä siis on kaksi lasta, tyttö heistä pari vuotta isoveljeään nuorempi.
Kiitos jo etukäteen, kysymyksiin kun näytätte paneutuvasti vastailevan. =)
|
Lasten diabetes (T1) |
2010-07-01 |
|
Hyvä kysyjä,
Tulipas haastava! Kun en tiedä tytön ikää, kasvua, murrosiän tilannetta, sukutaustaa, raskauden ja synnytyksen kulkua ym. asioita, voin vain pohtia erilaisia näkökohtia tämän kysymyksen suhteen. En myöskään näe tyttöä edessäni, mikä olisi jo suuri osa kliinistä tutkimusta. Mutta yritetään, kun noin haastavasti kysyt.
Mitä kaikkia tiloja pitäisi ottaa huomioon tapausta ratkaistaessa? Suunnilleen kaikki, mitä tarjolla on. Sehän näissä ohimenevissä tajunnan tilan häiriöissä onkin niin vaikeaa. Useimmiten ehkä syy on jotain melko viatonta ja ohi menevää eikä koko episodi ehkä johda edes lisätutkimuksiinkaan. Toisaalta taas on mahdollista, että syy voisi olla vakavakin.
Yleisin syy tällaisille tapauksille lienee se, että keskushermostossa on ohimenevä energiapula. Glukoosi on ylivoimaisesti tärkein keskushermoston energian lähde ja matala glukoositaso voi olla yksi syy tilanteen kehittymiselle. Miksi glukoositaso on sitten laskenut? Syy voi olla ravinnon puute – huono syöminen tai ruoan imeytyminen tai epätavallisen suuri kulutus. Toinen mahdollisuus on glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn väliaikainen häiriytyminen – liian suuri insuliinin eritys, varastoglukoosin eli glykogeenin pilkkoutumisen estyminen tai joku muu glukoosiaineenvaihdunnan ja sen säätelyyn osallistuvien hormonien eritysten häiriö. Tapauksen syynä voi olla myös joku neurologinen tapahtuma. Eihän nopeasti ohimenevää myrkytystilaakaan voi sulkea pois.
Mahdollisia syitä on siis paljon ja niiden selvittäminen on hyvin haastavaa. Jos lapsi on nyt perusterve, ei pidä edetä kiireellä. Kunnollinen perustutkimus asiaan perehtyneen lastenlääkärin tai lastenneurologin vastaanotolla – sairaalan poliklinikalla tai yksityisesti - on varmaan tarpeen. Siellä kysellään ensisijaisesti tarkkaan tapahtumatiedot eli anamneesi niin tähän tapaukseen liittyvistä asioista kuin aikaisemmistakin. Kasvu selvitetään myös. Huolellinen yleistutkimus seuraa sitten. Kokonaisuuden perusteella mietitään eteneminen tämän jälkeen.
Vielä muutama sana diabeteksen mahdollisuudesta. Hypoglykemia eli matala glukoositaso voi olla aikuisilla melko yleinenkin diabeteksen ensioire, mutta lapsilla ei niinkään. Mahdollinen se kuitenkin on ja diabeteksen poissulku on hyvä tehdä esim. ottamalla glukoosi parin tunnin päästä runsaan glukoosiaterian jälkeen. Myös muita laboratoriokokeita diabeteksen mahdollisuuden vuoksi voidaan ottaa; näistä on ollut puhetta useaan otteeseen tälläkin palstalla.
Valitettavasti en pääse tässä vastauksessa juuri yleistä pohdiskelua pitemmälle. Toivottavasti tästä vähästä on jotain hyötyä.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Metforem pakkaus selosteessa sanotaan mm:
Älä käytä Metforemia- jos sairastat munuais- ja/tai maksasairautta.
Kysyisinkin luetaanko krooninen c-hepatiitti maksasairauksiin, (mielestäni nän on mutta mitä lääketiede asiasta sanotaan?)
Ja nitä mieltä olette metformiinin käytöstä 2- tyypin diabeteksen hoidossa jos: Maksabiobsiassa nähtävänä aktiivi tulehdus, fibroosia ja rasvoittumista.
Lääkärilläni nämä asiat kyllä tiedossa, mutta olisiko sitten epähuomiossa tällaisen lääkkeen määrännyt, vai eikö lääketehtaan antamia ohjeita tarvitse noudattaa?
Vuoden päivät olen tuota lääkettä käyttänyt ja saanut epämääräisiä uupumuskohtauksia, ja pahaa huimausta, heikotusta etc.
Vastauksestanne olisin tosi kiitollinen.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Metformiinin kanssa tulee olla varovainen mikäli sairastaa sellaista maksa- ja/tai munuaissairautta, joka heikentää elinten toimintaa.
Hepatiitti C:n suhteen on viime aikoina esitetty tutkimustuloksia, jotka jopa puoltavat metformiinin käyttöä - nämä ovat toki alustavia sellaisia, mutta erittäin mielenkiintoisia. Näitten tutkimustulosten valossa metformiinin käyttö saattaa olla hyvinkin perusteltua. Nämä ovat kuitenkin asioita, mitä tulee harkita yksilöllisesti, joten mielestäni Sinun kannattaa keskustella asiasta hepatiitti C:tä hoitavan lääkärisi kanssa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei! Olen 16v poika, mummollani on sokeritauti (diabetes, 2tyypin..)
Voiko kukaan auttaa, olemme ulkomailla.
Voiko joku kertoa jotain hoitokeinoja?
Sokeri on mennyt yli 25 nyt, normaali on n.6..
Pelkäämme pahinta.. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Jos mummosi verensokeri on pysyvästi yli 25, hänen täytyy hakeutua lääkäriin. Tämän tarkempia ohjeita en valitettavasti lisätietojen puuttuessa voi antaa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Terve!
Tässä olen jo pohtinut pidemmän aikaa syytä miksi välillä on ns. veto totaalisesti pois eli täysin uupunut. Joskus on vain päiviä ettei oikein mitään jaksa tehdä. Tähän voi liittyä myös lievää huimausta. Normaalisti taas olen ns. perusväsynyt ja harvemmin pirteä "oma itseni". Tätä on kestänyt jo vuosien ajan ja olen välillisen flegmaattisuuteni syyksi koittanut keksiä milloin mitäkin syitä.
Luin jokin aikaa sitten kakkosluokan diabeteksestä ja voin vain todeta kuinka sen oireet tuntuvat osuvan yhteen omieni kanssa. Väsymyksen lisäksi olen verrattain kova juomaan nestettä. Virtsaakin tuntuisi tulevan muita enemmän. Yleensä olenkin muiden sanomana kuullut "nopeasta aineenvaihdunnastani". Painonnousua minun ei tarvitse murehtia: olen pysynyt hoikkana riippumatta siitä mitä syön. Syön loppujen lopuksi varsin terveellistä ruokaa, mutta tämänhetkisen painon pitelemisessä on vaikeuksia - se kun tuntuu aina helposti laskevan. Tulehduksia ovat joka talviset kuukausien mittaiset poskiontelon tulehdukset. Kuulen usein myös sanottavan olevan aina kipeänä. Jalkasärkyjä en muista poteneeni, mutta likinäköisyys on ollut jo kauan vaivana ja kuitenkin ilmeisesti aivan muista syistä näkö huononee pikkuhiljaa.
Liikuntaa olen harrastanut kohtuu säännöllisesti. Liikunnan jälkeen tunnen taas olevan "oma pirteä itseni". Tosin seuraavana päivänä taas iskee perus kooma/väsymys. Olen siis elänyt kohtalaisen terveellistä elämää ja olen hoikka. Isoäitini äidillä on diagnosoitu suvustani ainut tiedossani oleva 2 tyypin diabetes. Nyt en matkaesteiden vuoksi pääse käymään terveydenhoitajalla pariin viikkoon. Asia silti alkoi askartaa mieltä sen verran että luultavasti kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Jatkokysymyksenä kysynkin ovatko oireet aina samanlaisia vai voivatko oireet olla poissa jonkin aikaa? Ymmärsin asian niin, että tauti voi piillä lähes oireitta.
Kiitos vastauksesta jo näin etukäteen! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei !
Väsymyksen ja vetämättömyyden taustalla voi olla useita tekijöitä muun muassa koholla olevia sokeriarvoja ja diabetes. Ei ole harvinaista että diabetes on pitkään oireeton tai lähes oireeton. Lisäksi oireet voivat olla "epämääräisiä" kuten väsymys, vetämättömyys ja janon tunne.
Koska asia selvästi vaivaa niin käypä lääkärisi luona juttelemassa asiasta, koska verikokeiden avulla saat varmasti lisätietoa asiasta. Samalla hän voi tutkia muita väsymykselle altistavia tekijöitä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen 66-vuotias 2-tyypin diabeetikko. Lääkitykseni on 1 tabletti aamulla, toinen illalla Diformin retard 500 mg, 1 tabletti aamulla Losartan 12,5 mg, 1 tabletti aamulla Primaspan 100 mg ja 1 tabletti illalla Lipcut 20 mg. Kaikki sokeri- ym. veriarvot ovat "normaalin" tasolla näiden lääkkeiden avulla. Syön kalaa silloin tällöin. Olisiko minun tarpeellista syödä Omega-3, joka on nyt niin muoti-ilmiö? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei,
Niin sanottuja omega-3-rasvahappoja on hyvä saada päivittäin noin 2 grammaa.
Saadakseen tuon määrän ei välttämättä tarvitse syödä erityisiä omega-3-valmisteita, vaan ne voidaan saada myös tavallisesta jokapäiväisestä ruoasta.
Tuon 3 grammaa omega-3-rasvahappoja saa seuraavista määristä eri ruoka-aineita:
- reilu 1 rkl (18 g) rypsiöljyä
- n. 100 g kirjolohta tai lohta
- vajaa 3 rkl (40 g) esim. Keiju 30- tai 70 %- tai Becel 60 %-margariinia
Normaali suositusten mukainen ruoka täyttää helposti myös omega-3-rasbvahappojen tarpeen.
Mainittakoon, että esim. oliiviöljy sen sijaan ei ole hyvä omega-3-rasvahappojen lähteenä. Sitä tulisi päivässä käyttää peräti 4 dl, jotta tarve tyydyttyisi.
Aurinkoista kesää toivoen
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Jos insuliini määrästä jää uupumaan 1ky ja kynä loppuu, niin onko annettava puuttuva määrä 1ky uudesta kynästä. Kuinka tarkka on määrässä oltava. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei
Periaatteessa kyllä, mutta se riippuu paljon esim. insuliiniannoksestasi ja siitä onko 1 yksiköllä suurta vaikutusta verensokeritasoosi. Jos annoksesi on 40 yksikköä, yhden yksikön vajaus ei vaikuta paljon, mutta jos pistettävä annos on 4 yksikköä, yhdenkin yksikön vajaus voi vaikuttaa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Voinko nostaa vielä insuliinin määriä? Pistän Lantusta 42 yks.kerran päivässä (illalla)ja ateriainsuliinia (NovoRapid)10 yks.Silti arvot ovat vielä ruuan jälkeen n.1,5 - 2t lähes 30. Välillä epäilen,että mittauslaitteeni (One Touch Ultra)näyttää väärin.Vaihdoin hiljan patterin siihen. Ehkä en osannut kalibroida oikein sitä. Liuskepurkin n:o on kyllä asetettu oikein. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Insuliini on siinä mielessä hyvä lääkeaine että sen käytölle ei ole olemassa mitään ylärajaa eikä enimmäismäärää. Lisäksi käyttämäsi insuliiniannokset eivät ole kovinkaan suuria.
Mikäli epäilet että kalibroinnissa on ongelmia, niin kannattaa keskustella diabeteshoitajan kanssa, joka voi selvittää laitteessa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Tämä olisi varmasti ensiarvoisen tärkeä selvittää ensin ennen kuin lähdet nostamaan insuliiniannoksia.
Aterianjälkeiset arvosi kuulostavat todella korkeilta, eli mikäli nämä ovat todellisia, niin kaipaat ilman muuta lisää insliinia. Mutta ensin siis mittarin tarkistus.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| HEi!
Olen 56-v. nainen. Minulle todettiin 2-tyypin diabetes n. vuosi sitten. Sain siihen lääkitykseksi 500mg Metforemia 2x1/pv. Otan kuitenkin vain 1 tabletin aamiaisen yhteydessä ja verensokeriarvot pysyneet "hyvinä".
Ongelmani ovat yhtäkkiä tulevat uupumus/väsymys-kohtaukset.Saan satunnaisesti, kerran pari viikossa valtavia uupumuskohtauksia jolloin en jaksa enkä pysty tekemään mitään. Yleensä ne tulevat aamupäivisin.
Sairastan myös kroonista c-hepatiittia , joten maksakaan ei tietty toimi kunnolla.
Tänään olen asiaa oikein pohtimalla pohtinut ja mieleeni tuli olisiko tuolla Metforemilla yhteyttä tuohon väsymykseen? VAi monen asian summa.
Olen asiasta todella huolissani ja suorastaan epätoivoinen koska en enää ymmärrä omaa oloani ja tätä totaalista voimattomuutta. Tänään tuohon kohtaukseen liittyi myös lievää pahoinvointia ja sydäntuntemuksia tulee aika usein samanaikaisesti.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Väsymys voi johtua tosi monesta eri syystä ja on toki myös yksi tyypillnen oire diabeteksesta. Onko sinulla ollut mahdollisuuksia seurata verensokeriarvojasi silloin kun nämä oireet esiintyvät?
Mikäli et ole mitannut sokeriarvojasi "kohtausten" yhteydessä pitäisin tätä varsin tärkeänä.
En usko että metformiini selittää nämä oireet koska oireet tulevat pari kerta viikossa - metformiini taas on käytössä päivittäin. Toki on mahdollista että monen tekijän summan seurauksena sokeriarvot heittävät - mutta verensokerin mittaus toki paljastaa onko tämä sokerista johtuvaa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei!
Minä olen tässä jo loppusuoralla raskautta(rv36) mutta mieltäni vaivaa verensokerin hidas nousu. Eli siis jäin kiinni sokerirasituksessa paastoarvosta (oli rajalla 5,3) muut arvot ok. Nyt olen sitten kotona mittaillut ja pitänyt ns.dieettiä. Olen kuitenkin muutamien ruokien kohdalla, sekä joskus herkkujen jälkeen huomannut että 1h arvo on yleensä hyvä, 5-6 mutta sitten parin kolmen tunnin päästä arvo voi olla jopa 7!? Eli tunnin arvot pysyvät hyvinkin rajoissa mutta sen jälkeinen nousu ihmetyttää. Tänään söin pinaattilettuja, salaattia ja raejuustoa. Tunnin arvo 6,0 ja kahden tunnin päästä 6,3. Olenko aiheuttanut vauvalleni tietämättäni liikakasvua tms koska tunnin arvoilla olen hyväksynyt tietyt ruuat ruokavaliooni koska arvot hyvät. Kiitos vastauksesta etukäteen. |
Raskaus |
2010-06-18 |
|
Hei,
Sinulla on sokerirasitustestin perusteella lieväasteinen raskausdiabetes. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi. Verensokeriarvosi ovat hyviä, joten ruokavalio riittää hoidoksi. Seurannan aikana on hyvä noudattaa säännöllisyyttä, aterianjälkeiset mittaukset tulisi tehdä 1 t ateriasta. On normaalia että verensokeriarvot vaihtelevat aterioiden jälkeen. Tämä johtuu mm. aterian laadusta ja määrästä sekä myös liikunnasta. Ilmoittamasi verensokeriarvot aterioiden jälkeen eivät ole liian korkeita eikä näistä ole ollut haittaa lapsellesi. Dieettihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista ainoastaan noin 4 % kasvaa ylisuureksi, mikä ei poikkea ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrästä. Olet todennäköisesti jo ollut synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla lapsen koon arvioinnissa, jolloin on myös päätetty raskauden loppuajan seurannasta ja synnytystavasta.
Et maininnut painoasi tai painoindeksiäsi ennen raskautta. Normaalipainoisille raskausdiabeetikoille suositellaan dieetin kalorimääräksi 1800 kcal/vrk, ylipainoisille noin 1600 kcal/vrk. Ruokavaliossa tulisi olla melko runsaasti terveellisiä hitaasti imeytyviä (kuitupitoisia) hiilihydraatteja (210-240 g/vrk). Nopeasti imeytyvää sokeria on vältettävä, samoin liiallista rasvojen nauttimista. Olet todennäköisesti saanut äitiysneuvolasta tai äitiyspoliklinikalta raskausdiabeteksen dieettiohjeet.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Kävin muissa asioissa lääkärillä ja hän määräsi minut verikokeeseen jossa näkyi myös paastosokeri. Se oli 6.1 ja sillä perusteella lääkäri määräsi minulle sokerirasituksen. Ne arvot olivat paasto 5.9 ja 2h arvo 7.2. Minulle jäi nyt epäselväksi, että onko nuo ihan ok. arvoja.. onko minulla riski sairastua kakkostyypin diabetekseen? Näillä arvoilla ei vielä ilmeisesti kuitenkaan ole diabetestä? Painoindeksi on tällä hetkellä 26,8 (pari kiloa on lähtenyt tässä parin kuukauden sisällä ja tarkoitus on vielä saada painoa putoamaan!) Tässä parin kuukauden sisällä olen myös lisännyt liikuntaa elämääni hurjasti. Vähintään 5 kertaa viikossa ja vähintään puolen tunnin ajan (usein menee likemmäs tuntia!) Viimeisen viikon aikana olen ollut ilman herkkuja ja karkkeja yms. joita kyllä on kulunut! Nyt saan ihmeellisiä oireita juuri ennen ruoka-aikoja.. ihan kuin lihakset olisi heikkoina, tulee kauhean voimaton olo ja ihan kun kädet vapisis. Oon pelänny, että sokeri laskee liian alas.. tai sitten se on paniikkihäiriön aiheuttamaa, kun sitäkin on minulla taustalla.
Itse epäilen, että viimeisessä raskaudessa (kolmas) oli jotain häikkää sokereiden kanssa sillä vauva oli 4900 kun syntyi ja minulle tuli painoa aika tavalla. Vauvan sokeriarvot oli kuitenkin vierihoidossa ihan hyviä, kun rutiinisti niitä mittasivat! Minua ei koskaan tutkittu.. ei otettu edes sokerirasitusta odotusaikana (pissassa ei kyllä näkynyt sokeria!)
Lietsonko nyt turhaan tässä paniikkia itselleni ja saan voimani kulumaan siihen?! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-06-18 |
|
Hei !
Sokerirasituksen perusteella voi todeta että sinulla ei ole heikentynyttä glukoosinsietoa eikä diabetesta. Näin tällä hetkellä - toki diabetesriski on riippuvainen monesta muusta asiasta kuten muun muassa painosta, liikunnan määrästä, ruokavaliosta sekä perinnöllisistä tekijöistä.
Koska sokerisietosi on aika lailla normaali, niin en usko että nämä oireet verensokeristasi johtuvat.
Lapsesi korkea syntymäpaino viittaa kyllä siihen että raskauden aikana sinulla oli jonkinlainen häiriö sokeriaineenvaihdunnasssa.
Toisin sanoen tilanteesi tällä hetkellä vaikuttaa varsin hyvältä - eli jatka liikunnalla ja noudattamallasi ruokavaliolla.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Kumpi on parempi vaihtoehto leivän päälle: vähärasvainen leikkele vai vähärasvainen juusto? |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-06-18 |
|
Hei,
Vähärasvainen täyslihaleikkele, kuten kinkku, kalkkuna, on parempi diabeetikon leikkeleenä kuin juusto. Vähärasvaisissa täyslihaleikkeleissä on rasvaa vain muutama %, mutta harvoin juustojen kanssa päästään niin alhaisiin rasva-prosentteihin, ettei maku ja rakeen kärsi.
Liha ja kalkkuna ovat hyviä raudan lähteitä ja juustot hyviä kalsiumin lähteitä.
Valitettavasti täyslihaleikkeleissä on suolaa enemmän kuin juustoissa.
Suosittelen käyttämään vuoroin kumpaakin, jolloin em. kivennäisaineiden saanti tulee turvatuksi, eikä eläinrasvaa tulisi liikaa.
Leivälle kannattaa laittaa myös ohut kerros kasvimargariinia ja runsaasti kasviksia.
Terveisin
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| 6-vuotiaalla pojallamme todettiin ykköstyypin diabetes kaksi viikkoa sitten. Olemme pyrkineet syömään hitaita hyviä hiilihydraatteja, kuten pastaa, ruisleipää, marjoja, puuroa, omenaa yms. Sivuston artikkelissa mainittiin että "tyypin 2 diabeetikko ja lyhytvaikutteista insuliinia käyttävä tyypin 1 diabeetikko pystyy parantamaan glukoositasapainoaan (HbA1c) syömällä ns. pienen glykemiaindeksin omaavia ruokia". Eikö tämä pidä paikkansa myös monipistoshoidossa jossa hoitomuotona pikainsuliini ja pitkävaikutteinen insuliini? Toinen kysymykseni liittyy lisäsairauksiin: miten nämä voidaan parhaiten välttää, missä määrin tähän vaikuttaa esim. aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus? |
Lasten diabetes (T1) |
2010-05-31 |
|
Hyvä kysyjä,
Hyviä kysymyksiä vasta sairastuneen diabeetikkopojan huoltajalta!
Lyhyt vastaus, joka on jo varmaan tullut omasta hoitopaikastakin, on ”Perehdytäänpä nyt ensin perustaitoihin ja palataan näihin kysymyksiin myöhemmin”.
Vähän pitempi vastaus, joka sekin on kaukana kunnollisesta: Hitaasti imeytyvä hiilihydraatti eli pienen glykemiaindeksin omaava ruoka on lähes aina parempi kuin äkkisokeri. Nopeasti vaikuttava glukoosi on hyvä vain akuutin hypoglykemian hoidossa. Toiseen kysymykseen yleisluontoinen vastaus on: Kaikki aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus on olennaista komplikaatioiden välttämisessä. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksinomaisina riitä, vaan hoitoon liittyy hyvin paljon muuta.
Näihin kysymyksiin tulee varmaan paljon vastauksia lähiaikojen diabetesvastaanoton käynneillä ja tiedon kertyminen jatkuu toivottavasti pitkän aikaa. Mielestäni on tärkeää, että diabeetikot ja lapsidiabeetikkojen vanhemmat ottavat myös asioista itse selvää ja kyselevät ja ovat kriittisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ohjeistossa on paljon sellaista, jonka diabetesammattilaiset osaavat hyvin eikä liian kriittisestikään pidä suhtautua.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Arvoisa tohtori!
Olen rv. 25+4 (1.raskaus, BMI alkurask. 26). Minulle tehtiin glukoosirasituskoe alkuraskaudessa, koska on todettu PCOS (ei muita sairastumisriskiin liittyviä "kriteereitä"). Rasituskokeen tuloksen (0h 5.0, 1h 11.1 ja 2h 10.8) vuoksi minut passitettiin ruokavalio-ohjaukseen ja seurasin kotona arvoja 7 päivän ajan. Kolme arvoa 35:stä ylitti tavoitteen (2 krt 1h lounaan ja 1 krt 1h päivällisen jälkeen). Polilla (rv. 24+3) lääkäri sitten vakuutteli, että kannattaa aloittaa metformiinilääkitys ("pcos tausta ja jo tässä vaiheessa raskautta muutamat arvot koholla"). Rec: tabl. Diformin Retard 750mg, s. 1tabl X 3/vrk. Olen epäileväinen lääkityksen suhteen, koska tutkimusnäyttö (metformiinit + raskaus) on vähäistä.
Käypä Hoito- suosituksen mukaan: "Lääkehoitona käytetään ensisijaisesti insuliinia. Toistaiseksi ei ole riittävästi tutkimustietoa, jotta suun kautta otettavia diabeteslääkkeitä (metformiini ja glibenklamidi) voitaisiin yleisesti suositella raskausdiabeteksen hoidoksi". Suosituksen mukaan: "Erityistapauksissa, joissa insuliinin käyttöön liittyy ongelmia (minulla ei ole käytetty insuliinia, joten ei tiedetä, liittyisikö siihen ongelmia) ja mikäli odottava äiti on hyvin lihava (ei koska minua) TAI hänellä tiedetään olevan munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, voidaan harkita metformiinin käyttöä". Lisäksi todetaan: "Käytöstä raskausdiabeteksessa ei ole paljon tutkimustietoa. Uusiseelantilais-australialaisessa tutkimuksessa raskausviikolla 20–33 aloitettu metformiini on turvallinen sikiön ja äidin kannalta, mutta lähes puolella riittämätön hyvän glukoositasapainon saavuttamiseen".
Eikö liikunta + dietti ja arvojen seuranta olisi riittänyt? Miksi metformiini eikä insuliini? Ilmeisesti ei edes tarvetta insuliinihoidolle? Tiedoksi, että lapsi todettiin rv24 ultrassa koon suhteen keskikäyrälle.
Onko lääkitystä mahdollista lopettaa (mikäli keskustelee asianomaisen lääkärin kanssa)?
Kiitos vastauksesta!
|
Raskaus |
2010-05-31 |
|
Hei,
Olet oikeassa kun toteat että tutkimusnäyttö metformiinin käytöstä raskausdiabeteksen hoidossa on vielä vähäistä. Mainitsit myös uusseelantilais-austrialialaisen tutkimuksen, jossa todettiin metformiinin olevan turvallinen sekä äidille että lapselle, mutta että lähes puolelle metformiinia saaneista jouduttiin aloittamaan lisäksi insuliinihoito, jotta verensokeritaso olisi pysynyt riittävän alhaisena. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuun saakka. Insuliinihoidon aloittaminen tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla. Joka kolmannelle raskausdiabeetikolle, jonka sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieettihoidon lisäksi. Raskauden edetessä verensokeritaso alkaa vähitellen nousta, jolloin insuliinin annoksia on lisättävä. Normaalipainoisilla raskausdiabeetikoilla riittää suhteellisen pieni insuliiniannos, josta erittäin harvoin tulee sivuvaikutuksia.
Kuten ilmeisesti tiedätkin, naisilla, joilla on todettu PCO (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä), metformiinia on käytetty lähinnä lapsettomuuden hoidossa. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa riittävän suuria tutkimusaineistoja. Muutamilla naisilla, joilla on todettu PCO on myös insuliinin epäherkkyyttä (insuliinirestenssi). Sinun kohdallasi ehdotan, että jatkat dieettihoidolla ja seuraat verensokeriarvojasi riittävän tiheästi. Aloittaisin insuliinihoidon, jos em. raja-arvot ylittyvät toistuvasti.
Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia. Raskausdiabeetikon lapsen kasvaminen ylisuureksi liittyy usein äidin verensokeritason kohoamiseen. Dieettihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on ainoastaan 4% eli sama kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on lähes viisinkertainen (18%). Laskettuna akana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino ylittää 4500 g. Lapsen kasvaminen ylisuureksi on todettavissa yleensä vasta 28. raskausviikon jälkeen. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta tapahtuu useimmiten keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla tyypin 2 diabetekseen sairastumisen mahdollisuus myöhemmin elämässä on noin 50%:n luokkaa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Olen 20-vuotias nainen ja olen sairastanut 1.tyypin diabetesta yli 13 vuotta. Ongelmani on ylipaino, johon olen lopen kyllästynyt ja jonka olen huomannut vaikuttavan yllättävän paljon nykyään elämänasenteeseeni. Olen siis 163 cm pitkä ja painan 80 kiloa. Olen ollut viimeiset 5 vuotta ylipainoinen ja paino nousi tasaisesti kolmisen vuotta, nyt olen saanut sen pysymään tuossa 80 kilossa.
Tarkkailen syömistäni ja pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti (2 lämmintä ateriaa päivässä, vihanneksia, vähärasvaisia tuotteita jne.). Liikun viikossa 4-5 kertaa, lenkkeillen, kuntosalilla käyden ja juosten. Välillä tulee viikkoja, jolloin kyllästyn siihen, että paino ei ikinä laske ja ns. "luovutan" hetkeksi kunnes saan taas samanlaisen kuntoiluinnostuksen.
Joka paikassa puhutaan siitä, että liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla paino laskee, mutta mitä jos näin ei käykään? Minulla se on vaikuttanut lähinnä siihen, että saan pidettyä painon nykyisessä tilassaan. Olen myös miettinyt erilaisia dieettejä. Sopiiko esim. Xtravaganza- tai painonvartijadieetit diabeetikolle? Haluan todella laihtua, mutta motivaatio kärsii, kun tuloksia ei tule. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-31 |
|
Hei,
Hyvä, että olet saanut painosi nyt pysymään tasaisena.
Hyvää on myös se, että harrastat mukavasti liikuntaa vapaa-aikanasi.
Millaista on työsi ja miten teet työmatkasi?
Kaikki liikunnallinen on eduksi, kun aikoo saada painoaan pois ja liikunta myös tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.
Ihminen laihtuu ainoastaan niin, että syöty energiamäärä on aiempaa pienempi tai että fyysinen rasitus nousee.
Insuliini-hoitoisella diabeetikolla myös lääkitys vaikuttaa energiatasapainoon.
Millaiset ovat verensokerisi?
Pyri saamaan verensokerisi mahdollisimman lähelle suositusarvoja: ennen ateriaa alle 4-7 mmol/l , 1,5-2 tuntia aterian jälkeen alle 8-10 mmol/l, nukkumaan mennessä 6-8 mmol/l ja yöllä 4-7 mmol/l.
Vältä hypoglykemiaa eli liian alhaista verensokeria, koska sen jälkeen helposti syö liikaa.
Se on myös merkki siitä, että insuliinimäärä suhteessa syötyyn hiilihydraattimäärään on ollut liian suuri.
Joskus insuliinihoitoisen diabeetikon on vaikeaa laihduttaa siksi, että hän pistää liikaa insuliinia.
Jos pyrit laihduttamaan ja vähentämään ruoan määrää, vähennä myös insuliinin määrää, niin että pysyt aiemmin mainitsemillani verensokerin tavoitetasoilla.
Hidas laihduttaminen sopii parhaiten sinulle. En suosittele sinulle esim. Xtravaganza-menetelmää ja Painonvartijoitten toimintahan loppuu Suomessa.
Tärkeintä on se, että vähennät nykyisistä ruokamääristäsi jokaisesta ateriasta jotakin.
Tavoitteena on esim. 500 kcal:n vähennys päivässä, minkä avulla paino putoaa n. 0,5 kg/vkk, jos liikuntasi on entisenlaista.
Et kertonut tarkemmin, miten syöt.
Seuraavassa esimerkissä on vähennetty ruokavaliosta joitain tuttuja ruoka-aineita. Voit vaihtaa ne toisiin vastaaviin ruokiin; riippuen siitä, miten syöt.
500 kcal saat pois ruokavaliostasi vähentämällä esim. seuraavat määrät eri ruoka-aineita:
1 tl margariinia tai öljyä- 40 kcal
1 pala leipää- 50 kcal
1 peruna- 50 kcal
vajaa desilitra pastaa tai riisiä- 50 kcal
3 viipaletta juustoa tai leikkelettä- 80 kcal
30 g lihaa tai kanaa- 80 kcal
2 dl jogurttia- 80 kcal
pari pientä keksiä – 50 kcal
Jos teet vähennyksen ruokamääristäsi kuten yllä, vähenee hiilihydraattien saanti samanaikaisesti 50-60 g ja se sinun pitää ottaa huomioon insuliinin annostuksessa. Eli vähennät samanaikaisesti 5-6 yksikköä ateriainsuliinia päivän annoksestasi eli 1-2 yksikköä /ateria.
Oleellisinta laihduttajalle on karsia piilorasvaa ruokavaliostaan. Vaihda rasvaiset leikkeleet, juustot, maitovalmisteet ja ruoat vähärasvaisempiin.
Lisää kasvisten ja erityisesti salaattivihannesten käyttöä. Syö aina pääaterioilla puolet annoksesta salaattina. Laita voileiville runsaasti kasviksia. Käytä kevytlevitteitä.
Syö usein keittoja, kasvisruokia ja salaatteja.
Vältä myös makeita kahvileipiä ja korvaa ne hedelmillä.
Jos olet arka vähentämään insuliinisi määrää, voisit pyytää laihduttamisesi tueksi oman terveysasemasi diabetes-tai terveydenhoitajaa.
Milloin olet viimeksi käynyt tarkistamassa ja ajanmukaistamassa diabeteksesi hoidon?
Lääkitys kehittyy koko ajan ja sieltäkin saattaa löytyä tukea laihdutukseen.
Onnea painonpudotukseesi!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Hei,
Tein 2 tunnin sokerirasitustestin rv 24+6 (Dubaissa, jossa väliaikaisesti asun). Tulokset olivat hoitajan mielestä normaalit. Itse kuitenkin jäin miettimään lukemia, vaikka ne käsittääkseni ovatkin viiterajoissa. Voisiko minulla olla silti jotain häiriötä sokerin imeytymisessä/siedossa? Lähisuvussani on sekä 1- että 2-tyypin diabetestä. Olen normaalipainoinen ja alle 30-vuotias, mutta testi tehtiin sukurasituksen ja oman hypotyreoosin vuoksi. 0-arvo: 4,21, 1h-arvo: 8,47, 2h-arvo 7,43. Minua mietityttää eniten tuo 2 tunnin arvo, eikö sen pitäisi laskea lähelle 0-arvoa? Pitäisikö minun alkaa miettiä syömisiäni? Tulisiko mielestäsi minun vielä raskauden myöhemmässä vaiheessa uusia sokerirasitustesti? Kiitos vastauksestasi! |
Raskaus |
2010-05-31 |
|
Hei,
Sokerirasitustestisi arvot ovat täysin normaalit, joten sinulla ei ole raskausdiabetesta. Voit syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Kuten näet 2 t:n poikkeava raja-arvo on selvästi korkeampi kuin paaston raja-arvo. On normaalia, että vielä 2 t:n kohdalla verensokeri on korkeampi kuin paaston jälkeen. Sokerirasitusta ei tarvitse sinun kohdallasi uusia ellei raskauden aikana todeta esim. sokeria aamuvirtsassa tai epäillään että lapsi on liian kookas. Oletan että saat kilpirauhasen vajaatoimintaan korvaushoitoa ja että TSH-arvoja seurataan raskauden aikana.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Minulla on ollut tyyppi 1 diabetes 2,5 vuotta ja nyt se on alkanut käyttäytyä erilailla. Ennen pistin levemir insuliinia illalla 9-10 yks ja aamupäivällä 6 yks. Nyt on alkanut ilta sokerit olla toisella kymmenellä ja olen lisännyt aamu levemiriä pikkuhiljaa ja nyt pistän 10 yks. silti ilta sokerit korkealla? Miten paljon uskallan oikein lisätä perusinsuliinia? painan 83 kg ja olen 187 cm pitkä. Ateria insuliinin tarve on myös noussut 30-40% viimeisen 2 kk aikana. Paljonko keskimäärin 83kg painoinen mies tarvitsee perusinsuliinia? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Kun tyypin 1 diabetes todetaan, erittää haima usein alkuvaiheessa vielä insuliinia. Muutamien kuukausien-muutamien vuosien kuluessa haiman insuliinieritys vähenee, ja pistetyn insuliinin tarve lisääntyy. Mainitsemasi perusinsuliiniannokset ovat pikemminkin pienehköjä kuin isoja. Sinänsä insuliinin tarve on hyvin yksilöllinen, ja samankokoisillakin henkilöillä voi olla hyvin erisuuruinen. Kuitenkin vaikkapa 20+20 yks Levemiriä ei vielä ole tavaton annoskoko.
Eli on aika luontevaa, että muutaman diabetesvuoden jälkeen insuliinitarve lisääntyy. Onko ateriainsuliini-annoksesi riittävät, ja onko perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea, täytyy sinun vielä selvittää hoitopaikkasi kanssa. Nyt olisi hyvä olla yhteydessä diabeteshoitajaasi, jotta saat opastusta insuliinin annosnostoissa.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei. Minulla todettiin 2008 keväällä keliakia ja nytte odottaessani toista lasta todettiin raskausajan diabetes. Olen ollut tietoinen asiasta, että keliakia ja diabetes kulkevat käsikädessä. Meidän suvussa sitä on isälläni ja siskonlapsilla.
Itselläni on paastoarvot ollut, joka aamu 3.2 tai 3.7, ja päivän aikana keikkunut siinä 7 rajoilla. Tiedän niiden olevan sekaisin, ruokavalion avulla tähän asti on hoidettu. Mutta voiko olla mahdollista että lääkehoito aloitettaisiin.? Onko mahdollista, että sokeriarvojen heitteleminen vaikuttaa myös hiivasieneen mikä on vaivannut minua jo pidemmän aikaa.?
Pitäisikö minun pyytää terveydenhoitajaltani, että varaisi ajan diabetes hoitajan pakeille.? |
Raskaus |
2010-05-27 |
|
Hei,
Oletan, että seurannassa dieettihoidon aikana päivällä mittaamasi verensokeriarvot ovat aterian jälkeisiä arvoja, jolloin ne ovat hyviä. Paastoarvosi ovat erinomaisia. Seurannassa paastoarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten arvojen (1 tunti ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, on dieettihoidon lisäksi aloitettava insuliinihoito loppuraskauden ajaksi. Jos päivällä mittaamasi verensokeriarvot on otettu ennen aterioita, sinulle olisi aloitettava insuliinihoito.
Et maininnut millä raskausviikolla sokerirasitus tehtiin. Rasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat 24. raskausviikon jälkeen: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos poikkeavia arvoja todetaan jo alkuraskaudessa tehdyssä 2 t:n sokerirasitustestissä, on melko tavallista ettei dieettihoito riitä loppuraskaudessa pitämään verensokeri riittävän alhaisena. Seurannan aikana mitatut verensokeriarvot ratkaisevat tarvitaanko insuliinihoitoa dieettihoidon lisäksi. Insuliinihoidon aloittaminen tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla.
Emättimen hiivasienitulehdukset ovat jonkin verran yleisempiä diabeetikoilla. Ehkä tavallisin syy pitkittyneeseen tai uusiutuvaan hiivasienitulehdukseen on liian lyhyt hoito. Raskaana olevilla käytetään ainoastaan paikallishoitoa, jonka kuitenkin tulisi olla riittävän pitkäkestoinen. Paikallishoidon tulisi kestää vähintään 6 päivää ja uusiutuessaan jopa 12 päivää. Kutinan saa nopeasti hoidettua käyttämällä ulkosynnyttimiin emulsiovoidetta, jossa on hiivasienilääkettä ja kortisonia. Jos miehellä on hiivasienestä oireita, hän voi käyttää samaa emulsiovoidetta paikallisesti.
Raskauden jälkeen sinun olisi hyvä seurata verensokeriarvojasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä, sekä sen jälkeen kerran vuodessa, koska sinulla on todennäköisesti jonkin verran lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Mies 50v.D2 10v.Paino pudonnut n.10kg 2v sisällä,ollen nyt 93kg (pit 175).Kävelyä+kevyttä juoksua n.5ke/vko 1-1,5 tuntia kerrallaan.
Lääkitys: Diformin 2x tabl,avandamet 2x2tabl,simvastatin 1tabl,primaspan 1tabl,atacand 32mg 1tabl,logimax forte 1tabl.
Paastosok 6,2-6,8,"pitkäaik sokeri"6,8.Verenpaine alhaisimmillaan 93/50 ,syke 46-55.VP ei lääkkeitten ottamisen jälkeen koskaan yli 115/75.
Viimeaikoina jatkuva uupunut olo, johon liittyy ajoittain sydämen tykytys ja "muljahtelu" levossa (syke n. 20 suurempi kuin normaalisti).Johtuneeko matalasta paineesta?Kuinka alhainen paine voi olla? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Kysymyksesi liittyy verenpaineeseen ja onhan se painetaso melko matala.
Kyllä tämä voi olla osasyy huonoon oloon. Verenpainelääkitys on kohtalaisen iso, joten mielestäni kannattaa keskustella lääkärin kanssa siitä. Liikunta ja painonpudotus vaikuttavat molemmat edullisesti verenpaineeseen. Toki kannattaa pitää mielessä että taustalla voi olla jokin muu tekijä, joten verikokeita kannattanee myös tutkia.
Verenpainetaso on aina yksilöllinen mutta kyllä tämä on aikuiselle miehelle vähän turhan alhainen
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen sairastanut 1.tyypin diabetestä 24 vuotta ja painoni on viimeisen 10 vuoden aikana ollut nousujohteista. HbcA1 oli viimeksi 8.8% ja mittaukset pidemmältä aikaa ovat olleet todella korkealla. Kysyin tätä lääkäriltäkin, mutta hän ei osannut vastata. Eli miksen ole laihtunut, vaan lihonut, vaikka sokeritasapainoni on ollut keskimäärin 11-12 mmol/l, tällöinhän energiaa menee virtsan mukana pois ja pitäisi laihtua. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Yksinkertaisin - ja yleisin- syy painonnousuun on, että energian kulutus on vähäisempää kuin energian saanti. Diabetestasapainosi on huono, ja korkeat verensokeriarvosi vaikuttavat varmasti päivittäiseen vointiisi ja jaksamiseen. Todennäköisesti sinulla on jonkinasteista glukosuriaa, eli sokerin (ja siten myös elimistön energiavarastojen) karkaamista virtsaan. Glukosurian eli sokerivirtsaisuuden kynnys on yksilöllinen, ja voi olla ettei glukosurian määrä sinun kohdallasi sitten kuitenkaan ole merkittävä - vielä korkeammilla verensokertasoilla se lisääntyisi. Voi myös olla, että panonnoususi olisi ollut vielä merkittävämpää , mikäli tasapainosi olisi ollut parempi ja elimistösi olisi paremmin pystynyt käyttämään syömäsi energian.
Keskustele hoitotiimisi kanssa, miten insuliinihoitoasi saataisiin tehostettua ( kerää riittävät verensokerin seuranta-arvot, ateriapari-mittaukset ja nukkumaan meno-seuraava aamu mittausparit kirjallisesti muistiin seuraava käyntiä varten, koska ne ovat avain hoitotasapainon tehostamiseen, ja keskustele myös siitä, onko insuliinihoitosi, lähinnä perus-ja ateriainsuliinin suhde, mahdollisimman optimaalinen painonhallintaa ajatellen. Onko sinulla mahdollisuus saada ravitsemusterapeutin käynti hoitopaikastasi?
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Miten voisin estää korkean veren sokerin nousun, onko myöhäistä tehdä mitään? Joudunko tablettihoidolle entä pistoksille? Mihinkä minun pitäisi kiinnittää huomiota? Pitääkö oluen juonti lopettaa kokonaan, vaikken ole juonnut paljon ennenkään? Pitääkö ruokailuväli olla säännöllinen?
Nyt on huomattu työterveyshuollossa mittauksissa 60 v. hoikan miehen 68kg/172cm paastoverensokeri on ollut parina kertana korkea I-mittaus 9 II-mittaus 8,1
noudattaa terveellistä kasvisruokavaliota enimäkseen ruokia, joissa käytetään, kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, marjoja, puuroja-vellejä, leipää, vähärasvaista juustoa ja piimää. En syö oikein lihaa enkä makkaroita enkä rasvoja. Vapaa-aikana olutta jonkin verran, ei ollenkaan väkeviä.
Työssä huoltomies-jakeluautonkuljettaja, siis liikkuva työ ja tavaroiden kantamista. Hyötyliikuntaa reipasta kävelyä päivittäin n.5km työmatkoja ympäri vuoden, keväästä syksyyn välillä 1-2 viikossa työmatkat polkupyörällä n.40km/pv edestakaisin ja kesällä harrastan pitkiä polkupyörämatkoja n.50-100km viikonloppuisin. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Tekstistä päätellen noudatat varsin terveellistä elämää - liikuntaa tulee harrastettua ja ruokavalio kohdallaan.
Koholla oleva paastosokeri johtuu siitä, että maksa tuottaa liikaa sokeria yön aikana - ja se on kyllä hoidettavissa varsin usein tablettilääkityksellä.
Olisi hyvä saada kokonaisvaltaisempaa kuvaa tilanteestasi eli onko pitkäaikaissokeria katsottu, veren rasva-arvot tai verenpaine? Nämä tiedot saattavat auttaa näissäkin asioissa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen käyttänyt verensokerimittarina Accu-Chek Avivaa. Jakelupisteessä ei siihen ole antaa luiskoja, vaan sain tilalle ensin FreeStyle-mittarin ja myöhemmin Acgray-merkkisen. Kysyisin: onko sillä sittenkään väliä, millä kojeella me diabeetikot leikimme, koska vertasin huvikseni viikon ajan mittareita, ja jokainen antaa samalla kertaa keskenään eri tuloksen. Esim. 4.1/ 6.2/ 6.8 ? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Eri mittarit voivat antaa eri tuloksia (tiettyjen rajojen sisällä kuitenkin) samasta näytteestä - niitä ei kannata verrata keskenään. Jos verensokerimittarin tulosta verrataan samanaikaisesti laboratoriossa otettuun näytteeseen -tuloksessa saisi olla enintään 15% ero. Esim. jos laboratoriossa verensokeri on 6.0 - mittari saa näyttää 5.1-6.9. Esimerkkisi 3 lukemasta 4.2 poikkeaa liikaa muista.
Jos haluat testata mittariasi, käytä siihen tarkoitettua kontrolliliuosta. Kontrolliliuosta saa mittarin maahantuojalta.Voit myös verrata mittariasi laboratoriossa samanaikaisesti otettuun näytteseen.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Kysymykseni kuuluu että millaisia "riskejä"/"haittavaikutuksia" on kun sairastan tyypin 1 diabetesta ja olen aloittanut hormoni kuurin danabol 10mg pillereillä? Pitkäaikaiset arvot ovat olleet hyvät eli sairauteni on hyvässä tasapainossa. Haluan myös kuulla rehellisen vastauksen enkä liioteltua versiota horkan vaaroista sillä se ei jokatapauksessa saa minua kuuria lopettamaan. Kiitos jo etukäteen vastauksesta. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Rehellinen vastaus: en näe mitään syytä, miksi sen enempää tyypin 1 diabeetikko kuin ei-diabeetikkoakaan käyttäsi mainitsemaasi valmistetta, ilmeisesti ns kehonrakennus/lihaskunto ajatuksella. Diabeetikon ei ole syytä unohtaa valmisteiden haitallisia verisuonivaikutuksia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| kun Lantus pistetään illalla klo 21, niin onko aamulla väliä mihin kellonaikaan pistetään Humalog(+ syödään );eli haittaako,jos pistän ja syön vasta esim klo 10 ? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Perusinsuliini takaa soluaineenvaihdunnalle riittävän perusinsuliinitason, ja ateriainsuliini leikkaa ruokailun aiheuttaman verensokerin nousun, ja auttaa elimistöä käyttämään aterian hiilihydraatit hyväkseen. Eli aamulla pistetyn ateriainsuliinin aika voi vaihdella ja on riippuvainen vain aamiaisen ajankohdasta. Toki jos aamupäivällä nukkuu pitkään joinakin aamuina, tai esim ei syö lainkaan aamiaista, on verensokeritaso tarkistettava, joskus esim verensokeri lähtee nousuun aamupäivällä, joillakin taas satunnaiseen pidempään nukkumiseen voi liittyä verensokerin laskutaipumusta. Näihin tilantesiin sitten neuvotellaan oman diabeteksen hoitotiimin kanssa yksilölliset ratkaisut verensokerimittausten mukaan. Sillä, vaihteleeko aamiaisen ajankohta joitakin tunteja, ei yleensä ole merkittävää vaikutusta, mutta jos esim verensokeri pyrkii olemaan korkeampi ennen myöhäisempää aamiaista, on se hyvä ottaa huomioon pienenä korjausinsuliini-lisänä aamiaisen ateriainsuliiniannoiksen yhteydessä.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Minulle määrättiin Linatil-lääkitys vuosia sitten virtsan valkuaisen ja verenpaineen takia. Lääkityksen jätin pois, kun yritin raskautta. Keskenmenojen jälkeen en Linatila syönyt, jolloin valkuaista erittyi jälleen virtsaan. Lääkitys piti tuolloin aloittaa uudelleen ja se jatkuu yhä. Valkuaista ei ole nyt esiintynyt.Onko minulla nefropatiaa vai ei?? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Valkuaisen erittyminen virtsaan on merkki lievästä nefropatiasta. Linatil tai vastaava lääkitys vaikuttaa suojaavasti ja ehkäisee/hidastaa nefropatian etenemistä. Mahdollisimman hyvä sokeritasapaino, verenpaineen hoito (verenpaineen tavoiteataso alle 130/80mmHg) ja myös kolesteroliarvojen hoito vaikuttavat myös suotuisasti. Toisaalta tupakoini edistää nefropatian etenemistä. Se, että Linatilin aloittamisen jälkeen valkuaisen erittyminen väheni, kuvastaa suotuisaa vaikutusta munuaisiin. Eli sinulla on lievä nefropatia, joka on reagoinut suotuisasti hoitotoimenpitesiiin.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| 1.Uudet normit pitkäaikaissokerille:
Näin TV:n terveyohjelmassa tällä viikolla, että Diabetes II:n uusi tavoite on jälleen 7,5, koska alhaiset sokeriarvot ja tajuttomuudet aiheuttavat uusien tutkimusten mukaan dementiaa. Oletan, että myös Ladan uusi tavoite on sama?? Minun pitkäaikaissokerini on luokkaa 5,7 - 6,5 eli siis liian alhainen uusille normeille. Minulla on melko usein alhaisia arvoja ja olen kerran ollut tajuton tämän 7 vuoden aikana. On varmaan syytä nostaa arvoja ?? Oletteko samaa mieltä ?
2.Täysikuun vaikutus:
Onko täysikuulla vaikutusta sokeriarvoihin ? Minä olen useasti huomannut, että lisääntyvän kuun ja täydenkuun aikana sokeriarvot ovat alhaiset ja tarvitsen huomattavasti vähemmän insuliinia. Kuvittelenko vai onko vain kyseessä sattuma ??
3. Etelän loma ja sokeriarvot:
Olin maaliskuussa 5 viikon lomalla Kanarialla paossa pakkasia. Yleensä lämmin ilma vähentää insuliinin tarvetta, mutta minulla oli tällä kertaa toisin. Tarvitsin noin kolmanneksen enemmän Lantusta ja Liprologia. Oli jatkuvasti liian korkeita arvoja, vaikka olin liikkeessä koko ajan ( viiden tunnin rantakävelyjä). Kesti kauan, ennen kuin uskalsin nostaa insuliinin määrää ja sain arvot normaaliksi. Kotona alensin taas määrät normaaliin. Mikä lienee tässä ollut syynä ? Erilainen ruoka ?
Olisin kiitollinen nopeasta vastauksesta.
66-vuotias tyttö Saksanmaalta
|
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-27 |
|
Hei
Verensokeritavoitteet ovat aina yksilöllisiä mutta pääsääntöisesti tavoitteista on jonkinverran nostettu korkeammalle tasolle. Mikäli esiintyy matalia sokereita ja pitkäsokeri on alle 6.5 % kannattanee kyllä hiukan nostaa tasoa.
Tietojeni mukaan täyskuun vaikutusta sokeriarvoihin ei ole tutkittu mutta samankaltaisia kertomuksia olen kyllä kuullut myös omilta potilailtani.
Kolmas kysymys jää kyllä pieneksi mysteeriksi koska useimmiten on niin että lämpimällä ilmalla ja liikunnalla on nimenomaan myönteinen vaikutus sokeritasoon ja insuliinitarve vähenee. Erilaiset ruokailutottumukset voivat olla syy tähän suurempaan insuliinitarpeeseen, enemmän hedelmiä - joissa siis hedelmäsokeria - mahdollisesti joku lievä oireeton tulehdus.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Miten tulisi menetellä, kun vatsan pistospaikat ovat molemmin puolin kovettuneet ja turvonneet, samoin kuin pakarat ja reisiin pistäminen tuntuu menevän suoraan lihakseen vaikka käytän vain 6mm neuloja? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei
Turvonneelle ja kovettuneelle pistosalueelle ei kannata pistää. Löytyykö vatsan sivuilta ja kyljestä hyvää pistosaluetta? Kun käytät lyhyttä (6 mm) neulaa ja nostat ihopoimun ja pidät sen pistämisen loppuun asti -sinun pitäisi välttyä lihakseen pistämiseltä, vaikka olisitkin hoikka.
Jos pistosalueet kovettuvat ja turpoavat, on tärkeää vaihtaa neula joka pistoskerran jälkeen, niin varmaan teetkin.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Hei, minulla on 14-vuotias poika, joka sairastui 1-tyypin diabeettekseen pari kuukautta sitten. Hoitotasapaino on ollut kohtuullisen hyvä: päivällä verensokeri on ollut n. 5-7 välillä suurimmaksi osaksi. Välillä liikunnan yhteydessä laskenut jopa alle kolmen, mutta korjannut itse tilanteen syömällä tai juomalla jotain.
Kysymykseni liittyy vitamiinien ja lisäravinteiden tarpeeseen. Poika syö hyvin ja monipuolisesti, mutta luin että diabeetikolle olisi hyväksi nauttia myös lisäravinteita, jotka auttaisivat vahvistamaan soluja ja ehkäisemään diabeetteksestä johtuvia lisäsairauksia. Onko näin. Riittäkö esim. monivitamiini-hivenaine tabletti päivässä.
Olisin kiitollinen vastauksesta
|
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei,
Jos 14-vuotias nuori harrastaa liikuntaa, kuten kerrot poikasi tekevän, hänen energiantarpeensakin on silloin yleensä korkealla. Mitä enemmän ihminen syö, sitä enemmän hän saa ruoastaan energiaa ja ravintoaineita.
Jos poikanne noudattaa suositusten mukaista diabeetikolle sopivaa ruokavaliota, pitäisi siitä kyllä tulla riittävästi kaikkia ravintoaineitakin.
Diabeetikoiden ruokahan sisältää hyvin vähän ns. tyhjiä kaloreita eli ruoka-aineita, joissa on paljon energiaa, mutta ei juurikaan ravintoaineita. Sellaisia ovat esim. sokeri, makeiset, sokeriset kahvileivät, limonadit, vaalea leipä ja vaaleat viljatuotteet ja rasvaiset ruoat.
Pyrkikää antamaan hänelle päivittäin ainakin seuraavat määrät erilaisia ruoka-aineita:
4x2 dl rasvattomia maitovalmisteita (maito, piimä, viili, jogurtti) ja muutama viipale vähärasvaista juustoa
Pääaterioilla vähintään 2 dl raastetta, salaattia tai lämpimiä kasviksia
2-3 hedelmää; 1 hedelmä vastaa 2 dl marjoja
Voileiville myös kasviksia leikkeleiden ja margariinin lisäksi
Pääaterioilla 2-3 perunaa tai 2-3 dl täysjyväpastaa tai riisiä
Pääaterioilla pari palaa täysjyväleipää
Aamulla 2 dl täysjyväpuuroa tai muroja ja 1-2 palaa täysjyväleipää
Välipalalla ja iltapalalla 1- 2 palaa täysjyväleipää
Pääaterioilla kypsää lihaa, kanaa tai kalaa n. 100 g
Leikkeleiksi sopivat vähärasvaiset liha ja broileri-leikkeleet, kananmuna tai kala juuston ohella
Kasvimargariinia tai ruokaöljyä ainakin 2 rkl/vrk.
Näin koottuna ruokavaliosta tulee energiaa n. 2400 kcal/vrk, minkä verran ainakin liikkuva normaalikokoinen nuori mies päivässä tarvitsee. Liikunnan määrästä riippuen energiantarve voi olla hyvinkin paljon suurempi.
Tuosta ruokamäärästä lapsenne saa turvallisesti useimpia ravintoaineita.
Ainoa, minkä lisätarpeesta tulee ehkä huolehtia, on D-vitamiini, minkä saanti riippuu syödyn kalan, margariinin ja maitovalmisteiden määrästä.
Jos kalaa syö 2-3 aterialla viikossa, päivittäin käyttää voileivillään vitaminoituja kasvimargariineja ja juo maitoa tai piimää ainakin 6 dl/vrk , tule D-vitamiiniakin riittävästi.
Jos vitamiinien riittävä saanti teitä kuitenkin huolettaa, ei mikään estä teitä käyttämästä silloin tällöin esim. talviaikana monivitamiinivalmisteita.
Aurinkoista kevättä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Lääkärini määräsi Diformin retardia sokeriarvojeni ollessa gluk. 7.4 ja Hb-A1c oli 6.6%, reilu 2kk sitten gluk. oli 9.4, mutta halusin kokeilla ruokavalioa ja liikunnan lisäämistä, nyt olen jättänyt lisäksi perunan pois..kysymykseni kuuluu, kokeilin diforminia 4 päivää,aamupalalla 500mg retard tabletti, noin tunnnin kuluttua tuli tosi huonovointinen ja pyörryttävä olotila, jollaista en halua,RR-lääkitys Losatrix 50 ½x2, Bisoprol ½x2, mitä tilalle |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei!
Metformiini (esim Diformin retard) aiheuttaa usein ensimmäisten viikkojen aikana huonovointisuutta joka useimmiten korjaantuu.
Aloititko pienellä annoksella eli 1 tabl vuorokaudessa ensimmäisen viikon aikana, jonka jälkeen 2 tabl/vrk seuraavan viikon aikana ? Monet pystyvät käyttämään metformiinia paremmin ilta-annoksena esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa - jolloin mahdollinen huonovointisuus ei häiritse yön aikana.
Mikäli tuntuu siltä että tämä lääke ei sovi sinulle, ehdotukseni olisi siirtyä käyttämään esimerkiksi sitagliptiinia (Januvia). Keskustele tästä vaihtoehdosta lääkärisi kanssa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| b ghb a1c arvoni on 5.8. Lääkärini mukaan 7.5 olisi paras. Miten on ja miten tuohon parhaaseen arvoon pääsee? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei
Hba1c arvo 5.8 on hyvä, jos ei ole hypoglykemioita. Onko sinulla hypoglykemioita tai joku muu syy, miksi HBa1c arvoa pitäisi nostaa?
Jos saan lisätietoja, voin vastata kysymykseesi uudelleen.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Olin nuorena kova karkinsyöjä mutta muutama vuosi sitten huomasin että aina sokeria syötyäni tulee huono olo, ikäänkuin olisi nousuhumalassa ja on vaikea keskittyä tai ajatella, joskus koko pää on jotenkin sumean tuntuinen ja tuntuu etten edes näe tarkasti, joskus taas olen tosi ärtynyt tai huonovointinen. Nykyään pienikin määrä sokeria/karkkia aiheuttaa tälläisen olon, eli sokerinsietokykyni on jostain syystä selvästi laskenut enkä syö juuri ollenkaan enää sokeripitoista tavaraa. Paastoverensokerini vuosi sitten 11 tunnin syömättömyyden jälkeen oli 5.8, eli ihan normaalinrajoissa, mutta oloni on usein "ilman syytä" aika vetämätön. Pitääkö tästä huolestua? Olen 26 v. normaalipainoinen nainen. |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-05-10 |
|
Hei
Sokerirasituskokeen tekeminen voisi selvittää oireitasi. Siinä paastoglukoosinäytteen ottamisen jälkeen juodaan 75 grammaa glukoosia ja verensokeri mitataan uudelleen 2 tunnin kuluttua. Sokeirasituskoetta käytetään diabeteksen toteamiseksi tai poissulkemiseksi.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Hei,
Olen 31 vuotias urheileva nainen (171/60) jolla on ollut paljon vatsakipuja ja mielialavaihteluita viimeiset kuukaudet. Gynellä minulla havaittiin PCO . testosteroniarvoni on 2,2 ja sokerirasitus tulokset paastosokeri 5,1, yhden tunnin arvo 6,7 ja kahden tunnin 3,7. oloni testin aikana ja sen jälkeen oli todella voimaton ja väsynyt. tarkoittaako tämä että minun tulisi noudattaa jotain ruokavaliota? painoni on noussut muutamalla kilolla viime kuukausina. Onko kahden tunnin arvo poikkeavan alhainen? Tulisiko minun ottaa jokin muu testi vielä asian selvittämiseksi? |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-05-10 |
|
Hei !
Sinulla on siis todettu PCO johon usein liittyy nk insuliiniresistenssi. Tämän insuliiniresistenssin vuoksi haima usein reagoi sokerirasituskokeeseen sillä tavalla että se tuottaa suuren määrän insuliinia - seurauksena matala verensokeriarvo 2 tunnin kohdalla - kuten sinulla. Sinänsä tämä ei ole poikkeavaa, mutta selittää kyllä miksi olosi oli huono rasituksen jälkeen.
Mikäli sinulle tulee samankaltaisia oireita arkielämässä suositus on, että söisit pieniä aterioita ja mahdollisimman vähän nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja koska ne saattavat aiheuttaa samankaltaisen tilanteen.
Onko kilpirauhasen toiminta tutkittu ? Vatsakipujen vuoksi myös kysymys onko keliakian mahdollisuutta pohdittu ?
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Tervehdys! olen 25 vuotias nainen, sairastuin 3 vuotta sitten D1. hoitona alusta asti monipistoshoito, levemir+ novorapid. Olen perehtynyt sairauteen ja sen hoitoon varmaan liikaakin jo ja tarkkailen sokeriarvoa päivittäin hyvin useasti ja olen hyvin tuskastunut ja ahdistunut asiasta koska ajattelen sitä jatkuvasti ja asia haittaa normaalia elämääni kun varmuus puuttuu. Lisäksi paino on alkanut nousta johtuen tietysti pikainsuliinista ja virheellisistä arvioinneista. Olenkin alkanut pohtia voisinko siirtyä "vanhanaikaiseen" hoitoon jossa syön hyvin vähän hiilihydraatteja (tai en ollenkaan? onko vaarallista) ja pärjäisin pelkällä levemirillä. onko terveydelle haitallista syödä pieniä annoksia ja vain proteiineja ja rasvoja ja vain vähän hiilihydraatteja. millainen on sopiva perusinsuliiniannos jotta pysyy hyvässä kunnossa ilman että on alttiimpi sairastumaan. Miten ennen on hoidettu tätä sairautta. Kiitos paljon vastauksesta, olisin siitä kiitollinen kun olen aika yksin näiden kysymysteni kanssa! |
Tyypin 1 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei
Ensiksi : aika usein diabetekseen sairastunut käy läpi samankaltaisen kaaren kuin sinä: varmaankin aika tunnollisesti ja huolella olet opetellut hoitamaan itseäsi ja pyrkinyt hyvään tulokseen. Sitten tulee väsymys ja tilanne, jossa tosiaan diabetes tuntuu hallitsevan elämääsi. Esim verensokerin mittaaminen ei enää olekaan vain väline, jolla pidät diabeteksen hallinnassasi, vaan mittaustulokset alkavat hallita sinua. Usein tällaisessa tilanteessa vertaistuki, eli toisen diabeetikon kokemukset ja läpikäydyn vertailu voisi olla helpottavaa. Aina välillä naurammekin vastaanotolla omien diabeetikkojeni kanssa, että minulla pitäisi olla pieni yhteystietojen välitystoimisto. Voin vain lohduttaa, että usein tuo vaihe on osa sopeutumista pysyvään sairauteen, ja sitten löytyy arjen kannalta helpompi ja toimivampi tasapaino, jossa sinä hallitset ja hallinnoit diabetesta. Ehkä löytäisit vertaistukea esim Diabetesliiton kautta? Ainakin omille potilailleni yritän tuossa tilanteessa löytää yhdessä myös tavan vähän höllätä välillää seurantaa ja ehkä tavoitteitakin, toki siten ettei se lisää ahdistusta. Ota avoimesti esille diabeteshoitajasi tai -lääkärisi kanssa, missä ja miten sinulta tuntuu puuttuvan varmuus, että saisit tukea.
Ihmisen oma elimistö tuottaa ympäri vuorokauden tietyn perusinsuliinitason, jota tarvitaan solujen perusaineenvaihduntaan, ja sitten ruokailuun nopean terävän insuliinierityshuipun. Täysin hiilihydraatiton ruokavalio on käytännössä mahdoton, erittäin vähähiilihydraattinenkin ruokavalio aika hankala ja luonnotonkin peruselintarvikkeitamme - ja elimistön tarpeitakin- ajatellen. Kun insuliinihoito on mahdollisimman luonnonmukainen eli matkii elimistön omaa toimintaa mahdollisimman hyvin, on diabeteksen hoito kaikkein turvallisinta ajatellen matalien verensokerien riskiä, kaikkein tehokkainta verensokerin nousuja ajatellen mutta myös kaikkein helpointa arkielämää ajatellen. Onnistunut ja toimiva monipistoshoitomalli rajoittaa elämääsi: ruokailua, herkuttelua, liikuntaa, erilaisia päivärytmejä,erilaisia ateriavälejä mahdollisimman vähän.
Perusinsuliinin ja ateriainsuliinin suhde ja esim perusinsuliinin vuorokausiannos ovat hyvin hyvin yksilöllisiä. Useimmiten perusinsuliinin ja ateriainsuliinin suhde on jotain 40/60%-50/50%-60/40% linjalla, mutta kuten sanottu, tämä on yksilöllistä.
Lopuksi: sinulla on nyt hankala vaihe, löydät varmasti rytmin, jossa diabetes siirtyy kiltisti enemmän taka-alalle elämässäsi, huomaamattomammaksi ja siten toimivammaksi osaksi arkea. Pyydä avoimesti apua hoitopaikastasi ja ehkä tosiaan löytyy joku samanlaisia ongelmia läpikäynyt.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Minulla todettiin diab.2 11v sitten ja aina lääkkeistä riippumatta arvot nousi , kaikenlaisia kokeiluita tehtiin ruokavaliota liikuntaa jne.08 aloitettiin pitkävaikut.insuliini ja äskettäin ateriainsuliini mutta arvot edelleen korkeita. Aamuarvot korkeita,otti maksasta yön aikana. Ja yöarvoja seurattiin ne vaan nousi aamutunteina korkeiksi itsestään. Nyt päätin kokeilla victoza lääkettä ja metformiinilääke menee myös ja kappas arvot asettui ruokavalion ja säännöllisten aterioiden kanssa normaaleiksi.Maha ongelmaa oli ja nyt jotenkin tuntuu erillaiselta.Suomessa lääkkelle ei kela korvausta ja kallista.Kuitenkin tulokset saattaa olla mullistavat.Koska olisi odotettavissa kela korvauksen piirin hyväksyminen?kun ajattelee kohdallani insuliinin käytöstä seur.ongelmia mitä olisi edessä ollut: painon nousu ja insuliinien todella korkeat määrät pistoksina.Tasapainoa ei löytynyt lääkitykseen, heitteli arvot. Lisäsairaudet esim.näön menetys..amputaatiota jne edessä.Nyt jo ääreisverenkierron häiriöitä.Tunnottomuutta jaloissa jne..Munuaisvaivat..dialyysit eli eikö tärkeän lääkkeen löytyminen ja korvattavuus voisi olla kaikkien saatavilla??piakkoin..sitä toivova.. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
| Hei !
Mielestäni nostat erittäin tärkeän kysymyksen esille - miksi erinomaiseksi todettu lääke (ja lääkeryhmä) ei korvata diabeetikoille.
Suomi on tällä hetkellä niitä harvoja EU-maita missä tämän lääkeryhmän lääkkeet eivät kuulu korvattavuuden piiriin. Monen tyypin 2 diabeetikon käyttämä insuliiniannos saattaa tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin esim Victozan käyttö !
Lisäksi insuliiniin liittyy matalan sokerin vaara ja painon nousu.
Päätös lääkkeiden korvattavuudesta on pitkälti KELA:n asia ja osittain sen takia myös poliittinen kysymys joten ehdottaisin että pistäisit kirjelmän asiasta omalle kansanedustajallesi.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei, olen 48 vuotias jo muutaman vuoden 2-tyypin diabetestä ja lievästi kohonnutta verenpainetta sairastanut nainen. Raskausaikana todettiin toki jo raskauden aikainen diabetes. Silloin kyllä ohjattiin pitämään painoa kurissa, mutta...Nyt diabeteshoitaja sanoi, että on suositeltavaa käyttää 3000mg päiväannosta.Tiedustelisin, että miten olisi hyvä jakaa Metforem 500mg x6 annos. Päivällä verensokeriarvot pysyvät hyvinä. Aamuisin arvot 6,7-7,5. Pitkä verensokeri oli 6,3. Olen nyt pari päivää jakanut annoksen 2tbl aamulla ,2tbl klo 17 ja 2tbl klo21. Sokeri arvot ollut aamulla 6,5 siis hienoista laskua.Onko tämä 3000mg maximi määrä tätä lääkettä. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei
Käyttämäsi metformiiniannos eli 3000 mg on kyllä maksimiannos.
Sokeriarvosi ovat melko hyvät, aamusokeri ehkä vähän turhan korkea.
Metformiinista löytyy myös 750 mg tabletti, jolloin voisi ajatella että pärjäisit kahdella annostelukerralla aamuisin ja iltaisin (ennen nukkumaanmenoa) 1500 mg.
Toisaalta koska menee hyvin ei välttämättä ole tarvetta muuttaa annosta.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| itselläni todettiin muutamia vuosia sitten diabetes 2 ja arvelivat että laukasevana tekijänä oli mielialalääke nimeltä zyprexa (tai sinne päin nimi) kun tuo lääke nosti minulle 20kg painoa ja rasvotti sisäelimeni nini että oma insuliini ei kuulema päässyt sen läpi ja siitä muodostui sitten se diabetes, nykyäänkin sairaalassa väitetään että minulla ois diabetes1 ja oma kunnan diabetes lääkäri että diabetes2 eli minulla hipoo verensokeri siinä 10-30 kohilla ja oma haima tuottaa jonkinverran omaa insuliinia. en juo alkoholia.en polta, mutta silti olen saannut jo elämäni aikana 2 haimatulehdusta ja olen vasta 27v mies. minulla on kuulema jokin tritgyl rasva arvo siinä 26 kohalla, olen lukenut että sen pitäs olla 2 ja maksimissaan vain 6. toisessa haimatulehduksessa käytin jotain kolestrolilääkkeitä tosita en muista mutta yks oli inegy ja se oli laskenut tämän triglygin sinne 11 kuulema mutta sairaalalal ei ollut sitten sen muutaman viikon aikana varaa tuohon inegy lääkkeeseen ni lopettivat sen minulta ja vaihtoivat johkin simvastatiinin ja edelelen se käytössä ja trigtyl noussut sit sinne 26. on myös paljon suolisto vaivoja eli ollut pitkään ummetusta ja ulsote on tullut kovana ja aina tullut verta mukana, pitkään ajattelin että se veri mikä on tullut mukana on sen ulosteesta johtuvaa raapimista kun tulee pois mutta noin kuukausi sitten vaikka sain ulostettuu löysääkin ulostetta niin sitä verta tuli mukana ja veri oli ihan kirkkaan punaista ettei sitä tummaa. nykyään jos ulostan on uloste sit kovaa tai löysää ni suolessa ei ole kummiskaan enänä nestettä ulosteen mukana joten tuntuu että yritän sitä ulostetta ponnistaa hiekkapeperi putkilon läpi ja verta tulee aina ja tuntuu aina kun uloste tulee ulostamis suoleen ni alkaa kauheet isot kivut eli onko sitten siinä ulostamis suolen raja alueella jokin haavauma mihin uloste raapaisee ja saa verta mukaansa... olen jo 3 vuot sit alottanut syömää ruokia mitkä on kasviksia tai kalaa enemmän, liha ruuat ovat aiheuttaneet enempi kovempaa ulostetta ja kipua sillon enempi ni on oikeestaan pakko ollut sit vaihtaa kasviksiin ruoka ja nesteisiin , keittoihin sun muuhun. luin tuolta tohtori.fi palstalt vatsapuoli klinikalta että diabeteksen saattais aiheuttaa ohutsuolen jokin kummallinen virhe toiminto, olisiko siinä kyseessä minulla sitten sama homma kun muutenkin suolisto epäkunnossa. linkki tuolle sivulle: http://www.tohtori.fi/?page=5033584&id=1299884 linkki alkuperäiselle enkun kieliselle linkille kans: http://care.diabetesjournals.org/content/31/Supplement_2/S290.abstract kävin tuossa noin kuukausi sitten näyttäytymässä kunnallisen terveydenhoitopiirissä ja pyysivät antaa uloste näytteit , vein nee ja lupasivat ilmottaa viikon päästä asiaa puhelimitse että soittaisivat mutta sieltä sit lähti see lääkäri toiseen työpaikkaan joka oli minua hoitanut ja lupasivat että lähettävät minulle kirjeen asiasta postitse mutta viikon päästä kun tiedustelin ni sanoivat että olivat sekottaneet minut toiseen ihmiseen ja että lähettävät tuota pikaan tiodot oliko mitään löytynyt, kuulema asialla oli kiire minun kohalal kun piti joku tärkee verikoe ottaa niiden koe tulosten takia mutta on kulunut nyt 2 viikkoo enkä ole vieläkään saannut sitä kirjekuoreta niistä tuloksista. ni on tässä alkanut mietityttää oisko minulla sitten diabetes2 aiheuttamaa syöpää suolistossa kun sitä ilmenee kuulema juuri diabetes2 ihmisillä suuremmalla todennäköisyydellä. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
Hei !
Mielestäni sinun kannattaa kyllä olla yhteydessä uudestaan hoitopaikkaan ja selvittää minkä takia koetulokset viipyy. Useimmiten kirkas veri ulosteessa johtuu peräpukamista tai jostain haavaumasta.
Oma lääkärisi pystyy tutkimaan esimerkiksi peräpukamien suhteen mikä tilanne on.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen jo muutaman vuoden ajan käyttänyt Diformin retard 1 g x3 ja Lantusta (tällä hetkellä 22 yks.x1). Kun laihdutin nykyisestä painostani 10 kg, väheni insuliinin tarve 8-12 yksikköön. Paino taas noussut. Oliaikohan vielä mahdollista päästä insuliinista Victozanin avulla? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-05-10 |
|
Hei
Mikäli sinulla on tyypin 2 diabetes ja omaa insuliinituotantoa jäljellä niin mielestäni mahdollisuudet pärjätä Victozalla - ilman insuliinia - ovat varsin suuret.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Löysin kaupasta myskikurpitsaa, onkohan siinä paljon kaloreita? yritin etsiä netistä tietoa mutta en löytänyt mitään ravintoarvoja sille. Onkohan siinä paljon vitamiineja? |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-05-10 |
|
Hei,
Eiköhän tuo myskikurpitsa liene ravintokoostumukseltaan melko samanlainen kuin muut kurpitsat.
Yleensä kurpitsan syötävässä osassa on hyvin niukasti energiaa 12-18 kcal/100g. Eli energiapitoisuus on samalla tasolla kuin kurkun tai tomaatin.
Hiilihydraattien määrä on myös alhainen n. 2 g/100 g. Pääosin kurpitsa on vettä ja siksi sen ravintoainesisältökin on melko alhainen.
Kurpitsat sopivat hyvin diabeetikon ja painonhallintaa harrastavan henkilön ruokavalioon.
Mukavaa ja aurinkoista kevättä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Hei, Olen 26-vuotias mies ja olen sairastanut 20-vuotta DM1. Pitkäaikainen sokerini on heikossa tasossa ollut pidemmän aikaan (9-11 luokkaa, pahimmillaan ollut 14,7). Ongelmanani on pitkään jatkunut diagnosoitu depressio, vatsakivut (sekä yli vuoden kestänyt ripuli), jalkojen turvotus ja ympäri kehoa piinaavat kovat kivut. Syön kipuihini tramal 100mg päivittäin, mutta silti jotkin kivut jää. Lääkäristä en saa mitään vastauksia oireisiin. Olen juossut terveydenhoidossa paljon. Vaikka mitä syön ja kuinka terveellisesti tahansa, vatsa on aina sekaisin ja sattuu. Jalkani ovat turvonneet muodottomaksi ja jalkapöytäni luustokin on alkanut omasta mielestä muuttua. Oireielen niin paljon, että en meinaa jaksaa enää. Olen todella uupunut ja lopussa koska en tiedä mikä minua vaivaa diabeteksen lisäksi. Ja muutenkin eläminen on hankalaa vatsavaivoineni ja kipuineen. Puhumattakaan muodottamaksi turvonneiden jalkojen kanssa kävelemisestä. Perusveriarvot minulla on hyvät ja yleiskuntoni oli aiemmin rautainen (urheilua päivittäin). Pituuteni 194cm//80kg. Nyt viimevuoden sisällä (juuri kun ripuli alkoi) lihakseni ja voimani alkoi tippumaan ja muukin kunto alkoi heiketä. Nyt olen 194cm//58kg ja en enää kykene kunnolla kävelemään enkä jaksa edes kauppakassia kantaa. En polta, en juo, enkä muutenkaan elä epäterveellisesti. Mitä minulle tapahtui, voinko parantua enää ja jatkaa elämääni normaaliin vanhaan malliin? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-04-26 |
|
Hei
Diabetekseen voi liittyä sisäelinten toimintaa säätelevien hermojen häiriöitä eli neuropatiaa. Tähän voi liittyä vatsaoireita. Toisaalta vatsakipujen syynä voi tietysti olla muitakin syitä. Jos kyse on autonomisesta neuropatiasta, sen hoito on vähitellen saavuttaa mahdollisimman hyvä diabetes tasapaino, ja myös mahdollisimman hyvin päästä eroon kovin vaihtelevista verensokeriarvoista. Muiden mahdollisten syiden arviointi ja muiden tutkimusten tarpeellisuuden arviointi on mahdollista vain lääkärin vastaanotolla. Masennuskin voi sekä pahentaa että joskus myös aiheuttaa fyysisiä oireita.
Tarvitsisit pysyvän hoitosuhteen, jossa rauhassa voisitte läpikäydä oireitasi, miettiä, mitkä niistä mahdollisesti vaatisivat lisätutkimuksia, vai vaikuttaako silti, että huono diabetestasapaino ja masennus kuitenkin voisivat selittää oirekuvaasi. Ilman muuta mahdollisuudet parempaan suuntaan on. Aloita mittaamalla parin-kolmen viikon ajan verensokeri-arvojasi mahdollisimman paljon, myös ateriaparimittauksia, merkitse ylös hiilihydraatti-määrät ja pistetyt ateriainsuliinit. Näiden kanssa diabeteshoitajalle tai hoitavalle lääkärille, jolloin voidaan arvioida, onko ateriainsuliini- ja perusinsuliini-annokset kohdallaan. Jos aterian jälkeistä matalan verensokerin ongelmaa, voi miettiä, onko ruoan imeytymisessä häiriötä
Kuvaamaasi ongelmavyyhteä täytyy lähteä rauhassa purkamaan jostain kohdasta, ja diabetes-tasapainon korjaaminen ja annosten tarkistus on hyvä lähtökohta, sitä kautta saadaan mahdollisimman hyvin korkeat verensokerit ja heittelehtivät verensokerit hallintaan ja nähdään, kuinka paljon tämä korjaa oloasia - joskus sillä voi olla suurikin merkitys olotilan paranemiseen. Muiden lisätutkimusten tarpeellisuuden arviointiin tarvitaan mielestäni kunnollinen lääkärin vastaanottokäynti.
Ystävällisin terveisin,
Suvimarja Aranko
|
| Hei olen käynyt kerran päivystyksessä ja kerran lääkärillä valittamassa Huimausta janon tunnetta ja vapinaa ja käsiä palelee . eli tulevat kohtauksina yht äkkäiä ja kestävät muutamasta minuutista jopa muutamaan tuntiin. eivät osanneet arvailla mitään. Nyt kuitenkin mittasin verensokerin ja verenpaineen kohtauksen aikana ne olivat Verensokeri 11.4 ja verenpaineet 104/165 syke 106. eli aika korkeat tänään olen sitten mitannut paastosokerin joka oli 2.8 ja 2h syönnistä 2.7 ilemeisesti aika matala taasen.
Voiko näin rajut heittelyt veren sokerissa viitata diapeteksesseen? Verenpaine on pysynyt kurissa ja huimuskohtaukset eivät ole enään niin voimakkaita kun olen syönyt 2h välein jotain pientä. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-04-26 |
|
Hei
Lähettämäsi tiedon perusteella on kyllä pakko todeta että verensokeriarvosi heittävät. Missä olet mitannut niitä? Mielestäni nämä alhaiset arvot ovat sellaisia, että herää epäily, onko laite mitannut oikein? Joka tapauksessa sinun kannattaa hakeutua oman lääkärin vastaanotolle ja keskustella asiasta hänen kanssaan ja myös keskustella sokerirasituskokeen tarpeellisuudesta.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen itse 28v 1-tyypin diabeetikko (nainen). Pojallani todettiin syntyessä 3% kohonnut riski sairastua diabetekseen. Poika on nyt 3,5v, reipas päivähoitolainen. Onko tavallista että lapsi herää kerran yössä käymään pissalla , vai onko syytä epäillä diabetestä? Voiko potan virtsasta katsoa glukoosin yön jäljiltä? Poika oppi kuivaksi kolmivuotiaana. Pissalla poika käy toisinaan tiheämmin, mutta itse olen epäillyt ettei hän yksinkertaisesti malta pissata loppuun kun leikit jäivät kesken. Poikani ruokahalu on aina ollut hyvin vaihteleva, välillä ruoka maistuu paremmin, mutta aika usein joudutaan houkuttelemaan ja auttamaan ruokailussa. Aamupäivisin poikani juo todella niukasti, mutta monesti iltaa kohden juomista menee aamua enemmän, ei kuitenkaan mukitolkulla. Onko syytä huoleen? Voiko puhkeamassa oleva diabetes vaikuttaa pituuskasvuun. Pojalla pituuskäyrä menee hieman alakanttiin. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-04-26 |
|
Hyvä kysyjä,
Kun itse sairastat diabetesta, tiedät varmaan, että glukoosin mittaaminen verinäytteestä on vaivattomampaa ja täsmällisempää kuin virtsan glukoosin mittaaminen. Sinulla on varmasti oma glukoosimittari ja siihen käytettäviä mittaliuskoja, joiden avulla voit mitata myös lapsen glukoositason. Jos lapsen glukoositaso ei ole selvästi koholla runsaan hiilihydraattiaterian (karkkipäivä, jätskitesti) jälkeen, hänellä tuskin on diabetesta. Glukoosin mittaamisen voi toistaa, jos ajatus diabeteksesta alkaa uudelleen painaa mieltä.
Tuo syntymän yhteydessä tehty testi, jossa luokitellaan diabeteksen riski kohonneeksi, on kovin epätarkka. Tarvittaessa voidaan pojaltasi mitata nyt diabeteksen syntyyn viittaavia vasta-aineita. Jos niitä ei ole, on diabeteksen riski edelleen melko pieni. Jos vasta-aineiden määrä lisääntyy, on myös diabeteksen riski suurempi. Nämä vasta-aineet mittaavat kuitenkin vain riskiä eivätkä ole kovin tarkkoja diabeteksen tuloa ennustettaessa.
Katso siis glukoosi kotona makearasituksen jälkeen! Jos glukoosi on 1½ - 2 tunnin päästä makean syömisesti selvästi koholla (luokkaa 8 mmol/l tai suurempi), on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tarkempaa selvitystä varten.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Kyseessä on hiljattain Diabetes Mellitukseen sairastunut 5-vuotias tyttö. Mitä hoitajan tulisi tietää ja huomioida hänen avustajanaan/ häntä hoitaessaan? Ohjeet. Olisiko esim. terveydenhoitajan käynti päiväkodilla tarpeen? Päiväkodin lastenohjaajista yksi on koulutukseltaan lähihoitaja.
Nimimerkki: Asiasta kiinnostunut |
Lasten diabetes (T1) |
2010-04-26 |
|
Hyvä kysyjä,
Diabetesta sairastava lapsi vaatii päiväkodissa aina tiettyä erityishuomiota. Yleensä lapsen hoitopaikka järjestää päiväkodin henkilökunnan kanssa ohjaustilaisuuden, kun uusi diabeetikko menee päiväkotiin sairastumisen jälkeen. Samoin koulutus voidaan järjestää, jos diabeetikkolapsi muuttaa uuteen hoitopaikkaan tai kouluun, jossa ei ole kokemusta diabeteksen hoidosta. Ohjaus voidaan järjestää niin, että hoitopaikasta eli yleensä keskussairaalatason lastensairauksien poliklinikalta lähtee diabeteshoitaja päiväkotiin ja antaa perustavan perehdytyksen. Päiväkodista voi myös ryhmä lähteä diabeteshoitajan luo perehdytystä saamaan. Käytännöt vaihtelevat hoitopaikkojen välillä.
Yleensä pitää lähteä siitä, että päiväkodissa pitää hallita verensokerin mittaaminen ja tulosten ensisijainen tulkinta. Pitää tuntea matalaan ja korkeaan sokeritasoon liittyvät oireet ja tietää, miten niihin tulee reagoida. Ensisijainen ohjeiden antajia ovat diabeetikkolapsen vanhemmat ja menettelytavoista pitää sopia yksittäisissä tapauksissa.
Kaikki terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvät tutkinnot voivat olla avuksi diabeetikkolapsen hoitoa järjesteltäessä, mutta edes tavallinen terveydenhoitajan tutkinto on harvoin yksin riittävä ilman lisäperehdytystä. Yleensä lapsidiabeetikon hoidosta vastaava terveydenhoidon yksikkö eli yleensä keskussairaalatason poliklinikka onkin hyvin aktiivinen tämän perehdytyksen antamisessa. Yhteistyö kodin, päivähoidon ja diabeteshoidosta vastaavan yksikön välillä on oltava aktiivista ja onnistuu yleensä hyvin. Diabeetikkolapsi päiväkodissa voi tuoda haasteita, mutta niistä selviäminen tuo myös varmasti tyydytystä. Perehtymään!
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Olen 65-v mies. Varsinkin kuntoillessani tulee toisinaan heikotusta ja vapisuttava olo enkä saa kehoani toimimaan tehokkaasti. Aamusokerini on 6.6 verikokeissa. Nyt ostin eka kerran eläissäni kuntojuomaa HART-SPORT, jossa on pääasiassa glukoosia 41.44 pros. Onko se gloosin osalta terveellistä käyttää. Noin kolmen tunnin hiihtolenkillä se tuntui antavan riittävästi kestävyyttä. Voiko tälläinen gloosi altistaa sokeritaudille. Sedällä oli sokertauti ja äidilläni vanhuusajan diabetes. |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-04-23 |
|
Hei,
Kerrot, että aamuverensokerisi on 6,6 mmol/l. Eli sinulla on hieman kohonnut verensokeritaso. Et maininnut, onko sinulla minkäänlaista lääkitystä. Itselleni tulee se käsitys, että sinulla on jokin verensokeripitoisuutta alentava lääkitys, koska urheilusuorituksen aikana joskus heikottaa. Niinhän saattaa käydä, jos diabeetikko, jolla on lääkitys, ei muista syödä riittävästi hiilihydraattipitoista ruokaa tai jos ateriasta on pitkä aika.
Kyllä toisaalta ketä tahansa alkaa heikottaa, jos harrastaa rankkaa pitkäkestoista liikuntaa, eikä ole muistanut juoda ja/tai syödä jotain ennen harjoitustaan.
Hart Sport on kauan markkinoilla ollut kuntojuoma, jota käytetään liikuntasuorituksen aikana tai jälkeen korvaamaan menetettyjä elekrolyyttejä ja sokerivarastoja.
Jos nautit Hart Sportia liikuntasuorituksen aikana ohjeen mukaan, en usko siitä seuraavan mitään haitallista, koska liikuntahan laskee verensokeripitoisuutta. Sopiva annostus lienee n. 1- 2 dl/ puoli tuntia liikunnasta riippuen.
Urheilujuomissa on sokeria ja elektrolyyttejä sellaisissa suhteissa, kuin niitä yleensä hien myötä menetetään.
Samanlaiseen vaikutukseen voi päästä nauttimalla pari tuntia ennen liikuntaa kuitupitoista hiilihydraattia kuten puuroa, leipää, hedelmää tai tummaa pastaa maidon tai täysmehun kanssa ja suorituksen aikana huolehtii riittävästä nesteen saannistaan vaikka veden avulla.
Jotkut käyttävät kuntojuomina myös laimennettuja tuoremehuja (1:1), johon joku saattaa lisätä lusikan kärjellisen suolaakin.
Kolmen tunnin hiihtolenkillä on jo oltava evästä mukana sekä nesteen että kiinteän ruoan, esim. rusinoitten, energia- tai välipalapatukoiden, muodossa kenellä tahansa.
Aurinkoista kevättä liikunnan merkeissä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Vauvani syntyi 7 viikkoa sitten. Odotusaikana sairastin insuliinihoitosta raskausdiabetesta. Hoitotasapaino oli kohtuullisen hyvä, ja vauva oli syntyessään normaalikokoinen, hiukan alle 4kg.
Kävin tällä viikolla sokerirasituksessa ja siinä arvot olivat ihan päin metsää. Paastoarvo oli 6,7 1h 15 ja 2h 14. Olenko nyt loppuiäkseni tuomittu sarastamaan diabetesta, vai voiko tilanne vielä korjautua normaaliksi jos aloitan nyt liikunnan ja painonpudotuksen (bmi 31)? Vaikuttaako imetys tuohon rasituksen tulokseen? Entäs edellisenä iltana ennen paaston aloitusta syötö ravintolaruoka, joka ei ollut ihan suositusten mukainen? |
Raskaus |
2010-04-23 |
|
Hei,
Kuten totesit, sinulle tehty 2 t:n sokerirasitus 7 viikkoa synnytyksestä on selvästi poikkeava. On mahdollista, että edellisenä iltana nauttimasi illallinen on vaikuttanut rasitustestin tulokseen. Arvot ovat kuitenkin sen verran poikkeavia, että niihin on suhtauduttava vakavasti, koska on myös mahdollista, että sinulla on alkanut tyypin 2 diabetes. Tämän vuoksi sinut olisi tutkittava tarkemmin aluesairaalasi sisätautien poliklinikalla. Ei-raskaana olevilla diabetes-diagnoosi tehdään, jos sokerirasituksessa paastoarvo laskimoveressä on 7.0 mmol/l tai sitä korkeampi tai 2 t:n arvo on 11.1 mmol/l tai sitä korkeampi. Kapillaariveressä vastaava 2 t:n raja-arvo on 12.1 mmol/l. Sinulla paastoarvo oli alle em. raja-arvon, mutta 2 t:n arvo selvästi yli raja-arvon. Imetys ei aiheuta verensokeriarvojen kohoamista, päinvastoin imetyksen aikana taipumus alhaisiin verensokeriarvoihin on lisääntynyt. Glykohemoglobiinin (HbA1c eli ”pitkäsokeri”) antaa myös kuvan edeltävien viikkojen keskimääräisestä verensokeritasosta. Jos se on selvästi kohonnut, sinulla on ollut kohonneita verensokeriarvoja jo usean viikon ajan.
Painonpudotus vaikuttaa edullisesti verensokeriarvoihin, samoin liikunta. Voit aloittaa jo imetyksen aikana laihduttamisen varovaisesti. Maidon tulo saattaa kuitenkin vähentyä tai loppua, jos yrittää kovin voimakkaasti pudottaa painoa imetyksen aikana. Vasta seurannan aikana voidaan todeta palautuuko sokeriaineenvaihduntasi normaaliksi painonpudotuksen ja liikunnan avulla. Jos suunnittelet raskautta myöhemmin, olisi tärkeää todeta verensokeritasosi. Jos sinulla on tyypin 2 diabetes, olisi varmistuttava että sinulla ei ole korkeita verensokeriarvoja raskauden alkaessa. Tässä auttaa myös HbA1c määritys, sen tulisi olla alle 7.0% ennen raskauden alkamista.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!
Törmäsin termiin diabulimia netissä englanninkielisillä sivuilla ja olisin kysynyt, onko tämä ihan virallinen termi, vai mikä, kun en ole Suomessa kuullut terveydenhuoltohenkilöstön puhuvan moisesta. Ymmärsin, että termillä tarkoitetaan insuliinihoitoista diabeetikkoa, joka tarkoituksella pitää verensokereitaan korkealla estääkseen painonnousua tai laihduttaakseen.
Kysyn tätä sen takia, että sitä kuvausta lukiessani tajusin, että sitähän olen tehnyt ainakin viimeiset viisi vuotta. Se ei ollut mikään tietoinen valinta, vaan oikeastaan lähti siitä, että eräs kaunis päivä unohdin pistää insuliinia koko päivänä, ja huomasin, että vaikka olin syönyt reilusti, paino ei noussut. Tajusin, että kun ei pistä insuliinia, voi syödä suurin piirtein mitä vaan ilman että paino nousee. Siitä se kierre sitten alkoi. Ensin käytin tätä keinoa estääkseni painoa nousemasta, mutta viimeisen vuoden ajan olen vähentänyt syömiäni kaloreita (1400-1600 kcal/vrk) ja yhdessä korkeiden sokereiden kanssa olen pudottanut painoa n. 15 kiloa. En tosin ole vieläkään normaalipainoinen, vaan painoindeksini on n. 26, joten vielä pitäisi pudottaa 4-5 kiloa.
Nyt kuitenkin tämän termin herättämänä (sillä enhän mikään syömishäiriöinen halua olla) olen viikon verran todella panostanut insuliinin pistämiseen ja verensokerin mittaamiseen. Olenkin saanut sokerit pysymään välillä 3-14, mikä on huima saavutus, kun vertaa mittarin aikaisempiin lukemiin, jotka ovat välillä 25-HIGH. Ongelma on nyt kuitenkin se, että tämän viikon aikana painoni on joka päivä noussut 0,2-0,5 kg, ja tällä hetkellä painan 1,5 kiloa enemmän kuin viikko sitten, vaikka olen syönyt samat 1400-1600 kcal päivässä. Pelkään että tämä hyvä tsemppi haihtuu nopeasti ja palaan takaisin edelliseen, jos en saa hyvillä sokereilla painoa tiputettua.
Millä saisin pudotettua nuo 4-5 kiloa samalla kun yritän pitää sokereita hyvällä tasolla? Onko niin että 1-tyypin diabeetikko ei voi laihduttaa muuten kuin korkeiden sokereiden avulla, tai sitten jos haluaa pitää verensokerit hyvinä, lopettaa syöminen?
Olen siis 37-vuotias 1-tyypin diabeetikko. Olen sairastanut diabetestä 12 vuotta. Viimeksi olen ollut verikokeissa ja lääkärin vastaanotolla n. 1,5 vuotta sitten. Silloin HbA1c oli muistaakseni 11%. Selitys, että olen vain yksinkertaisesti huono diabeetikko, on kelvannut kiireiselle terveyskeskuslääkärille, ja sen takia varmaan ainakin osittain tilanne on päässyt jatkumaan näinkin pitkään. Mitään lisäsairauksia minulla ei onneksi vielä ole. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-04-23 |
|
Hei,
En ole aiemmin törmännyt mainitsemaasi termiin diabulimia, joka ilmeisestikin on kehitetty ilmaisemaan diabeetikkoa, jolla on tietyn tyyppinen lähinnä bulimiaa kuvaava syömishäiriö. Bulimian taustalla on aina halu laihtua, mutta laihduttaminen tehdään väärin ja syömisen hallinta karkaa käsistä, mistä seuraa laihduttamisen, ahmimisen, syyllisyyden kierre.
Olen todella ihmeissäni, jos lääkärillesi on riittänyt huonon sokeritasapainosi selitykseksi se, että olet huono diabeetikko, kuten kerrot.
Olet kehittänyt itsellesi vaarallisen tavan laihduttaa.
Onneksi sinulla ei ole vielä diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia.
Aina, kun diabeetikko syö, tulee hänen huolehtia riittävästi insuliini pistämisestä, jotta verensokerit pysyisivät tasolla, joka aterian jälkeen on alle 10 mmol/l ja aterioitten välillä yli 4,0 mmol/l. Kaikki muut verensokeritasot häiritsevät kehon normaalia toimintaa.
Jos verensokerit ovat jatkuvasti yli 10-tasoa, tarkoittaa se sitä, että syömästäsi ruoasta tuleva hiilihydraatti ei todellakaan ole tullut kehosi tarpeisiin, vaan joutunut virtsan kautta viemäriin.
Munuaisesi ovat olleet melkoisessa rasituksessa sokerivirtsan vuoksi. myös verisuonisto koko kehossa on lujilla em. kaltaisessa tilanteessa.
Olet ollut ikään kuin paastotilassa kehosi kanssa ja voimakkaassa ketoosin, happomyrkytyksen ja kuivumisen vaarassa.
Niinpä, kun nyt olet alkanut pistää insuliinia, painosi nousee voimakkaasti. Se ei johdu rasvan lisääntymisestä, vaan veden kerääntymisestä kudoksiisi.
Painoindeksisi on 26, mikä viittaa lievään ylipainoon, jolla ei juuri ole terveysriskiä.
Miksi sinun pitäisi vielä laihtua 4-5 kg? Painoindeksirajat on tehty suurille ihmisjoukoille, eikä sinun välttämättä tarvitse olla juuri painoindeksissä 25 eli normaalin tasolla.
Suosittelen sinua menemään lääkärin, diabeteshoitajan ja laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle, jotta saat hyvät ohjeet laihduttamiseen ja painonhallintaan, jotka sopii insuliinidiabeetikolle.
Vaikka jo olet parantanut diabeteksesi hoitoa, tulisi sinun saada verensokerisi suositustasoille.
Myös insuliini-hoitoinen diabeetikko voi laihduttaa, mutta se tapahtuu hitaasti ja hallitusti.
Ruoan rasvapitoisuutta on oleellisinta vähentää ja kuitupitoisuutta nostaa. Sopiva energiataso on n. 500 kcal alempi/vrk kuin nyt. Hiilihydraattien määrän tulisi olla vähintään 130 g/vrk jaettuna vaikkapa 5 aterialle ja insuliinia pistetään sekä pitkävaikutteisena että ateriainsuliinina sen mukaan, mitä verensokerit ovat kotiseurannassa.
Parempi tapa kuin jättää insuliinit pistämättä, on lisätä sopivaa säännöllistä liikuntaa. Liikunnan avulla voit lisätä insuliinin tehoa kehossasi sekä lisätä energiankulutusta.
Insuliinihoitoisen diabeetikon hoidon perusta ovat ruoka, lääkkeet ja liikunta.
Unohda laihduttaminen. Keskity diabeteksen hyvään hoitoon ja painonhallintaan monipuolisen nautinnollisen ruoan ja miellyttävän säännöllisen liikunnan avulla.
Hyvää ja aurinkoista kevättä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Hei! Olen 27 vuotias 1 tyypin diabetestä sairastava nainen, ja kärsin insuliinin pistämisestä aiheutuneista pateista vatsan seudulla. Patit ovat navan molemmilla puolilla, ja on ollut jo useamman vuoden, eikä ole lähtenyt pois, vaikka olen ollut välillä pitempiäkin aikoja pistämättä koko vatsan alueele, enkä ole pistänyt suoraan patti kohtiin ollenkaan enään. Mitenkähän tällaiset patit voisi saada pois? Onko kirurginen toimenpide yksityisellä ainoa vaihtoehto ja tuleekohan se kovinkin kalliiksi ja onko se turvallista ja onko siitä jotain haittaa/vaaraa? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-04-09 |
|
Hei!
Pistospaikan kovettuma on rasvakudoksen reaktio, jonka käytännön suurin merkitys on, että kovettuma-alueelle pistetyn insuliinin imeytyminen on vaihtelevaa ja epätasaista ja saatta siten aiheuttaa kummallisia verensokerin vaihteluita.
Olet tehnyt aivan oikein, kun olet rauhoittanut nämä alueet pistämiseltä. Kovin yleistä on, että huomaamattaan diabeetikko pistää kovin pienelle samalle alueelle kerrasta toiseen, tätä kannattaa ihan tietoisesti varoa.
Usein kovettuma-alueet "sulavat" aika hyvin kun niiden alueelle ei enää pistetä. Palautuminen voi kyllä viedä kuukausia, jopa vuosia
Teoriassa "patteja" jotka eivät ole sulaneet, voi käsitellä plastiikkakirurgisesti, kyseessä on siis lähinnä ärtynyttä rasva- ja sidekudosta. Toisaalta, kaikki toimenpiteet ovat traumaattisia, eli aiheuttavat itsekin jonkinlaista arpimuodostusta alueelle. Onko lopputulos sitten merkittävästi parempi, siitä pitäisi keskustella kokeneen plastiikkakirurgin kanssa. Mahdollisia toimenpiteitä ei tehdä kunnallisen terveydenhuollon kautta, hintatasosta en osaa sanoa.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei! Kyseessä on kolmas raskauteni; ensimmäisessä jouduin insuliinille loppuvaiheessa, toisessa sain kaikki arvot pysymään hyvinä pelkällä ruokavaliolla. Tässä kolmannessa raskaudessa kävin ensimmäisen kerran rasituksessa viikoilla 16+1 (5,7-9,5-7,4). Koko raskauden ajan olen mitannut arvoja kotona (ja tuon rasituksen jälkeen varsinkin, kun paasto oli koholla), ja ne ovat olleet hyviä. Paastoarvot ovat olleet pari kertaa korkeat (korkeimmillaan 5,7), mutta ruuan jälkeiset ovat olleet reilusti alle viitearvojen (meillä tunnin arvo 7,8). Viikoilla 33+1 neuvolassa pissassa oli sokeria, joten jouduin rasitukseen uudelleen. Ohjeeksi sain syödä hyvin terveellisesti pari päivää ennen rasitusta. Ja näin teinkin, ja arvot olivat ihanteellisia kotimittauksessa (tunnin arvot maksimissaan 6,2). Juuri ennen rasitukseen menoa mittasin paaston, joka oli 5,2. Rasituksen tulokset yllättivät: 6,5-11-12,5. Voinko luottaa ollenkaan kotimittauksiin, kun paastoissa on noin suuri heitto? Luin aiemmista vastauksista, että muutama päivä ennen rasitusta tulisi syödä kuitupitoista hiilihydraattia, ja minähän en näin ole tehnyt, vaan minimoinut hiilarit mahdollisimman pieniksi määriksi. Kuinka se vaikuttaa tulokseen? Entä miten veden nauttiminen vaikuttaa tuloksiin? Minulle sitä annettiin labrassa, sillä olin oksentaa sokerisiirapin kokonaan pois. Ja lasillisen join tunnin arvon jälkeenkin, sillä minulle sanottiin, että vettä voi juoda. Nyt odotan aikaa äitiyspolille, saamaan ohjeet ruokavalioon, vaikka niitä ohjieta olen noudattanut jo tähänkin saakka. Aiemmat lapseni ovat olleet 3,9 ja 3,7 kiloisia ja syntyneet viikoilla 39+6 ja 39+1. |
Raskaus |
2010-04-09 |
|
Hei,
Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Sinulle 16+1 raskausviikolla tehdyssä sokerirasituksessa paastoarvo oli poikkeava, mutta on mahdollista, että myös tunnin arvo olisi voinut olla poikkeava, jos testi olisi tehty 24. raskausviikon jälkeen. Tämä johtuu raskauden aiheuttamasta verensokeritason noususta raskauden edetessä. Näin käy myös ei-diabeetikoille. Seurannan aikana paastoarvot ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 ja aterian jälkeisten alle 7.8 mmol/l kuten toteat. Sinulle tehdyn toisen sokerirasitustestin kaikki kolme arvoa ovat selvästi poikkeavia. Kuten mainitsit ennen sokerirasituksen tekemistä tulisi nauttia 2-3 päivänä runsaasti hiilihydraatteja (kuitupitoisia) sisältävää ravintoa. Ilmeisesti vähensit hiilihydraattien määrää ennen rasitustestiä. Tämä aiheuttaa tavallisimmin liian alhaisia verensokeriarvoja rasitustestissä eikä siten selitä saatua tulosta. Tärkeintä on sinun kohdallasi noudattaa dieettiohjeita ja seurata verensokeriarvoja ehkä tavallista tiheämmin. Jos em. raja-arvot ylittyvät toistuvasti, on dieetin lisäksi aloitettava insuliinihoito loppuraskauden ajaksi.
Aikaisemmat lapsesi ovat olleet normaalipainoisia syntyessään. Jos insuliinihoito joudutaan sinulle aloittamaan raskauden aikana, on mahdollista että lapsesta tulee selvästi suurempi kuin aikaisemmat lapsesi. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, mutta dieettihoitoisten lapsista vain 4%. Täysiaikaisena syntynyt lapsi on ylisuuri, jos syntymäpaino on vähintään 4500 g. Synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla seurataan lapsesi kasvua kohdussa ja tehdään päätös synnytystavasta ja ajankohdasta.
Koska raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, olisi verensokeriarvojasi mitattava 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos nämä arvot ovat normaaleja, seurataan jatkossa verensokeriarvojasi kerran vuodessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Olen 73 vuotias mies. Minulla DM2 vuodesta 92. Lääkitys vodesta 95,silmänpohjat ei retinopatiaa. Nu-Alb-mi 5 migrog/min, ei netropatiaa jaloissa. Ei verenpainetautia. Kol 3,6 LDL 1,8 HDL 1,31 Trigly 0,98. vas. jalan PCI 03/07. Tupakka-. Alkoh-. Tunti päivässä vesijuoksu/pyöräily. Teknikon virasta eläkkeellä.
Lääkitys: Januvia 100 mg aamulla, lounaalle Amaryl 3mg+Diformin 500 mg,illalla Diformin 1500mg. Unilääke Imovane 7,5mg. Syön Tolosen: Carnosin 400mg, Alfalipoiini, Benfotiamiini+kromi,E-EPA 650mg.+satiinilääkitys simvastin 20mg
Verensokerin omaseurannassa keskiarvot 7dey 6,6. 14dey 7,2. 30dey 6,8. Verenpaine 123/69/P55.
Nytt akillesjänne tulehtuu kantapäästä lähtien ja pohjelihas kovettuu kipuliaaksi noin kilometrin kävelystä, samoin jalkaterän luissa ja polvissa kai nivelrikon tapaista, jotka alkavat masentaa todella, kun ei meinaa enää päästä kuntoilemaan!? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-04-09 |
|
Hei
Diabeteksen hoitosi näyttää olevan hyvällä mallilla. Kaikki laboratorioarvosi ovat tavoitteessa. Liikut paljon. Kuvaamasi oire voisi olla esimerkiksi rasitusvamma? Oletko näyttänyt sitä lääkärillesi? Jos se on rasitusvamma, hoitona on lepo. Jalkojenhoitaja voisi myös tarkistaa, että jalkasi ovat kunnossa ja kenkäsi sopivat. Uskon, että oireesi voidaan hoitaa niin, että pääset jatkamaan kuntoilua (vaikka sitten tauon jälkeen), mutta se vaatii nyt ammattilaisen apua.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Hei! Haluaisin kysyä,että paljonko saa olla aamulla verensokeri? Itselläni ei ole disbetestä.Mutta olen itse omakohtaisesti mitannut aamuarvojani.ja ne on luokkaa 6.8mml/L ja 6.9mml/L heti aamulla mitattuna.Ja en ole syönyt yöllä yhtään mitään.Miten mun pitäisi menetellä näiden aamuarvojen kanssa?Olen kyllä reilusti ylipainoinen.Mutta johtuu mun kovasta lääkityksestäni.Aikasemmin on ollut paastoarvo 6.3mml/L labrassa otettuna.Täytyykö näistä arvoista olla huolissaan? Mitä mun pitäisi tehdä? Minulla on terveellinen ruokavaliokin. Enkä syö makeisia kovinkaan paljon.Olen jopa vähentänyt makeanhimoani.Yöllä täytyy herätä montakertaa pissalle. Ja olen alkanut enemmän juomaan vettä. Mutta ei se mua häiritse. Mulla on vaan pakko saada nestettäkin. Niin mun ikä on 46v. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-04-09 |
|
Hei
Normaali paastoverensokeri (tai aamuverensokeri) on alle 6.1. Diabetes on, jos paastosokerit ovat 7.0 tai enemmän.
Sinun kannattaisi käydä mittauttamassa paastosokerisi myös laboratoriossa. Usein tuollaisilla lukemilla on hyvä tehdä myös 2 tunnin sokerirasituskoe diabeteksen toteamiseksi tai poissulkemiseksi.
On hyvä, että ruokavaliosi on terveellinen. Reilu ylipaino lisää riskiä sairastua diabetekseen.
Ysätävllisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Mitä ovat nämä insuliinivasta-aineet ykköstyypin diabeetikolla? Niitä on minulla todettu yli 30%.Lisääntyykö niiden määrä ajan mittaan? Onko se pysyvä ominaisuus? Voivatko ne hävitä? Millaisilla tavoilla ne voivat toimia? Mitä kaikkea ne voivat saada aikaan? Onko niillä merkitystä esim. anestesian ja siihen liittyvän paaston aikana? Kovan stressin alla? Vaikuttaako pistetyn insuliinin kerta-annoksen suuruus niiden toimintaan?
Olen yrittänyt googlella vastauksia mm. näihin kysymyksiin, mutta laihoin tuloksin.
|
Tyypin 1 diabetes |
2010-04-09 |
|
Hei.
Kysmyksestäsi ei käy ilmi, kaunko olet insuliineja käyttänyt. Nykyisillä insuliini-analogeilla vasta-aineiden muodostus on vähäistä, eikä yleensä ole käytännön ongelma, mutta varsinkin vanhemmilla eläinperäisillä insuliineilla vasta-aineita saattoi muodostua merkittävästikin.
Veressä olevat insuliini-vasta-aineet sitovat osan pistetystä insuliinista itseensä. Ne voivat hidastaa pistetyn insuliinin vaikutusajan alkua mutta toisaalta pidentää sen kestoa. Vasta-aineista vapautuva insuliini voi myös aiheuttaa yllätyksellistä verensokerin laskua.
Ulkoiset tekijät, anestesia, stressi tms eivät sinällään lisää tai vähennä insuliini-vasta-aineiden vaikutusta tai merkitystä.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Tein raskausviikolla 18+5 sokerirasituskokeen, jonka tulokset olivat: paastoarvo 4,5; 1 h 4,0; 2 h 3,1.
Minulla on jonkin verran ylipainoa (bmi ennen raskautta 29,4). Viimeisten kolmen vuoden aikana olen pudottanut 15 kg ruokavalion ja liikunnan avulla. Syön mielestäni nykyisin järkevästi ja harrastan liikuntaa kohtalaisesti. Sukurasitusta minulla on paljon (äiti, äidinäiti, vanhemmalla siskolla sekä raskausaikana että sen jälkeen).
Ihmettelen suuresti rasituskokeen arvoja, erityisesti ylipaino ja sukurasitus huomioon ottaen. Miten on mahdollista, että arvot laskevat? Mistä se aiheutuu? Onko tässä jotakin haitallista vauvalle tai minulle? Kehittyykö vauva normaalisti? Onko tarvetta, ja miten minun tulisi korjata elintapojani raskauden aikana ja sen jälkeen?
Neuvolassa olivat ymmällään arvoista, eivätkä oikein osanneet sanoa mitään. Ainoa neuvo oli, että muista syödä parin tunnin välein. En osaa olla huolestumatta tuloksesta, kun mitään selitystä en tiedä, ja sekä neuvola- että laboratoriohenkilöstö valpastuivat tuloksesta.
Vastauksesta ja tiedoista kiitollisena. |
Raskaus |
2010-04-09 |
|
Hei,
Kahden tunnin sokerirasitustestisi tulos on kieltämättä erikoinen. Tavallisimmin 1 t:n arvo on korkein kolmesta arvosta. Ennen sokerirasitustestiä ei saisi olla dieetillä, vaan testiä edeltävänä 2-3 päivänä olisi nautittava terveellistä hiilihydraattipitoista (kuitupitoista) ravintoa. Lisäksi itse testin aikana ei saisi kävellä eikä tupakoida. Em. seikat voivat johtaa virheellisesti liian alhaisiin verensokeriarvoihin testin aikana. Lisäksi on muistettava laboratoriovirheen mahdollisuus, vaikka se on erittäin harvinaista. Ehdotan että sinulle tehdään uudestaan 2 t:n sokerirasitus esimerkiksi 26.-28. raskausviikolla. Jos arvot ovat silloin alle raja-arvojen, sinulla ei ole raskausdiabetesta. Poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l.
Vaikka ylipaino ja lähisuvussa todettu diabetes ovat raskausdiabeteksen selviä riskitekijöitä, suurimmalla osalla naisista, joilla on näitä riskitekijöitä, ei ole raskausdiabetesta. Näin voi hyvin olla myös sinun kohdallasi. Ilmeisesti vointisi sokerirasitustestin aikana oli hyvä. Jos äidin vointi on hyvä, matalista äidin verensokeriarvoista ei lapselle ole todettu olevan mitään haitallisia vaikutuksia. Sinun ei tarvitse muuttaa elintapojasi sokerirasitustestissä todettujen matalien arvojen perusteella.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Voiko paastoarvoihin vaikuttaa mitenkään? Olen viikolla 31 raskaana ja parina päivänä verensokeriarvot aamulla ovat olleet 5.4 ja 5.6, eli juuri siinä rajoilla mitä saisi olla. kuinka paljon paastoarvojen pitää olla koholla, että insuliinihoito aloitetaan? Iltapalan olen syönyt n.22:00 ja aamulla mittauksen tein 6:00. |
Raskaus |
2010-04-09 |
|
Hei,
Raskausdiabeteksen seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi. Joka kolmannelle raskausdiabeetikolle, jonka sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieettihoidon lisäksi. Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia. Kuten varmasti tiedätkin, lapsen kasvaminen kohdussa liian suureksi on raskausdiabeteksen tavallisimpia ongelmia. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista noin 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, dieettihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista vain 4% kasvaa ylisuureksi. Laskettuna akana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino ylittää 4500 g. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta tapahtuu useimmiten keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
Sinun kohdalla on mahdollista, että joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieetin lisäksi, koska raskauden edetessä verensokeritason kohoaminen jatkuu. Päätös insuliinihoidon aloittamisesta tehdään tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla verensokerimittausten perusteella. Insuliinihoito voidaan useimmiten lopettaa synnytyksen yhteydessä. Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla tyypin 2 diabetekseen sairastumisen mahdollisuus myöhemmin elämässä on noin 50%:n luokkaa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Onko olemassa BMI taulukkoja??
Halutaan näyttää ja antaa potilaalle,kun tehdään BMI mitat jotta potilas paremmin ymmärtää ja näkee missä siinä taulukossa hän on. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-04-09 |
|
Hei
BMI taulukoita löytyy eri lääkeyrityksiltä ja esim. tohtori.fi www-sivuilta.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Olen 49v. - 180cm - 76kg ja I-tyypin diabeetikko vuodesta 1987 lähtien. työ on kevyttä toimistotyötä ja liikunta on "rauhallista" mutta lähes päivittäistä. epätietoisuuteni koskee päivän ruokamääriä. miten pitää ajatella päivän kalori/hiilihydraattitarve näillä mitoilla ja vähäisellä kulutuksella. osaan kyllä lisätä ja korjata tilanteen mukaan mutta se päivittäinen perustarve on hukassa. |
Ruoka ja ruokavalio |
2010-04-09 |
Hei
Painoindeksisi on 23,5 eli olet sen mukaan normaalipainoinen. Jos työsi on kevyttä ja päivittäin liikut rauhallisesti jonkin verran, lienee energiantarpeesi 2100-2400 kcal/vrk. On mahdoton arvioida aivan tarkasti energiantarvettasi, koska perusaineenvaihdunnassa on samankokoisillakin ihmisillä eroja.
Jossain noilla lukemilla energiantarpeesi kuitenkin lienee. Saattaa olla korkeampikin riippuen siitä, kuinka vilkas olet.
Nykyään insuliini-diabeetikoille suositellaan ruokavaliota, jossa hiilihydraateista olisi hyvä saada 45-60 % kokonaisenergiasta.
Jos energiantarpeesi on n. 2100 kcal/vrk, on hiilihydraattien suositeltava määrä päivässä 240-320 g eli 24-32 10 g:n hiilihydraattiannosta.
Jos energiantarpeesi on n. 2400 kcal/vrk ovat vastaavat hiilihydraattimäärät 270 ja 360 g/vrk eli 27-36 10 g:n hiilihydraattiannosta.
Ohessa esimerkki päivittäisestä 300 g:n hiilihydraattisaannista. Aterioilta puuttuvat rasvat, leikkeleet, kasvikset, lihat, kalat yms. pääruoat. Voit mallin perusteella arvioida omaa hiilihydraattien saantiasi ja miettiä, miten malli sopii omiin tapoihisi. Jos muutat hiilihydraattien määriä aterioillasi, muista muuttaa myös ateriainsuliinin määrää. Hiilihydraattien annostelussa kannattaa myös ottaa huomioon se, mihin aikaan päivästä liikkuu.
Esimerkiksi yhteensä 300 g hiilihydraatteja sisältävistä ruoka-annoksista päivässä:
Aamulla Hiilihydraatteja
3 dl veteen keitettyä puuroa 30 g
1 dl marjoja 5 g
2 dl maitoa 10 g
1 ruispuikula-viipale 15 g
Yht. 60 g
Hedelmä 10 g
Lounas:
3 kananmunan kokoista perunaa 30 g
2 reissumies-viipaletta 30 g
2 dl maitoa 10 g
1,5 dl marjakiisseliä 10 g
Yht. 80 g
Päiväkahvi:
Pikkupulla 20 g
Päivällinen:
3 dl pastaa 40 g
2 reissumiestä 30 g
2 dl maitoa 10 g
Yht. 80 g
Iltapala:
2 karjalanpiirakkaa 40 g
1 hedelmä 10 g
Yht. 50 g
Kaikkiaan yhteensä 300 g/vrk.
Hyvää ja aurinkoista kevättä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Minulla todettiin 2 diabetes 2viikkoa sitten ja määrättiin metforem 500mg tapletti aamuin ja illalla,sokriarvot olivat 6.4 ennen lääkitystä mutta nyt heittelee 7-14 välillä, lopetanko lääkityksen.kuinka kauan voi käytää lääkettä, päiväyksen jälkeen vaimolta jäi samaa lääkettä joka on päivätty 09-2007 |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-04-08 |
|
Hei
Nykykäsityksen mukaan kannattaa aloittaa metformiinihoito heti diabetesdiagnoosin jälkeen elintapaohjeiden (liikunta/ruokavalio) lisäksi. Tyypillistä diabetekselle on verensokeriarvojen heitteleminen. Esiintyvätkö heitot aterioiden yhteydessä vaiko paastotilassa ?
Käyttämäsi lääke on vanhentunut, joten sen käyttöä ei voi suositella. Onneksi metformiini on edullinen lääke, joten kannattaa kyllä hankkia uusia satsi apteekista.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Kysyisin pitääkö mieheni aloittaa lääkitys kun cluck on 7.1 ja BGHB AIC ON 6.1 Kiitos etukäteen! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-04-08 |
|
Hei
Puhutaan diabeteksesta kun paastosokeriarvo ylittää raja-arvon joka on 7.0 mmol/l ja miehesi arvo oli 7.1 mmol/l joten kyllä hänen kannattaisi nykysuositusten mukaan aloittaa lääkitys. Ensisijainen lääkitys on metformiinilääkitys. Varhain aloitettu lääkitys nimittäin vaikuttaa edullisesti ennusteeseen ja vähentää liitännäissairauksien riskiä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Tuttavani, iäkäs kehitysvammainen mies(80) sairastanut T2 diabetesta jo vuosikymmenet. Hoitona tällä hetkellä on levemir 24 ky aamuisin. paasto arvot yleensä 10 ja 5 välillä. kuitenkin lähempänä kymmentä kuin viittä. ennen lounasta arvot 10-15 ja iltaisin kymmenen ja kuuden välimaastossa. Tarvittaessa käytössä on novonorm 0,5 mg tabletti. Onko tarpeen käyttää ateria insuliinia lähes päivittäin näillä arvoilla vai pitäisikö miettiä levemirin käytön muuttamista? Ruokailu on hyvin kontrolloitua, liikunta vähäistä iän ja vamman takia. Mikä olisi tämän tyyppisellä henkilöllä sopivat arvot päivän mittaan? kiitos avusta |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-04-08 |
|
Hei
Verensokeritavoitteet ovat aina yksilöllisiä ja monet seikat vaikuttavat asiaan kuten ikä, mahdolliset muut sairaudet, ammatti, taipumus saada hypoglykemioita (liian alhaiset verensokeriarvot).
Yleensä hyväksytään korkeammat verensokeriarvot iäkkäillä ihmisillä mikäli ne eivät selvästi vaikuta epäedullisesti elämänlaatuun.
Elämänlaatu on useimmiten tärkein kriteeri, jonka perusteella insuliiniannoksia säädellään ikäihmisillä. Monipistoshoito, johon liittyy paljon mittauksia ja hypoglykemiariski saattaa vaikuttaa varsin epäedullisesti elämänlaatun, mutta niin saattaa korkeahkot sokeriarvotkin. Mikäli sokeriarvoista ei seuraa huonoa oloa, niin olisin periaatteessa valmis hyksymään kohonneita arvoja.
Nk pitkäaikaissokeri on usein paras mittari sokeritasapainosta eli GHbA1c arvon tavoite iäkkäillä ihmisellä voisi olla 7.5-8.5 % paikkeilla.
Novonorm annos on varsin pieni, joten ensisijaisesti pyrkisin tehostamaan tablettilääkitystä esim nostamalla repaglinidiannosta
(Novonorm) tai kokeilemaan toista tablettilääkettä (esim.
sitagliptiini). Myös perusinsuliiniannoksen nostoa voisi harkita.
Paastosokeritavoite tässä tapauksessa voisi olla 6-8 mmol/l ja vuorokauden muina aikoina tavoitteena noin 10 mmol/l paikkeilla olevat arvot.
Tuntematta kokonaistilannetta ja tietämättä muista käytöstä olevista lääkkeistä on hiukan haasteellista asettaa tavoitteita mutta suurin piirtein näin voisi menetellä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Minulla on muutama viikko sitten todettu tyypin 2 diabetes ja olen saanut sen hallintaan ruokavaliolla ja liikunnalla kohtuullisen hyvin. Päiväsaikaan ei koskaan sokeriarvo ole yli 6:tta. Ongelmana on aamu arvot, jotka ovat joskus jopa 6,9. Liikunta on pääsääntöisesti kuntosalia ( ainoa laji jota viitsin tehdä ) ja joskus aika raskaastikin ja tästä johtuen liikuntasuoritteesta palautuminen vaatisi usein illalla hiilihydraatti/proteiini juomien käyttöä. Nyt kun käytän niin aamu arvot nousee jos taas en käytä on arvot normaalit mutta heräilen yöllä nälkään ja palautumista ei tapahdu toivotulla tavalla.
Olisiko tähän apuna yöksi annettava pitkävaikutteinen insuliini?
Haluaisin saada aamun arvot kuntoon niin että voin treenata kunnolla. Koska tiedän grammalleen hiilareiden määrän aterioissa, niin voisin saada hyvän hoitotasapainon, koska pystyisin sen mukaan määritellä annoksen määrän.
Olisiko tälläinen järkevä hoitomuoto? Vai olenko täysin hukassa ajatuksineni?
Kiittäen |
Tyypin 2 diabetes |
2010-04-08 |
|
Hei
Tyypillistä tyypin 2 diabetekselle on maksan liiallinen sokerin tuotto. Maksa tuottaa sokeria ennen kaikkea yön aikana ja se on tärkeä tekijä, joka nostaa aamusokeriarvoja. Ilmeisesti Sinulla ei ole käytössä diabeteslääkkeitä - mikäli näin on, niin ensisijainen lääke voisi hyvinkin olla metformiini illalla otettuna. Metformiini nimittäin vaikuttaa edullisesti maksan sokerituotantoon ja todennäköisesti saisit aamusokeriarvot kuntoon sillä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Diabeteshoitajani suositteli Metforemin käyttämisen keskeyttämistä mikäli tulee jokin vatsatauti johon liittyy ripulointia. Minulla on nyt maksimiannostus (3grammaa/vrk), ja kysyisin, voinko aloittaa Metforemin ottamisen ripulin jälkeen täysimääräisenä vai pitäisikö aloittaa kuten hoidon alussa viikottain lisättävänä annoksena? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-04-08 |
|
Hei
Mielestäni Sinun kannattaa aloittaa metformiinin ottaminen uudestan varovaisesti eli samalla tavalla kuten aloitit hoidon alussa.
ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Minne kannattaisi hakeutua 'tehohoitoon'? Minulla on 2-tyypin diabetes ja muitakin sairauksia. Olen työterveyshoidon asiakas, mutta tarvitsen erikoisasiantuntemusta, jota sieltä ei tunnu saavan. Ongelmani ovat erityisesti sääret, joiden iho on vahongoittunut mm. useiden ruusujen vaikutuksesta, Iho on 'rokonarpinen' ja muodostaa tämän tästä nesterakkuloita, jotka puhkeavat ja jättävät jälkeensä hitaasti paranevia jälkiä.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-04-07 |
|
Hei
Näin netin välityksellä kuulostaa kyllä siltä että Sinun kannattaisi mennä ihotautilääkärille keskustelemaan asiasta. Kysypä työterveyslääkäriltäsi mikäli hän voisi lähettä erikoislääkärikonsultaatioon.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Minulla todettiin diapeettes noin 3v sitten.olen 40v mies, minulla on nyt ollut pahoja rytmi/tykytys häiriöätä sydämmessä.veren paineeni on olleet korkealla ja viimeinen mittaus oli 144/104. Olen menossa raistustestiin ja sydämmen ultraääneen. Minulle määrättiin nyt alustavasti coversyl novum 5mg verenpaineeseen.mutta lukiessani tuoteselostetta huomasin että oltava erityisen varovainen insuliiniä käyttäessä? Lääkärini ei puhunut nyt mitään asiasta eli mitä nämä haittavaikutukset sitten yleensä on kun syö tuota verenpaine lääkettä ja insuliini pistokset samalla? Pistän lantusta 56 yksiökä ja nova rapit ruuanyhteydessä tarpeen mukaan. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-04-07 |
Hei
Varsin monen verenpainelääkkeen kohdalla kehoitetaan varovaisuuteen mikäli käyttää insuliinia samanaikaisesti. Käyttämäsi verenpainelääke saattaa tehostaa insuliinin vaikutusta parantamalla elimistön insuliiniherkkyyttä. Toisin sanoen on pieni mahdollisuus että sokeriarvot laskevat hiukan. Käytännössä tämä ei ole ollut suurempi ongelma, joten mielestäni voit turvallisesti käyttää kyseistä verenpainelääkettä. Toki sokeriarvoja kannattaa seurata ja tarvittaessa vähentää insuliiniannosta.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei, sain lääkäriltäni reseptin Victoza lääkkeelle mutta se ei ole KELA-korvattavuuden piirissä. Lääke on tosi kallis, 3 kk:n määrä yli 400 €, onko lääke tulossa KELA-korvauksen piiriin? Ja jos on niin milloin mahdollisesti? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
|
Hei
Sinulle on määrätty – ainakin omasta mielestäni – erinomainen lääke tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Tämän lääkkeen edut verrattuna moniin muihin hoitovaihtoehtoihin ovat sen edullinen vaikutus painoon sekä olematon riski mataliin verensokeriarvoihin.
Tietojeni mukaan lääkkeelle on anottu KELA-korvausta mutta sitä sille ei ole myönnetty. Korvausmenettely maassamme ei mielestäni ole kovinkaan läpinäkyvää – mutta viime kädessä vedotaan aina hintaan.
Kyseinen lääke maksaa suurinpiirtein saman verran kuin kohtalainen insuliiniannos - n 80 – 100 yksikköä/vrk pitkävaikutteista insuliinia.
Moni tyypin 2 diabeetikko käyttää jopa suurempia annoksia. Insuliini korvataan mutta tama GLP-1 analogi ei ; siitä huolimatta että esimerkiksi diabeteksen Käypä Hoito suositus pitää hoitomuotoa erinomaisena valintana monelle tyypin 2 diabeetikolle. Monessa muussa EU maassa lääke on korvattava. Ei ole suuri ihme että Suomen sijoitus Eurooppalaisessa Diabetesindeksissa oli 14 – samaa luokkaa kuin Latvian ja Liettuan. Poliittisista päätöksistä on mielestäni pitkälti kyse joten omaan kansanedustajaan kannattaa ehkä olla yhteydessä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Onko minulla aihetta epäillä, että saatan sairastaa kyseistä tautia? Olen hyvin usein todella väsynyt. Ja aika ajoin minulla tulee outo "kohtaus". Yhtäkkiä tulee kova nälän tunne, paikat alkavat vapista ja alkaa pyörryttää. (vaikka olisin kunnolla syönyt päivän aikana) Hetki menee siinä, että huimaa ja vapisuttaa ja sitten tuntuu että on kova nälkä ja on pakko saada vähän ruisleipää tai makeaa. Ne tehoavat yleensä hyvin. Juon myös aika paljon ja välillä on myös aikoja jolloin vessassa pitää käydä todella usein. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
|
Hei
Voit käydä itse testaamassa diabetesriskisi Diabetesliiton sivuilla www.diabetes.fi (riskitesti). Oireesi voivat liittyä diabetekseen, mutta johtua myös monesta muustakin asiasta.
Diabetes todetaan mittaamalla laboratoriossa paastoglukoosi tai tekemällä 2 tunnin sokerirasitus.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Minulla mitattiin paasto arvo ja se oli 5.8.. Olen 18 vuotias. 164cm pitkä ja painan 67 kg.. Viikon päästä minulta mitataan verensokeri kahden tunnin kuluttua syönnistä.. paljonko se arvo saisi olla että se ei menisi normaalin rajojen yli.. entä tuo paasto arvo? onko siitä syytä huolestua? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
|
Hei
Paastoarvosi on normaali (alle 6.1). 2 tunnin arvo alle 7.8 mmol/l on normaaliarvo.Painindeksisi (BMI Body mass index) on 24.8. se on myös normaali arvo.
Terveisin
Paula Nikkanen
|
| Minulla epäillään ohutsäieneuropatiaa. Mistä saan taudista tietoa.
Minulla todettiin heikentynyt verensokeri äskettäin.
Voiko ohutsäieneuropatia korjaatua tai muuttua polyneuropatiaksi ? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
|
Hei
Ohutsäieneuropatia on yksi neuropatiamuoto joka kohdistuu pääasiassa hermojen ohuisiin säikeisiin. Diabetes ja lääkärilehdestä löytyy erinomainen katsaus aiheesta – toki lääkäreille kirjoitettu mutta tämän kirjoituksen perusteella ehkä voit keskustella lääkärisi kanssa asiasta.
http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=1866
Hyvällä hoidolla tilanne voi korjaantua mutta ikävä kyllä huono hoitotasapaino taas saattaa vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Kuuluuko jalkojenhoito diabeetikolle terveysaseman palveluihin ja kuinka usein? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
|
Hei
Jos terveysasemalla on jalkojenhoitaja, diabeetikot voivat käyttää hänen palveluitaan. Jalkojenhoitaja tekee esim. jalkojen riskiluokituksia, antaa jalkojen omahoito-ohjeita ja hoitaa ongelmajalkoja. Käypä Hoito suosittaa, että jalkojen riskiluokitus tehdään vuosittain. Jalkojenhoidon tarve on yksilöllinen.
Terveisin
Paula Nikkanen
|
| Olen 72-vuotias ja minulla on ollut tyypin 2 diabetes yli 10 vuotta. Lääkkeenä on ollut koko ajan Amaryl, mikä osoittautui hyväksi, koska myöhemmin metformiina kokeiltaessa toisena lääkkenä se ei soveltuntut munuaisilleni. Ongelma on ollut viimeiset neljä vuotta se, ettei aamulla otetun amarylin teho tunnu riittävän 24 tuntia, vaan seuraavan aamun paastosokerit ovat useimmiten yli 7, jopa 8. Pitkä sokeri on tästä huolimatta 5,9-6,3. Amaryl annos on nyt 3 mg ja kokeillessani 4 mg lounaan jälkeinen iltapäivän kevytkin liikunta laskee sokerin lähelle neljää.Tarvitsenko piiskalääkityksen illalla, ja mikä lääke sopisi? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
|
Hei
Sinulla on ollut tyypin 2 diabetes yli 10 vuotta ja olet pärjännyt varsin hyvin glimepiridilääkityksellä (esim Amaryl). Hoitotasapainon kannalta nk pitkäsokeri eli HbA1c on tärkeämpi kuin paastosokeri ja HbA1c arvosi ovat toistuvasti tavoitteessa (< 7.0 %). Toisin sanoen en olisi huolissani vaan ehdottaisin samaa lääkitystä - lievästi koholla olevat aamuarvot ovat enemmän kauneusvirhe kuin hoidollinen ongelma.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Onko todettu diformiinin vaikuttavan maksasairauksiin pitkäaikaisena käytettynä? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
Hei
Kysymyksesi on varsin lyhyt ja ymmärtääkseni kysyt altistaako metformiini pitkään käytettynä maksasairauksille. Onneksi näin ei ole – mutta metformiinia ei tulisi käyttää mikäli sairastaa vakavampaa maksasairautta koska olemassa oleva tauti voi silloin pahentua.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olin sokerinrasituskokeessa.
Paastoarvo oli 6,4 tunnin arvo 11.3 ja 2 tunnin arvo 9,7. Minulla on myös hermosto-oireita ja mahdollisesti ohutsäieneuropatia.
Onko minulla tulosten perusteella diabetes vai heikentynyt glukoosinsieto? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-03-29 |
|
Hei
Sokerirasituskokeen perusteella sinulla on heikentynyt glukoosinsieto – eli diabeteksen diagnostiset kriteerit eivät täyty. Oletan että kyseessä ei ole raskauden aikana tehty sokerirasitus jolloin raja-arvot eroavat.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| minulla on januvia 1xpäivässä ja metforem 750 mg 4x onko jotain liikaa .pois jätin novo norm ateriatabletin |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei
Mielestäni teit ihan oikein jättäessäsi pois ateriatabletin – se on todennäköisesti turha.
Muuten näkisin että lääkitys on kohdallaan.
Ovatko verensokeriarvot tavoitteissa ?
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Tilanteen:
36 v nainen.
Sokerit olleet vuositolkulla todella korkealla. Nyt viimeisin hba1c arvo yli 11.
Olen nostanut perusinsuliinia: aamu levemir(ennen 18) 28yks ,ilta (ennen 18) 24yks
Ei ole parantunu sokerit lainkaan, olen vaan saanut noin 10 kg läskiä lisää :(
Ateriainsuliineja pistän joka aterialla kuudesta yksiköstä ylöspäin.
Olen sairastanut 18 vuotiaasta ja ainoastaan raskauden aikana sain sokerit pysymään suht hyvänä, minulla oli tuolloin insuliinipumppu.
Tuntuu, etten saa mistään nyt kiinni.
Mitä voisin tehdä?
Lääkärilläkäynnistäkään ei tunnu olevan apua/tukea, hän vaan lähinnä uusii reseptit eikä kysele tai anna vinkkiä. Diabeteshoitajan koen niin hankalaksi tyypiksi, että hänelle en edes halua mennä (kauhea syyttely, "uhkaavat puheet" jne) En vaan halua, että minun vaikeaa tilannetta enää lytätään pahempaan kuntoon.
Silmiä on laseroitu kerran (38 polttoa vas silmään)
Munuaisissa ei ole häikkää
Minulla on kaksi verenpainelääkettä.
Olen hirvittävän väsynyt koko ajan.
Vinkkejä?
|
Tyypin 1 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei
Pitkäaikaisesti huono diabetestasapaino turhauttaa. HbA1C arvollasi veresokerisi ovat keskimäärin lähes 18 mmol/l. Näin hälyttävän huono tasapaino kertoo, että syystä tai toisesta sinulla on vahva insuliinipuutos.
Jotta pääset tilanteesta eteenpäin, tarvitaan sinnikkästä verensokerien mittausta. Ennen kaikkea riittävän usein aamusta seuraavaan aamuun järjestäytynyt mittaaminen, jossa ateriamittaus-pareja, nukuumaan-meno+seuraava yö mittauspareja. Eli ennen ja jälkeen aamiaisen, ennen ja jälkeen päivän aterioiden, ennen ja jälkeen myös välipalasyömisten, ennen iltapalaa, nukkumaan mennessä ja seuraavana aamuna. Nämä ylös vihkoon tai johonkin muuhun kirjaussysteemiin. Näiden avulla opettelet pistämään riittävät ateriainsuliinit, ja yhdessä hoitopaikkasi kanssa näette, tarvitsetko lisää perusinsuliini, lisää ateriainsuliinia vai lisää molempia. Aterian jälkeen verensokerin tulisi olla 8, jos ei ole, tarvitaan lisää insuliinia.
Osaatko arvioida hiilihydraatit? Teetkö sen annostellessasi ateriainsuliinin? Mainitsemasi 6 yks/ ateria vaikuttaa pieneltä määrältä huomioiden perusinsuliiniannoksesi, huonon diabetestasapainosi (kroonisesti korkea verensokeri aiheuttaa insuliiniresistenssiä) ja ilmeisen ylipainosi. Jos joka aterialla pistät liian vähän ateriainsulinia, et sinulla olekaan mitään konstia pitää tasapainoasi parempana. Osaatko annostella korjausinsuliinin? Eli kun verensokeri ennen ateriaa on 10, vaikka sen pitäisi ennen ateriaa olla alle 6, pitää ateriainsuliinia pistää se määrä, jonka syömäsi hiilihydraattimäärä tarvitsee, mutta sen lisäksi korjausinsuliiniannos, jolla huomioit liian korkean lähtöverensokerin.
Riittävien kotimittausten ja samaan aikaan merkitsemiesi syötyjen hiilihydraattimäärien ja pistämiesi ateriainsuliinien perusteella voitte diabeteshoitajan ja lääkärisi kanssa arvioida, onko ateriainsuliinitarpeesi 1/10 g hiilihydraattia vai enemmän (luultavasti enemmän). Jos tarvitset enemmän ateriainsuliinia/10 g hh, tarvitset myös korjausinsuliinia suhteessa enemmän. Kun jaat luvun 100 koko vrk:n insuliinimäärälläsi (sekä perusinsuliini että ateriainsuliiniannokset yhteenlaskettuna) saat suuntaa antavan arvion siitä, kuinka paljon 1 yksikköä insuliinia laskee verensokeriasi korjausinsuliinina. eli 100/koko vrk:n insuliinimääräsi= kuinka paljon 1 yksikkö pika eli ateriainsuliinia laskee verensokeriasi. Viivästyykö ateriainsuliinin pisto? Tuleeko päivän mittaan välisyömistä, jota et huomioi ateriainsuliiniannoksissa?
Painonnoususi (et mainitse oletko painonnousun jälkeen ylipainoinen) yhdistettynä näin huonoon tasapainoon kertoo, että syömäsi energiamäärä on enemmän kuin päivittäinen energiankulutus. Energiansaantia tulisi vähentää tai energiankulutusta lisäta, tai kumpaakin. Jos sinulla on ylipainoa, aiheuttaa se insuliinitarpeen kasvua.
Huono diabetestasapaino on vähän itse itseään ruokkiva kierre, ja aluksi tarvitaan paljon mittauksia, sinnikästä reagointia mittauksiin siten, että sekä korjausinsuliin- että ateriainsuliinin määrät ovat riittävät , ja sitten yhdessä diabeteshoitajan/lääkärin kanssa sen miettimistä, onko ateriainsuliinin ja perusinsuliinin suhde oikea. Ilman hiilihydraattiarviointia homma ei onnistu. Diabeteshoitajan kanssa teidän pitäisi löytää yhteinen toimintarintama, jolla selättäisitte huonon diabetestasapainon, ei vastakkainasettelua. varmasti väsyttää, sekä korkeat sokeriarvot että turhauttava tilanne. Ilman muuta tuosta on kuitenkin pääsy parempaan.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Sokerirasituskokeessa arvoni olivat seuraavat B-hb-A1C 6.1 ja P-Gluk 11.1 - 2H
ja P-Gluk 7.0 -0. Tätä ennen paastosokerini ovat olleet 6-6.5 Painoni on noussut tupakanpolton lopettamisen myötä noin 7kg ja samoin sokeriarvot, nyt olen saanut painoa laskemaan 1,5 kg ja olen lisännyt liikuntaa, sekä jättänyt suurelta osin sokerin pois ja myös valkoisen vehnän.
Lääkäri määräsi minulle Metforemia 500 mg, niin, että pikkuhiljaa nostan annoksen 6 x 500mg. Olen nyt syönyt puolitoista viikkoa ainoastaan aamuisin 1 x 500 mg ja sokeriarvoni ovat aamulla ennen syömistä 6.0, 5.2, 5.7, 5.3, 5.4, 6.0 ja syönnin jälkeen, mittaus siis 2 tuntia syömisestä (aivan alussa 8.4) nykyään 4.9, 6.3, 5.3, 5.5. Puhuin asiasta terveydenhoitajan kanssa ja hän oli kanssani samaa mieltä, että ehkä olisi parasta ottaa vain aamuisin Metoforem 1 x 500mg, eikä enään lisätä lääkitystä.
Voisiko olla mahdollista, että liikuntaa lisäämällä ja laihduttamalla, sekä sokerin pois jättämisellä, voisin pärjätä ilman lääkitystä, uskaltaako edes kokeilla ?
Nim. Alkava diabetes |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei !
Olet onnistuneesta elämäntapamuutoksilla saanut sokeriarvot kuntoon.
Mielestäni metformiinin nostoa 6 tablettiin ei ole tarpeellista tällaisilla arvoilla.
Metformiini on monella tavalla erinomainen lääke, joten suosittelisin kyllä että jatkaisit sillä koska se vähentää muun muassa lisäsairauksien vaaraa merkittävästi.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| 42v mies, diapetes 1. todettu kaksi kuukautta sitten. Suvussa miehillä 2. luokka on tuttu juttu. Insuliinin ja liikuntaa lisäämällä ns. taudin hoito itsellä on kunnossa. Huolenaihe ovat rasvapatit lantioseudulla selässä ja nivusissa! Kuuluko rasvapatit diapeetekseen ja mitä voin tehdä, että pääsen niistä eroon? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei,
"Rasvapatit" eivät liity diabetekseen. Joskus ne ilmentävät huonoa elimistön rasvatasapainoa, mutta useimmiten ovat vain yksilöllinen taipumus, joka voi ilmetä hoikalla potilaalla, jolla veren rasva-arvot ovat hyvät. Häiritsevien pattien poistosta voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa. Niitä olisi myös hyvä näyttää terveydenhoitajalle/lääkärille, joka varmistaa, että kyseessä lipooma. Nivusissa voisi olla myös tulehtuneita/tukkeutuneita talirauhasia (joille korkea verensokeri voi altistaa) tai imusolmukkeita.
Ystävällisin terveisin,
Suvimarja Aranko
|
| Olen käyttänyt Protaphane pitkävaikutteisena insuliinina noin 15 vuoden ajan. Aamuisin sokeriarvot ovat hieman turhan korkealla >10 mmol/l ja nyt olisi tarkoitus vaihtaa Protaphane insuliini Levemiriin. Millaisella annostuksella kannattaa lähteä kokeilemaan Levemiriä, jos Protaphane annostus on 3 x 10 yksikköä (Protaphane 100 IU/IE/ml)? Käytän NovoRapidia ateriainsuliinina. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hei
Oleellisin ero Levemirin ja Protaphanen välillä on se, että Protaphanella on noin 4-6 tuntia pistämisestä selvä vaikutushuippu, jolloin teho on suurimmillaan, ja sitten teho alkaa laskea, kun taas Levemirin vaikutus on tasaisempi. Toinen oleellinen ero on, että Levemirin kokonaisvaikutusaika on pidempi kuin Protaphanen. Protaphanen kokonaismäärä on ollut 30 yks/vrk. Levemirin aloitusannos sinun tulee sopia hoitopaikkasi kanssa. Jos hoitotasapainosi on hyvä-kohtuullisen hyvä, Levemirin kokonaisannos/vrk (jaettuna kahteen pistoskertaan) voisi ehkä olla n 20 %-30% pienempi. Mitä huonompi tasapaino on, sitä pienempää annosvähennystä tarvitaan. Aamiais- ja lounas-ateriainsuliinien annokset täytyy tarkistaa, koska tosiaan aamupäivästä jää pois Protaphanen vaikutushuippu, samoin iltapalalle riittävä ateriainsuliini.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| hei olen 17- vuotias nuori tyttö. Olen miettinyt lähiaikoina voisiko minulla olla 2 tyypin diabetes..minulla on ollut tiheytynyttä virtaamista ja kovaa väsymystä. Kävin ottamassa itseltäni verensokerin aamulla ja se oli 6,1 mmol/l. Olin juonut yhden grandin ja kahvin kaksi tunntia ennen. Terveyden hoitaja oli hieman ihmeissään, mutta ei maininnut mitään asiasta. Itsellä kalvaa tunne että minulla voisi olla tämä. Olen sentään voinut viime aikoina aika huonosti, kun väsymys, janontunne ja virtaaminen on lisääntynt. mitä teen ? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hyvä 17-vuotias tyttö,
Mainitsemasi glukoosiarvo 6,1 mmol/l ei oikeuta juuri mihinkään päätelmiin. Se on hivenen suurempi kuin yleensä viitealueen ylärajana pidetty 6,0, mutta kuitenkin selvästi alle diabetesdiagnoosiin viittaavan lukeman.
Ei siis diabetesdiagnoosia, mutta miten edetä? Oireesi voivat johtua monesta muustakin syystä kuin sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä. Tiheä virtsaustarve voi johtua esim. virtsaputket pienestäkin ärsytyksestä. Diabeteksen yhteydessä tiheä virtsaustarve johtuu osaksi siitä, että virtsamäärät ovat suuria ja osaksi siitä, että glukoosipitoinen virtsa muodostaa hyvän kasvualueen pöpöille ja virtsateissä voi olla tulehdusta. On siis hyvä sulkea pois virtsatietulehduksen mahdollisuus ja tarkkailla virtsamääriä sekä myös juomisen määriä.
Väsymys on Sinun iässäsi hyvin yleinen oire ja johtuu useimmiten siitä, ettei nukuta riittävästi. Joskus uni on huonoa ja sitä voivat parantaa hyvät elämäntavat. Joskus pitää vain suoda lisää aikaa nukkumiselle menemällä riittävän ajoissa nukkumaan.
Ehkä Sinun kannattaisi käydä ainakin kertaalleen lääkärin vastaanotolla kertomassa oireistasi. Hän voisi kysellä niistä tarkemmin ja tehdä yleistutkimuksen sekä määrätä tarpeelliseksi katsomansa laboratoriokokeet, joihin useimmiten kuuluu ainakin tavallinen verenkuva, kilpirauhaskokeet ja glukoosi. Yleensä kokeet otetaan aamulla paaston jälkeen.
Tuskin siis diabetes, mutta kertatutkimus voisi olla aiheellinen ja poistaa turhia huolia.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| 17 vuotiaan tytön äiti kysyy.Tyttäreltä löydettiin vuosi sitten "vahingossa"korkeat fP-gluk arvot.Vuosi sitten tehtiin sokerirasitustesti.Siinä todettiin että ei diabetestä.2009 joulukuussa fP-gluk oli 7,5 ja Hba1c 5.5%.Erikoislääkäriltä saadun tiedon mukaa Metforem lääkitys pitää aloittaa jos paastoarvo on toistamiseen yli 7.
Monissa lähteissä kerrotaan että Metforem lääkitys on hyvä lääke ylipainoselle?Entä normaalipainoiselle eikö ole muuta vaihtoehtoa?
Onko tyttärellä 2 tyypin diabetes.Hän on normaalipainoinen 58 kg ja pituus 171 cm ja liikuu.Hän syö terveellisesti.Hänellä ei ole mitään muita oireita.
Kysyin meidän tk:n dm hoitajalta.Hän kertoi ettei hänellä ole ollut aiemmin nuoria normaalipainoisia 2 tyypin diabeetikoita hoidossa.kuinka harvinasta tämä on ? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-17 |
|
Hyvä kysyjä,
Voin vastata kysymykseesi vain hyvin yleisesti. Tarkka kannanotto edellyttäisi paljon lisätietoja kysymyksesi antamiin tietoihin.
Tyypin 2 diabetes (T2D) on varsin harvinainen lapsilla, jos lapsuuden ylärajana pidetään 15 vuoden ikää, kuten yleensä tilastoissa pidetään. Tuosta iästä ylöspäin T2D alkaa yleistyä, mutta vasta joitakin vuosikymmeniä vanhemmilla yleistyminen alkaa selvästi kasvaa. Normaalipainoisilla T2D on selvästi harvinaisempi kuin ylipainoisilla, mutta normaali paino ei sulje tämän taudin mahdollisuutta pois.
17-vuotiaan nuoren kohdalla hoidon aloittaminen on harkittava ja perusteltava tarkoin. Kaikki rajat, kuten tuo mainitsemasi P-glukoosin arvon 7,0 mmol/l ylittäminen, ovat erikoislääkäreiden tekemiä päätöksiä, joilla on taipumus muuttua ajan mittaan. Tytön pitkäaikaista glukoosipitoisuutta kuvaava HbA1c 5,5 % on täysin normaali. Kannattaisi ehkä käydä erikoislääkärillä – diabetekseen paneutuneella sisätautilääkärillä, endokrinologilla tai lastenendokrinologialla. Kokonaistilannetta voitaisiin tarkastella ja etsiä mahdollisia muita syitä hieman korkeisiin paastoglukoositasoihin ja pohtia lääkityksen hyötyjä ja haittoja.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Hei!Koen hirveän huonoa omatuntoa kun tein lastensuojeluilmoituksen äidistä jonka käytös vaikutti sekavalta hänen ollessaan lastensa kanssa.Nyt sain kuulla, että äidillä mahd.diabetes, mistä sekavanoloinen käytös johtui,eikä alkoholista kuin luulin.Voiko näin olla? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-02-17 |
|
Hei,
Matala verensokeri eli hypoglykemia voi ilmetä epätarkoituksenmukaisena käytöksenä.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Paastosokeri alkanut olla 6.0-7.8. Nyt neurologi epäilee ohutsäineuropatiaa ja olen menossa sokerinrasitukseen. Viittaako diabetekseen minun paastoarvot? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-16 |
|
Hei,
Diabetesdiagnoosi ei vaadi sokerirasituskoetta mikäli Sinulla on paastoarvo toistuvasti yli 7 mmol/l. Mainitsemistasi arvoista ainakin tuo 7.8 mmol/l on sen verran korkea, että se ylittää diabeteksen raja-arvon. Mikäli Sinulla on toinenkin paastoarvo, joka on 7.0 mmol/l tai korkeampi niin sokerirasituskoe sinänsä ei kyllä anna lisätietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei. Kävin maanantaina 21.12.2009 sokerirasituskokeessa. Tunnin arvo oli 10,5 ja muut olivat arvoiltaan normaaleja. Onko minulla raskausdiabetes?? Voiko jouluna syödä yhtään karkkia tai joulukeksiä tai joulukakkua?? Vai nostaako se arvoja lisää vai voiko syödä vain joulukakkuja ja joulukeksejä jos jättää karkit väliin tältä joululta?? Sain torstaina 17.12 annos ateria taulukon jossa on 1600/1800 kcal päivässä ja aloin liikkumaan säännöllisesti. Auttaako se ettei tule painoa enempää??? |
Raskaus |
2010-02-16 |
|
Hei,
Sinulla on lieväasteinen raskausdiabetes, koska sokerirasitustestissä ainoastaan yksi arvo (1 t 10.5 mmol/l) oli poikkeava. Sokerirasituksen poikkeavat raja-arvot ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Lieväasteisessa raskausdiabeteksessä lähes poikkeuksetta hoidoksi riittää ruokavalio, johon valitettavasti ei kuulu makeisten tai kakkujen nauttiminen. Et maininnut missä raskauden vaiheessa sokerirasitus tehtiin, oletan että se tehtiin 24. raskausviikon jälkeen. Jos testi tehtiin alkuraskaudessa, on mahdollista että verensokeritaso nousee myöhemmin raskauden aikana niin paljon että dieettihoitoon on lisättävä insuliinihoito loppuraskauden ajaksi. Seurannassa paastoarvojen ja ateriaa edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 ja aterianjälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito. Dieettihoito ja riittävä liikunta ovat raskausdiabeteksen hoidon perusta. Olet saanut ilmeisesti selvät dieettiohjeet. Niitä noudattamalla painosi ei pitäisi juuri nousta enempää raskauden aikana. Jos olet selvästi ylipainoinen, kalorimääräksi riittää 1600 kcal vuorokaudessa.
Dieettihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä ei ole suurempi kuin ei-diabeetikoilla (molemmilla noin 4 %). Sen sijaan insuliinihoitoa tarvitsevien raskausdiabeetikkojen lapsista lähes joka viides (18 %) kasvaa ylisuureksi kohdussa. Täysiaikaisista lapsista ylisuuria ovat 4500 g tai enemmän syntyessään painavat.
Raskauden jälkeen sinun olisi hyvä seurata verensokeriarvojasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen kerran vuodessa, koska sinulla on jonkin verran lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei,
Tämän päivän (18.12.2009) Helsingin sanomissa oli taas artikkeli raskausdiabeteksesta. Siinä yhteydessä oli mainittu, että äidin raskausdiabetes lisää lapsen riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään ja diabedetekseen. Ensinnäkin kiinnostaa tietää, koskeeko nuo riskit vain hoitamatonta raskausdiabetesta vai myös raskausdiabetesta, jossa verensokerit ovat pysyneet hyvinä ruokavaliolla ja syntyneellä lapsella ei ole ollut ongelmia verensokerin suhteen? Tuon riskin saada MBO olenkin jo tiennyt, mutta lisääkö äidin raskausdiabetes lapsen riskiä sairastua (ykköstyypin) diabetekseen (tätä väitettä olen kuullut muualtakin)? Olen asiaa kysynyt lääkäriltä, joka hoitaa ykköstyypin lapsidiabeetikoita ja hän on sanonut, että yhteys äidin raskausdiabeteksen ja lapsen ykköstyypin diabeteksen välillä on huuhaata. Mutta miten on, koska olen useammassa yhteydessä törmännyt tuohon väitteeseen?
Onko asiasta tutkimuksia ja mistä voisi kysellä lisää? |
Raskaus |
2010-02-16 |
|
Hei,
On totta, että raskausdiabetes saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen jo kohdussa mutta myös myöhem-pään elämään. Raskausdiabeteksen vaikeusaste vaihtelee melko suuresti. Mitä korkeampi äidin veren-sokeritaso on raskauden aikana, sitä voimakkaampi on vaikutus lapseen. Viitteitä raskausdiabeteksen vaikeusasteesta saadaan jo 2 t:n sokerirasituskokeen tuloksesta. Jos rasituskokeessa on ainoastaan yksi poikkeava arvo, raskausdiabetes on lähes poikkeuksetta lievä ja hoidoksi riittää pelkkä ruokavalio. Jos sen sijaan rasituskokeen arvoista 2 tai kaikki 3 arvoa ovat poikkeavia, joudutaan joka kolmannelle äidil-le aloittamaan insuliinihoito dieetin lisäksi, jotta verensokeritaso pysyisi riittävän alhaisena. Hoitamat-tomassa raskausdiabeteksessä äidin verensokeritaso voi kohota huomattavan korkealle varsinkin ateri-oiden jälkeen. Seurannassa paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja ate-rian jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan yleensä insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi.
Tavallisin seuraus kohonneesta verensokeritasosta raskauden aikana on lapsen kasvaminen kohdussa ylisuureksi. Raskausdiabeteksen hoito aloitetaan useimmiten vasta kun sokerirasituskokeen arvot on todettu poikkeaviksi. Todellisuudessa raskausdiabeetikolla on ollut kohonnut verensokeritaso jonkin aikaa jo ennen sokerirasituskokeen tekemistä, mikä todennäköisesti selittää ainakin osittain että hoidon aloittamisesta huolimatta lapsi kasvaa kohdussa ylisuureksi. Tämän vuoksi olisi raskausdiabetes todet-tava mahdollisimman varhain. Nykysuosituksen mukaan 2 t:n sokerirasitustesti suositellaan tehtäväksi 24.-28. raskausviikoilla, mutta tarvittaessa aikaisemmin. Jos raskausdiabetes on todettu jo aikaisemmas-sa raskaudessa tai äidin painoindeksi ennen raskautta on yli 30, sokerirasitus tulisi tehdä jo 12.-14. ras-kausviikoilla. Jos tulos on silloin normaali, sokerirasitustesti olisi uusittava 26.-28. raskausviikoilla.
Kysyit myös lisääkö äidin raskausdiabetes lapsen vaaraa sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tästä ei ole selvää näyttöä, mutta sen sijaan osa naisista, joilla on ollut raskausdiabetes, sairastuu myöhemmin tyypin 1 diabetekseen. Tanskalaisessa tutkimuksessa tyypin 1 diabetekseen sairastui myöhemmin 5-10 % raskausdiabeetikoista, muissa tutkimuksissa tyypin 1 diabetekseen sairastui vähemmän. Raskausdiabee-tikoilla on kuitenkin huomattavasti suurempi mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen ja metaboli-seen oireyhtymään, jopa 50 % riippuen raskausdiabeteksen vaikeusasteesta.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei! Olen 16 raskausviikolla ja minulla todettiin juuri lievä raskausajan diabetes (arvot 0h 5.3, 1h 7.7, 2h 6.9). Nyt olen seurannut sokeriarvoja kotona 6 kertaa päivässä kahtena päivänä viikossa. Arvot eivät ole olleet ainakaan koholla vaan suunnilleen tätä luokkaa: ennen aamupalaa 4.6, jälkeen aamupalan 6.0, lounaan jälkeen 4.4, ennen päivällistä 4.8, päivällisen jälkeen 4.9 ja iltapalan jälkeen 5.1. Ovatko arvot ok? vai tulisiko joidenkin niistä olla korkeammat? Onko liian alhaisesta verensokerista vaaraa lapselle? |
Raskaus |
2010-02-16 |
|
Hei,
Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausvii-kon jälkeen ovat paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Koska rasitus-testi tehtiin sinulle jo 16. raskausviikolla, on mahdollista että paastoarvosi tulisi olemaan 24. raskausvii-kon jälkeen hieman korkeampi. Tämä sen vuoksi että raskaus vaikuttaa verensokeritasoon kohottavasti, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus etenee. Näin käy myös ei-diabeetikoille. Koska sinulla oli soke-rirasitustestissä ainoastaan yksi poikkeava arvo ja 1 ja 2 t:n arvot olivat selvästi raja-arvojen alapuolella, sinulla on lieväasteinen raskausdiabetes. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lapsen mahdollisuus kasvaa ylisuureksi on ainoastaan noin 4 % eli sama kuin ei-diabeetikoilla. Sen sijaan äideillä, joilla on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa sokerirasitustestissä, on 18 %:n mahdollisuus että lapsi kasvaa kohdussa ylisuureksi. Täysiaikaisena syntynyt lapsi on ylisuuri kun syntymäpaino on yli 4500 g.
Seurannassa mittaamasi verensokeriarvot ovat oikein hyviä ja osoittavat että dieetti riittää hyvin hoidoksi pitämään verensokeritasosi riittävän alhaisena. Äidin alhaisista verensokeriarvoista ei ole haittaa lapselle niin kauan kuin äidin vointi pysyy hyvänä. Tyypin 1 diabeetikoilla hyvin alhaiset verensoke-riarvot (alle 2.0 mmol/l) voivat aiheuttaa tajunnan menetyksen, joka useimmiten korjaantuu asianmu-kaisella hoidolla. Edes äidin insuliinishokki ei aiheuta lapselle ongelmia, jos äiti toipuu shokista normaalisti. Insuliinihoitoa vaativilla raskausdiabeetikoilla ei esiinny insuliinishokkeja. Sinun on syytä jatkaa verensokeriarvojen mittaamista annettujen ohjeiden mukaisesti. Paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä rajaarvot ylittyvät toistuvasti, on dieetin lisäksi aloitettava insuliinihoito raskauden loppuun saakka.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei, olen 48 vuotias nainen jolla on todettu diabetes.Mitattu kaksi kertaa 7,1 paastoarvot.Pitkäaikaissokeri 5,2.Kuitenkin nyt kotona mitatessani ennen lääkityksen aloittamista olivat arvot 6.2-6,4 ja aterian jälkeiset 5,2-5,6.Harrastan paljon liikuntaa ja syön karamellejä lukuun ottamatta terveellisesti.Kolestrolini kohdallaan 3,9 kokonais ja verenpaine 116/60 enemänkin siis alhainen.Olen 160 pitkä ja painan 64 kg.Harrastan 2x kuntosalia 2xjuoksua 50 min ja 2x sauvakävelyä viikossa sekä joka päivä koirien kanssa puolen tunnin lenkin.Kysyisinkin nyt että tarvitsenko todella viisi tablettia siis kaksi aamulla ja kolme illalla.nyt otan aamulla 500mg x1 kahden viikon ajan ja sitten pitäisi annosta nostaa.Kuink huolestuttavia arvojen heiteleväisyys on.Sillä jonain aamuna 12 tunnin paaston jälkeen mittasin jopa5.7 ja 5,5 paastoarvoja.Silloin en tosin syönyt mitään makeaa edellisenä päivänä |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-16 |
|
Hei !
Sinulla on ilmeisesti todettu tyypin 2 diabetes koholla olevien paastoarvojen perusteella. Diabetesraja kulkee 7.0 mmol/l kohdalla joten kahdesti mitatut sokeriarvot 7.1 mmol/l täyttävät kyllä diabeteksen diagnostiset kriteerit.
Sokeriarvot heittävät aina jonkin verran ja mielestäni nämä Sinun mainitsemat heitot ovat pienet - jopa mittausvirheen sisällä.
Elintavat kuulostavat erinomaisilta - se on hienoa !
Pitkäaikaissokerisi on myös erinomainen eli 5.2 % - hoitotavoite on tiukimmillaan < 6.0 % - joten olet tavoitteessa !!
En ole ihan varma ymmärsinkö oikein, eli onko pitkäikaissokerisi 5.2 % ilman lääkitystä ? Mikäli näin on niin en usko että tarvitset 5 tablettia metformiinia, vaan luulen että pärjäät 1-2 tabletilla illalla ennen nukkumaan menoa. Metformiini (esim Diformin) nimittäin vaikuttaa pääasiassa maksan sokerintuottoon ja maksa tuottaa eniten sokeri yön aikana. Näin ollen on mielekästä ottaa tämä lääke illalla ennen nukkumaan menoa ja sillä tavalla aamusokeriarvot usein korjaantuvat.
Metformiini on siinä mielessä hyvä lääke, että se ei nosta painoa eikä aiheuta hypoglykemioita, eli liian alhaisia sokeriarvoja.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| äitilläni oli diabetes kun synnytti minut ja nyt minusta tuntuu että minullakin olisi sama sairaus juon vettä noin 4 litraa päivässä ja käyn vessassa monta kertaa päivässä ja kun syön sokeria niin ,minulle tulee aina sen jälkeen huono olo tila huimausta ja pahoin vointia paasto arvoni on oleet 4-6 minulta ei ole otettu sokeri rasitus testiä vielä ja minulla on myös kovaa vapinaa käsissä ja jaloissa ja olen aika paljon väsynnykin nukun suurimman osan ajastani olisi kiva saada asjantuntijan apua tähän pulmaani olen myös 5 vuotiaan pienen tytön äiti |
Tyypin 1 diabetes |
2010-02-16 |
|
Hei
Oireesi (jano, suurentuneet virtsamäärät) voivat viitata diabetekseen. Jos paastoarvosi ovat olleet normaalit (4-6), kannattaa tehdä sokerirasituskoe diabeteksen diagnosoimisiseksi tai poissulkemiseksi. Sinulla on myös paljon sellaisia oireita, jotka eivät liity diabetekseen, mutta jotka olisi hyvä selvittää lääkärin vastaanotolla.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| miten kauan astman pahenemisvaiheeseen liittyvä kortisoni (prednisolon) vaikuttaa verensokeriin viimeisen tabletin ottamisen jälkeen? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-02-16 |
|
Hei
Yksilölliset erot ovat suuret ja lisäksi pahenemisvaiheessa oleva astma vaikuttaa myös epäedullisesti verensokeriarvoihin. Mutta noin karkeasti voi sanoa, että vielä 2 viikkoa jopa 1-2 kuukautta kuurin ja astman pahenemisvaiheen jälkeen verensokeri saattaa olla normaali korkeampi
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Uudet ruokavaliosuositukset diabeetikoille perustuvat väitteenne mukaan tieteeseen. Mistä löytyy ne, tai edes yksi tieteellinen tutkimusraportti joka tukee "uusittuja ravintosuosituksia". Väitöksenne on joutunut suorastaan naurettavaan valoon Ruotsin Elintarvikelaitoksen astuttua samoista väitöksistä miinaan jota eivät pysty selvittämään.
Missä on lääkärin tai ravintoterapeutin vastuu kun diabeetikolle suositelaan hiilihydraattia=sikeria hoitomuodoksi. Missä on perusteet Eläinrasvojen vaarallisuudelle ja kolestroolia nostavalle vaikutukselle.
Itse olen D2 potilas joka hoidan sairauteni ilman lääkitystä tukeutuen nykyiseen ravintotutkimukseen. Painoni on pudonnut noin 30kg ja viimeisin kolestrrolimittaus sai ainoastaan kommentin loistavat arvot diabeteshoitajalta.
Ravintoni sisltää hiilihydraattia 5-10E%. Matgariinit ja kaikki kevyttuotteet on pois käytöstä mutta sitä enemmän menee aitoa kermaa, voita ja pekonia ym. nykyisen ravintotutkimuksen mukaan terveellistä ravintoainetta.
Sisartani Suomessa hoidetaan teidän ohjeittenne mukaan. Hän sai diagnoosin samaan aikaan kuin minäkin ja samoista vS arvoista. Syö tänään 6 kpl Metformiin500 tablettia päivässä hoitajan ja lääkärin heijatessa vieressä että hyvin menee. Menee hyvin lääketehtalle mutta ei sisrelleni. Kohta nostetaan lääkitystä sitten siirrytään insuliiniin ja pahimmasdsa tapauksessa onsitten edessä näön menetys tai amputointeja. "Normaalia kehitystä diabeteksen yhteydessä" tulevat lääkäri ja hoitaja lohduttamaan.
Tässä esim asiasta Ruotsissa:
Liioiteltu rasvan ja kolestroolin pelko
Keskusteluartikkeli 2009-07-27
Luulo että tyydytetty rasva ravinnnossa on vaarallista koska se saa meidät lihomaan ja nostaa kolestroolin arvoa veressä on kiusannut ihmiskuntaa vähintään 1950-luvulta.
Tieto on väärä koska käytännöllisesti katson on mahdotonta vaikuttaa kolestrooliarvoihin ravinnolla., kirjoittaa ylilääkäri Christer Enkvist.
Viimeisen puolenvuoden aikana on julkaistu ainakin kaksi sensaatiomaista uutista jotka koskevat rasvaa ruokavaliossa, liikalihavuutta ja kolestrooliarvoja, ilman että ne olisi saatettu kansakaisten tietoon.
Kun päivittäin näemme uusia laihdutusmalleja lehdisssä on edellämainittu merkillistä.
Uutiset kaatavat nimittäin monet perinteisistä totuuksista.
Ensimmäinen käsittelee sitä että on erittäin vaikea löytää mitään tieteellistä todistetta sille että tyydytetty rasva on vaarallista ja toinen että kolestrooli ei myöskään ole erityisen vaarallista sydämmelle.
Muutama viikko sitten julkaisi Dagens Medicin artikkelin jossa painavat ja puolueettomat tutkijat olivat tarkistaneet Elintarvikelaitoksen valitsemat tieteelliset tutkimusraportit. Elintarvikelaitos oli valinnut raportit todistamaan tyydyttyneen rasvan vaarallisuuden ja ovat perustana laitoksen suositukselle välttää tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliossa.
Elintarvikelaitos on monien vuosie najan väittänyt että löytyy ” tuhansia ” tietteellisiä tutkinuksia jotka tukevat suositusta.
Pitkän painostuksen jälkeen julkaisi laitos lopulta 72 tutkimusta jotka jätettiin tarkastettavaksi.
Tulos on peloittava. Yksi huomattavimmista löydöistä on että vain kahden (2) tutkimuksen voidaan hyvällä tahdolla sanoa tukevan laitoksen väitettä rasvan vaarallisuudesta. 16 tutkimusta käsitteli rasvaa mutta eivät tukeneet millään tavalla laitoksen väitettä. Kolme tutkimuksista antoi päinvastaisen tuloksen laitoksen väitöksesetä rasvan vaarallisuudesta ja 11 tutkimusraporttia eivät edes käsitelleet tyydyttynyttä rasvaa.
Tutkijoiden johtopäätös joka julkaistiin Dagens Medicinissä oli se että tyydyttyneen rasvan vaarallisuudelle ei löydy mitään selviä todisteita. Tämä on sensatiomainen uutinen Ihmisethän elävät rasvanpelossa.
Yhden vaarallisimmista tekijöistä tyydyttyneen rasvan yhteydessä on kymmenien vuosie ajan väitetty olevan sen että se korottaa kolestroolin tasoa veressä.
Tämä on väärä tieto kosk akäytännössä on madhotonta vaikuttaa kolestroolin tasoon ravinnolla. Vanha uskomus että kolestrooli on vaarallist asydämmelle on kaikille tuttu. Siksi seuraava toinen uutisista on vielä sensaatiomaisempi.
Amerikkalaisessa tieteellisessä julkaisussa, American Heart Journal, julkaistiin muutama kuukausi sitten artikkeli jossa näytetään että potilailla jotka olivat saaneet sydänhalvauksen ei ollut korkeat kolestrooliarvot vaan pikemminkin matalat. Tutkimus koski 137000 potilasta, joilla oli diagnoosi sydänhalvaus, 500 sairaalaassa USA:ssa ja totesi että heillä oli alhaisemmat kolestrooliarvo kuin keskiverto amerikkalaisella.
Yllämainittuun kaatuu väite kolestroolin varallisuudesta sydämmelle.
Jo aikaisemmin tiedetään yli kolmekymmentä ravintotutkimusta jotka näyttää että infarktipotilaat eivät ole syöneet enempää tyydyttynyttä rasvaa tai kolestroolia kuin muutkaan ja kymmenkunta tutkimusta näyttää että strokepotilaat ovat syöneeet vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin muut.
Tätä taustaa vasten nykyisen sairaanhoidon kolestroolimittaukset ja kolestrrolin hoito kalliilla lääkkeillä kaikkea muuta kuin tarkoituksen mukaista.
Lääketeollisuudelle tämä tutkimus on katastrofi ja sen hiljentäminen elintärkeää.
.Ainoastaa toiseksi suurin kolestroolia alentavaa lääkettä myytiin 6 miljardilla dollarilla yhden vuoden aikana 2000-luvun alussa.
Se että tiedoitusvälineet ja ja tieteeliset raportoija eivät välitä kansalaisille yllämainittuja uutisia siitä että rasvan vaarallisuudesta ei löydy todisteita ja että kolestrooli on vaaraton on käsittämätöntä.
Christer Enkvist
Ylilääkäri.
|
Ruoka ja ruokavalio |
2010-02-16 |
|
Hei,
Lähettämänne kysymys on hyvin mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen. Mitä rasvaa ja kuinka paljon rasvaa ihmisen etenkin aikuistyypin diabeetikon on hyvä syödä? Ravitsemus – ja diabetes- suosituksethan neuvovat syömään kasvirasvoja ja kalan rasvaa ja välttämään kovaa eläinrasvaa. Kaiken kaikkiaan rasvaa olisi hyvä syödä niukasti sen runsaan energiapitoisuuden vuoksi.
Te olette tutustuneet tutkimuksiin, joiden tulokset osoittavat edellä mainitut tiedot täysin vääriksi.
Kuitenkin esim. Diabetes-liiton antamat nykyiset voimassa olevat diabeetikon ravitsemussuosituksenkin perustuvat laajoihin, luotettaviin, monikansallisiin, tieteellisiin tutkimuksiin sekä amerikkalaisiin, pohjoismaisiin ja suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, joita päivitetään aina tietyin aikavälein ja uuden luotettavan ravitsemustiedon ilmestyttyä.
Sen tarkemmin eri tutkimuksiin menemättä on mielestäni olemassa runsaasti todella luotettavaa ja pitkäaikaista tutkimustietoa kohonneen veren kolesterolin ja ruoan runsaan tyydyttyneen rasvamäärän sekä sydäntautikuolleisuuden yhteyksistä. Suomalainen Pohjois-Karjala-projekti on esim. oivasti sen osoittanut.
Ravinnon rasvan laatua ja määrää sekä ruoan kuitupitoisuutta ja syötyä energiamäärä muuttamalla voidaan useimpien ihmisten kohonneisiin LDL- ja kokonaiskolesteroliarvoihin vaikuttaa. Sen taas olen huomannut omakohtaisestikin ravitsemusterapeutin työtä yli 20 vuotta tehneenä.
Aikuistyypin diabeetikoiden sairastumisen taustalla on useimmiten ylipaino ja elimistön liiallinen rasvan määrä ja liian vähäinen liikunta.
Ensisijainen hoito verensokerin kohotessa yli normaalitasojen on laihduttaminen.
Jo 5-10 %:n painonpudotus parantaa selkeästi verensokeritasoja ja siirtää mahdollista sairastumisriskiä.
Paljon keskustellaan nykyään siitä, miten tulee laihduttaa. Pitääkö välttää rasvaa, hiilihydraatteja vai proteiinia vai kaikkia yhdessä. Oleellisinta laihduttamisessa on se, että nautittu energiamäärä vuorokaudessa vähenee ja/tai että lisätään liikkumista.
Parasta on muuttaa jonkin verran sekä liikunta- että ruokailutottumuksiaan.
Siitä, miten erilaiset dieetit laihduttavat, on paljonkin tullut uutta tietoa. Nopein painopudotus saavutetaan rajoittamalla hiilihydraatteja ja hitain sekaruokaa syömällä. Oleellisinta laihduttamisessa on se, että henkilö jaksaa noudattaa dieettiään ja ettei dieetti olisi yksipuolinen. Laihdutustavan voi valita monella tavalla.
Valtimosairauksien riskitekijät muuttuvat laihdutettaessa ruokavalion koostumuksen mukaan, mutta johdonmukaisia eroja terveyteen näillä muutoksilla ei oikeastaan ole.
Runsaasti rasvoja sisältävä dieetti kohottaa myöhemmin sekä LDL- että HDL-kolesterolia, kun taas niukasti rasvoja sisältävä dieetti laskee molempia.
Insuliiniresistenssiä kuvaavat muuttujat paranevat laihdutettaessa useimmissa uusimmissa tutkimuksissa ruokavalion koostumuksesta riippumatta.
Runsaasta proteiinin määrästä tai osuudesta energiansaannista ei uusimpien , pitkien tutkimusten perusteella ole hyötyä laihdutustuloksen tai riskitekijäöiden kannalta.
Vähähiilihydraattisten dieettien torjuminen laihduttamisessa negatiivisten terveysvaikutusten vuoksi ei saa tukea uusimmista tutkimustuloksista. Kuitenkin tulee ottaa huomioon se, että diabeetikoilla on suurentunut riski kohonneeseen verenpaineeseen ja munuaissairauksiin, jolloin suuret määrät proteiinia eivät ole suositeltavia.
Laihdutettaessa voitaisiin panna painoa nykyisin entistä enemmän laihduttajan omille mieltymyksille, jolloin henkilö noudattaa paremmin ruokavaliotaan. Tärkeintä on ruoan monipuolisuus ja kohtuullisuus.
Ystävällisin terveisin
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Insuliini
Kuinka korkeat pitää verensokriarvot olla että insuliinihoito aloitetaan, minulla oli viime mittauksessa pitkäsokri 6.3 ja paasosokri 8.1 minulle määrättiin diformin retad 500mg 1tabl illala ja yksi aamulla. Lääkäri sanoi että jos fs-C-Pept menee huonoksi niin aloitetaan insuliini piikitys, kuinka huono kyseinen arvo pitää olla että insuliini hoito aloitetaan. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-12-08 |
|
Hei
Tyypin 2 diabeteksen hoito on aina yksilöllistä ja sen vuoksi näillä tiedoilla on vaikea, jopa mahdotonta ottaa kantaa hoitoon. Joka tapauksessa sokeritasapaino on tällä hetkellä erinominen - eli HbA1c
6.3 % - kohtalaisen pienellä lääkityksellä. C-peptidiarvo mittaa elimistön omaa insuliinituotantoa ja mikäli arvo huononee, niin se on merkki siitä, että oma haima ei enään pysty tuottamaan riittävästi insuliinia. Tämä C-peptidi arvo taas on riippuvainen vallitsevasta verensokeripitoisuudesta - sen takia absoluuttista raja-arvoa ei voi antaa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Keuhkojen kypsyys
Millaiset sokeriarvot alkavat vaikuttamaan sikiön keuhkojen kypsymiseen? Odottamallani vauvalla todettiin CCAM ja mietin, onko raskausdiabeetteksestani, lievästä tosin, lisä harmia syntyvälle vauvalle? Vauva on ollut normaali kokoinen ultraseurannoissa. Itselläni oli 2t:n rasituskokeessa (H26) 1t:n arvo 10.2 mmol/l, muut ok. Virtsaan on tullut glugoosia joitakin kertoja. Kuinka alas munuaiskynnys voi tulla raskauden aikana? Kotiseurannassa paastoarvot ovat ollet hyviä ja tunti aterioiden jälkeen pääsääntöisesti hyviä. Jos olen herkutellut kokeeksi ruuan päälle tai muuten herkutellut, ovat arvot olleet muutaman kerran 7.8 ja 7.6. Joskus herkuttelun jälkeen kuitenkin vain 6.5. Jonkin aikaa olin täysin ilman herkkuja, mutta nyttemmin siitä lipsunut. Olisiko parempi vain jättää herkut pois vai onko silloin tällöin herkuttelusta vaara tällaisilla arvoilla? Nyt viikoja on 36+2. Olen 166cm pitkä ja painan tällä hetkellä 57.5kg, eli liikapainoa ei todellakaan ole. Entä kuinka suuri riski minulla on nyt sairastua tyypin 2 diabeetekseen myöhemmin, kun isälläni ja äidin äidillä on rajamailla alkava tyypin 2 diabeetes? Myös isäni isä oli tyypin 2 diabeetikko, insuliinihoitoinen. Normaalisti liikun ja olen aina ollut hoikka. Syön kyllä normaalisti oikeastaan päivittäin suklaata, mutta muuten syön mielestäni monimuolisesti ja terveellisesti. Tulisiko minun tarkastuttaa sokerini tulevaisuudessa joka vuosi vai riittääkö esim. 3 vuoden välein? Ensimmäinen lapseni oli hypoglykeeminen synnyttyään, silloin raskauden aikana en käynyt sokerirasituskokeessa. |
Raskaus |
2009-12-08 |
|
Hei,
Et maininnut minkä kokoiseksi lapsen keuhkossa todettu kystinen adenomatoottinen muodostuma on (CCAM = congenital cystic adematoid malformation). Et myöskään maininnut mitä sinulle on neuvottu tulevaksi synnytyssairaalaksi. Yleisesti suositellaan, että synnytys tapahtuisi keskussairaalassa tai yliopistollisessa keskussairaalassa kun em. poikkeama lapsen keuhkoissa on todettu. Tämä sen takia, että lapselle saattaa tulla sopeutumisvaikeuksia heti syntymän jälkeen, mikä vaatii tehosteista hoitoa ja seurantaa.
Koska sinulla oli ainoastaan yksi poikkeava arvo 2 t:n sokerirasitustestissä, raskausdiabetestasi voidaan pitää lievänä. Tähän sopii myös se, että verensokeriarvosi ovat olleet hyviä aterioiden jälkeen (vaikka olet myös ”herkutellut” ajoittain). Dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen alle 7.8 mmol/l. Silti ehdotan, että jättäisit ”herkuttelun” kokonaan pois loppuraskauden ajaksi. Jos äidin verensokeritaso on kohonnut lapsen syntyessä, lapselle voi kehittyä hypoglykemia heti syntymän jälkeen. Ensimmäisen lapsesi hypoglykemia viittaa siihen, että sinulla oli jo ensimmäisessä raskaudessa raskausdiabetes.
Raskausdiabetes voi jonkin verran hidastaa lapsen keuhkojen kypsymistä kohdussa. Syntymättömän lapsen toiminnallista keuhkojen kypsymistä voidaan tutkia lapsivedestä. Yleensä lapsivesipunktio tehdään lapsen keuhkojen kypsymisen selvittämiseksi ainoastaan insuliinihoitoisilla diabeetikoilla. Voit kysyä lapsivesipunktion tarpeellisuudesta sinua hoitavan synnytyssairaalan lääkäreiltä.
Koska sekä äidilläsi että isälläsi on alkava tyypin 2 diabetes, sinulla on kohtalaisen suuri mahdollisuus (30-50%) sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Nykysuosituksen mukaan sinun tulisi mittauttaa verensokeriasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen kerran vuodessa. Tyypin 2 diabetes on salakavala sairaus, joka voi olla oireettomana useita vuosia. Ainoa tapa todeta sairaus mahdollisimman varhain, on mitata verensokeritaso säännöllisin välein.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Mistä uutta lääkettä???
Hei, olen 51v nainen, luin tänään ilmestyneestä Apu-lehdestä uudesta diabetes2 lääkkeetä. Heräsi heti kysymys, mistä lääkettä saa? Kuka määrää? Olen sairastanut dibetes 2 yli 5vuotta,lääkitys tällä hetkellä;Diformin 1g aamuisin ja 2g iltaisin, ja päälle kaikki muut;verenpaine,kolestroli,beetasalpaaja...... Ylipainoa on, mitä nyt yritän ja olenkin jonkin verran saannut alas. Hikoilen kuin vesiputous, mikä aiheuttaa aika paljon sosiaalliseen kanssa käymiseen.TA lääkäri ei kirjoita tätä uutta lääkettä, ja aloittasin sen todella mielelläni. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-12-08 |
| Hei
Kyseisessä lehdessä kerrottiin ensi vuoden alkupuolella markkinoille tulevasta uudesta pistettävästä tyypin 2 diabeteslääkkeestä liraglutidesta. Toisin sanoen lääke ei ole vielä markkinoilla Suomessa, mutta lähiaikoina kauppanimellä Victoza.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Sokerirasituskoe
Kävin n 4v sitten sokerirasitus testissä jonka tulos oli lääkärin mielestä omituinen. Paastosokeri arvo oli korkeampi kuin glukoosijuoman jälkeen 2h päästä otettu näyte. Kävin uudestaan kokeessa viikko sitten, kun sen ensimmäisen kokeen tulosta epäiltiin. Taas sama tulos. Paastosokeri arvo suurempi. Kummallakin kerralla olin syömättä 12h ja testit tehtiin aamupäivällä. Tutkimukseen ohjattiin kolesteroli-arvon mittauksen yhteydessä otetun verinäytteen perusteella. Mistähän tämä mahtaa johtua,työterveys lääkärini ei osannut vastata. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-12-08 |
|
Hei
Tämä ei ole ollenkaan harvinaista, että 2 tunnin arvo on alhaisempi kuin paastosokeri terveellä ihmisellä. Yleensä se johtuu siitä, että haima reagoi sokeriliuokselle tuottamalla suuren määrän insuliinia, seurauksena on matalahko sokeri 2 tunnin kohdalla. Mielestäni tästä ei tarvitse olla huolissaan.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Verensokerimittaukset
Isälläni on ollut yli kymmenen vuotta 2 tyypin insuliinihoitoinen diabetes. Hänellä on muistiongelmia Hänen ruokailutottumuksensa eivät ole kovin säännölliset. Hän asuu yksin, ja kotiapu huolehtii sokerimittauksista ja insuliinin antamisesta. Näin on ollut viimeisimmät pari-kolme vuotta. Isällä on ollut korkeita verensokeireita aamuisin ja iltaisin 13-18 mmol/l. Viimeisimmän kuukauden-parin aikana näin korkeita arvoja on ollut muutamia kertoja viikossa, aiemmin ne olivat enemmän sääntö kuin poikkeus. Nyt siis tilanne on parempi, vaikka korkeitakin arvoja on vielä ollut. Insuliinina on Novomix, aamulla 56 ky, päivällä 28 ky ja illalla 50 ky (yösyöntiä). Isältä ei juurikaan saa mitattua verensokeria ennen ateriaa, sillä isä on yösyöjä, kotipalvelu tulee päivällä vasta puolen tunnin/tunnin ateriapalvelun toimittaman ruuan syömisen jälkeen. Iltapäivällä isä on saattanut vielä syödä toisen aterian ennenkuin iltahoitaja tulee noin 17:n aikaan. Isäni oli sairaalahoidossa kaksi kuukautta viime vuoden vaihteessa ja sillä reissulla insuliinimäärät putosivat reippaasti ollen noin 60-80 ky/vrk Ennen sairaalareissua vuorokausiannos oli yli 200 ky/vrk. Nykyisin määrin on ”pärjätty” jokunen kuukausi. Iltainsuliinia nostettiin kolmisen viikkoa sitten 4 ky:llä/vrk. Kokemuksen perusteella näyttäisi siltä, että isän verensokereilla on taipumusta hilautua pikku hiljaa ylöspäin. Isällä on Progren-hormonihoito eturauhassyöpään. Sitä pistetään kolmen kuukauden välein. Verensokeria on tähän asti mitattu kolmasti päivässä (mikä on toki paljon). Nyt kotihoito (uusi lääkäri ja uusi sairaanhoitaja) on sitä mieltä, että mittauksia tehtäisiin vain kahdesti viikossa, eli yhtenä aamuna ja yhtenä iltana. Minua tämä epäilyttää, sillä tuntuu, että kahdella mittauksella viikossa ei saada minkäänlaista kuvaa verensokeritasosta. Mikä on näkemyksenne järkevästä tavasta seurata verensokeriarvoja?
|
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-12-08 |
| Hei
Tällaiseen kysymykseen on tosi hankala "ulkopuolisena" ottaa kantaa - luulisin että hoitava lääkäri ja hoitaja tuntevat tilanteen parhaiten ja pystyvät ottamaan kantaa mittausten määrään. Toki on pakko myöntää, että kaksi mittausta viikossa tällä insuliinipistosmäärällä tuntuu vähäiseltä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Raskausajan sokeriarvot
Hei! Olen 35-vuotias, odotan ensimmäistä lastani. Nyt viikkoja 32+1. Lähtöpainoni oli 53kg ja olen 170cm pitkä. Tällä hetkellä painoa 65,8kg. Kysyisin sokerirasituskokeen tuloksista. Minulle tehtiin rasituskoe RV 25+5, tulokset olivat 4.7 - 5.8 - 2.7. Lääkäri sekä terveydenhoitaja ihmettelivät kovasti tuota viimeistä arvoa (2.7). Miettivät, että olisiko mahdollisesti kirjaamisvirhe. Asiaan tuumattiin, että voisin mennä uuteen kokeeseen raskausajan jälkeen, koska nuo kaksi muuta arvoa kuitenkin olivat hyvät. Sitten muutamia viikkoja myöhemmin minulla alkoi supistelut ja minut määrättiin ultraan tarkastukseen, siellä lääkäri katsoi, että lapsi olisi viikkoihin nähden kookas, RV 28+1 painoarvio oli 1490g. Minut määrättiin uuteen kontrolliultraan kahden viikon päästä. Silloin viikkoja oli 30+2 ja painoarvio 1700g, joten lääkäri katsoi, että uusi rasituskoe olisi tarpeen mahdollisimman pian. Koe tehtiin RV 32 ja tulokset olivat 5.3 - 12.4 - 6.2. Menen ensiviikolla neuvolaan ja saan kotiin mittausohjeet. Jotenkin minua ihmetyttää miten nuo arvot voivat olla noin paljon erisuuntaiset noinkin lyhyellä aikavälillä. Makea minulle kyllä maistuu, mutta muuten syön normaalisti, ruokavaliooni kuuluu normaali kotiruoka, hedelmät, kasvikset yms. Harvoin syön "grilli/roskaruokaa". Liikun päivittäin, esim. 5km pyörällä töihin ja takaisin, sekä työni ei ole istumatyötä eli liikun sielläkin kokopäivän. Olin syömättä 12 tuntia ennen koetta, mutta juuri ennen kuin paastoaika alkoi, niin söin rasvaisen kebab-annoksen cocacolan kera, noin 12,5 tuntia ennen mittauksen aloittamista. Voisiko se "häiritä" tulosta? Olen itse ollut kookas syntyessäni, 55cm ja 4,3kg ja samoin myös lapsen isä. Suvussani ei ole kellään havaittu diabetestä. |
Raskaus |
2009-12-08 |
|
Hei,
Vaikuttaa siltä, että 1. sokerirasitustestisi 26. raskausviikolla (4.7-5.8-2.7 mmol/l) antoi virheellisen tuloksen, koska 31. raskausviikolla tehty rasitustesti (5.3-12.4-6.2 mmol/l) osoitti että sinulla on ras-kausdiabetes. Ennen rasitustestiä olisi nautittava runsaasti kuitupitoista hiilihydraattia sisältävää ravin-toa 2-3 päivän ajan. Lisäksi itse testin aikana ei saisi liikkua lainkaan. Ensimmäisen rasitustestisi mata-lat arvot voivat myös johtua laboratoriovirheestä, vaikka se on harvinaista. Koska lapsesi paino arvioi-tiin UÄ-tutkimuksissa raskauden kestoon nähden suureksi, luottaisin enemmän jälkimmäisen rasitustes-tin arvoihin. Ilmeisesti myöhemmät verensokerin mittaukset ovat selventäneet asiaa. Myös kokonais-painonnousu raskauden aikana voi antaa viitteitä mahdollisesta raskausdiabeteksesta. Huomattava ras-kaudenaikainen painonnousu on melko usein yhteydessä raskausdiabetekseen, vaikka lähtöpaino olisi normaali. Melko suurella osalla naisista (30-50%:lla), joilla todetaan raskausdiabetes, ei ole raskaus-diabeteksen riskitekijöitä.
Mainitsit, että suvussasi ei ole todettu diabetesta. Oma syntymäpainosi oli melko suuri (4300 g). Onko äidillesi tehty 2 t:n sokerirasitus lähiaikoina? Tiedetään että myös lieväasteiseen raskausdiabetekseen (vain 1 poikkeava arvo sokerirasitustestissä) liittyy lisääntynyt mahdollisuus sairastua myöhemmin el-tyypin 2 diabetekseen. On tavallista, että tyypin 2 diabetes ei anna minkäänlaisia oireita usean vuoden ajan taudin puhkeamisesta. Vain mittaamalla verensokeritasoa säännöllisin välein (kerran vuodessa) voidaan varhain todeta tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen. Koska sinulla suurella todennäköisyydellä on raskausdiabetes, tulisi verensokeritasoasi mitata 6 ja 12 kk:n kuluttuasynnytyksestä. Jos nämä veren-sokeriarvot ovat normaaleja, riittää sen jälkeen kerran vuodessa suoritettu verensokerin mittaus.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Asetonin tuoksu
Hei, pojallani, 5v. on ollut aikaisemmin asetonin tuoksua hengityksessä, mainitsin asiasta neuvolassa, mutta siihen ei mitenkään reagoitu.Nyt toissapäivänä tämä toistui taas,edellisenä iltana joi paljon ja samoin samana aamuna.Ei juurikaan ole väsynyt vaan on hyvinkin vilkas ja ajoittain ei oikein osaa lopettaa hulinaa.Ruoka on maittanut viimeaikoina hyvin, mutta silmäaluset ovat kovinkin tummat vaikka nukkuu hyvin ja myös päiväkodissa päivällä.Pissalla käynti on ollut pitkään tiheätahtista.Soitin eilen terveysasemalla ja saimme heti ajan lääkärille ja tänä aamuna olisi ollut labrat, mutta emme saaneet niitä pojan kovan rimpuilun ja hysteerisen pelon vuoksi.Kysyisin kuinka kiire asialla on ja voiko asetonin tuoksu hengityksessä olla viite jostakin muusta kuin diabeteksestä? Miten on mahdollista että sitä ajoittan on ja sitten voi mennä pitkiä aikoja ettei tuoksua tunnu? Poika on harvoin janoinen,yleensä ottaen minun mielestäni juo liian vähän vaikka kehottaisikin juomaan.Laihtunut hän ei ole.Jos kyseessä on diabetes ja edellisestä kerrasta kun tuoksu on ollut esillä, on kulunut kuukausia, onko voinut syntyä pahojakin vaurioita? Olen melkoisen hermona, enkä jaksaisi odottaa maanantaihin, kunnes labroja voidaan koettaa uudelleen.Onko jotain mitä voin tehdä asian hyväksi ihan ruokavaliolla, kunnes labrat toivon mukaan maanantaina saadaan otettua? |
Lasten diabetes (T1) |
2009-12-03 |
|
Hyvä kysyjä,
Asetonin tuoksu poikasi hengityksessä on tuskin oire diabeteksesta, mutta ilman muuta diabeteksen mahdollisuus pitää ottaa huomioon. Ensisijainen poissulku pitäisi olla tehtävissä myös vastaan hangoittelevalta pieneltä potilaalta, glukoosiarvon kun voi mitata yksinkertaisesti sormenpäänäytteestä, joka on helposti saatavissa.
Asetonin haju hengityksessä on melko tavallinen oire alle kouluikäisillä lapsilla, erityisesti pojilla ja varsinkin hoikilla pojilla. Asetonia syntyy elimistössä aineenvaihdunnan tuloksena aina silloin, kun rasvoja poltetaan energian tuottamiseksi. Rasvoja poltetaan erityisesti silloin, kun ateriaväli käy pitkäksi. Varsinkin pitkän yöunen lopulla elimistö voi siirtyä käyttämään rasvavarastoja jo perusenergiankin tuottamiseksi. Tämä korostuu vielä kovan rasituksen tai esim. sairauksien yhteydessä.
Viisivuotiaalla diabetes etenee yleensä vähäisistä oireista nopeasti selkeisiin diabeteksen merkkeihin. Jos asetonin hajua on ollut jo pitempäänkin, se ei ole todennäköisesti diabeteksen merkki. Kokeet pitää tietysti ottaa ja glukoosin eli verensokerin voi mitata varsin helposti!
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Autonominen neuropatia ja erektio häiriöt
Miehelläni on ollut tyypin 1 diabetes jo noin 35 vuotta. Yleisesti kaikki arvot ovat hyvät, jopa ihanteelliset. Verenpaine on ollut välillä hieman korkealla. Lepo pulssi on huippu-urheilijoiden luokkaa. Hän mittaa verensokeriaan 4-8 kertaa päivässä. Hypoja esiintyy useamman (noin 4) kerran kuussa (verensokerin ollessa alle 2). Epäilen, että hänellä voisi olla autonominen neuropatia. Tähän viittaavia oireita ovat suolisto-oireet kuten ripuli ja vatsakivut, jotka jatkuvat vuodesta toiseen. Mieheni on vaikea tunnistaa verensokerin laskua. Lisäksi hypossa oireita ovat suolikaasujen pidättyskyvyttömyys, nopea sydämen lyöntitiheys ja tahaton erektio (satunnaisesti). Esiintyvätkö autonomisen neuropatian oireet kärjistetysti hypoglykemiassa? Onko diagnoosista käytännön hyötyä, onko olemassa lääkitystä ja onko siitäkään käytännön hyötyä? Kiitos.
|
Tyypin 1 diabetes |
2009-12-03 |
|
Hei
Hypoglykemia ei erityisesti tuo esiin autonomisen neuropatian oireita. Hypoglykemiassa, varsinkin niin matalalla verensokeritasoilla kuin kerrot miehelläsi esiintyvän (alle 2 mmol/l), käynnistyvät elimistön puolustusmekanismit matalaa verensokeria vastaan, ja esim adrenaliinin eritys voi lisääntyä.
Autonomiseen neuropatiaan ei ole erityistä hoitoa. Toisaalta jos suolisto-oireiden ajatellaan johtuvan autonomisesta neuropatiasta, voidaan välttää turhia tutkimuksia muiden mahdollisten syiden hakemiseksi. Autonomisen neuropatian joihinkin oireisiin voidaan kokeilla oireenmukaista hoitoa, näistä voi keskustella oman hoitotiimin kanssa.
Mikäli esiintyy paljon alle 4 mmol/l olevia verensokeriarvoja, ja matalan verensokerin tunnistamisoireet ovat vähentyneet, voisi olla hyvä vähän höllätä hoitotasapainoa. Joskus elimistö tottuu mataliin verensokereihin, kun niitä esiintyy paljon, ja varoittavat hypoglykemia-oireet vähenevät. Toisaalta ajatellaan, että myös autonomiseen neuropatiaan voi liittyä huonompi hypoglykemioiden aistiminen.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Vatsalihasten treenaus
Voiko vatsalihasten kovaan treenaamiseen ja Novorapid-insuliinin pistämiseen liittyä pidemmällä aikavälillä jotain riskejä. Pistän yleensä kovan salitreenin jälkeen noin 5 yksikköä, jotta voin nauttia palautumiseen vaadittavat hiilarit/proteiinit. Tuntuu vaan härskiltä lykätä tohon "siks-päkkiin" anabolista pistosta..=P Onko 1-tyypin diabeetikolla muuten suurempi riski sairastua haima-syöpään, kun insuliinit lykätään ulkoapäin vatsaan? |
Tyypin 1 diabetes |
2009-12-03 |
Hei
Tyypin 1 diabeetikolle insuliini ei suinkaan ole mikään anabolinen aine, vaan hoito, jolla korvataan elimistöstä täysin puuttuva hormoni eli insuliini.
Ei ole estettä pistää pikainsuliinia vatsan alueelle, ovat vatsan lihakset sitten treenatut tai ei. Insuliiniahan et sitä paitsi pistä lihakseen, vaan ihonalaiseen kudokseen. Tyypin 1 diabeetikoilla ei esiinny haimasyöpää enempää kuin muillakaan.
|
|
Diabetes ja leikkaus
Voinko mennä olkapää leikaukseen kun sokerit ova 3-22 päivisin yli10 pitäs nukuttaa 52v. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-12-03 |
|
Hei
Leikkauksen kannalta olisi hyvä, jos verensokeritasapaino on kohtalaisen normaali, mutta päätöksen siitä, voitko mennä leikkaukseen, tekevät aina kirurgi ja/tai kirurgi/anestesialäkkäri yhdessä. Pitkälti tämä myös riippuu siitä millainen leikkaus on tulossa ja leikkaus- ja nukutus/puudutusmenetelmästä
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Diabetes ja sikainfluenssa
Haluaisin kysyä että miksi diabeetikot kuuluvat sikainfluenssan riskiryhmään? Onko diabeetikolla suurempi riski sairastua, vai suurempi riski saada rajumpi tauti kuin täysin terveellä? Onko riski merkittävästi suurempi vaikka diabetes on hyvässä tasapainossa ja terveys muuten hyvä, eikä yleensäkään sairasta paljon? Itse olen epäileväinen rokotteen suhteen... en niinkään sen turvallisuuden vuoksi mutta en luota sen tehoon, koska virushan muuntuu koko ajan ja ko. rokote on kehitetty aikoja sitten vastaamaan silloista virusta. En ole koskaan ottanut influenssa rokotteita enkä ole niitä sairastanutkaan. |
Tyypin 1 diabetes |
2009-12-03 |
|
Hei
Diabetikko ei saa H1N1 virustautia eli sikainfluenssaa sen helpommin kuin muutkaan, eikä se sinällään aiheuta diabeetikolle vaikeampaa taudinmuotoa kuin muillekaan. Mikä tahansa tulehdus nostaa herkästi diabeetikon sokeriarvoja, ja raju, korkeakuumeinen sikainfluenssa voi aiheuttavaa hyvin hankalan verensokeritason nousun. Korkeakuumeinen infektio aiheuttaa kenelle tahansa helposti elimistön kuivumistilan, ja samoin korkeat verensokerit aiheuttavat kuivumaa. Näin diabeeetikko on alttiimpi tulehduksen aiheuttamalle kuivumalle. Tämä taas voi altistaa munuaisten toimintahäiriöille, vaikeuttaa mahdollista sydänsairautta jne.
Sikainfluenssa on tavallista influenssaa herkemmin tarttuva, ja kuolleisuus on arvioiden mukaan korkeampi kuin tavallisessa kausi-influenssassa. Rokottamisessa ei ole kyse pelkästään yksilön omasta suojautumisesta, vaan rokotteilla voidaan yhteiskuntaa ja muita yhteisön jäseniä suojata vakavilta sairastumisilta. Ilman kattavaa koko väestön rokottamista olisimme edelleen alttiita isorokolle, poliolle jne.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Diabeteslääkitys
Käykö janovia 1 tyypin diabetesta sairastavalle, jolla on korkeat verensokerit ja käytössä on lantus, jota otan joka päivä ja pitäisi ottaa myös ateria insuliinia, mutta jää useimiten ottamatta kokonaan.Voiko janovialla korvata ateria insuliinit? |
Tyypin 1 diabetes |
2009-12-03 |
|
Hei
Tarkoitat todennäköisesti Januvia nimistä tyypin 2 diabeteksen lääkettä. Tämä lääke ei ole tyypin 1 diabeetikon lääke. Januvia toimii vain ihmisellä, jonka haiman insuliinia tuottavat beetta-solut ovat kunnossa ja jonka haima siis tuottaa insuliinia. Tyypin 1 diabeetikolla mikään muu hoito ei voi korvata ateriainsuliinien vaikutusta, ja siksi on todella terveydelle tärkeää ottaa ateriainsuliinia aina ruokailun yhteydessä. Januvia ei ole tyypin 1 diabeteksen hoitoon käytettävä lääke.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Diabeteksen riski?
Olen viisikymppinen hiukan normaalipainoa lihavampi mies. Havahduin siihen, että minullahan voi olla diabetes, oireet nimittäin sopivat, janottaa ja pissattaa normaalia paljon enemmän. Tupakoin, syön monipuolisesti. Jalat usein jäykät, joskus voi tuolista nouseminen olla työlästä jos on istunut pidemmän aikaa. Sukulaisiani en oikein tunne, mutta tietojeni mukaan ainakaan vanhemmillani ei ole todettu diabetesta. Menieren tauti minulla on myös . Viinaa en juo liikaa. Nyt sitten diabeetikot ovat sikainfluenssan suhteen riskiryhmässä. Menen lääkäriin näine oireineni heti kun pääsen, mutta se voi ymmärtääkseni kestää vähän aikaa terveyskeskusten ruuhkien takia (?). Mitä jos sairastun sikainfluenssaan sitä ennen, onko tilanne silloin hälyttävä. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-12-03 |
|
Hei
Jos epäilet diabeteksen oireita, sinun kannattaa varata aika lääkärille jo nyt. Terveyskeskuksesta kannattaa ainakin kysyä milloin aikoja saa.
Jos sairastut sikainfluenssaan sitä ennen, hakeudu lääkärin vastaanotolle sairastuttuasi.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Oma raskausdiabetekseni ja mahdollinen jatkohoito
Hei! Olen nyt hiukan ulalla tarvitseeko minun olla huolissani vai ei ja toimitaanko tilanteessani tällä hetkellä oikeasti oikein. Olen yrittänyt paljon hakea tietoa ja kysellä, mutta en tunnu saavan kunnon vastausta. Toivon todella, että sen tätä kautta saisin selville mielenrauhani takaamiseksi. rv 25 minulla havaittiin glukoosia virtsanäytteessä ja menin samalla viikolla 2h sokerirasitustestiin. Minulla todettiin testissä raskausdiabetes. Arvo olivat paasto: 5.4 1h:10 2h: 7.3. olen Mitannut siitä asti sokeriarvoja säännöllisesti. Ylityksiä tuli satunnaisesti. Ruokailujen jälkeen arvot saattoivat joskus olla 8.5 jne. Mutta suurin osa iltaa kohden menneistä arvoista olivat alempia. Ruokailuja ennen olevat arvot olivat usein yli 5.5. Muutama viikko sitten aamuiset syömiseni jälkeiset arvot alkoivat olemaan melkein joka päivä koholla. 8.9 ja 9.4 jne. laskivat kuitenkin taas iltaa kohden normaaleiksi. Olin 5 päivää terveydenhoitajan määräämällä ruokatarkkailulla. Kirjasin ylös aivan kaiken mitä söin. Terveydenyhoitaja ei kekksinyt mitään korjattavaa mun ruokavaliossa vaan hänestä syön niin esimerkillisesti ja oikein kun vaan pystyn. Silti edelleen 2-3 ensimmäisen aterioinnin jälkeiset arvot ovat 8.9 ja tänään jopa oli 10.5. Tulisiko näistä arvoista saada lähete jatkotutkimuksiin, kun ruokavalio ei laske lukemia? Onko ennen rv 36 tarpeellista suorittaa vauvan koko arviota? Itse en pysty lisäämään liikuntaa, koska olen samanaikaisesti ennenaikaisten supistusten takia kotilevossa ja supistukset lisääntyvät liikkumalla. Voinko itse vielä tehdä jotain vai eikö tästä todellakaan tarvitse olla millään lailla huolissaan? ja missä vaiheessa mahdollisesti tarvitsee? |
Raskaus |
2009-12-03 |
|
Hei,
Sokerirasitustestisi mukaan sinulla on raskausdiabetes kuten itsekin toteat. Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Tiedetään, että jos sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joka kolmannelle äidille joudutaan aloittamaan dieetin lisäksi insuliinihoito loppuraskauden ajaksi. Insuliinihoidon tarpeen arvioiminen perustuu verensokerimittauksiin dieettihoidon aikana. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) arvojen alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito. On ilmeistä, että seurantamittaustesi perusteella dieettihoito ei riitä yksinään pitämään verensokeritasoa riittävän alhaisena. Tämän vuoksi sinun tulisi saada lähete tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalle, missä annetaan tarkemmat hoito-ohjeet ja tehdään päätös insuliinihoidon aloittamisesta. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta ja hoito tapahtuu tavallisimmin keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.
Koska et voi ennenaikaisten supistusten takia liikkua reippaasti, tämä voi osittain selittää miksi verensokeritasosi on ruvennut kohoamaan. Myös raskauden edetessä verensokeritasolla on taipumus vähitellen nousta, myös ei-diabeetikoilla. Raskausdiabeetikoilla tämä taipumus on usein selvästi korostunut.
Raskausdiabeteksen hoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman normaalina. Äidin kohonneeseen verensokeritasoon liittyy lapsen kasvaminen kohdussa ylisuureksi. Jos 2 t:n sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, 18% lapsista on syntymäpainoltaan ylisuuria, mikä laskettuna aikana tarkoittaa syntymäpainoltaan 4500 g:n tai vielä suurempaa lasta. Äitiyspoliklinikalla arvioidaan lapsen koko sekä kliinisesti että ultraäänellä raskauden viimeisten viikkojen aikana.
Raskausdiabetes lisää jonkin mahdollisuutta sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Tämän vuoksi sinun tulisi mittauttaa verensokeriasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen kerran vuodessa jatkuvasti.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Diabeteksen hoito influenssan aikana
Miten hoidan parhaiten diabetestani influenssan aikana? |
Tyypin 1 diabetes |
2009-12-03 |
|
Hei
Korkeakuumeisen virusinfektion aikana tärkeää on lepo, riittävä nesteytys ja korkean verensokerin hoito riittävällä insuliinimäärällä.
Tulehdus aiheuttaa erilaisten mekanismien kautta yleensä selvän verensokeritason nousun. Perusinsinsuliinia ei saa jäättää pistämättä, vaikka olisi oksenteluakin. Tyypin 1 diabeetikko tarvitsee aina perusinsuliiniannoksen solujen perusaineenvaihduntaan, vaikka ei söisikään tavallisesti. Nesteitä tulisi kuumeisena nauttia vähintään pari litraa vuorokaudessa, oksentelun, ripulin ja korkeiden verensokereiden aikana nesteen tarve voi olla 3- 4 litraakin vuorokaudessa. Osa nesteestä voi olla vettä, mutta runsas pelkän veden nauttimnen voi laskea veren natrium-suolan tasoa.
Verensokeria tulee mitata 4 tunnin välein, ja korjata korkeaa verensokeria pikainsuliinilla(=ateriainsuliini). Verensokeri tulisi pyrkiä pitämään ainakin alle tason 10-12 mmol/l.
Kuumeeseen voi käyttää kuumetta alentavaa kuumelääkettä, ensisijaisesti parasetamolia , varsinkin jos munuaistoiminnassa on todettu häiriötä.
Jos olet epävarma, kuinka korjata korkeaa verensokeria, ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi saadaksesi tarkemmat ohjeet.
Korkeakuumeisen infektion jälkeen on syytä välttää fyysistä voimakasta rasitusta muutaman kuumeettoman päivän ajan.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Jääkiekko ja diabetes
Hei, Minulla on 1-tyypin diabetesta sairastava 14-vuotias poika joka harrastaa jääkiekkoa aktiivisesti ja säännöllisesti. Olemme huomanneet, ettei hoidon suhteen tarvitse juurikaan tehdä muutoksia liikunnan vuoksi kunhan tarjolla on pillimehu esim. pelin aikana mahdollisia alhaisia arvoja varten. Luin kuitenkin yhdestä aiemmasta tämän palstan vastauksesta, että insuliinitasoa kannattaisi säännöllisen liikunnan aikana vähentää painonnousun välttämiseksi. Välillä tuntuu oudolta, että rankkaa liikuntaa harrastavan pojan paino ei laske ja joskus jopa tuntuu, että hieman nousisi? Voitteko selventää? |
Lasten diabetes (T1) |
2009-12-02 |
|
Hyvä kysyjä,
Olen varmaan ilmaissut asiani huonosti, jos tuollainen käsitys on päässyt syntymään. Insuliinin annoksia lisättäessä tulee kyllä aina muistaa painonnousun vaara, mutta runsaasti liikkuvalla ja kasvavalla urheilijanuorella vaara lihomisesta on varsin pieni.
Kannustan edelleen jatkamaan valitsemallanne linjalla. Periaatteessa on mahdollista vähentää insuliinin määrää liikuntaan suhtautuen tai lisätä liikunnan yhteydessä välipaloja. Jälkimmäinen tapa näyttää joissakin tutkimuksissa johtavan parempaan tasapainoon ja on siten ehkä suositeltava. Tutkimuksia asiasta ei juuri ole tarjolla, mutta kokemus viittaa tuohon suuntaan.
Urheilun ja insuliinin yhteensovittaminen on useimmiten jonkin verran haastavaa. Nuoret onnistuvat kuitenkin asiassa yleensä varsin hyvin – joko täysin itsenäisesti tai vanhempiensa ja muiden läheisten avulla. Lihomisen vaara tulee ehkä useimmiten silloin, kun esimerkiksi yllättävä vamma ja sen vuoksi määrätty liikuntatauko estää aktiivista liikuntaa. Urheilijanuoret kyllä yleensä osaavat näissä tilanteissa mukauttaa syömistottumuksensa ja insuliinin käytön muuntuneeseen tilanteeseen.
Ystävällisin terveisin ja aktiivista liikuntaa kannustaen
Ilkka Sipilä
|
Raskaus ja lääkitys
Voiko Lyricaa käyttää raskaana ollessa kun ilmankaan ei tuu toimeen mitä se vaikuttaa sikiöön |
Raskaus |
2009-11-23 |
Hei,
Et kertonut miksi joudut käyttämään Lyrica-lääkettä. Pregabaliini eli Lyrica® on ensijaisesti epilepsialääke, mutta sitä käytetään myös vaikea-asteisen neuropaattisen kivun hoidossa. Lyrica on melko uusi lääke, minkä vuoksi sen raskaudenaikaisesta käytöstä ei ole kovin paljon tietoa. Raskauden alussa käytettynä Lyrica lisää ilmeisesti jonkin verran lapsen epämuodostumavaaraa kuten muutkin epilepsialääkkeet. Raskaana olevilla Lyricaa tulisi käyttää ainoastaan epilepsian hoitoon. Jos Lyricaa on käytetty kroonisen kivun hoidossa, se voidaan vaihtaa ennen raskautta esimerkiksi trisykliseen masennuslääkkeeseen, joka sopii paremmin raskaudenaikaiseen käyttöön. Jos Lyricaa on käytetty raskauden alussa, lapsen rakenteiden huolellinen ultraäänitutkimus olisi tehtävä 20. raskausviikolla.
Epilepsialääkkeitä käytettäessä olisi annettava foolihappoa vähintään 1 mg/vrk jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Lyrican kulkeutumisesta äidinmaitoon ei ole tarkempaa tietoa. Oletetaan että lääkettä kulkeutuu myös äidin maitoon, minkä vuoksi suositellaan lääkkeen ottamista heti imetyskerran lopettamisen jälkeen.
Lyrica sopii myös diabeetikoille, mutta lääke saattaa vaikuttaa jonkin verran verensokeritasoa kohottavasti, jolloin insuliiniannoksia joudutaan nostamaan.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Diabeteksen toteaminen
Olen 59-vuotias normaalipainoinen mies, jolla on ollut vähitellen kohoava paastosokeri (yli 6.5) usean vuoden ajan. Maaliskuussa 2009 f-Gluk saavutti arvon 7.0. Lääkäri määräsi aloitettavaksi Diformin lääkityksen alkuvaiheen T2DM vuoksi. Annos on 1000 mg kaksi kertaa päivässä. Diformin lääkitys on tiputtanut verensokeriarvoja ja nyt syyskuussa mitattuna fS-Gluk oli 5.9. Olen saanut diabetes-hoitajalta glukoosimittarin ja mitannut sillä säännöllisesti. Paastosokerin viimeisimmän kahden kuukauden keskiarvo on 5.5, vaihteluväli 4.4 – 6.3. Diabeteksen toteaminen: "Diabetes on kyseessä, kun paaston jälkeen mitattu verensokeriarvo on toistuvasti 7 mmol/l tai enemmän." Voiko lääkäri todeta minulla olevan diabetes, kun olen jatkuvalla Diformin lääkityksellä ja sen seurauksena verensokeri on nykyään kontrollissa eikä voi saavuttaa arvoa 7.0? Ei kai minun ole järkevää lopettaa lääkitystä vain sen takia, että saisin korkean verensokeriarvon diabeteksen toteamista varten? Tällä on taloudellista merkitystä lääkkeestä saatavan Kela-korvauksen vuoksi.
|
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-11-17 |
Hei !
Tämä on erinomainen kysymys jolla on merkitystä lääkekorvattavuuden kannalta.
Periaatteessa diabetesdiagnoosi edellyttää että verensokeri on toistetusti (käytännössä ainakin kahdesti) 7.0 mmol/ tai kokreampi ilman hoitoa. KELA myös edellyttää että tilanne olisi tämän kaltainen ennen kuin myönnetään lääkekorvauksia. Onko niin, että arvosi on ollut ainoastaan kerran koholla ?
Mikäli näin on, niin pelkään kyllä että KELA ei lähde korvaamaan diabeteslääkkeet 100 %:sti. Keskustele vielä lääkärisi kanssa tästä ja miten hän ajatteli menetellä sen niin sanotun B-lausunnon kanssa mitä tarvitset.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Metformiini ja imetys?
Mitkä on suositukset Diformin retard lääkkeen käytöstä ja imetyksestä? Imetän 1v 3 kk poikaani öisin ja joskus päivällä. Paastoarvot olleet 12-14, joten lääkitys oli aloitettava. Mitä mieltä olet? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-17 |
Hyvä kysyjä,
Metformiini on lääkeaine, jota Diformin retard –lääkkeessä on. Metformiini erittyy rintamaitoon ja voi aiheuttaa lapselle haittavaikutuksia. Metformiinilääkitystä käytettäessä ei suositella imettämistä. Tässä tapauksessa on varmaan viisasta käyttää lääkitystä ja vierottaa täysin imettämisestä. 1 v 3 kk ikäinen lapsi ei enää hyödy puhtaasti ravitsemuksellisesti rintamaidosta, joten tuskin kannattaa harkita vaihtoehtoista äidin diabeteksen hoitoa, joka olisi insuliini. Insuliinihoito ei aseta esteitä imettämiselle, mutta sen aloittaminen tuntuisi tässä tapauksessa turhan hankalalta ratkaisulta.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Diformiini 500 mg
Hei, olin verensokeri kokeissa paasto 8.1 ja pitkäsokeri 6.3, lääkäri määräsi minulle Diformin tabletteja 1tabl illalla 1-2 viikoa ja sen jälkeen 1 tabl aamulla ja illalla Kysymys: Kuinka pitkään pitää lääkettä syödä että paastoverensokri normalisoituu, olen nyt syönyt viikon eikä paastosokeri ole yhtään laskenut kotimittarilla mitattuna, miten diformiinia kuulu ottaa koska aamulla on niin kaamea olo jos annostus lisätään 2 tablettiin niin kuinka kaamea olo mahtaa ollakkaan? ennen lääkitystä minulla oli oikein hyvä olo nyt en jaksa tehdä mitään olen 181cm pitkä ja painan 78kg onkohan tämä oikea lääkitys. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-17 |
Hei !
Pitkäsokerisi on erinomainen eli 6.3 % - paastosokerisi taas hiukan koholla. Tuo koholla oleva aamusokeri johtuu pääasiassa siitä, että maksasi tuottaa liikaa sokeria yön aikana. Metformiini vaikuttaa tähän asiaan ja illalla/ennen nukkumaan menoa otettu tabletti on yleensä hyvä vaihtoehto. Koska pääasiallinen sokeriongelmasi on koholla olevat paastoarvot, olisin mieluummin ehdottanut että ottaisit 2 tablettia metformiinia illalla.
Metformiini on pääsääntöisesti ensisijainen lääkitys tyypin 2 diabeteksessa, joten se on yleensä se nk aloituslääkitys. Monelle tulee kuitenkin sivuvaikutuksia lääkkeestä jolloin tulisi pohtia muita vaihtoehtoja.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Tyttäreni mahdollisesta diabeteksesta?
Hei! Tyttärelläni (14-vuotta) käy vessassa useasti päivässä, hän on myös janoinen sekä väsynyt, kun syö jotain jossa on paljon sokeria tai ei ole syönyt vähään aikaan. Voiko oireet liittyä diabetekseen? Joskus esiintyy myös sellaista, että kun syö jotain tosi sokerista tuntuu tosi huonolota eli heittää päässä, menee sitten ajan kanssa ohi. Voiko olla myös diabeteksen oire? On myös se, että kun syö tulee kuuma, mutta kun ei ole syönyt on vilu. Muussa yhteädessä tulleilla sairaala käynneillä on mitattu veren sokereita ja kaikilla kerroilla arvot ovat olleet hyviä,mutta voiko silti oireet liittyä diabetekseen? |
Lasten diabetes (T1) |
2009-11-17 |
Hyvä kysyjä,
Monet ihmiset ja ehkä erityisesti teini-ikäiset kokevat erilaisia oireita ravitsemustilaansa liittyen. Tyypillistä on väsähtäminen heti ruokailun jälkeen – jotkut joutuvat ottamaan melko säännöllisesti ruokalevonkin. Pitkä syömättömyys taas voi aiheuttaa verensokerin laskua myös ei-diabeetikolla ja myös siihen voi liittyä erilaisia oireita kuten väsymistä, ärtymistä tai joillakin kiihtymistä. 14-vuotiaan keho saattaa olla hyvinkin herkkä reagoimaan ravitsemustilanteelle. Kun verensokeri on mitattu ilmeisesti useaan kertaan, on hyvin epätodennäköistä, että diabetes olisi näiden oireiden aiheuttajana. Tiheä vessassa käyminen voi johtua myös siitä, että virtsaputken seudussa on ärsytystä tai tulehdusta. Jos diabetes aiheuttaa tihetä vessakäynnit, ovat myös virtsamäärät selvästi suuria ja nesteen menetyksestä seuraa jano ja runsas juominen.
Jos nuoren juominen ja virtsamäärät lisääntyvät, kannattaa ehkä vielä käydä mittauttamassa verensokeri. Samalla voisi tutkia myös pitkäaikaisverensokerin eli HbA1c:n.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Korkea paastosokeriarvo?
Hei! Minulla mitattiin työhöntulotarkastuksen yhteydessä verensokeri, joka oli 6,9. Olin ollut syömättä 12 tuntia, enkä ollut syönyt mitään herkkuja tms. edellisinäkään päivinä. Lääkäri oli sitä mieltä, että mittaus tulisi uusia vasta puolen vuoden kuluttua. Itseäni asia kuitenkin hieman vaivaa. Olen 30-vuotias, 174 cm pitkä ja painan noin 50kg. Syön terveellisesti ja liikun päivittäin. Onko mitään mitä voisin tehdä alentaakseni tuota arvoa? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-11-17 |
Hei
Sinulla on ns. kohonnut paastosokeri. Diabetesraja on 7.0 tai yli ja normaalin verensokerin raja on alle 6.1.
Olet normaalipainoinen ja liikut ja syöt terveellisesti. Ne ovat keinot, joilla tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Ihan pihalla
Työpaikkalääkäri lähetti sokerirasituskokeeseen valitettuani väsymystä ym. epämääräisiä oireita.Ikäni on 47v, olen nainen, en liiku paljoakaan, painoindeksi n. 35 - kaikki muut veriarvot ok. Tulos kokeesta : aamulla paaston (12h) jälkeen 5,6 ja 2h kuluttua sokeriliemen juonnista 4,7. Lääkäri ei oikein kommentoinut arvoja mitenkään. Mitähän ne voisivat merkitä ? Kiitos vastauksesta. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-11-17 |
Hei
Sokerirasituskokeesi tulokset ovat ihan normaalit. Paastoglukoosin normaaliraja on alle 6.1 ja 2 tunnin arvon alle 7.8.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Kuinka kootaan kokopäivän diabeetikon ateriakokonaisuus?
Liityin 13 viikon painonpudotusohjelmaan innostuneena. Kuvittelin riemulla saavani uutta piristystä jo meneillään olevaan "läskisotaan". Eilen tämä alkoi ja tänään jatkuu, mutta eilen sain vain PIZZA-OHJEEN josta olisin esittänyt monta kysymystä mutta infoon meni jne. En saanut mitään valoa asiaan. Minä kun ymmärsin ,että jokapäivä Te lähetätte myös koko päivän jutun siitä kuinka kokoan ruokakokonaisuuden,siis: AAMUPALAN, LOUNAAN, PÄIVÄKAFFEEN,PÄIVÄLLISEN JA MAHDOLLISET VÄLIPALAT. Tarvitsen apua ja uusia raikkaita ohjeistuksia nimenomaan ravintopuolelle. Diabetes 2 minulla on, lääkkeet, liikunta ja RUOKAVALIO kuuluvat jokaiseen päivääni. Aamusokerit ovat korkeat ja hoitohenkilöstössä suunnittelevat mahdolliselle insuliinille siirtymistä. Olisin vielä viime toiminani yrittänyt ravinnon tarkistusta. Siksi liityin ohjelmaanne, uskoen vielä löytyvän jotakin uutta jota en ole osannut huomioida. Ymmärsin, että päivittäin edetään ja jokapäivä Te lähetätte myös ruokailuohjeet kyseiselle päivälle??? Tiedotteessanne olisi muuten hyvä jos siinä voisi jotenkin pisteyttää esim.kuinka paljon erilaiset liikunnan muodot kuluttavat kaloreita yms. Käyn allasjumpassa, vyö-eli allasjuoksussa, uimassa. |
Ruoka ja ruokavalio |
2009-11-17 |
Hei
Novon 13 viikon painonhallintakurssi tähtää pysyvään elintapamuutokseen ja etenee hitaasti eli 13 viikon ajan.
Päivittäin saatte meiltä postia, joka antaa syvempää tietoa jostain tietystä painonhallintaan liittyvästä aiheesta. Mukana on useimmiten myös joku ruokaohje.
1.kerralla mukana oli pizza-ohje, jonka mukaan tehdyssä pizzassa ei ole lainkaan niin paljon energiaa kuin tavallisissa eines-, pizzataksien tai ravintoloitten pizzoissa. Pääajatuksena on se, että pizzaakin saa syödä, jos sitä syö vähän tai sen tekee kevyeksi.
Hyvässä painonhallintaohjelmassa sallitaan nautinto ja herkuttelukin.
Jos teillä on todettu äskettäin aikuistyypin diabetes, on painonpudotus nyt järkevin hoitomuoto, mikäli ette halua lääkitystä.
Laihdutuksessa ovat tärkeitä seuraavat asiat:
- Syökää säännöllisesti, 3 ateriaa ja muutama pikku välipala
- Syökää jokaisella aterialla paljon kasviksia, juureksia , vihanneksia ja välipaloina hedelmä tai marjoja
- Syökää kuitupitoisia viljatuotteita kohtuullisesti
- Välttäkää valkoisia viljatuotteita ja sokeroituja tuotteita sekä makeisia
- Karttakaa eläinrasvaa, joka on piilossa. Kalan rasva on laadultaan hyvää.
- Leivälle laittakaa ohuelti kevytmargariinia ja ruokiin hiukan ruokaöljyä
- Käyttäkää rasvattomia maitovalmisteita ja kevyitä leikkeleitä
- Liikkukaa joka päivä vähintään puoli tuntia niin, että tulee hiki tai hengästytte
Päivittäin ruokavalionne voisi olla esim. seuraavanlainen:
Aamupala: 2 dl veteen keitettyä puuroa ja sokeritonta mehukeittoa tai rasvatonta maitoa
tai 2 palaa täysjyväleipää, joilla on kevytmargariinia ja kinkkua tai kalkkunaa ja runsaasti kasviksia
kahvia ja teetä vapaasti
Välipala: hedelmä
Lounas: ½ lautasellista salaattia raastetta tai keitettyjä kasviksia, ¼ lautasesta liha-, kana- tai kalaruokaa ja 2 perunaa tai vajaa 2 dl muussia, tummaa riisiä tai pastaa
tai
2 dl laatikkoruokaa ja ½ lautasta kasvista
tai
lautasellinen ruokaa, jossa on puoliksi kasvista
Lisäksi pala tummaa leipää ja lasi rasvatonta maitoa
tai
aterian voi korvata myös 2 täysjyväleivällä , joilla margariinia ja leikkeleet ja vihannekset, lasi maitoa ja hedelmä
Välipala: kahvia ja ohut pullapala
Päivällinen: lautasellinen kasviskeittoa tai salaattia, pala leipää ja lasi maitoa
Iltapala: teetä, pala leipää, jolla margariini ja leikkele sekä kasvikset ja hedelmä
Oikein hyvää syksyä ja onnea laihtumiseen!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Poikeava virtsan haju?
Olen tyypin1 diabeetikko. Minulla on 9kk ikäinen poika, jota vielä imetän. Minua kummastuttaa hänen virtsassaan esiintyvä makean imelä haju, jota on aina välillä. Mistähän se saattaa johtua? Vaikuttaako minun diabeteksesni asiaan. Epäilen välillä että onko hänelläkin korkeita sokereita. |
Tyypin 1 diabetes |
2009-11-17 |
Hyvä kysyjä,
Lapsen virtsassa on usein hieman imelä haju. Pienen lapsen ja vielä 9 kk:n ikäisenkin munuaiset ovat vielä epäkypsät ja virtsaan suodattuu aineita, joita isommalla lapsella munuaiset keräävät talteen. Varmaan diabeetikon rintamaidossa voi olla ajoittain glukoosipitoisuus hieman koholla, jos verensokerikin pitoisuus on sillä hetkellä normaalia suurempi. Tuskin tuo glukoosin määrä on kuitenkaan tähän imelään hajuun osallisena. En lähtisi ensisijaisesti epäilemään mitään lapsen sokeriaineenvaihdunnan häiriötäkään nimittämään tämän hajun aiheuttajaksi. Ketoaineet voivat aiheuttaa hajua, mutta haju ei ole diabeteksen ensimmäisiä oireita.
Jos epäilet lapsella olevan korkeita glukoosiarvoja, voit varmasti mitata lapsen glukoosipitoisuuden omalla mittarillasi. Alle vuoden ikäisellä lapsella diabetes voi ilmetä hyvin nopeasti ja salakavalasti. Kun diabeetikon lapsella on keskimääräistä suurempi riski sairastua diabetekseen, on aihetta mitata glukoosi herkästi. Jos glukoosi on normaali, on suuri huoli häipynyt. Jos glukoosi on koholla, on aihetta ottaa yhteyttä sairaalaan. Myös pienen lapsen diabeteksen tärkeimmät oireet ovat runsas virtsaaminen ja suuri nesteen tarve. Jos näitä oireita on, pitää myös glukoosia seurata.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Insuliinin säilyvyys?
Olemme tammikuussa lähdössä Hawaijille neljäksi kuukaudeksi kieltä oppimaan. Lentomatka on pitkä ja mukaan tarvitsee aimo määrän kyniä. Frio Finland myy kylmägeelipussukoita. Onko se riittävän viileä matkan ajaksi, koska insuliini tarvitsee jääkaappilämpötilan, ja tämä pussukka viilenee vain 18-26 asteeseen? |
Tyypin 1 diabetes |
2009-11-17 |
Hei
Insuliinit voivat olla maksimissaan 24 tuntia huoneenlämmössä ja sen jälkeen ne voi laittaa vielä takaisin jääkaappiin. Esim. Frio-säilytyspussit auttavat insuliinin säilyttämisessä lentomatkan aikana, mutta 4 kuukauden matkalle olisi hyvä saada insuliinit jääkaappilämpötilaan.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
2 tyypin diabetes
Olen kovin huolestunut kun mulla on jatkuvia väsymyksentunteina, heikkoa oloa,olen ylipainoinen 46v nainen etelästä.Mielestäni mun suvussani ei esiinny diabetestä.En ole ainakaan tietoinen siitä.Mutta eikö riski ole suurempi jos on ylipainoa paljon?Itse en liiku kovin paljon.Koska on kovia kipuja ollut todella jaloissani monta vuotta.Niin muut oireet ovat vielä kamala jano.Vaikka juonkin nestettä nyt tavallista enemmän.Koska aina janottaa.Mulla on verenpaine lääkitys kolme kertaa vuorokaudessa.En jaksa muuta kuin nukkua vaan.Yöt nukun ihan hyvin.Ei ole ongelmia siinä ollenkaan.Suutani kuivaa todella kovasti.Siksi joudun kostuttamaan sitä jatkuvasti.Nytkin janottaa kamalasti eikä ole vettä lähellä tässä.Kerro mikä mulla voisi olla? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-17 |
Hei
Väsymyksentunne ja jano voivat olla diabeteksen oireita.Ylipaino lisää myös diabetesriskiä.
Sinun kannattaa oireidesi takia kääntyä lääkärin puoleen. Diabetes selviää paastoverensokerin mittauksella.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Uusi lääke?
Olenko kuullut oikein ? On uusi diabeteslääke joka vaikuttaisi suolistossa. Käytän itse Metforemia 1500 mg iltaisin ja Januvian aamulla. Pärjään, mutta suoliston toiminta on hidasta ja näläntunne on hallitsematon,toisin sanoen voisin syödä "aina". Itsekurilla saan sokerit pysymään kohdallaan. Pitkäaikaissokeri oli keväällä 6,2. Jos kuitenkin tämä ihmelääke on totta,haluaisin sitä kokeilla. Pitääkö olla erikoislääkärin potilas,vai onnistuisiko terveyskeskuksessa tällainen hoito? Saisinko tätäkautta asiaan valaistusta? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-16 |
Hei !
Olettaisin että tarkoitat nimenomaan sitagliptiini (Januvia) tyyppisiä lääkkeitä. Nämä lääkkeethän lisäävät suolistohormonien (pääasiassa GLP-1:n) pitoisuutta elimistössä.
Pistettävässä muodossa on myös lääkkeeitä, jotka nostavat suolistohormonien pitoisuutta ja samalla vaikuttavat edullisesti painoon.
Mielestäni käyttämäsi lääkeyhdistelmä on nykyaikainen ja sopiva sellainen - ja onhan sokeritasapainosi erinomainen !
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Iltainsuliinin aikako?
Minulla on ollut metformiinilääkitys n. runsaan vuoden ajan (4 x 500 mg tällä hetkellä ja otan sen illalla) ja se on pitänyt aamusokerini kurissa ja pitkäaikaissokerinikin oli viimeksi 5.9, mutta nyt ihan pienen ajan sisällä on jatkuvasti aamusokerini olleet kuuden päälle ja tänään oli peräti 7.0 ja syömiset eivät kyllä noihin arvoihin ole vaikuttaneet, sen päivän syömiset olivat, hyvä jos 100 g hiilareita ja painokin alkaa jo tuosta vähästä syömisestä tippua liikaa, aamulla painoin 51,5 kg, 52kg olenkin jo pidemmän ajan painanut. Lihavuudesta ei diabetekseni johdu(viimeisen raskauden aikana sokerit olivat kohollaan, siitä on jo 26 vuotta aikaa) koska en ole koskaan ollut ylipainoinen, rasva-arvot ovat myös kohdallaan. Sen olen huomannut, että stressi nostaa noita aamusokereita ja nyt olen ollut sellaisia tilanteita, että hermostumisella on ehkä ollut asiansa, voi olla, että siitä taas laskevat, mutta kuinka kauan voin "katsella" noita korkeita aamulukemia, ruokailun avulla muuta arvot saan pysymään jonkinlaisessa kurissa, mutta pielipiteenne tästä asiasta haluaisin kuulla... kiitos? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-16 |
Hei !
Sinulla on pitkänsokerin valossa erinomainen sokeritasapaino eli sehän oli 5.9 %. Ongelmasi oli siis lievästi koholla olevat aamusokerit.
Verensokeri reagoi moneen asiaan - muun muassa stressiin, tulehduksiin jne. Mainitsit, että sinulla on ollut enemmän stressiä, joka siis saattaa selittää tämän asian. Onko mitään tulehduksia / flunssia ollut ? Tämä voi olla toinen käypä selitys muuttuneelle tilanteelle. Oletan, että sokeriarvosi päivän aikaan ovat kunnossa - muutenhan se HbA1c ei olisi noin hieno - jolloin voit kyllä seurata tätä "kauneusvirhettä.
Mikäli tilanne ei korjaannu 4 viikossa, niin sinun kannattaa lääkärisi/diabeteshoitajasi kanssa pohtia muita mahdollisia taustalla olevia tekijöitä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Insuliinin annostus
Olen sairastanut 2-tyypin diabetesta n. 1 vuoden. Lääkityksenä tabletti aamulla 1000g,illalla 2x 1000g sekä pistän Lantusta 62 yks. Liikunta on jäänyt minimiin (ennen urheilin koko ikäni mutta nyt joku psyyken tuuppari)kait siitä kun sairastuin siitä huolimatta.Painan 105 kg pituus 171 cm olen lihaksikas. Nykyään syön ehkä hieman isoja annoksia mutta muuten ohjeiden ja terveystietojen mukaan.Kaksi pääateriaa päivässä, ei iltapalaa (teen istumatyötä) Aamusokeri oli ennen Lantuksella pitkän aikaa 5.7-6.7 välillä sitten alkoi kohoilla Lantusta meni 60 yks.Nyt alkanut kohoilla 6.4-7.4 välilläja Lantusta olen korottanut 62 yksikköön mutta ei tunnu aivan vielä riittävän, 64 yks ehkä lähempänä oikeaa.Onko tautini pahentuminen "todellakin "hälyyttävää vai onko kaikki vielä suht.ok?Yritän aloittaa liikunnan jos se auttaisi.Kuinka paljon todellisuudessa on 64 yksikköä (vertaus johonkin)Olen vähän hukassa tässä jutussa.
|
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-16 |
Hei
Sinulla on siis todettu tyypin 2 diabetes noin vuosi sitten ja hoitomuotona käytät insuliinia yhdistettynä ilmeisesti metformiiniin. Tämä on varsin yleinen hoitokäytäntö maassamme.
Mainitsemasi sokeriarvot ovat kohtuullisen hyvät, toki myös aterianjälkeiset arvot ja nk pitkäsokeri (HbA1c) ovat kokonaistilanteen arvioinnin kannalta tärkeät. Niistä minulla ei nyt ole tietoa.
Liikapaino on monelle diabeetikolle ongelma ja ikävä kyllä insuliini on anabolinen hormoni ja stimuloi myös jnkv ruokahalua. Mikäli tuntuu siltä, että tämä on ongelma, keskustele lääkärisi kanssa asiasta koska kaikki pitkävaikutteiset insuliinit eivät ole identtisiä - toiset ovat enemmän painoneutraaleja kuin toiset.
Insuliiniannos on aina varsin yksilöllinen asia ja korreloi kehon koon kanssa. Käyttämäsi annos noin 60 yksikköä ei ole mitenkään suuri, vaan varsin kohtuullinen. Toiset käyttävät useita satoja yksiköitä vuorokaudessa.
Pieni kohtuullinen painonpudotus todennäköisesti vaikuttaisi sekä sokeriarvoihin että insuliinitarpeeseen, joten siihen kannattaa pyrkiä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Tyypin 2 diabetes
Minulla on 2 tyypin diabetes. lääkitys diformin 500g 2 taplettia aamulla 2taplettia illalla.Aamuisin on sokeri ollut koholla vaikkei illalla olisi syönyt mitään .Olen ottanut ilta-annoksen noin klo 17 ruuan yhteydessä. Pitäisikö lääke ottaa myöhemmin iltaisin vai mikä olisi paras.Sokeri aamulla 7-8 välimailla. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-16 |
Hei !
Tyypillistä tyypin 2 diabetekselle on maksan liiallinen sokerintuotto- ennen kaikkea yön aikana.
Tämä taas vaikuttaa siihen, että aamusokeriarvot ovat koholla. Tämän takia mielestäni kannattaa kokeilla ottaa iltalääkkeet juuri ennen nukkumaanmenoa. Mikäli vatsa kestää sen hyvin, niin voit ottaa lääkkeet jopa ilman samanaikaista ruokailua - mikäli ei onnistu niin pienen kevyen iltapalan kera.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Kolmen pistoksen hoito vs kahden pistoksen hoito?
Isälläni, 79 v., 105 kg on ollut insuliinihoitoinen 2 tyypin diabetes yli kymmenen vuotta. Hänellä on keskivaikea munuaisten vajaatoiminta ja neuropatiakipuja jaloissa. Kotiapu on toteuttanut insuliinihoidon viimeisimmän 2,5 vuoden ajan, koska isälleni on tullut muistiongelmia. Viimeisimmän kolmen viikon aikana aamusokeri on ollut 8,9-16,5, joista alle kymmenen arvoja kolme kertaa. Puolen päivän aikaan vaihtelevasti ennen/jälkeen ateriaa mitatut arvot 7,1-14,7, ilmeisesti riippuen siitä onko isä ehtinyt syödä ennen kuin kotiapu tulee. Iltaisin klo 17:n aikaan mitatut sokeriarvot 6,6-18,1, enimmäkseen yli 10. Insuliinina pelkästään Novomix, aamulla 56 yks, päivällä useimmiten vasta 0,5-1 tuntia aterian jälkeen 28 yks ja illalla 46 yks (joka nostettu näiden mittausten jälkeen 50:een yks). Keväällä mitattu pitkä sokeri on ollut 8,2. Kevään jälkeen ei pitkää sokeria ei ole mitattu. Isän verensokereilla on ollut taipumusta nousta, vain omaisten pyynnöstä on insuliinimääriä nostettu. Vaikuttaa siltä, että kun insuliiniannosta nostetaan, niin vähän aikaa tilanne on hyvä ja sitten sokeriarvot nousevat jonkin ajan kuluttua. Ne ikään kuin ottavat hajurakoa insuliinista. Mainittakoon vielä, että vielä viime vuoden lopulla insuliinia meni vähän yli 200 yks vuorokaudessa, mutta isä oli sairaalassa vuodenvaihteen yli ja annokset putosivat sairaalassa ollen vähimmillään 68 yks/vrk. Nykyisin siis 132 yks/vrk. Nyt on suunnitelmissa lähteä pistämään kahdesti vuorokaudessa, aamuin 56 yks ja illoin 50 yks. Näin on kotisairaanhoitaja ilmoittanut. Vastustin tätä. Sairaanhoitaja perusteli asiaa siten, että ”lääkäri on sen näin ajatellut”. Minusta tämä yhtälö ei ole hyvä. Maalaisjärjen mukaan verensokerit nousevat. Tällä tavoinhan jäisi 28 yks pistämättä. Isäni syö käytännöllisesti katsoen yhtä paljon yöllä ja päivällä. Nyt minua mietityttää se, että voidaanko kahden pistoksen hoidolla saavuttaa edes nykyinen hoidon taso sikäli mikäli aamu- ja ilta-annoksia sitten ajan kanssa nostetaan? Kuinka pian uusi annostus näin ollen olisi kohdallaan? Voidaanko päiväannos 28 yks jättää yhtäkkiä pois ja mikä vaikutus sillä olisi? Asun eri paikkakunnalla, joten minun on vaikea seurata verensokeriarvoja koko ajan. Noin kolmen viikon välein pääsen "tutkimaan" mittaustuloksia.
|
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-16 |
Hei !
Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellista - ennenkaikkea ikäihmisillä, jotka ovat pitkälti riippuvaisia ulkopuolisesta avusta.
Myös epäsäännölliset ruokailutavat vaikuttavat tähän suuresti. Mikäli ruokailutottumukset ovat näinkin epäsäännölliset, niin on äärimmäisen haasteellista päästä hyviin hoitotuloksiin.
Isäsi sokeritasapaino oli tyydyttävä silloin kun sitä mitattiin edellisen kerran (8.2%). Varsinaiseen kysymykseesi minun on hankala vastata, mutta pitkälti olen kanssasi samaa mieltä, eli useimmiten kolmella pistoksella sekoiteinsuliinia saavutetaan parempi tasapaino kuin kahdella. Onko mahdollista, että suunnitelmissa on vaihtaa insuliinilaatua? Se saattaa taas muuttaa tilannetta.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Diabetes ja sikainfluenssarokote
Hei! Kysyisin tarviiko ottaa sikainfulenssa rokotetta jos on vaan 1tyypin diabetes ja eikä muita lisä sairauksia ole. Olen netti ja ystävien kautta kuulu et se rokote on itse vaarlinen kun koko sikainfulenssa ja hermosto jotain vaurioita. minusta tuntuu et tää on rahastus hommaa et lääke firma saa rahaa ja hyötyy ja itse rokotuksessa on elohopeaa ja muuta aineita. |
Tyypin 1 diabetes |
2009-11-09 |
Hei
Rokotuksesta ei ole tiedossa mitään sellaista asiallista tietoa, joka aiheuttaisi epäilyä sen turvallisuudesta. Maailmassa jo varsin mittavat määrät väestöä ovat saaneet rokotteen, eikä lääkeviranomaisten jatkuvaan seurantatiedostoon ole tullut mitään yllättäviä, tai huolestuttavia tietoja . Koska sikainflunssa on sekä varsin tarttuva että siihen liittyy kuolleisuutta, ei vain riskiryhmillä, vaan myös perusterveillä ihmisillä, suositetaan rokotetta. Tarkoitushan on tarjota rokotetta koko väestön suojaksi, ns riskiryhmäläiset vain saavat rokotteen aiemmin kuin muut. Tarjolla on siis ilmainen, turvallinen suoja tautia kohtaan, joka voi aiheuttaa hankalan tulehdustilan ja jopa äkillisen kuoleman. Jokainen toki itse päättää, ottaako rokotteen.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Jäiset jalat
Olen 59-vuotias ja sairastanut diabetesta 49 v. Jalkani ovat aina olleet lämpimät, mutta viime vuosien aikana ne ovat muuttuneet paleleviksi ja jäisiksi, kun käyn esim. marketeissa, joissa kylmät lattiat. Lisäksi nyt muutin asuntoon, jossa jalkani jatkuvasti tuntuvat jäisiltä ja veto käy niihin. Kylmyys ulottuu jalkapohjista reisien takaosiin ja pakaroihin asti. Monet villasukat jaloissa eivät auta, vaan veto käy lävitse. Verenkierron huonontuminen, neuropatia? Mikä avuksi? Voiko lattian kylmyys ja veto aiheuttaa pahempia vaurioita? Minulla on insuliinipumppu (HbA1 noin 7,2-7,7). Lääkitys: Carvedilon 25 mg ½ + 1, Amlodipin Hexal ½ x 5 mg, Linatil 2 x 10 mg, Hydrex Semi ½ x 25 mg, kolest.lääkitys Exetrol 10 mg ja Atorvastatin 40 mg, Disperin 100 mg. Olisiko jostain lääkkeestä apua? Kiittäen neuvoista. |
Tyypin 1 diabetes |
2009-11-09 |
Hei
Toki pitkäkestoinen diabetes voi altistaa jalkojen verenkierron häiriöille. Kuitenkaan useimmiten "kylmät jalat" ei ole merkki suurten verisuonirunkojen tukkeutumisesta jaloissa, vaan on yksilöllinen hyvänlaatuinen ominaisuus ja kuvastaa yleensä enemmän pienten ääreisverenkierron suonten supistumisherkkyyttä. Hoitava lääkärisi tai diabeteshoitaja voi tunnustella jalkateristä/nilkoista pulssit eli suonisykkeen. Jos pulssi tuntuu hyvin, kertoo se riittävästä verenkierrosta.
Jalkojen kylmääminen on harvoin neuropatian merkki. Päinvastoin, neuropatiassahan jalkojen tuntoaisti huononee, ja silloin myös kuuman/kylmän aistiminen heikkenee.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Insuliinishokki
Paljonko on verensokeri mikä määritellään insuliinishokiksi? Itse saan tuntemuksia alle 2,5 mmol. 28 vuoden aikana on aina puhuttu ihanteellisesta verensokerista (3-7 mmol). |
Tyypin 1 diabetes |
2009-11-09 |
Hei
Lähinnä insuliinishokilla tarkoitetaan sellaista matalaa verensokeria, jolla diabeetikon toimintakyky merkittävästi heikkenee, ja ilmenee jonkinasteista tajunnan tason alenemista, kouristelua jne. Insuliinishokkiin johtava verensokeritaso on hyvin yksilöllinen, kuitenkin yleensä shokkitilassa verensokeri on luokkaa 2.5 mmol/l tai alle. Elimistöhän käynnistää vastareaktioita shokissa, jotka vapauttavat elimistön varastoista sokeria, ja siksi verensokeri mitattuna voi olla korkeampikin heti shokin jälkeen.
Itse en kyllä pitäisi ihanteellisena verensokeri 3mmol/l. Ei-diabeetikon verensokeri ei laske alle tason 3.5 mmol/l.
Mielestäni muutama 3.-5-4.0 mmol/l arvo kuukaudessa on hyväsyttävissä, mutta jos niitä on useammin, tai esiintyy ilman selvää erityistilannetta (alkoholi, poikkeava liikunta, selvästi tavallista vähäisempi ruokailu ) alle 3.5 mmol/l verensokereita, olisi insuliiniannoksia syytä tarkistaa.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Voiko diettidiabetes henkilö luovuttaa verta? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-09 |
Hei
Ruokavaliohoitoinen (dieettidiabetes) ei ole esteenä verenluovutukselle. Todennäköistä on, että lähiaikoina tulee lievennyksiä myös lääkehoitoa käyttävän diabeetikon mahdollisuuksiin luovuttaa verta.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Liian matalat tuloksetko?
Kävin tänään sokerirasituksessa, rv 27+0. Äidilläni DMII vasta todettu, siksi sain lähetteen rasitukseen, vaikka edellinen raskaus oli ongelmaton, BMI tämän raskauden alkaessa alle 24, ja edellisen lapsen syntymäpaino rv38+4 2870g. Paastoarvo oli 4.1, 1h arvo 4.2, ja 2 h arvo ei vielä ollut valmis. Silti napsahti lääkäriltäni lähete äitiyspoliklinikalle. Pohdin nyt, johtuuko tämä vain isosta sf-mitasta (toistuvasti iso, viimeksi 26+1 29cm) vai onko syynä jokin arvon liika mataluus? Vointi oli koko rasituksen ajan hyvä. Terveydenhoitaja, joka soitti kertoakseen lähetteestä, ei osannut vastata kysymykseen. |
Raskaus |
2009-11-09 |
Hei,
Sokerirasitustestisi tulos on täysin normaali, minkä perusteella sinulla ei ole raskausdiabetesta. Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Koska äidilläsi on todettu tyypin 2 diabetes, oli aiheellista tehdä sinulle 2 t:n sokerirasitus. Kohdun suuri koko on todennäköisin syy, miksi sinut lähetettiin äitiyspoliklinikalle vaikka sokerirasitustestin tulos oli normaali. Ei-diabeetikkojen lapsista noin 4% on syntyessään ylisuuria, mikä Suomessa merkitsee ≥4500 g:n syntymäpainoa laskettuna aikana. Vaikka äidin lievästi kohonnut verensokeritaso raskauden aikana on tavallisin syy lapsen ylisuureksi kasvamiselle, on myös olemassa muita syitä. Jos äitiysneuvolassa syntyy epäily kookkaasta lapsesta, on syytä tarkistaa äitiyspoliklinikalla lapsen koko ultraäänitutkimuksella. Ensimmäisen lapsesi syntymäpaino 2870 g 10 päivää ennen laskettua aikaa on oikeastaan selvästi alle keskiarvon. Useimmiten seuraava lapsi on vain hieman kookkaampi syntyessään, mutta poikkeuksiakin esiintyy. Verensokeriarvosi sokerirasitustestissä eivät ole liian matalia eivätkä siten ole aihe äitiyspoliklinikalle lähettämiselle.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Paastoverensokerin laskeminen
Hei, jäin kiinni 1h:n arvolla verensokerirasitustestissä, ja olen nyt seuraillut kotona verenarvoja ja eri ruoka-aineiden vaikutusta niihin. Aterianjälkeiset arvot ovat useinmiten alle raja-arvon mutta aamun paastoarvo lähes aina yli. Miten tähän pystyisi kotikonstein vaikuttamaan? Paaston pituus on yleensä vähintään 12h, vaikka yritän syödä illalla pienen kuitu-ja hiilihydraattipitoisen iltapalan (esim. ruisleipäpalasen). En ehdi tekemään aamulla mittausta ja syömään aamupalaa kuin vasta klo 8-9 maissa. Teen iltaisin (noin klo 18-19)reippaan, vähintään tunnin mittaisen vaunukävelylenkin. Pitääkö paastoa saada lyhyemmäksi vai syödä enemmän illalla, vai vähemmän...? |
Raskaus |
2009-11-09 |
Hei
Paastoverensokeriin vaikuttaa toki edellisen päivän/illan liikunta ja ruokailut, mutta koholla oleva paastoverensokeri on merkki diabeteksesta (arvot yli 7.0) tai sen esiasteesta (arvot 6.1-6.9).
Paastoglukoosia voi kotikonstein yrittää laskea pudottamalla painoa (jos on ylipainoa), lisäämällä liikuntaa ja kokonaisvaltaisesti kiinnittämällä huomiota ruokavalion laatuun.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä, vastaan niihin mielelläni. Jäin esim. miettimään, oletko raskaana, koska sinulta on sokerirasituskokeessa mitattu 1 tunnin arvo?
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Onko minulla tyypin II diabetes?
Olen 27 vuotias mies, vajaa yhdeksänkymmentä kiloa ja 178 cm pitkä. Olen viime aikoina alkanut huomaamaan diabeteksen kaltaisia oireita. Syöminen aiheuttaa tajuttomuutta vastaavan tilan, tai ainakin hyvin sekavan unimaisen olotilan. Tähän tilaan liittyy sydämän tykytystä, vapinaa ja hikoilua. Virtsaamisen tarve lisääntynyt merkittävästi, samoin janon tunne. Toisinaan tuntuu hiukan humalaiselta ja puhe tuntuu sammaltavan, vaikka olen selvinpäin. Nämä oireet ovat ilmenneet ja voimistuneet kuukauden aikana ja tuntuu todella siltä, että elimistössäni on jotain todella pahasti vialla. Olen mitannut sokeriarvojani ja ne liikkuvat viiden ja reilun kuuden välillä. Sairastan masennusta ja lääkityksenä on Sertralin ( Sertralin noin puoli vuotta, masennusta sairastanut reilu 6 vuotta ), mutta en koe millään tapaa että nämä olisivat mitään masennuksen oireita. Elämän tapani eivät ole erityisen terveellisiä olleet tähän mennessä ja alkoholiakin kuluu riskirajalla.
|
Tyypin 2 diabetes |
2009-11-09 |
Hei
Osa kuvaamistasi oireista (syömisen jälkeinen väsymystila, janon tunne ja lisääntynyt virtsaamisen tarve) voivat olla merkkeinä diabeteksesta. Diabeteksessa veren sokeriarvot ovat koholla (paastosokeri yli 7.0 ja noin 2 tuntia aterian jälkeen yli 11.0). Jos olet mitannut lukemia 5-6 välillä, oireesi eivät ilmeisesti johdu diabeteksesta. Sinun kannattaa joka tapauksessa kääntyä lääkärin puoleen oireittesi johdosta.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Levemir ja raskaus
Onko edelleenkään tutkittua tietoa Levemirin käytöstä raskauden aikana? Hoitava lääkärini oli sitä mieltä, että pitää siirtyä takaisin Protaphaneen. Mielelläni en tähän ryhtyisi, sillä hoitotasapaino on parantunut merkittävästi Levemirin aikana. Verensokeri pysyy tasaisempana, eikä hypoja esiinny juurikaan. Myös korkeat sokerit ovat nykyään 15 luokkaa kun Protalla ne oli 25... Miten voi sanoa, että huono hoitotasapaino + Protaphane on parempi kuin huomattavasti parempi tasapaino + Levemir? Miten Levemiristä on haittaa sikiölle? Eikö kyseessä ole yksi todennäköisyys vastaan toinen? Kuinka suositeltavaa ylipäänsä on muuttaa insuliinihoitoa juuri ennen raskautta tai raskauden jo alettua? Eikö kuukaudet ennen raskautta ja ensimmäinen trimesteri ole kaikkein tärkeimmät hyvän hoitotasapainon ja vauvan hyvinvoinnin kannalta? Miten silloin voidaan tehdä näin suuria muutoksia hoidon suhteen, kun jo etukäteen tiedetään siinä käyvän huonosti... Kiitos vastauksesta, toivottavasti ymmärrätte huoleni :) |
Raskaus |
2009-11-09 |
Hei,
Levemirin (insuliinianalogi detemir) raskaudenaikaisesta käytöstä ei edelleenkään ole tutkimukseen perustuvaa tietoa. Parhaillaan on menossa laaja kansainvälinen monikeskustutkimus, jossa Levemiriä verrataan NPH-insuliinin käyttöön raskaana olevilla. Myös Suomesta on diabeetikkoja mukana tässä tutkimuksessa. Tuloksia tutkimuksesta saadaan kuitenkin vasta 2011. Joitakin pieniä potilassarjoja Levemirin käytöstä raskaana olevilla on julkaistu, niissä ei ole raportoitu negatiivisia vaikutuksia äideissä tai lapsissa. Kroatiasta raportoitiin äskettäin 14 tyypin1 diabeetikon raskautta, jossa oli käytetty Levemiriä koko raskauden ajan. Näillä diabeetikoilla todettiin jonkin verran parempi sokeritasapaino (matalampi HbA1c taso) raskauden lopussa kuin tavanomaista NPH-insuliinia käyttäneillä tyypin 1 diabeetikoilla.
On tärkeää että sokeritasapaino on mahdollisimman hyvä jo ennen raskauden alkamista, koska äidin korkea verensokeritaso alkuraskaudessa voi aiheuttaa lapsessa rakennepoikkeavuuksia (epämuodostumia). Mainitsemasi verensokeriarvot 15-25 mmol/l ovat selvästi korkeita. HbA1c-arvon (”pitkäsokeri”) tulisi olla alle 7.0% ennen raskautta tai aivan raskauden alussa. Epämuodostumariski on silloin vain hieman suurempi kuin ei-diabeetikkojen epämuodostumariski (joka on noin 2%). Sen sijaan, jos äidin HbA1c-arvo on yli 8.0% ensimmäisessä raskauskolmanneksessa, epämuodostumariski on yli 10%. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista päästä suosituksissa mainittuihin tavoitteisiin.
Insuliinihoitoa voidaan hyvin muuttaa raskauden suunnitteluvaiheessa. Usein joudutaankin niin tekemään, jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä hoitotasapaino. Raskauden suunnittelu ja neuvonta tapahtuvat usein sellaisen synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla, jossa seurataan tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen raskauksia. Ehdottaisin, että sinut lähetettäisiin tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalle, missä voidaan myös ottaa kantaa Levemirin käytöstä raskauden aikana.
Yställisin terveisin,
Kari Teramo
|
Pikainsuliini
Edelleenkin tämä sekundaaridiabetes. 34-36 Levemir aamuisin, 6-8 iltaisin + Novorapid tarvittaessa. Kun tämä 4-7.8 välillä taiteilu on kuin norsu istuisi jollassa, pitää esittää seuraava kysymys. Jos on kuvitellut että ennen ruokailua ollut 4:n arvo nousee vain korkeintaan 8:aan ja se kuitenkin on hypännyt 10:een tai jopa 12:a parin tunnin päästä, kannattaako vielä korjailla pikainskalla. Kerran kävi niin illalla että laitoin molempia ja heräsin arvoon 1.2. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-11-02 |
Hei
Jos verensokeri 2 tuntia ateriasta on 12 mmol/l tai yli, korjaisin sitä kyllä NovoRapidilla. Tarvittavan korjausinsuliinin määrä on yksilöllinen, riipuu mm vuorokauden insuliinin kokonaismäärästä, edeltävän noin puolen vrk:n liikunnasta. Perusinsuliiniannoksesi Levemir on noin 40 yks/vrk, NovoRapid kertomasi mukaan tarvittaessa, kuinka paljon sitä keskimäärin kuluu, ei käy ilmi. Jos verensokeri on 10-12 mmol/l 2 tuntia ateriasta, voi sitäkin hyvin korjata esim kahdella yksiköllä pikainsuliinia .
Oleellisempaa kuitenkin on, että jos verensokerisi usein 2 tuntia ateriasta on yli 10, kertoo se, että saisit kyllä aterialla pistää pikainsuliinia enemmän kuin yleensä pistät. Tai jos NovoRapid on tosiaan vain tarvittaessa, ja verensokeri usein aterian jälkeen on yli 8, niin silloin kannattaisi kyllä pistää vaikka vain pienikin määrä NovoRapidia aterian yhteydessä. Jos taas verensokeri on usein valmiiksi koholla jo ennen ateriaa, eli yli 6, ja sitten aterian jälkeen koholla hieman esim 10 luokkaa, voisi Levemir annoksen nosto auttaa.
Kun olet yöllä mennyt hypoglykemiaan, on kokönaisinsuliiniannoksesi ollut liian suuri. Onko kyse siitä, että arvioit korjaus-NovoRapid annoksen liian isoksi vai siitä, että Levemir annoksesi on liian iso silloin, kun saat verensokeriarvosi aterian jälkeen hyvälle tasolle, voi arvioida vain näkemällä laajemmin verensokeriseurantaasi.
Näin yksityiskohtaisia käytännön hoito-ohjeita ei voi eikä ole syytäkään antaa ilman todellista hoitosuhdetta, jossa on laajemmat tiedot käytössä ja ennen kaikkea tuo verensokeriseuranta kunnolla käytössä. Yrität selvästi erinomaisesti pitää diabetes -tasapainosi hyvänä, ja voisit hyötyä esim ravitsemusterapeutin ohjeista, jos hoitopaikkasi kautta on mahdollista saada käynti ravitsemusterapeutille. Myös diabeteshoitaja voisi auttaa, jos ehditte rauhassa yhdessä katsoa verensokeriarvojasi, ja arvioimiasi hiilihydraattimääriä ja pistämiäsi NovoRapid annoksia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Aamunkoittoilmiö
Minulla on outoja tuntemuksia aamuisin ja luulen niiden johtuvan aamunkoittoilmiöstä. Vaikka pistäisin miten paljon Levemiriä iltaisia verensokeri pyrkii nousemaan yli 10 ja kaksinkertaisuu 10 yksiköllä vaikka en söisi mitää tai söisin vain 10hh. Usein verensokeri putoaa rajusti lopulta ja joudun juomaan mehua yms sokerien taltuttamiseksi. Aamunkoittoilmiö on vain pahentunut vuosien saatossa (29vtakana) Lisäksi aamuisin on epämukava olo muutenkin hikoilutta, kädetkin voi hiukan täristä ja syke olla tiheä. Perin outoa. Onko kyse jo kortisolin liikaerityksestä vai liittyisikö sellaiseen tämän tyypiset oireet säännöllisesti aamuisin. Olo normalisoituu täysin parissa kolmessa tunnissa. Koskaan muuloin kun aamupala verensokerin nousu ja lasku ei aiheuta tällaisia oireita. Aamusta esim hengäsyn kävelylenkeilllä huomattavsti ja voimat ovat vähissä myös. THS ja sydän uä norm sekä muutkin perus verikokeet. Natrium arvo on joskus ollut yksikön tai kaksi viiterajan alapuolella. Ghba1C 6-7.5. Verensokeri toimii aina samoin vaikka muuttelen ins. annoksia. Yö matalista ei ole kyse. |
Tyypin 1 diabetes |
2009-11-02 |
Hei
Todennäköisesti kyse on aamunkoittoilmiöstä . Onko sinulle tehty jatkuva verensokerinseuranta eli niin sanottu glukosensorointi, jossa saadaan tieto esim 3 vrk:n ajan jatkuvasti sokeritason vaihtelusta (mittaa kudosvälinesteen sokeria)?
Lähinnä pitäisi miettiä ilta-Levemirin annos ja pistosajankohta sellaiseksi, että annos on riittävä pitämään verensokeri mahdollisimman pitkään aamuyöhön mahdollisimman hyvän matalana, mutta kuitenkin niin, ettei vedetä yön matalinta verensokeritasoa (useimmilla klo 03-05 välillä) liian tiukalle. Sen jälkeen sitten täytyy vain taiteilla aamu-pikainsuliinilla mahdollisimman kohdalleen osuva korjaus.
Mikäli aamunkoittoilmiö on kovin vahva, ja aamuverensokerit ovat hankalan korkeita, on insuliinipumppu yksi hoitovaihtoehto.
Mainitsit, että korkean aamuverensokerin korjaamista seuraa sitten usein(?) hypo. Jos hypo tulee vasta selvästi yli pari tuntia aamun pikainsuliinin pistämisestä, ja toisaalta iltapäivän aterioiden välinen verensokeritaso on tiukan hyvä, auttaisiko aamu-Levemirin annoksen pieni kevennys?
Varsinaisten hoito-ohjeiden antaminen ilman hoitosuhdetta ja ilman että käytössä on tarkemmin verensokeriseurantaa, ei ole mahdollista eikä asiallistakaan. Juttele oman hoitotiimisi kanssa yllä olevista mahdollisuuksista. Glukosensorointi-laitteita on nykyisin laajasti käytössä ainakin sairaaloiden poliklinikoilla, mutta myös monilla terveysasemilla.
Kun kilpirauhasen toimintahäiriötkin on poissuljettu, on hyvin todennäköistä, että huono olosi aamuisin johtuu sekä korkeasta verensokerista että verensokerin vaihtelusta, HbA1C arvosihan on varsin hyvä, eli muuten sinulla on todennäköisesti varsin hyviä verensokeriarvoja (mikäli liian usein toistuvat matalat verensokerit eivät paina HbA1C tasoa näin hyväksi).
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Sokerirasitustestin tulos
Kävin eilen sokerirasitustestissä johon sain lähetteen kahden korkean paastoarvon vuoksi (6,2 ja 6,6). Sukurasitusta diabetekseen on. Paastoarvo oli 6,5, 1 tunnin 9,6 ja 2 tunnin 7,6. Pitkäaikainensokeri testattiin myös mutta sen tulos ei ole vielä valmistunut. Onko minulla lääkitys edessä vai riittääkö seuranta? Omalääkärille olen menossa pitkäaikaissokerituloksen valmistumisen jälkeen. Kiitos vastauksesta etukäteen! |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-11-02 |
Hei !
Sinulla on siis todettu kohonnut paastosokeriarvo – joka ei kuitenkaan ylitä diabetesrajaa (7.0 mmol/l). Kahden tunnin arvo rasituksessa oli myös normaalin rajoissa. Koska sinulla on sukurasitusta sekä hiukan kohonneita paastosokereita kuulut ikävä kyllä riskiryhmään diabeteksen suhteen. Tässä vaiheessa riittää että huolehdit elintavoistasi, eli terveellinen ruokavalio, liikunta ja painonhallinta. Tämä kommentti sillä olettamuksella että nk pitkäsokeri on normaali.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Pitäisikö mennä testeihin?
Hei. Olen 23 vuotias nainen. Minulla on pidemmän aikaa ollut jatkuva jano ja virtsaamisen tarve on hiukan lisääntynyt. Minulla on esiintynyt myös voimakasta voimattomuutta erityisesti aamuisin sekä väsymystä, etenkin raskaan aterian jälkeen (väsymyksen lisäksi saattaa esiintyä huimausta). Isälläni on aikuisiän diabetes ja aprikoin pitäisikö minun mennä testeihin. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-11-02 |
Hei
Jano ja lisääntynyt virtsaamisen tarve voivat olla diabeteksen oireita. Kyllä sinun kannattaa käydä mittauttamassa paastoverensokeri laboratoriossa.
Ysätävllisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Sokerirasitustestin tulos
Hei, olin muutama vuosi sitten sokerirasitustestissä, koska oireina olivat jatkava huono olo, huimaus, tärinä,vapina ym.., ja oloni parani aina kun olin syönyt. Joudun syömään tunnin kahden välein jotta oloni taas paranee. välillä on parempia aikoja ja välillä huonompia, tätä on jatkunut vuosia. silloin sokerirasitustesti näytti 4.7 1h 2.8 2h 4.5.lääkäri antoi diagnoosin hypoglykemia mutta ei mitään jatko tutkimuksia. viime vuonna olin uudelleen testissä raskausviikolla 25 ja testi näytti 4.4 1h 4.6 2h 4.9, olokin oli koko raskauden todella hyvä eikä tuntunut että sokeriarvot olisi heitelleet alas. pitäisikö minun vaatia jatkotutkimuksia, koska oireet vaan jatkuvat, voisiko oireet johtua muusta vaivasta? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-11-02 |
Hei !
Sinulla on ilmeisesti nk reaktiivinen hypoglykemia eli syömisen jälkeen sokeriarvot laskevat. Useimmiten tämä johtuu siitä että elimistö tuottaa turhan paljon insuliinia – seurauksena matala sokeriarvo. Tämä ei ole kovinkaan harvinainen vaiva ja usein tämä on todettavissa diabeetikkojen lähisukulaisilla sekä ylipainoisilla henkilöillä. Hoitamattomaan kilpirauhasen vajaatoimintaan saattaa myös liittyä tämänkaltaisia oireita kuten myös keliakiaan. Mielestäni olisi hyvä sulkea pois edellämainitut vaivat. Muuten hoito on pienet ja tiheät ateriat.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Sikainfluenssarokote
Tytölläni 16v kohta 17v d1, joka todettiin 2006. Koulussa oli jaettu kaikille lukiolaisille kysely, kuka ottaa rokotteen.Monikaan ei aikonut ottaa ja mekin satuimme katsomaan televisiosta ohjelman, jossa rokote oli aiheuttanut hermostosairauden....ja nyt pelottaa....ottaako rokote? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-15 |
Hei
Sikainfluenssa-rokote on pitkälle samantyyppinen kuin vuosia käytössä olleet kausi-influenssarokotteet, jotka ovat laajassa käytössä olleet turvallisia. Kun uusi lääkevalmiste tulee markkinoille, ja kun lääkettä sitten käytetään, raportoidaan ennen käyttöönottoa tutkimuskäytössä todetut haittavaikutukset, ja haittavaikutus-tiedostoja päivitetään jatkuvasti (Euroopassa yhteinen valvova lääkevirasto EMEA). Tiedetään, että sikainfluenssa-rokotteella esiintyvän jonkin verran enemmän rokotuskohdan ohimenevää paikallisreaktiota (kipu, kuumotus, punoitus) kuin esim kausi-influenssa-rokotteella, mutta mitään yleisesti huolestuttavaa ei seurannassa ole todettu. Tietoa kertyy koko ajan lisää, koska rokotukset ovat käynnistymässä varsin laaja-alaisesti ympäri maailmaa.
|
Alhaiset verensokerit
Hei.olen 43-vuotias nainen.Perussairauksina on kilpirauhasen vajaatoiminta(thyroxin lääkitys)menierin tauti(betacerk lääkitys)migreeniin taipuvuutta(miranax lääkitys tarvittaessa) Sokerirasituksessa kävin vastikää,ja kahden tunnin kuluttua vs arvo oli 2.9,paastoarvot ovat normaalit.Syömisen jälkeen sokeriarvoni ikäänkuin romahtavat alas, putoavat tuonne 3.4 ja jokatapauksessa laskevat verraten mittauksiin ennen ateriaa.Vointini on todella väsynyt ollut keväästä lähtien, päänsärkyä päivittäin.Liikuntaa harrastan päivittäin ja syön usein ja pieniä annoksia,ikäänkuin diabeetikon ruokavalion mukaisesti.Lenkkeillessä on useasti yllättänyt kylmä hiki ja käsien vapina,sekä heikotus...kotiin päästessäni syön makeaa välittömästi,joka tuntuukin auttavan.Nykyään en uskalla lähteä ilman evästä urheilemaan,kokemukset ovat sen osoittaneet olevan järkevää.Lääkärille esitin asiaa,ja haima ultrattiin,se oli siisti...tosin ultralääkäri suositti tt-kuvausta,jota taas oma lääkärini empii...mitä voisi asian hyväksi tehdä,mistä johtuu matalat sokerit?Olen iso kokoinen ja paino sata kiloa... |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-15 |
Hei !
Kyseinen oire voi johtua siitä, että haimasi erittää kohtalaisen paljon insuliinia aterian/sokerirasituksen yhteydessä, jotta verensokeri ei nousisi kovinkaan korkealle - siitä seuraa joskus liian matalia verensokeripitoisuuksia.
Tämä on melko yleistä henkilöillä, joilla on tyypin 2 diabetesta suvussa/perheessä sekä ylipainoisilla henkilöillä.
Mutta myös kilpirauhasen vajaatoimintaan saattaa liittyä tämänkaltaisia oireita, eli onko tyroksiiniannoksesi kohdallaan? Myös muihin sairauksiin liittyy hypoglykemiaherkkyys esim keliakiaan. Eli ensisijaisesti kannattaa tarkistaa, että tyrkosiiniannos on kohdallaan.
Onko keliakiaan sopivia oireita? Usein ei löydy mitään sen kummempaa taustatekijää ja silloin hoitona on pieniä, vähän hiilihydraatteja sisältäviä ateriota.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Metformiinimyrkytys
Sain äsken tietää että äitini kuolinsyy oli metformiinimyrkytys. Joku arvo oli ollut 39ml/l, kun normaali arvo on 1,4. Mitä se tarkoittaa, siis, onko äitini ottanut liikaa lääkkeitä, vai? Tiedosta todella kiitollinen |
Tyypin 2 diabetes |
2009-10-15 |
Hei !
Ilmeisesti äitisi kuolemaan liittyi korkea laktaatti-arvo ja nk laktaattiasidoosi?. On kuitenkin pakko todeta, että tämä on osittainen veikkaus käytössä olevien tietojen perusteella.
Veren laktaattipitoisuus nousee muun muassa huonossa kunnossa olevilla ihmisillä kroonisten/äkillisten vaikeiden sairauksien yhteydessä. Näin voi käydä esimerkiksi vaikean tulehduksen tai sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. Vaikeat yleissairaudet esimerkiksi maksa- ja/tai munuaisten vajaatoiminta nostavat myös laktaattiarvoa.
Diabeteslääkkeistä metformiini nostaa myös laktaattipitoisuutta ja yhdessä jonkun vaikean sairauden kanssa, tämä saattaa johtaa nk laktaattiasidoosiin. Metformiini yksin ei tätä aiheuta, vaan yleensä siihen liittyy joku muu taustalla oleva sairaus. Korkea ikä lisää myös tätä riskiä. Toisin sanoen lääkeyliannostuksesta tuskin on kyse.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Sekoiteinsuliini
Jos käytössä Novomix 30 ja annettu ohjeeksi ottaa puolet pitkävaikutteisen insuliinin osuudesta, niin MITÄ insuliinia silloin otetaan(kauppanimi tai vaikuttava aine)?? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-15 |
Hei
En valitettavasti nyt varmaankaan ymmärtänyt kysymystä. Novomix 30 insuliinissä on 30% pikainsuliini-vaikutusta, 70% perusinsuliinivaikutusta (puhutaan myös pitkävaikutteisesta). Novomix kynässä oleva insuliini on aspart-insuliinia (samaa pikainsuliinia kuin NovoRapid-pikainsuliini), josta siis Novomix 30-kynässä 30% vaikuttaa pikainsuliinin kaltaisesti, ja josta 70% on muutettu protaminoimalla vaikuttamaan hitaammin, aktiivi vaikutusaika 12-16 tuntia.
Mutta mitä tarkoitat ohjeella ottaa puolet pitkävaikutteisen insuliinin osuudesta, en oikein ymmärrä. Onko sinulla ollut aiemmin pelkkä pitkävaikutteinen insuliini(eli perusinsuliini), jonka tilalle/rinnalle Novomix aloitetaan? Turvallisinta on varmistaa ohje omasta hoitopaikasta. Pitkävaikutteiseksi insuliiniksi kutsutaan mm. Protaphane, Levemir, Lantus ja Humulin NPH-insuliineja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Ennuste
Onko olemassa tutkimustietoa diabetekseen sairastumisen ikäjakaumasta - lähinnä 1-tyypin diabeteksen suhteen tietty. Itse sairastuin yllättäen 40-vuotiaana, hoikkana ja muutenkin"terveenä". Jos tietoa on, olisi kiinnostavaa tietää, mikä on yleensä ennuste vanhana sairastuneena ja ihan hyvin tautinsa hoitaneena ihmisenä. |
Tyypin 1 diabetes |
2009-10-15 |
Hei
Yleisimmin tyypin 1 diabetekseen sairastutaan alle 15 vuotiaana. Sairastumisikä on laskenut Suomessa selvästi 60-luvulta lähtien siten, että 60-luvun alussa yleisin sairastumisikä oli 10-15v, 90-luvun alusta lähtien yleisin sairastumisikä on 5-14v.
Vähän yli 10% aikuisiällä diabetekseen sairastuvista sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Aikuisilla insulinipuutos diabeteksen ilmaantuminen on usein hitaampi kuin lapsilla, ja puhutaan LADA-diabeteksesta (latent autoimmune diabetes in Adults). LADA voi ilmaantua minkä ikäislle vain, vanhin tuore tyypin 1 diabeetikko jota itse olen hoitanut oli reippaasti yli 70 vuotias.
Tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksien syntyyn vaikuttaa niin hoitotasapaino kuin taudin kesto. Varsinkin jos ei ole hoitamatonta verenpainetautia, eikä tupakoi, on aikuisiällä LADA-diabetekseen sairastuneen, kohtuullisessa tasapainossa olevan diabeetikon merkittävien lisäsairauksien riski aika vähäinen. Tässä kuitenkin esiintyy yksilöllistä vaihtelua, tiedetään, että toisten perimä suojaa lisäsairauksilta paremmin kuin toisten perimä.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Marevan-lääkitys ja punainen riisi
Voiko Marevan-lääkityksellä oleva käyttää punaista riisiä? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-10-15 |
Hei
Punainen riisi on kovin uusi ja vähän tutkittu elintarvike. Niinpä ei ole vielä tullut missään vastaan sen käyttörajoituksia esim. joidenkin sairauksien yhteydessä.
Sitähän käytetään yleensä kolesterolin alentamistarkoituksessa.
Punainen riisi on riisiä, joka on mikrobiologisesti käsiteltynä värjäytynyt punertavaksi.
Marevan-hoidossa kehotetaan rajoittamaan voimakkaan vihreitä kasviksia ja maustevihanneksia, mutta keltaisia, punaisia ja oransseja kasviksia voi kuten hedelmiäkin syödä runsaasti, mutta samat määrät päivittäin.
Pääaterioilla voi rauhassa täyttää puolet lautasestaan erilaisilla sekasalaateilla ja pakastevihanneksilla ja välipaloina syödä marjoja ja hedelmiä.
Uuden ruoka-aineen, kuten kohdallanne punaisen riisin, merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän ja mitä useammin sitä käyttää. Seuratkaa INR-arvojanne tiheämmin, jos käyttö on päivittäistä.
Jos INR-arvoissa on muutoksia, miettikää, ovatko ne yhteydessä mahdollisesti punaisen riisin käytön lisäämiseen.
Terveisin
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti
|
Kumpi parempi?
Olen aktiivisti liikkuva 50 v mies. 2 tyypin diabetes ollut 20 v ja hyvin tasapainossa. Lääkitys 2 x 1000 diformin vrk ja 3 tab euglicon vrk ja 1 tab januvia vrk. Kannattaisiko lisätä (ja kuinka paljon) diforminia ja vähentää eugliconia niin ei tulisi alhaisia verensokeriarvoja liikunnassa ? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-10-07 |
Hei !
Liikuntaa harrastavalle diabeetikolle tuo mainitsemasi glibenklamidilääkitys (Euglucon) ei ole kovinkaan hyvä vaihtoehto.
Näin netin välityksellä on hankalaa ottaa kantaa näihin asioihin, kun en tiedä millainen HbA1c-arvosi on (pitkäaikainen sokeri).
Metformiinin maksimannos on 3000 mg / vrk ja mikäli vatsasi kestää metformiinilääkitystä hyvin ja munuais- ja maksa-arvosi ovat kunnossa, niin mielestäni annosta voisi nostaa siihen ja pyrkiä vähentämään glibenklamidilääkitystä 1- 2 tabletilla. Olisin jopa ehdottamassa glibenklamidilääkityksen vaihtamista kokonaan toiseen lääkkeeseen, mutta tästä kannattaa keskustella oman lääkärisi kanssa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Diabetes ja hampaat
Minulla on ollut sekundääridiabetes runsaat kaksi vuotta. Hampaani ovat tummuneet ja - tosin paljon paikatut - lohkeavat helposti. Onko diabeteksella vaikutusta tähän. Minulla on lääkärini mukaan hyvä hoitotasapaino. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-07 |
Hei
Hamapiden tummuminen ei liity diabetekseen, varsinkaan, kun hoitotasapainosi on hyvä.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Sokerirasitus raskauden aikana
Hei! olen 18.v ja 36 raskaus viikolla sain tietää että mulla on sokeri rasitus 24.09.09 ja siitä saakka mulla on menny kaikki huonosti. Olen raskauden aikana lisäntynyt 30 kilo!! nyt painan 80kg ja raskauden ennen 50kg mun vartalo on täynnä raskaus arppeja ja se lisäksi nyt ilmestyi sokeri rasitus. mun elämä on mennyt pieleen siitä saaka kuin sain tietää sokeri rasituksesta. haluan tietää jos se on 2.0 joku sellainen numero että se on muka joku kesken määräinen eli korkea on 3.0 niin mulle sanotiin. Mitä ruokaa voin syodä ja mitä on hyvä ravintoo ja onko sillä lääkitus? Ja onko sokeri rasitus raskauden lopussa vaarallinen 36 viikolla? Ja jos siikiö on 3,500kg 36 viikolla niin onko liika painonen? Ja suositeletko keisarileikauksen koska minua pelotaa hirvesti että lapsi kulee jos kavaa enemmän ja jos ylitää 40 viikko? |
Raskaus |
2009-10-07 |
Hei,
Olit ilmeisesti normaalipainoinen ennen raskautta, mutta nyt raskauden aikana painonlisäyksesi on ollut huomattava (30 kg). Normaali painonlisäys raskauden aikana on 10-14 kg. On tarkeää, etta sinulle tehtiin 2 t:n sokerirasitus, koska runsas painonlisäys voi merkitä, että sinulla on raskausdiabetes. Sokerirasitustesti on täysin turvallinen raskauden, lapsesi ja itsesi kannalta. 2 t:n rasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat 24. raskausviikon jälkeen: paastoarvo 5.3, 1 t:arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Ainoa luotettava tapa todeta tai poissulkea raskausdiabetes on tehdä 2 t:n sokerirasitus. Jos rasitustestin 3:sta arvosta ainoastaan 1 arvo on poikkeava, raskausdiabetes on lieväasteinen ja hoidoksi riittaa ruokavalio.
Jos rasitustesti 2 tai kaikki 3 arvoa ovat poikkeavia, joka 3:lle äidille joudutaan aloittamaan
ruokavaliohoidon lisaksi insuliinihoito. On tärkeää myos itsesi kannalta, etta sokerirasitus tehtiin, koska näin saadaan selville minkalainen riski sinulla on myöhemmin sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Painoarvio lapsestasi 36. raskausviikolla oli 3.5 kg, mikä on selvasti kookas raskauden kestoon nähden. Synnytyslääkarisi arvioivat mikä on sinulle turvallisin synnytystapa.
Jos 2 t:n sokerirasitustestisi oli poikkeava, sinulta olisi mitattava veresokeritaso 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä, ja sen jälkeen kerran vuodessa jatkuvasti. Täma sen vuoksi, etta raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen myohemmin elämassä. Seuraavassa raskaudessa sinulle tulisi tehdä 2 t:n sokerirasitus jo alkuraskaudessa. Olisi hyvä, jos pystyisit alentamaan painoasi ennen raskautta olevaan painoosi. Tamä vähentäisi selvasti raskausdiabeteksen mahdollisuutta kohdallasi uudessa raskaudessa..
Ystavallisin terveisin,
Kari Teramo
|
Varastoituuko insuliini?
Hei! Varastoituuko insuliinia elimistöön? Johtaako ylimääräinen inska aina hypoon? |
Tyypin 1 diabetes |
2009-10-07 |
Hei
Pistetty pikainsuliini häviää elimistöstä muutamissa tunneissa, käytännössä merkitsevä vaikutus on ohitse 3- 4 tunnissa. Pitkävaikutteinen insuliini (Levemir, Lantus), säilyy elimistössä noin vuorokauden ajan, tämä vaihtelee jonkin verran eri insuliinien, insuliinimäärän ja yksilön mukaan, mutta 1-2 vrk:ssa ne ovat poistuneet merkittävissä määrin elimistöstä.
Liiallinen insuliinimäärä laskee aina veren sokeritasoa liiaksi, mutta toki se ei aina johda hypo-oireisiin. Hypon ilmaantuminen riippuu monesta seikasta, veren lähtösokeritasosta, edeltävästä syömisestä, liikunnasta, elimistön kokonaisinsuliinimäärästä (pikainsuliini, pitkävaikutteinen insuliini) jne. Myös elimistön suojamekanismit (glukagonin, kortisolin ja adrenaliinin aiheuttama varastosokereiden vapautuminen) vaikuttavat mahdollisen hypo-oireen ilmaantumiseen.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Mistä tietäisin?
Kolme kuukautta sitten aloin saada rytmihäiriötuntemuksia ja pulssi oli korkealla. Kuukausi sitten tuli huimaus, väsymys,voimattomuus, laihduin pari kiloa (olen nainen 24v,60kg,176cm), jalat puutui helposti, hikoilua, tiheä virtaamisentarve (paljon tuli) ja ajoittain ripulia. Kuukautiset oli juuri, kesti 9 pv ja olin sängyn pohjassa monta päivää kun oli tosi heikko olo. Myös näkö on vaihdellut kummasti (kolme kertaa optikolla, silmälääkärillä kerran kesän aikana, aina eri tulokset, silmänpohjia ei vielä katottu). Menin lääkäriin, verenkuva, kilpirauhaskokeet ja hemoglobiini ok. Lääkäri laittoi vuorokausi-ekg:n jossa en ole vielä ollut. Join paljon kahvia ja lopetin sen lääkärikäynnin jälkeen ja oireet helpottivat. Voimat palasi, rytmihäiriöt loppuivat, virtsaamistarve vähentyi, painonlasku tasoittui, mutta edelleen tuntuu että joudun syömään ja juomaan alle parin tunnin välein, muuten menee voimat ja huimaa noustessa varsinkin. Mitä mieltä, olisiko järkevää tarkistaa verensokeri, vai voiko pelkkä kahvi tai huonot elintavat aiheuttaa nämä? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-10-07 |
Hei
Oireesi eivät viittaa diabetekseen, mutta kyllä verensokeri kannattaa tarkistuttaa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
.Ateriainsuliinin määrä
Kuinka laskea hiilihydraatit aterioista. Onko minkäänlaista kaavaa eri ruoka-aineista, oikean määrän ruoka-insuliinin pistämiseksi. Pistän Lantusta (hidas)vrk;ssa 130 yksikköä painan 138kg)ja ruoka insuliinia 6-8 yksikköä. Aamusokerit 7 ja ruokien välillä 8-10 Ovat olleet korkeampiakin kun paino oli heinäkuussa 142kg (12-15) Olen laihdutusleikkausta odottava, Kuopiossa käynyt tutkimuksissa. Olen ammatiltani linja-autonkulj.ja tämän insuliinihoidon takia en voi työtäni tehdä. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-07 |
Hei
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, sairastatatko tyypin 1 vai tyypin 2 diabetesta, mutta arvelen kysmyksesi tietojen perusteella, että kyse on tyypin 2 diabeteksesta.
Tyypin 1 diabeteksessa, jossa oma elimistö ei tuota lainkaan insuliinia, on tärkeää osata varsin täsmällisesti arvioida ruokamäärien hiilihydraatit grammoissa, ja pistää vastaava määrä ateriainsuliinia. Tyypin 2 diabeteksessa elimistö tuottaa omaakin insuliinia aterian yhteydessä, mutta jos silti on aloitettu pikainsuliini aterioille, on arvioitu, ettei elimistösi jaksa tuottaa riittävästi insuliinia ruokailun yhteydessä leikkaamaan ruokailun aiheuttamaa verensokerin nousua. Tällöin ei kuitenkaan tarvitse samassa määrin osata laskea syötyjä hiilihydraattimääriä ja ateriainsuliini-hiilihydraattisuhdetta, vaan enemmän pyritään arvioimaan ennen ateriaa ja sen jälkeen (n 1.5 tuntia ateriasta) mitatuista verensokeripareista riittävän ateriainsuliinin määrä.
Onko sinulle selvillä, mikä on sinulle hyvä aterian jälkeinen verensokeritavoite?
Perusinsuliiniannoksesi on kohtuullisen iso, ja ylipainosi aiheuttaa insuliiniresistenssiä, joka nostaa insuliinitarvetta. Jos kyseessä on tyypin 1 diabetes ja täydellinen insuliinin puute, tarvitsisit todennäköisesti isommat ateriainsulliniannokset. Tyypin 2 diabeteksessa on varottava, etteivät isot (ateria)insuliiniannokset aiheuta painonnousua.
Eli selvitä hoitopaikkasi kanssa, mikä on aterian jälkeinen verensokeritavoitteesi. Jos olet tyypin 1 diabeetikko, pyydä diabeteshoitajaasi käymään kanssasi läpi hiilihydraattiarviointi (tähän on apuna myös hyviä käytännönläheisiä hiilihydraattitaulukoita) ja arvioimaan kanssasi, kuinka paljon ateriainsuliinia tarvitset / 10 g hiilihydraattia. Tarve voi vaihdella vuorokauden eri aikoina. Jos olet tyypin 2 diabeetikko, mittaa verensokerin ateriapareja ja keskustele lääkärisi/diabeteshoitajasi kanssa aterian jälkeisistä verensokerin tavoitearvoistasi, ja siitä, tarvitsetko nykyistä isommat ateriainsuliiniannokset niiden saavuttamiseen.
|
Verensokeriarvoista?
Kysyisin muutamaa asiaa: Olen 30 v mies ja suvussani on 2. tyypin diabetesta ja sekä heikentynyttä glukoosinsietoa. Mikä on ns. oikea verensokerin rajaarvo sille että voidaan puhua diabeteksestä. Olen kuullut monta eri suositusarvoa samasta asiasta. Lukemat ovat olleet 5,6; 6.0 ja 7.0. mikä näistä on lähinnä "oikeaa"? Toinen kysymys olisi se että itselläni paastosokeria on kontrolloitu pari kertaa verikokeella ja väliä kontrolleissa oli 3 vuotta, viimeksi sokeri kontrolloitiin tämän vuoden maaliskuussa. Arvot olivat ensimmäisellä kerralla 5,2 ja nyt viimeksi 5,3. Olisiko syytä sukurasite huomioon ottaen pudottaa painoa jos saisi sokeriarvoa alemmas. Painan 90 kg ja olen 177 pitkä.olen aina ollut vanttera rakenteinen. Harrastan liikuntaa säännöllisesti |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-07 |
Hei
Normaali paastoverensokeri arvo on alle 6.1. Diabeteksesta voidaan puhua, jos paastoverensokeri on 2 kertaa ollut 7.0 tai suurempi. 7.0 on siis paastoverensokerin diabetesraja.
Sinulla on lievä ylipaino (painoindeksi eli BMI on 28.7) .Painon pudottamisesta on hyötyä ja on myös siitä, että harrastat liikuntaa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Voiko T1 muuttua vanhetessa T2:ksi?
Omastanikin mielestä kysymys kuulostaa tyhmältä, mutta en juuri löytänyt vastausta tähän... Olen kuullut, että ykköstyypistä voi parantua, voiko tällöin sitten vaikka elämäntapojen vaikutuksesta sairastua kakkostyyppiin? Terveisin: Täysin Maallikko |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-07 |
Hei
Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavien beetta-solujen toiminta loppuu elimistön tuottamien haima-vasta-aineiden vuoksi. Tämä on pysyvä tila, josta ei voi parantua. Joskus taudin aivan alussa haiman beettasolujen toimintaa on vielä jäljellä jonkin verran, ja kun insuliinihoito aloitetaan, beettasolujen toiminta voi joksikin aikaa vähän elpyä. Tällöinkään ei pärjätä ilman insuliinia, mutta alkuvaiheen insuliinitarve voi vähentyä huomattavasti joksikin aikaa.
Joskus tyypin 2 diabeteksessa hoitamattomassa vaiheessa hyvin korkea verensokeri voi lamata haiman beettasolujen toimintaa. Kun hoito sitten aloitetaan, verensokeri normaalistuu, ja beettasolujen toiminta elpyy siinä määrin, että alkuvaiheen insuliinihoito voidaan joko purkaa tai vähentää monipistoshoidosta pelkäksi perusinsuliinihoidoksi. Ehkä tarkoittamassasi tapauksessa on ollut tästä kyse. Aikuisella ihmisellä ei aina taudin alkuvaiheessa ole selvää, onko kyse tyypin 1 vai tyypin 2 diabeteksesta.
Jos tyypin 1 diabetesta sairastava ihminen lihoo merkittävästi, voidaan ylipainon aiheuttaman insuliiniresistenssin vuoksi aloittaa monipistoshoidon rinnalle tyypin 2 hoitoon käytetty tablettilääke tuon insuliiniresistenssin vuoksi. Tämä ei tarkoita, että tauti muuttuisi tyypin 1 diabeteksesta tyypin 2 diabetekseksi.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Nielurisaleikkaus
Minulla on diabeetikkopoika (9v), jolla on todettu diabetes 07/2007.Hänellä on insuliinipumppu, insuliinina NovoRapid.Hoitotasapaino on hyvä, tosin hänen sokeriarvonsa heittelevät helposti. Hän on menossa nielurisaleikkaukseen, ja haluaisin kysyä mitä kaikkea meidän tulee ottaa huomioon ennen ja jälkeen leikkauksen, ja mitä asoita meidän tulisi osata kertoa sekä kysyä nukutus- ja leikkavalta lääkäriltä.Hänet leikataan Töölön Mehiläisessä.Vastauksesta kiitollinen. |
Lasten diabetes (T1) |
2009-10-02 |
Hyvä kysyjä,
Kaikki diabeetikolle tehtävät toimenpiteet olivat aikaisemmin melko haastavia, mutta ne sujuvat nykyään varsin kätevästi. Etenkin silloin, kun diabeetikon insuliinikorvaushoito toteutetaan pumppua käyttämällä, ei tarvita juuri mitään tavallisuudesta poikkeavia toimenpiteitä. Useimmiten on mahdollista säätää pumpun avulla insuliinin määrää niin tarkasti, ettei ennen leikkaustoimenpidettä mennä hypoglykemian puolelle. Toimenpiteen aikana on usein hyvä antaa vähintään normaali käytössä oleva korvaushoito ja mahdollisesti hieman enemmänkin insuliinia.
Glukoosipitoisuutta seurataan koko ajan ja tarvittaessa voidaan antaa lisää glukoosia suoneen. Toimenpiteen jälkeen siirryttäneen perusannokseen ja jälkiseurantaa jatketaan siihen asti, kun potilas pystyy nauttimaan nesteitä ja ravinnoksi ainakin nesteitä. Jatkoseuranta tapahtunee kotona ja yleensä on järjestetty puhelinpäivystys, josta saa tarvittaessa neuvoja.
Hoidosta toimenpiteen aikana vastaavat tietysti leikkaava lääkäri ja anestesialääkäri. He päättävät yksityiskohtaisesti menettelystä ja yllä oleva on vain yksi ehdotus siitä, kuinka toimenpiteen yhteydessä voi menetellä. Mainitsemassasi yksikössä on myös diabeteksen hoitoon perehtyneitä lastenlääkäreitä, jotka voivat tarvittaessa antaa konsultaatioapua.
Ystävällisin terveisin
lkka Sipilä
|
Insuliinin pistäminen
mistä johtuu että insuliini otetaan pistoksina eikä esim. suun kautta lääkkeenä? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-10-02 |
Hyvä kysyjä,
Insuliini on ns. peptidihormoni, joka koostuu joukosta toisiinsa kytkeytyneistä aminohappomolekyyleistä. Ihmisinsuliinissa on kaksi aminohappoketjua, joista A-ketjussa on 30 ja B-ketjussa 21 aminohappomolekyyliä. A- ja B-ketjut ovat toisissaan kiinni ns. rikkisilloilla. Kaiken pitää olla juuri oikeassa järjestyksessä ja toisiinsa nähden oikeissa asemissa, jotta insuliinilla olisi elimistössä sille kuuluva vaikutus. Pieniä muutoksia voidaan tehdä A-ketjun päähän ja muuttaa siten insuliinin vaikutuksen aikaa – näin on tehty esim. pikainsuliinit.
Jos insuliinia nautitaan suun kautta, insuliinimolekyylit hajoavat suolistossa ja imeytyvät muutamien aminohappojen pituisina ketjuina. Insuliinin hieno rakenne siis rikkoutuu täysin eikä osasilla ole enää insuliinin vaikutusta. Syötynä insuliinilla ei ole sen kummempaa vaikutusta kuin millään muullakaan proteiinilla eli valkuaisaineella, esim. pihvillä. Pihvi on paremman makuinen ja hinnaltaan selvästi edullisempi!
Diabeetikon perusohjauksessa on varmaan ollut puhetta siitä, että insuliinin vaikutusaika voi riippua siitä, mihin insuliini pistetään. Yleensä ilmoitetut ajat koskevat ihonalaista pistosta ja ovat sielläkin esim. tavallisella ihmisinsuliinilla riippuvaisia siitä, pistetäänkö varsaan, reiteen tai pakaraan. Vaikutus alkaa nopeammin ja kestää vähemmän aikaa, jos pistos meneekin lihakseen. Suoneen pistettynä taas insuliini vaikuttaa hyvin nopeasti ja vähenee puoleen jo alle 10 minuutin kuluessa.
Vaikka insuliinilla ei olekaan vaikutusta syötynä, voidaan sitä annostella hengityksen kanssa otettuna eli astmalääkkeiden tapaan. Tällainen insuliinivalmiste on ollut markkinoilla ja hyväksytty aikuisten käyttöön, mutta on jo hävinnyt markkinoilta pois. Vielä ei näytä olevan hengitetyn insuliinin aika korvaushoidossa, mutta ehkä sellainen vielä tulee. Toistaiseksi ainakin komplikaatioiden mahdollisuus pelottaa monia hengitetyn insuliinin suhteen.
Ei siis syötynä, mutta ehkä joskus henkeen vedettynä!
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Onko oikea hoitotaso ?
Hei! Olen 40-v. vuotias nainen, ja minulla on jo kolmisen vuotta sahanneet veren rasva-arvot ylös ja alas, varsinkin Trigly välillä 3-17. Viime talvena löydettiin pahasti rasvoittunut maksa, vaikka en ole alkoholisti. Äidilläni oli sepelvaltimotauti ja ohitusleikkausta vähän minua vanhempana, eli sukurasitteessa löytyy. Verensokerit heiluvat aamuarvoissa ennen syömistä 5.6- 7 välillä ja syöminen nostaa ne joskus 9 asti, mutta palaa kuitenkin yleensä tasolle 5.5-7.5, alle 5.5 en ole saanut mitattua kertaakaan. Vyötärölihavuutta on, samoin väsymistä ja runsasta vessassa juoksua, jopa yötä myöden, ja aina on jano, joskus tosi tokkurainen olo, ja kuin " aivot nukuksissa".Jalkani ovat välillä kuin kaksi puupökkelöä ja omituisen raskaat, niin että on pakko palata lenkiltä jo pian lähtemisen jälkeenkin, mutta tätä vaivaa ei ole aina. Työterveyslääkärin kautta menin endokrinologille ja hän totesi minun sairastavan metabolista oireyhtymää ja alkavaa 2-tyypin diabetesta, ja määräsi sokereita tasoittamaan Glugophane 500mg 1x2, ja kahden viikon kuluttua ilta annos tuplataan ja muutaman kk päästä uusia kokeita. Kysynkin nyt että onko diagnoosi oikea, vaikken ole mitenkään "erityisen" kipeä, ja jos todella olen sairastumassa diabetekseen, niin kuinka hyvin tuo lääkitys sitä hillitsee? ja vielä: pitääkö mennä silmälääkäriin? minulla on välillä varjokuvia silmissä, joita en osaa selittää.. Kiitos vastauksesta |
Tyypin 2 diabetes |
2009-09-30 |
Hei !
Olet siis käynyt endokrinologin vastaanotolla, joka on todennut että sinulla on metabolinen oireyhtymä. Metabolinen oireyhtymä on riskikokonaisuus, joka läheisesti liittyy tyypin 2 diabetekseen ja siihen kuuluu usein samanaikaisesti kohonnut verenpaine, epäedulliset rasva-arvot (kuten triglyseridit), vyötärölihavuus ja koholla oleva sokeriarvo.
Tekstisi perusteella pitäisin kyllä todennäköisenä vaihtoehtona, että sinulle on tämä oireyhtymä - se harvoin aiheuttaa kovinkaan paljon oireita. Lääkehoidon ohella ruokavalio ja liikunta ovat avainasemassa.
Kerroit, että aamusokeriarvosi on jopa ollut 7 mmol/l, tämä on raja-arvo tyypin 2 diabetekselle. Sinulle on määrätty metformiinihoito, joka on elintapaohjeiden ohella erinomainen hoitovaihtoehto.
Onko sinulla lääkitystä veren rasva-arvoihin ?
Silmäoireista on mahdotonata sanoa paljon mitään näin netin välityksellä, mutta mikäli on silmäperäisiä oireita, niin mielestäni kannattaa mennä silmälääkärin vastaanotolle selvittämään mistä on kyse.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Ravintolisät
Sain käsiini "Hyvän Diabeteshoidon Oppaan", laatijoina Matti Tolonen ja Pentti Raaste. Opas löytyy myös internetin kautta. Vihkonen sisältää mielestäni hyvää yleistä informaatiota diabeteksesta, verensokerin mittaamisesta, sokeriarvojen tulkinnasta, liitännäissairauksien ehkäisystä, itsehoidosta, ruokavaliosta sekä liikunnan tarpeellisuudesta. Oppaan loppuosassa kerrotaan miten diabeetikot tarvitsevat suojaravinteita paljon enemmän kuin terveet. Erikseen mainittuna ovat mm. Benfotiamiini, Karnosiini, E-EPA Omega 3, D-vitamiini, Kromi, Magnesium, Sinkki, C- ja E-vitamiini, Alfalipoiinihappo, Ubikinoni. Uutena suositeltavana aineena on Berberiini. Ymmärrän, että Tri Tolosella on myös vahvat kaupalliset intressit asian suhteen, mutta suositukset perustunevat kuitenkin tutkimuksiin ja näyttöihin lisäravinteiden tarpeellisuudesta. Olen 54-v D2 mies.Miten on, onko kyseessä tarpeellinen itseensä sijoittaminen ? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-09-30 |
Hei !
Diabeetikkojen ravintolisien tarvetta on loppujen lopuksi tutkittu melko vähän tieteellisissä tutkimuksissa - markkinointitutkimuksissa enemmän.
Diabeetikkojen ravintolisien tarpeesta ei mielestäni ole kovaa tieteellistä näyttöä ja monipuolinen terveellinen ruokavalio, joka noudattaa ravintosuosituksia, riittää myös diabeetikoille. Viime aikoina on jopa tullut julkaisuja, jotka osoittavat että, "ravintolisien" käyttö saattaa kumota liikunnan edullisia vaikutuksia.
Toisin sanoen monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti hedelmiä ja vihanneksia on mielestäni paras "ravintolisä".
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Meformiinilääkityksestä
Hei, Aloitin eilen Glucophage lääkityksen. Otin 500 mg tabletin illalla ruokailun yhteydessä. Yöllä iski kamala vatsakipu ja ripuli. Kipu oli niin kova, että pyörryin vessaan, josta mieheni sitten herätti minut. En uskalla ottaa enää ko. lääkettä. Onko olemassa muuta turvallista lääkettä PBC:tä sairastavalle? Ylläoleva lääke kuulemma hajoaa munuaisissa. Sokeriarvoni ovat olleet usemman vuoden pikkasen koholla, nyt pitkäaikaissokeri 6.7 % ja paasto on yleensä 6.8 - 7.5 välillä. Olisin ystävällinen jos vastaisitte. Yritän säästää maksaani ja lääkkeen pitäisi olla "maksaystävällinen". |
Tyypin 2 diabetes |
2009-09-30 |
Hei
Metformiinilääkityksen (esim Glucophage) yleinen sivuvaikutus on vatsavaivoja, kuten kipua ja ripulia ja arviolta 10-15 % eivät pysty käyttämään metformiinilääkitystä sen sivuvaikutusten takia. Toki muitakin diabeteslääkkeitä on olemassa, mutta oma hoitava lääkäri pystyy parhaiten arvioimaan sopivuutta.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Novorapidin käyttö
Lapseni sairastui kesäkuussa -09 1-luokan diabetekseen. Hoitona kaksipistoshoito. Nyt lisäksi saatu novorapid tarvittaessa...Mitä mieltä olet jos sokeri on ennen nukkumaan menoa korkea (15 tai yli) , onko hyvä antaa pistos( 1 yksikkö novorapidia?...vai katsoa tilanne vasta aamulla uudestaan!!??? Sairaalassa tulee vähän puolesta ja vastaan vastauksia!!??....lähinnä ajattelen sitä jottei sokeri laske sitten yöllä liian matalaksi
|
Lasten diabetes (T1) |
2009-09-30 |
Hyvä kysyjä,
Tyypin 1 diabeteksen hoito voi voi olla alkuvaiheessa hyvin helppoa etenkin silloin, kun diabeteksen diagnoosi on tehty vähäoireisessa vaiheessa. Joskus voidaan kohtalaisia aikoja selvitä jopa yhdellä pistoksella, jossa korvaushoitona annetaan vain perusinsuliinia. Et ole maininnut lapsen ikää, joten joudun vastaamaan tässä varsin yleisesti.
Minun mielestäni diabeteksen hoidon ei pidä olla nimenomaan alkuvaiheessa vaikeampaa kuin on tarpeen. Pitää kuitenkin koko ajan seurata glukoosimittauksilla, milloin täsmähoitoa pitää tiukentaa. Jos perusinsuliini ei riitä, alkavat aterian jälkeiset glukoosiarvot nousta ja silloin ateriainsuliinia pitää lisätä. Tämä edellyttäen, että perusinsuliinia on jo lisätty tilanteeseen sopivaksi.
Jos lapsesi hoito on kaksipistoshoito NPH- ja tavallisella insuliinilla (esim. Protaphane + Actrapid, Humulin NPH + Humulin regular, Insuman Basal + Insuman Rapid), näiden insuliinien suhteet ja antoajat ovat ratkaisevassa osassa tilannetta parannettaessa.
Varmaan olet saanut monta eri vastausta, kun tilannetta voidaan ratkoa monella eri tavalla. Jos pitäydytään perinteisessä kaksipistoshoidossa, on perushoito optimoiminen ensimmäinen tavoite, mutta mikään ei estä NovoRapidin käyttöä erikoistilanteissa eikä korkeiden glukoosiarvojen korjaamisessa. Ehkä olisi viisainta yrittää selvittää tilannetta yhden diabeteshoitajan ja/tai hoitajan kanssa, niin ainakin toiminnan strategia pysyisi samana.
Tästä ei ehkä ole kovin paljon apua, mutta yksityiskohtaisemmat ohjeet edellyttäisivät paljon yksityiskohtaisempia perustietoja. Ja uskon tämän tilanteen selviävän paljon paremmin omassa hoitopaikassa kasvokkain keskustelemalla.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Onko diabetes?
Hei! Olisin kysynyt, jos verensokeri on hetkellisesti 14 (yleensä noin 6 ), niin onko se merkki todella että on diabetes? Tämä nousu tapahtui kun kanan pala takertui kurkkuuni ja olin yli kolme päivää syömättä ja juomatta (silloin tehtiin verikokeet), kun mitään ei mennyt alas. Kauhea jano, mutta oksensin kaikki pois, sillä mitään ei mennyt läpi. Lopulta se (bolus) lähti itsestään lääkärin vastaanotolla. Outoa! Vaiva on ollut jo vuosia, ei kuitenkaan usein. Ennen olen saanut sen itse kakistelemalla pois. Olisiko tuo voinut nostaa sokeriarvoja noin paljon? Olen myös huomattavan ylipainoinen, mutta yleiskunto on hyvä, eikä elimillisiä sairauksia pitäisi olla. Ajattelin kysyä tätä, kun kerran on siihen mahdollisuus tässä teidän ohjelmassa. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-09-07 |
Hei
Stressitilanteet ja sairaudet kyllä nostavat veren sokeriarvoja – joskus reippaastikin. Mainitsemasi arvo 14 mmol/l on kuitenkin sen verran korkea, että suosittelisin kyllä tarkempia tutkimuksia. Onko sinulle esimerkiksi koskaan tehty sokerirasituskoetta? Tällainen koe voisi antaa lisäätietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Liuskat epäselviä?
Otin virtsasta liuska näytteen. Siinä näkyi valkuainen 1+ ja hemoglobiini 3+, pitäisikö asiasta olla huolissaan? Suvussa on Diabetestä. Minulla on tiheä virtsaamisen tarve, yölläkin pitää nousta vessaan. Juon paljon, etenkin illalla ja yön aikana janon tunne on suurinmillaan. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-09-07 |
Hei
Kysymyksestä on vaikea sanoa miten ja missä näyte on otettu, mutta ymmärtääkseni olet itse seulonnut kotona. Liuskatestien herkkyys vaihtelee suuresti, joten kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä tämän perusteella ei voi tehdä. Sukupuolestasi minulla ei ole tietoa, mutta naisilla tällainen löydös esiintyy varsin usein kuukautisten tienoilla. Sinulla esiintyy kuitenkin oireita, joten kyllä minä suosittelisin, että kävisit oman lääkärin luona kokeissa tutkituttamassa asiaa uudestaan ja tarkemmin.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Verenpainelääkkeen vaikutus verensokeriin
Sokeri on 6.7 joten kysyisin kun syön verenpaineeseen lääkkeitä (Cozaar comp). Voiko em. lääkkeet vaikuttaa sokerin nousuun kaikkia muita kokeita otettu ja kol oli keväällä 5.8 ja tsh hyvä lääkkeillä. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-09-07 |
Hei
Kysymyksesi on varsin lyhyt ja mikäli ymmärsin sen oikein, tiedustelet mikäli käyttämäsi Cozaar comp niminen lääke voi nostaa/vaikuttaa sokeriarvoosi. Sokeriarvosi on kyllä hiukan koholla, mutta ei vielä diabeettisella tasolla. Verenpainelääkkeessä on pieni annos nesteenpoistolääkettä (diureettia), joka teoriassa saattaa vaikuttaa epäedullisesti asiaan. Annos on kuitenkin niin pieni, että nykykäsityksen mukaan sillä ei pitäisi olla epäedullisia vaikutuksia asiaan.
Yatävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Raskaus ja kolesteroli
Hei! Olen 34-vuotias ja raskaana viikoilla 28+0. Työterveyshuollon määräaikaistarkastus osui sattumalta tähän kohtaan ja koin elämäni järkytyksen nähdessäni rasva-arvoni: Kokonaiskolesteroli 8.6, LDL 5.2 ja Trigly 3.7. Muissa kokeissa TSH 1.1, Hb 123, Leuk 10.3, Trom 258, lasko 40, gt 11, virtsanäyte puhdas, paastosokeri 5.0. Noin 6 vuotta sitten mitattuna kokonaiskolesterolini oli jotain 4 luokkaa, LDL 2.0 (sen muistan varmuudella), HDL ehkä 1.5 ja triglyt normaalit, olisiko ollut 0.7. Minulla on nykyään jonkin verran ylipainoa, BMI ennen raskautta 27 luokkaa ja painoa on tullut nyt raskaana ollessa jo hieman yli 10 kg. Noin kaksi viikkoa sitten sokerirasituskokeessa arvot olivat normaalit 5.0-8.2-6.6, eikä sokeriarvoissa ole aiemminkaan ollut poikkeavaa. Verenpaine on myös aina ollut luokkaa 110-120/75. Vanhemmillani kolesteroliarvot ovat olleet keski-iässä noin 5 tasoa. Minulla on viime viikkoina ollut sormissa tunnottomuutta, ilmeisesti medianuspinteeseen sopien. Pitivät sitä neuvolassa raskauteen liittyvänä. Lisäksi työterveyslääkäri oli huomaavinaan että kilpirauhaseni olisi tunnustellen jonkin verran suurentunut. Nyt nuo veriarvot nähtyäni mieleen on tullut kaikkia kamalia sairauksia kilpirauhassairauksista myeloomaan saakka, tai sitten vähintäänkin se, että verisuoneni ehkä paraikaa kalkkeutuvat niin että ropina käy. Pitäisikö huolestua ja mitä lisätutkimuksia mahdollisesti kannattaisi ottaa? Miten paljon pelkkä raskaus voi kolesteroliarvoja nostaa? |
Raskaus |
2009-09-07 |
Hei
Raskaus vaikuttaa voimakkaasti kolesteroli- ja triglyseridiarvoja kohottavasti, joten raskauden aikana niitä ei oikeastaan pitäisi mitata. Raskauden aikana todetut kohonneet kolesteroliarvot eivät vaikuta haitallisesti odottavaan äitiin eikä lapseen. Ehdotan että kolesteroliarvosi mitataan kuitenkin uudestaan synnytyksen ja imetyksen jälkeen, jolloin voit itse todeta niiden muuttuvan normaaliksi.
Kuten totesit, kahden tunnin sokerirasituskokeesi tulokset ovat täysin normaaleja, mikä osoittaa että sinulla ei ole raskausdiabetesta. Myös TSH-arvosi on normaali, joten sinulla ei myöskään ole kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Kilpirauhasen lievä suureneminen on tavallista raskauden aikana. Sormien tunnottomuus raskauden aikana johtuu todennäköisimmin yleisestä raskauteen liittyvästä turvotuksesta, jolloin ranteessa kulkevat hermot joutuvat lievästi puristukseen ja aiheuttavat tunnottomuutta mm. sormissa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Mahalaukun pienennysleikkaus ja raskaus
Hei. Olen 30-vuotias sairalloisesti ylipainoinen nainen. Painoindeksi on tällä hetkellä yli 40. Olen kokeillut kaikki mahdolliset laihdutus keinot, painonvartijat, keventäjät, laihdutusklinikan, paastoamisen jne, enkä mistään ole saanut sitä pysyvää apua. Kysymykseni nyt onkin, että onkohan mahalaukun pienennysleikkaus ja sen leikkauksen jälkeen raskaus mahdollista? Olen lapseton, koska olen ylipainoinen ja minulla on monirakkulaiset munasarjat. Olen mieheni kanssa yrittänyt lasta jo 9-vuotta tuloksetta. Lapsettomuusklinikallakin olemme käyneet, ja siellä on vain sanottu, että pitäisi laihduttaa ja BMI:in olla 30.. Eli onko leikkaus ja raskaus sen jälkeen mahdollista ja turvallista? -KIITOS- |
Raskaus |
2009-09-07 |
Hei,
Suomessa ei toistaiseksi ole kokemuksia suolistoon kohdistuvien laihdutusleikkausten jälkeisistä raskauksista. Maailmalla näitä tapauksia on kuitenkin kirjallisuudessa raportoitu jo muutama tuhat. Yhdysvalloissa tehtiin vuosina 2006-2008 yli 150 000:lle 18-45 vuoden ikäiselle naisille näitä leikkauksia. Äskettäin julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa (Maggard ym. JAMA 2008;300:2286-96) tarkasteltiin yli 1350 naisen raskauksia laihdutusleikkauksen jälkeen. Yhteenvetona johtopäätöksistä oli, että äidin raskaudenaikaiset komplikaatiot (raskausdiabetes, ennenaikainen synnytys, keisarileikkaus) olivat jonkin verran vähäisempiä leikatuilla kuin samanpainoisilla verrokeilla. Vastasyntyneiden komplikaatioiden (alhainen syntymäpaino, hidastunut kohdunsisäinen kasvu, ylisuuri syntymäpaino eli makrosomia) määrät vaihtelivat eri tutkimuksissa leikattujen ja verrokkien välillä. Lasten kuolleisuudessa ei kuitenkaan ollut eroja leikattujen ja verrokkien välillä. Kaikkia tuloksia on kuitenkin pidettävä vielä alustavina.
Sinun olisi hyvä päästä keskustelemaan yliopistollisen keskussairaalasi poliklinikalle sisätautilääkärin ja näitä leikkauksia tekevän kirurgin kanssa. Laihdutusleikkauksia on useita erilaisia. Laihdutusleikkauksen jälkeen on oltava säännöllisessä seurannassa. Jälkihoitoon kuuluu oikea ravinnon, vitamiinien ja hivenaineiden annostelu. Tämä on erityisen tärkeää suunniteltaessa raskautta. Lisäksi sinun on luonnollisesti oltava yhteydessä lapsettomuushoitoyksikköön. Em. artikkelin mukaan raskauskomplikaatioiden määrä ei poikennut naisilla, joiden raskaus alkoi alle vuoden laihdutusleikkauksesta verrattaessa naisiin, joiden raskaus oli alkanut yli vuoden leikkauksesta.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Sikainfluenssa ja diabetes
Hei, luin lehdestä, että sikainfluenssa voi olla vaarallisempi kroonista tautia kuten diabeetestä sairastavalle. Mihin tämä perustuu? Itse olen ymmärtänyt, että infektiot paranevat hitaammin, jos hoitotasapaino ei ole kunnossa. Miten lisäsairaudet vaikuttavat? Onko jotain muuta, mitä pitäisi ottaa huomioon? |
Tyypin 1 diabetes |
2009-09-07 |
Hei
Sikainfluenssasta onkin jo kysymyksesi lähettämisen jälkeen ollut paljon tietoa lehdistössä. Tauti on Euroopassa osoittautunut taudinkuvaltaan ja myös vakavien komplikaatioiden ja kuolemanriskin suhteen samankaltaiseksi kuin ns kausi-influenssat.
Diabeetikko ei saa sikainfluenssaa herkemmin kuin muut, eikä diabetes sinänsä altista sairastunutta saamaan rajumpaa influenssatautia. Diabeetikot on otettu mukaan niihin riskiryhmiin, joille suositetaan sairastuttua tablettilääkitystä, joka lieventää jossain määrin taudin oireita. Kun rokotus saadaan valmiiksi, suositetaan tätä ennalta suojaavaa rokotetta diabeetikoille, samoin kuin tavallista kausi-inluenssarokotetta. Rokote ei siis vielä ole käytössä. Tämänhetkisten ohjeiden mukaan terveyskeskuslääkäri voi määrätä oireita lievittävän tablettilääkityksen riskiryhmään kuuluvalle, jos taudinoireet sopivat sikainfluenssaan. Riskiryhmään kuuluva saa lääkityksestä KELA:n peruskorvauksen.
Miksi sitten diabeetikot kuuluvat riskiryhmään? Mikä tahansa tulehdus, viruksen tai bakteerin aiheuttama, nostaa verensokeria niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeetikolla. Mitä rajumpi tulehdustila, sen korkeampi ja pitkäkestoisempi verensokerin nousu yleensä on. Tähän liittyy yleistä huonovointisuutta, kuvumisen riski ja jos verensokeritaso on kovin korkea useampia päiviä, tyypin 1 diabeetikolla myös ketoasidoosin eli happomyrkytyksen kehittymisen riski.
Korkea kuume, huono ruokahalu ja korkea verensokeri voivat aiheuttaa päivän parin kuluessakin merkittävän kuivumistilan. Mikäli diabetes on aiheuttanut lisäsairautena munuaisten vajaatoiminnan, voi kuivuminen aiheuttaa munuaisten vajaatoiminnan nopean pahenemisen ja siihen liittyviä komplikaatioita, esim suolatasapainon häiriöitä. Diabeetikon tulisi aina kuumetaudin yhteydessä huolehtia riittävästä nesteen nauttimisesta. Mikä on sopiva nestemäärä sairauspäivinä, tulisi jokaisen tarkistaa omassa hoitopaikassaan, yleisohjeena 2,5-3 litraa nestettä/vrk, rajun oksennusripulitaudin yhteydessä enemmänkin.
Raju tulehdus, siihen liittyvä keuhkotulehdus ja elimistön kuivuminen voivat pahentaa myös sydänsairauden oireita, mikäli sellainen on kehittynyt diabeteksen lisäsairautena.
Eli mikäli diabetikko, joka muuten on perusterve, eikä diabetekseen liity munuais- tai sydänlisäsairauksia, saa sikainfluenssan, sairastaa hän sen todennäköisesti yhtä "turvallisesti" kuin ei-diabeetikko, kunhan verensokeritaso pysyy kohtuullisena.
Terveisin
Suvimarja Aranko
|
Hiilihydraattien ja liikunnan vaikutus diabeetikolla
Kuinka pian liikunta vaikuttaa verensokeriin. Jos arvo esim. ensin 7, syön vaikka runsaasti hh sisältävän aterian, 50 hh. ja lähden reippaalle lenkille, "pureeko" liikunta heti eikä sokeri nouse liikaa. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-27 |
Hei
Liikunnan verensokeria laskeva - tai nostava -vaikutus tyypin 1 diabeetikolla riippuu liikunnan kestosta, mutta myös liikunnan laadusta ja elimistön insuliinipitoisuudesta liikunnan aikana.
Liikunnan ensi minuutteina lihasten energia saadaan lihasten omista varastosokereista. Sen jälkeen energiana käytetään maksan energiavarastoistaan uudistuotantona tekemää ja verenkiertoon vapauttamaa sokeria ja myös elimistön rasvahappoja.
Insuliini kiihdyttää sokerin käyttöä lihaksistossa ja estää maksan sokerin uudistuotantoa. Tämä tapahtuu niin tyypin 1 diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoillakin.
Jos syöt 50 g hiilihydraattia etkä pistä sihen lainkaan ateriainsuliinia, on veresi sokeripitoisuus korkea, mutta insuliinivajauksen vuoksi lihaksesi eivät pysty tehokkaasti käyttämään sokeria energialähteenään. Maksan sokerin uudistuotantoa hillitsemässä on vain perusinsuliinin vaikutus, ja maksasi tuottaa lisää sokeria verenkiertoon, kun ateriainsuliini ei tätä tuotantoa hillitse, mutta lihaksesi eivät pysty tätäkään tuotettua sokeria käyttämään tehokkasti hyväkseen. Eli jos elimistössä on selvä insuliinipuutos liikunnan aikana, voi se johtaa verensokerin nousuun ja lihakset eivät kykene tehokkaaseen energiantuotantoon. jos perusinsuliinin määräkin on liian vähäinen, tuottaa maksa vielä enemmän uudissokeria nostamaan verensokeria, ja lihakset pystyvät käyttämään sokeria vielä huonommin hyväkseen.
Toisaalta, jos syöt 50g hiilihydraattia ja pistät siihen esim 5-6 yks pikainsuliinia ja lähdet liikkumaan vajaan tunnin sisällä syömisestä ja pistämisestä, kiihdyttää elimistössä vaikuttava pikainsuliiniannos (jonka vaikutushuippu on korkeimmillaan kun lähdet liikkumaan) lihasten sokeriaineenvaihduntaa kuluttaen sokerivarastoja ja verenkierron sokeria. Samanaaikaisesti pikainsuliiniannos, ja perusinsuliini myös hillitsee maksan sokerin uudisuotantoa. Eli sokeria kuluu tehokkaasti lihastyössä, eikä maksa tuota sitä ehkä yhtä tehokkaasti käytettäväksi, ja tällöin hypoglykemian riski lisääntyy.
Eli parasta on, että elimistössä ei ole insuliininpuutetta mutta toisaalta liikunnan aikana ei ole pikainsuliinin huippuvaikutusta (eli liikunta alkaisi aikaisintaan n 1.5 tuntia pikainsuliinin pistämisestä). Jos liikunta alkaa jo noin tunti ateriasta, on hyvä vähentää pistetyn pikainsuliinin määrää.
Ei-diabeetikolla elimistön insuliinieritys vähenee liikunnan aikana. Koska tyypin 1 diabeetikolla näin ei tapahdu, täytyy pidempikestoinen liikunta, tarkoittaen yleensä noin tunnin tai pidempää liikuntaa, huomioida joko/tai insuliiniannosta pienentämällä (esim päivällä tapahtuva monta tuntia kestävä liikunta tiedossa jo aamulla, jolloin aamulla pistetävää Levemir-perusinsuliiniannosta voidaan vähentää) tai ottamalla liikunnan aikana lisähiilihydraattia.
Nopeatempoinen, kiihkeä liikunta lisää elimistön adrenaliini- ja kortisolieritystä. Nämä elimistön tuottamat hormonit ovat insuliinin vastavaikuttajia, ja mitä enemmän niitä erittyy, sitä korkeammalle verensokeri voi nousta nopeatempoisen noin tunnin kestävän liikuntajakson aikana. Tämä on hyvin yksilöllistä, ja jokaisen diabeetikon tulisi mitata verensokeri muutamia kertoja heti liikuntasuorituksen jälkeen, jotta tiedetään, mitä liikuntaharrastus vaikuttaa verenokeritasoon.
Liikunnan jälkeen elimistö täyttää tyhjentyneitä energiavarastojaan, mikä aiheuttaa verensokeritason laskun liikunnan jälkeen. Tämä verensokeria laskeva vaikutus voi jatkua useita tunteja liikunnan jälkeen, esim aamupäivän hypoglykemiataipumus voi johtua edellisen alkuillan liikunnasta. Siksi liikunnan jälkeisillä aterioilla, esim iltaliikunnan jälkeen iltapalalla, riittää usein tavanomaista pienempi määrä pikainsuliinia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Mitkä ovat seuraukset, jos ei saa insuliinia?
Käytän Levemiriä 34 aamulla ja 6 illalla plus ateriainskat. Uteliaana kysyn, mitä tapahtuu ja kuinka pian jos jostain syystä en saa niitä? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-27 |
Hei,
Insuliini on meille kaikille täysin välttämätön hormooni, jota tarvitaan peruselintoimintojen ylläpitämiseen. Jo muutamissa tunneissa siitä, kun täysi tai lähes täysi insuliinin puutos alkaa, elimistö menettää normaalin aineenvaihduntatoimintansa ja kehittyy hengenvaarallinen happomyrkytystila.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Diabeteksen oireet ja tunnistaminen?
Hei! Olen 36 vuotias normaalipainoinen nainen. Olen jo vuosikausia kärsinyt oireesta, joka ilmenee aina välittömästi ruokailun jälkeen. Oireenani on vapina / tärinä, joka muistuttaa paljon palelemisen aiheuttamaan tärisemistä. Olen myös pitkään kärsinyt alituisesta väsymyksestä ja tuntuu ettei mikään unimäärä ole riittävä. Oireeni on lähinnä ärsyttävä, mutta ei niinkään mielestäni lääkitystä tarvitseva. Ruokavalioni on suhteellisen terveellinen ja monipuolinen. Nyt kysyisinkin, että voinko jotenkin esim. ruokavaliollani tai ruokailutottumuksillani helpottaa oireitani? Voiko oireet tulla jonkin tietyn ravintoaineen osan puutoksesta, tai liikasaannista? |
Ruoka ja ruokavalio |
2009-08-27 |
Hei
Diabeteksen oireina ilmenee lisääntynyttä väsymistä, laihtumista, voimakasta janontunnetta ja virtsaamisen tarvetta.
Itselläsi on ilmennyt lähinnä väsymystä ja palelua aterioitten jälkeen.
Jos tilanne huolestuttaa sinua, on veren sokeripitoisuus helppo ja nopea tarkistaa verinäytteellä.
Enemmän kuin diabetesta muistuttavat aterian yhteydessä ilmenevät oireesi voimakasta veren sokeritason vaihtelua. Ennen ruokailua veren sokeritaso on alhaalla riippuen siitä, kuinka kauan on edellisestä aterioinnista, kuinka suuri ateria on ollut tai mistä se oli koottu. Jos veren sokeripitoisuus on ennen ateriaa hyvin alhaalla ja syöt ison nopeasti verensokeria nostavan aterian, ilmenee monella mainitsemiasi oireita; väsymystä ja palelun tunnetta.
Jos nuo oireet häiritsevät sinua usein ja paljon, kannattaa sinun tarkistaa ruokailutottumuksesi muutaman asian suhteen.
On parempi syödä useamman kerran päivässä kohtuullisia aterioita kuin harvoja isoja aterioita. 3-4 tunnin välein syötäessä veren sokeripitoisuus ei liiemmin laske liikaa eikä ihminen väsy.
Syö aamupala, lounas ja päivällinen ja sen lisäksi iltapäivän välipala ja iltapala.
Lautasmalli on hyvä tapa koota pääateriat . Eli puolet lounaasta ja päivällisestä on aina kasvista (raastetta, salaattia, keitettyjä kasviksia) ja 1/4 annoksesta makaronia, riisiä tai perunaa ja 1/4 lihaa , kanaa, kalaa tai papuruokaa.
Lisäksi lasi rasvatonta maitoa tai piimää, 1-2 palaa täysjyväleipää ja lisäksi annos marja- hedelmäjälkiruokaa.
Aamulla on hyvä syödä kuitupitoista puuroa, leipää tai muroja rasvattomien maitotuotteiden ja hedelmien, marjojen tai kasvisten kanssa. Leikkeleenä on hyvä käyttää vähärasvaista juustoa tai täyslihaleikkelettä.
Kahvi tai tee kuuluvat monen aamuun myöskin.
Iltapäivävälipalana voi kahvin lisäksi nauttia hedelmän tai jogurtin myslin tai leseiden kera ja iltapalaksi sopivat samat raaka-aineet kuin aamulla, mutta määrä on illalla yleensä pienempi kuin aamulla.
Verensokerin tasaisuuden kannalta tärkein tekijä on ruoan kuitupitoisuus.
Kuitu tasaa verensokerin heilahteluja ja vointi pysyy pirteämpänä. Kuitua saa vain kasvikunnan tuotteista; jauhot, ryynit, hiutaleet, myslit, leivät, pastat, riisi, peruna, vihanneksiet, juurekset ja kasvikset, marjat ja hedelmät.
Valitse aina mahdollsimman tummia eli täysjyväisiä leipiä, puuroja ja pastoja. Vältä suuria annoksia tavallista sokeria sisältäviä ruokia kuten keksejä, makeisiä, jäätelöä jne. sekä valkoisesta viljasta tehtyä leipää tai pullaa.
Liiku säännöllisesti. Myös liikunnan yhteydessä sokerivarastoja tyhjennellään ja liikkuva ihminen voikin syödä enemmän terveellistä, kuitupitoista vähärasvaista ruokaa.
Hyvää syksyä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Kumpi on terveellisempää sian- vai naudanliha?
Kumpi on rasvaisempaa ja epäterveellisempää ravintona sian- vai naudanliha ja kumpi lihottaa enemmän?
|
Ruoka ja ruokavalio |
2009-08-27 |
Hei
Lihan sisältämä energiamäärä riippuu syödyn lihan rasvaisuudesta. Rasvainen liha esim. pekoni sisältää enemmän rasvaa kuin esim. paisti, ja näin ollen edellinen lihalaatu on lihottavampaa kuin jälkimmäinen.
Sekä porsaan- että naudanlihaa saa vähärasvaisena sekä runsasrasvaisena. Lihan rasvaisuus riippuu siitä, mistä kohtaa eläimen kehoa liha on peräisin.
Vähiten rasvaa on kummallakin eläimellä paistissa ja fileissä ja eniten kylkilihoissa.
Jauhelihan rasvaisuus riippuu myöskin siitä, mistä päin eläintä liha, josta jauheliha on jauhettu, on peräisin.
Tarjolla on sika-nautajauhelihaa, naudan paistijauhelihaa, sian- ja naudan jauhelihaa.
Edellä mainituista naudan tai possun paistijauheliha on vähiten energiaa sisältävää. Sika-nauta-, sian ja naudan jauhelihan rasvapitoisuus riippuu taas siitä, mistä ruhonosista liha on jauhettu.
Jos tarkastellaan sian- ja naudanlihan rasvan laatuja, pidetään sianlihan rasvaa "terveellisempänä" kuin naudanlihan rasvaa. Sian rasvan välttämättömien rasvahappojen osuus on suurempi kuin naudanlihan. Kummankin lihalaadun rasva on kuitenkin melko kovaa rasvaa eli lisää riskiä sydänsairauksiin. Joskin sianlihan pehmeitten rasvahappojen määrä on suurempi kuin naudanlihan.
On siis aivan makuasia kumpaa lihaa syö, sikaa vai nautaa, kunhan pyrkii syömään vähärasvaista lihaa ja vaihtaa lihan välillä kalaan, broileriin ja kasvisruokiin.
Hyvää syksyä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
Insuliinin vaikutusaika ja mekanismi
Aina puhutaan eri insuliinien vaikutusajoista. Onko vaikutusajat ymmärrettävissä niin, että verenkiertoon päästyään kaikki laadut, siis pika-, lyhytvaikuttein, pitkävikutteinen vaikuttavat yksilöllä kunnes insuliini on poistunut pääasiassa munuaisten kautta verenkierrosta? Siis vaikutusaika on lähinnä kiinni siitä miten insuliini kudoksesta pääsee verenkiertoon. Pitkävaikutteisestakin insuliinista tulee pikavaikutteista, jos sen onnistuu suoraan suoneen pistämään. Ja toisaalta esim. nefropatian pahetessa, kun munuaisten verta puhdistava kyky heikkenee, niin saman insuliinimäärän ns. vaikutus (siis ainakin vaikutusaika ja kumuloituminen) kasvaa, koska se poistuu hitaammin verenkierrosta. Eli insuliinin vaikutusteho ei ns. hiivu, vaan lähinnä poistuminen verenkierrosta määrää tehoa. Itselläni on nefropatia jo melkoisen paha, eli laskennallinen GFR on luokkaa 19-20. Itselläni siis ovat insuliinimäärät pienentyneet ja juuri tuota nefropatiaa sanotaan syyksi. Haluaisinkin vain vähän kansantajuisemmin selitettäväksi miten insuliini toimii, koska monet diabeetikotkin ovat ihmetelleet, että se insuliinin tehohan hiipuu määrätyssä ajassa kuitenkin. Onko siis ajatukseni, että insuliinin teho sinällään säilyy niin kauan kuin se verenkierrossa on mukana pääsääntöisesti oikein vain väärin? Ja että munuaisten toiminnalla on tuolta kantilta tärkeä osuus insuliinimäärissä ja verensokerin hallinnassa insuliinin verestä poistamisen kautta . |
Tyypin 1 diabetes |
2009-08-25 |
Hei
Insuliinin kokonaisvaikutus muodostuu neljästä seikasta:
1. Kuinka nopeasti insuliinin vaikutus alkaa.
2. Milloin insuliinin vaikutus on suurimmillaan ja kuinka pitkään suurin teho kestää.
3. kuinka pitkä on insuliinin vaikutus kokonaisuudessaan.
4. vaikuttaako annoskoko käytetyn insuliinin vaikutusaikaan.
Insuliinin vaikuttaa elimistössä eri kudosten, esim. lihakset, maksa, solujen insuliinireseptoreissa. Vaikutuksen alkamiseksi insuliinin täytyy siis imeytyä pistospaikasta verenkiertoon, ja siirtyä verenkierrosta kudosten solujen insuliinireseptoreihin. Insuliiniketjun rakennetta muuntelemalla on saatu pikainsuliinien vaikutus nopeasti alkavaksi, kun taas perusinsuliineilla imeytyminen pistospaikasta ja/tai kulkeutuminen aktiivimuodossa solujen reseptoreihin on hitaampaa ja tasaisempaa.
Insuliini hajoaa elimistössä ei-aktiiveiksi aineenvaihduntatuotteiksi. Insuliini myös poistuu osin elimistössä munuaisten kautta, osin maksan aineenvaihdunnan kautta. Kun munuaisten toiminta on merkittävästi heikentynyt, voi se pidentää insuliinien vaikutusiakaa, joka käytännössä näkyy lähinnä perusinsuliinien tarpeen vähentymisenä.
Pikainsuliineilla annoskoon suureneminen ei vaikuta vaikutusaikaan, muilla insuliineilla insuliinin vaikutusaika pitenee insuliiniannoksen suurentuessa.
Insuliinien kokonaisvaikutusajoissa, suurimman vaikutuksen kestossa ja ajankohdassa on aina yksilöllistä vaihtelua.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Mareven
Jos käytössä on Marevan lääkitys, onko jokin "sääntö", että se pitäisi ottaa päivittäin nimenomaan klo. 16.00. Onko tuolla kellonajalla jokin merkitys??? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-25 |
Hei
Marevan eli varfariinilääkitystä käytetään ehkäisemään veritulppia sekä veritulppien hoidossa. Lääke vaikuttaa vähentämällä veren luonnollista hyytymistaipumusta.
Lääke otetaan kerran päivässä, mieluiten aina samaan aikaan päivästä, eli tuo klo 16 ei sinänsä ole "maaginen", kunhan ajoitus päivästä toiseen on samanlainen. Uskon että tämä pitkälti johtuu siitä, että verikoe otetaan aamulla ja nk Marevankortit annetaan takaisin potilaille iltapäivällä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Herpes ja tatuointi?
Hei, olen 1.tyypin diabeetikko, ollut jo vuodesta -93 lähtien. Verensokeritasapainoni vaihtelee, mutta pitkäaikaissokeri on ollut 9-10 tienoilla. Olen ottamassa tatuointia olkapäähäni syyskuussa, mutta viime viikolla minulla todettiin herpes. Se ei ole sukupuoliherpestä, vaan sitä toista versiota, mutta alapäässäni kuitenkin. Vaikuttaako tämä herpes sokereihini millä tavalla ja entä saako tatuoinnin ottaa vaikka on herpes? (Tartunta? Muu vaikutus?). Kiitos paljon etukäteen vastauksesta! |
Tyypin 1 diabetes |
2009-08-21 |
Mikä tahansa tulehdus elimistössä aiheuttaa helposti verensokeritason nousun. Myös herpeksen kaltainen virusinfektio voi paikallisenakin vaikuttaa verensokereihin niitä nostaen.
Herpes ei sinänsä ole este tatuoinnin ottamiselle, kun se sijaitsee muualla kuin ihoalueella, jolle tatuoinnin olet ottamassa. Tatuointiin liittyy samat riskit kuin ei-diabeetikoillakin: tatuoinnin alueen ihoinfektiot toimenpiteen jälkeen, ja periaatteessa verenvälityksellä tarttuvien tautien riski, jos tatuointivälineet eivät ole asianmukaisesti puhtaat. Huono diabetestasapaino altistaa ihon ja ihonalaisen kudoksen tulehduksille.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Vastasyntyneen alhainen verensokeri
Lapsellani laski ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen sairaalassa verensokeri monta kertaa hyvin matalalle. Alin mitattu arvo oli 1.5. Asiaan ei reagoitu muutoin, kuin, että emme saaneet kotiutua ennen ns. hyviä arvoja, ja tämä jäi minua nyt vaivaamaan. Maidontuotantoni ei ollut lähtenyt vielä tuolloin käyntiin ja lisämaidolla sokeri saatiin nousemaan, mutta lisämaitoa annettiin lapselleni mielestäni todella kitsastellen, josta johtuen lapseni ei saanut riittävästi ravintoa verensokeria ajatellen. Onko verensokeria syytä tarkkailla myöhemmin? Onko alhaisesta verensokerista mahdollisesti voinut aiheutua jotain vaurioita lapselleni tuossa vaiheessa? Tämä viimeinen kysymys huolettaa eniten. |
Lasten diabetes (T1) |
2009-08-21 |
Hyvä kysyjä,
Vastasyntyneestä otetaan herkästi laboratoriokokeita, jos hänellä on vähäisiäkin tavallisesta poikkeavia oireita. Glukoosi on yksi tärkeä seurattava arvo – onhan glukoosi tärkein energian lähde jo vastasyntyneellä. Pitkäaikainen pieni glukoosipitoisuus keskushermostossa voisi aiheuttaa vaurioita ja niiden ehkäisemiseksi glukoosiarvoja seurataan herkästi ja matalien arvojen ilmaantuessa tilanne hoidetaan ravinteilla, joko ruoansulatuskanavan kautta tai suoneen annettuna. Glukoosin viitearvot ovat hieman erilaiset kuin myöhäisemmällä iällä ja voivat olla ennenaikaisesti syntyneillä erilaisia kuin täysaikaisilla vastasyntyneillä.
Glukoosin laskuun voi olla vastasyntyneellä useita syitä. Jos on syytä epäillä jotain tautia laskun aiheuttajana (esim. kehittymässä olevaa tulehdusta), otetaan tarvittavia lisätutkimuksia. Tavallisin syy lienee ravinnon pula, jolloin arvo korjaantuu lisäruokaa antamalla. On tärkeää seurata glukoosiarvoja niin kauan, että vastasyntyneen todetaan pärjäävän normaalilla syömisellä ja pitävän glukoosiarvonsa riittävän korkeina.
Jos lapsella ei ole ollut mitään muita oireita, ei ole syytä epäillä, että matala glukoosiarvo olisi aiheuttanut vaurioita. Jos glukoosi on seurannassa tasaantunut, ei ole erityistä syytä mittailla glukoosia jatkossa.
Seuraa terveen lapsesi kehitystä ja nauti siitä!
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Voiko huono hoito-tasapaino jättää kuukautiset pois?
Eli olen 23v nainen,168cm/55kg. Olen sairastanut tyypin 1 diabetesta 8v. Pitkä aikaissokerini oli 10.9 ja hoito tasapaino oli pitkään masennuksen takia vähän "rempallaan". Nyt olen huollisani siitä että tämä on vaikuttanut kuukautiskiertooni,kuukautisia ei ole tullut yli puoleen vuoteen. Jos verensokeria on pitkiä aikoja korkealla onko se saanut kuukautiseni jäämään pois? En ole löytänyt huoleeni mistään vastausta. Asia on painanut mieltäni kauan aikaa ja olen miettinyt että voinko saada lapsia koskaan. |
Tyypin 1 diabetes |
2009-08-21 |
Huono diabetestasapaino on epätodennäköinen syy kuukautisten poisjäämiseen. Asia painaa mieltäsi, ja onkin syytä selvittää, miksi kuukautiskierrossa on häiriöitä, hakeudu tämän vuoksi gynekologille tai oman terveysasemasi kautta selvittelyihin. Kuukautiskierto voi häiriintyä monista erilaisista syistä, joista suurin osa on ohimeneviä tai lääkityksin korjattavia. Elimistössä on erilaisia hormoonitoimintoja, joiden häiriöt voivat vaikuttaa kuukautiskiertoon, ja jotka on helposti selvitettävissä laboratoriokokein. Suuret painon muutokset voivat myös vaikuttaa kuukautiskierron säännöllisyyteen. Kuukautiskierron häiriöt ovat kohtuullisen yleisiä, eivätkä sellaisenaan vielä ole mikään este raskaaksi tulemiselle tulevaisuudessa.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Diabetes?
Kävin lääkärissä ja hän sanoi että minulla on diabetes, paastoarvot olivat 1 kerralla 6,3 ja toisella 6,1. Lääkäri pääteli näin koska triklyarvoni olivat 8,3. Verenpainetta ei ole, ylipainoa kylläkin n. 15 kiloa. Olen 49 vuotias. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-21 |
Hei
Tämän tiedon perusteella sinulla ei ole diabetesta. Diagnostinen raja kulkee paastoarvon suhteen 7.0 mmol/l:ssa. Onko sokerirasituskoketta tehty ?
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Metformiini ja aamuverensokeri
Olen olen 43v mies ja 2-tyypin diabeetikko ja ja lääkityksenä on Diformin aamulla 1*500mg ja illalla 4*500mg. Lääkemäärää on lisätty hiljalleen ja tarkoitus olisi painaa paastosokeritaso alas, mutta jotenkin tuntuu, että mitä enemmän otan lääkettä illalla, niin sitä suurempi tuntuu aamusokeriarvo olevan. Lääkityksen alussa oltiin tasolla 6.3-6.5 mmol/l nyt kun mittaan on arvot tasaisesti luokkaa 7.3-7.4 mmol/l. Mistä tälläinen voisi johtua? Pitäisikö lääkkeitä ottaa esim. erilailla vai olisiko syytä vaihtaa lääkitystä ja kokeilla esim. Janumet lääkitystä. En haluaisi käyttää sulfonyyliureoita tai insuliiniä ellei ole ihan pakko, niiden mahdollisten hypo-oireiden takia. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-21 |
Hei
Mielestäni lääkärisi ajatus on ollut ihan oikea - mutta silti tuntuu siltä että aamusokeri on mieleuummin noussut eikä laskenut. Ajatus perustuu siihen, että maksa tuottaa sokeria yön aikana ja illalla otettu metformiini vähentää sokerituotantoa tehokkaammin kuin aamulla/päivällä otettu.
Ensin tulisi kyllä mieleen ehdottaa lääkityksen vähentämistä illalla ja katsoa laskeeko arvot - mikäli näin ei tapahdu, niin yhdistelmähoito esim. sitagliptiinin tai vildagliptiinin kanssa todennäköisesti auttaisi.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Voiko minulla olla diabetes?
Hei! Olen 24-vuotias normaalipainoinen nainen (pituus 160 cm, paino 55 kg). Isälläni ja ukillani on 2-tyypin diabetes, isäni on huomattavasti ylipainoinen mutta ukkini on aina ollut normaalipainoinen. Liikuntaa harrastan aika vähän ja ruokailutottumuksissa olisi ehkä parantamisen varaa. Syön muuten suht terveellisesti, mutta liikaa makeaa ja liian vähän kasviksia. Kokonaiskolesteroliarvo on hiukan koholla, johtuu kai perintötekijöistä (5,5 josta HDL kuitenkin 2,4). Joudun nykyään käymään vessassa joka yö, usein kaksikin kertaa ja minulla on usein jano. Joka yökin täytyy nousta juomaan. Vielä vuosi-pari sitten pystyin hyvin nukkumaan koko yön juomatta ja käymättä vessassa. Tihentynyttä virtsaamistarvetta ja janottamista enemmän vaivaa kuitenkin väsymys. Osittain se johtuu siitä, että olen huonouninen. Olen käytättynyt vuosia unilääkkeitä, mutta ne eivät oikein auta. Mutta vaikka nukkuisin hyvin 8 tai jopa 10 tuntia, olen silti yleensä koko päivän tosi väsynyt. Viime lukuvuonna en pysynyt hereillä yhdelläkään luennolla, kaverit onneksi herättävät kun alan kuorsaamaan. Kohta alkaa viimeinen opiskeluvuosi ja olisi mukaavaa pysyä luennoilla hereillä ja oppiakin jotain. Minua siis mietityttää, että voisiko diabetes olla syynä oireisiini. Voiko diabetes tulla normaalipainoiselle nuorelle aikuiselle? Kuinka harvinaista se on? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-21 |
Hei !
Mielestäni sinun kannattaa kyllä oireiden takia mennä keskustelemaan lääkärisi kanssa asiasta -ja voi olla että sokerirasituskoe olisi paikallaan. Samoin kannattaa pohtia muita mahdollisia syitä väsymykseen. Kyllä diabetes voi puhjeta normaalipainoisella henkilöllä
- joskin se on melko harvinaista tyypin 2 diabeteksen suhteen - mutta erilaisia välimutoja löytyy.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Ihokarvojen poisto diabeetikolla
Hei! Luin ihokarvojen poistoon tarkoitetulla Veet -vahaliuskojen pakkauksen selosteesta, että vahaus ei sovi diabeetikoille. Miksi näin? Mitkä muut ihokarvojen poistoon tarkoitetut tuotteet sopivat diabeetikoille? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-12 |
Hei,
Tuotepakkausten ohjeet ovat ehdottomia, koska valmistaja ei halua ottaa vastuuta mahdollisista ongelmista. Syy, miksi se ei sopisi diabeetikoille, voisi olla mahdolliset ihorikot ja niiden tulehtuminen. Muuta estettä ei ole. Voit siis käyttää omaa harkintaasi. Jos olet herkkäihoinen ja varsinkin, jos verensokeriarvosi ovat korkeita, iho voi tulehtua. Muutoin syytä huoleen ei ole. Sama koskee muitakin ihokarvojen poistomenetelmiä.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Normaali verensokeriarvo
olen 47v normaalipainoinen. paastoverensokerini oli 5,4. Raskausaikoina verensokeriarvot ovat nousseet. Syön joka päivä makeaa, tiedän kyllä ettei pitäisi mutta en nyt pysty hillitsemään itseäni. Eilen n.tunti namin syönnin jälkeen verensokei oli 8,1, pari tuntia pidempään ja arvo oli 5,4. Välillä olen mittaillut (työni puolesta mittari)ja nyt tässä mittasin saaden arvoksi 7 kun vartti sitten otin ruokalusikallisen jogurttia. Sitä ennen tässä on mennyt pari tuntia ilman herkkuja. Mietin ovatko nämä arvojen nousut normaalit?Olen vuosia ollut väsynyt ja "aina" hiki on valunut jos menee liian monta tuntia syömisestä mutta sokeriarvot ovat kuitenkin olleet 5 pintaan. Makean syönti on siis liiallista kaikenkaikkiaan. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-12 |
Hei
Mittaamasi verensokeriarvot ovat normaalialueella. Verensokeria kannattaa mitata aamulla tai 2 tuntia ruokailun jälkeen ei sen useammin.
Raskaudenaikainen verensokerin nousu merkitsee lisääntynyttä riskiä sairastua diabetekseen. On hyvä, että olet normaalipainoinen.
Makean himoa ja verensokerin vaihteluita voi yrittää hillitä syömällä säännöllisesti kunnon aterioita tai hyviä välipaloja.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Sopiiko oireisto diabetekseen?
Mahtaisiko oirekirjoni liittyä diabetekseen? Olen 40-vuotias perheenäiti, molempien raskauksien aikana alkuraskaudesta runsas painonnousu, keskiraskaudessa alkanut raskausdiabetes ja sen jälkeen 1800 kcal ruokavalio. Viimeisimmän synnytyksen jälkeen olen laihtunut 30 kg (10 kg imetyksen aikana, 20 kg painonvartijoiden dieetillä), painoindeksi nyt 23. Toisen vanhemman suvussa esiintyy laajalti 2-tyypin diabetestä. Oireet ovat seuraavat; jos pääsen liian nälkäiseksi, minulle tulee heitehuimausta ja on vaikea kohdistaa katsetta. Joskus palelen nälkäisenä ollessani niin, että hampaat kalisevat. Jos syön esim. salaattiaterian, niin sen jälkeen olo on OK, mutta jos syön vähänkin raskaammin, niin alan hikoilla runsaasti. Lämpö on jatkuvasti koholla, noin. 37.1 - 37.3 (mittarissa ei vikaa, näyttää muulle perheelle normaalilukemia). Jano on valtava, vettä menee helposti 2 - 3 litraa päivässä plus ruokajuomat. Tuntuu, että suu on kuiva, vaikka olisi juuri juonut. Syön muskariinireseptoriantagonistia hillitsemään WC-käyntejä yöllä. Lisäksi olen väsynyt ja selvästi innottomampi kuin aikaisemmin. Verensokerin paastoarvo oli n. 6 puoli vuotta viimeisimmän synnytyksen jälkeen, nyt arvoja ei ole mitattu vuoteen. Voisiko olla diabetestä? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-12 |
Hei,
Sinun kannattaa käydä mittauttamassa paastoverensokeri laboratoriossa. Jano ja väsymys voivat olla oreita diabeteksesta. Raskausdiabetes lisää riskiä sairastua diabetekseen. Hienoa, että olet saanut painosi normaaliksi, se taas pienentää diabetesriskiä.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Outo makeahko haju?
Olen 63-vuotias nainen, 169 cm pitkä ja painan 63 kiloa, en ole koskaan tupakoinut, nautin 1-2 lasillista punaviiniä lähes päivittäin, mutta muuten en käytä alkoholia, syön suhteellisen terveellisesti ja liikun keskimääräistä enemmän. Olen noin kolmen viikon ajan tuntenut itsessäni outoa makeahkoa hajua. Aluksi luulin sitä jonkin hiushoitotuotteen tai body lotionin aiheuttamaksi ja luovuin yhdestä sun toisesta tuotteesta. Haju tai tuoksu ilmestyy kuitenkin, ei ole koko ajan, mutta aina silloin tällöin. Se ei tule hengityksestäni. En käytä muita lääkkeitä kuin Arthryliä käsien nivelrikkoon sekä Indivina-nimistä hormonikorvaushoitoa. Kuulin jostain, että tällainen haju saattaa olla kakkostyypin diabeteksen ensioire. Onko näin? Äitini kuoli 48-vuotiaani rintasyöpään, joten syöpäkin pelottaa. Onko aihetta mennä tutkimuksiin, millaisiin? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-11 |
Hei,
Makea tuoksu ei ole tyypillinen diabeteksen ensi-oire. Jos verensokeri on hyvin korkea, hengityksessä voi olla asetonin tuoksu, mutta silloin diabetes antaa jo muitakin oireita.
Diabetes todetaan tai poissuljetaan laboratoriossa tehtävällä paastoverensokerin määrittämisellä. Jos asia sinua huolestuttaa, voit käydä sen mittauttamassa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Verensokeriarvot kohdallaan?
Hei! olen 22-vuotias 165cm pitkä ja 65kg. mittasin verensokerini aamupäivällä olin ennen sitä syönyt klo.5.30 aikoihin sämpylän nakin kanssa sekä maitoa lasillisen. noin klo.10.00 söin kaksi pientä karjalan piirakkaa ja vettä join. Vajaan tunnin päästä ennen klo.11.00 verensokerini oli 7.7. onko normaali, kun en ollut kunnon ateriaa syönyt kuitenkaan? diabetestä itselläni ei ole todettu, joskus paastosokerit otettu ja ne ovat olleet kai ihan ok. tihentynyttä virtsaamisen tarvetta on kuitenkin alkanut olemaan ja suu välillä hyvin kuiva. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-11 |
Hei,
Tunti syömisen jälkeen mitattu verensokeri 7.7 on normaali arvo.Verensokeri kannattaa mitata joko aamulla (ns. paastoarvo)- normaaliarvo on alle 6.1 tai sitten 2 tuntia ruokailun jälkeen -normaaliarvo on silloin alle 7.8.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Ilmanlämpö ja tyypin 2 diabetes
Nostaako helle verensokeriarvoja ja vastaavasti pakkanen alentaa? Diabetestabletit käytössä ja iltainsuliini, nostaako em. insuliini painoa? Helteillä paino nousee useita kiloja, verenpaine- ja kolesterolilääkkeet myös käytössä? |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-11 |
Hei,
Lämpötiloilla ei ole vaikutusta verensokeriarvoihin. Kuuma ilma voi vähän tehostaa insuliinin, mutta ei muiden lääkkeiden vaikutusta. Insuliini ei nosta painoa helteisessä säässä, kyseessä on useimmiten nesteiden kertyminen.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Verensokerin mittaaminen
Miksi verensokeri pitää mitata aamulla klo:06:00?? Eikä esim klo:08:00? Mitä eroa on näillä kellon ajoilla? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-11 |
Hei,
Ei ole olemassa sääntöä tai ohjetta, että verensokeri pitäisi mitata klo 6.00 aamulla..Ohje on mitata verensokeri aamulla- ennenkuin syö aamiaista tai ottaa lääkkeitä. Mikä aamumittauksen ajankohta on, on yksilöllinen asia.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Voiko minulla olla diabetes?
Voiko olla diabetes, kun tuntuu, että janon tarve lisääntynyt, vessassakin saa käydä normaalia useammin. Välillä on sekavan olon tunnetta ja väsymystä. Paino on laskenut kuukaudessa pari kiloa. Illalla käyn puntarilla ja aamulla, kun herään painoni on laskenut yön aikana 3 kiloa. Päivän aikana se tulee melkein takaisin, mistä johtuu, onko normaalia? Olen 16 vuotias tyttö, olen normaalipainoinen. Jos on diabetes laihtuuko siinä paljon? |
Tyypin 1 diabetes |
2009-08-11 |
Hei,
Diabeteksen oireisiin voi liittyä laihtuminen, mutta ei painon vaihtelu. Joskus paino voi vaihdella 3 kiloakin päivän aikana- jos juo paljon tai syö suolaista ruokaa esim. Jano ja virtsamäärien lisääntyminen voivat myös olla oireita diabeteksesta. Sinun kannattaa käydä tarkistuttamassa verensokeriarvosi -siitä selviäää, mikä on tilanne.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Hypoglykemian hoito
Hei, olisin tiedustellut, osaisitteko kertoa onko hypoglygemian hoitoon ollut aiemmin Suomessa myynnissä muitakin valmisteita kuin Glugagen (pistoksia)? Jos, niin minkä valmistajan? Entä onko edelleen? Miehelläni on varmuuden varalta Glugagen, mutta aloimme miettiä kun hänellä on aiemmin mielestään ollut erinäköinen pistos käytössä. En ole onnistunut löytämään mistään varmaa vastausta tähän mieltämme vaivaavaan kysymykseen, mikäli ette osaa vastata, osaisittko neuvoa mistä kannattaa kysyä? Apteekista ja Novo Nordic-lääkelaitokselta olen jo tiedustellutkin. Kiitos paljon vastauksestanne! |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-10 |
Hei,
Tietääkseni muita vastaavia valmisteita ei ole ollut myynnissä. Pakkauksen ulkomuoto on saattanut vaihtua, mutta valmiste on sama.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Erityisäitiysloma ja diabetes
Olisin tiedustellut sellaista, että onkohan mahdollista jäädä jo raskauden alkuvaiheessa erityisäitiyslomalle? Olen diabeetikko ja ennen raskautta mulla oli ihan ok tasapaino, nyt raskauden aikana tasapaino tuntuu olevan ihan sekaisin. Lisäksi olen töissä sellaisella alalla, missä tehdään fyysisesti rankkaa hommaa. En pysty keskittymään itseni hoitamiseen kunnolla töiden takia. |
Raskaus |
2009-08-10 |
Hei,
Sairausloman tarve on aina yksilöllinen. Sairausloman tarpeesta kannattaa keskustella oman hoitavan lääkärin kanssa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Insuliinin pistäminen
Hei, olisin kysellyt, (1.)onko joku sääntö siitä kuinka monta yksikköä KERRALLA SAA pistää samaan kohtaan. Olen kotisairaanhoidossa töissä ja käytäntöjä on erilaisia. Jonkun mielestä yli 40 ky pitää jakaa kahteen osaan, joku pistää 50 ky kerralla.??? Entä (2.)jos pistää kahdessa osassa esim.50ky (25+25)pistetäänkö eri neulalla vai voiko pistää samalla? Ja (3.)saako 25+25 pistää samalle alueelle? Kiitos oikein paljon vastauksista! |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-10 |
Hei
Sääntöä siitä, kuinka paljon kerralla samaan paikkaan voi pistää ei ole. Tutkimuksia siitä, miten insuliini imeytyy, jos pistetään iso annos kerralla ei ole tehty.
Usein kynän antama kerta-annos tai pistostekniikka ohjaavat maksimiannostusta. Jos potilaan on hankala pistää 80 yksikköä kerralla, vaikka kynä sen sallisi, annos kannattaa pistää 2 osassa (40+40).
Kun pistää 2 osassa voi käyttää samaa neulaa. Neulan tukkeutumisen riskiä ei siinä ole. Samalle alueelle saa pistää.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
Vaikuttaako ruoka sittenkään yhtään?
Olen 2-tyypin diabeetikko mutta ilman lääkitystä. Viimeksi olivat arvoni kol. 4,5 (kokonaiskolesterolin ja huonon suhde n. 3) ja pitkäaikaissokeri 5.8. Useat kokeillut lääkkeet mm statiinit vain nostavat arvoja. Olen huomannut että paastosokeri on noin 7 silloin kun en nuku hyvin (tapahtuu usein ulkopuol. syistä)ja verenpaine samoin korkea. Syön palstallanne esitetyn ihanteellisen ruokavalion mukaan jo vuosien takaa, painoni ei ole pudonnut vaikka sen pitäisi olla nyt miinusmerkkinen. Parin viime vuoden aikana olen käyttänyt tutkimisen intohimosta n. 2000 euroa sokeriliuskoihin ja tullut siihen tulokseen, että ravinnolla ei ole mitään merkitystä sokeriarvoihin. Minut on listattu 2-tyypiksi koska aina silloin tällöin on yli 7 aamuarvoja. Olen nyt sairastunut johonkin lihastautiin, jota ei vielä ole diagnosoitu (olen HUS jonossa) ja minulla on spinaalistenoosi. Luin Diabetes-lehdestä tapauksista, joissa eivät ruokavalio ja verensokeri myöskään mitenkään korreloi. Oireeni ovat alkaneet pikkuhiljaa "nykyterveellisen" ruokavaliosuosituksen myötä. Alan epäillä koko II diabetesta lääketehtaiden keksinnöksi. Mitä mieltä olette? Nimimerkki 66 v. keskivartalolihava |
Ruoka ja ruokavalio |
2009-08-03 |
Hei !
Sairastat siis diabetesta joka on diagnosoitu paastosokeriarvon perusteella, eli maksasi tuottaa liikaa sokeria yön aikana. Mikäli sokeriarvosi eivät reagoi kovinkaan paljon ruokailuun, tämä saattaa olla merkki siitä, että haiman toiminta on edelleen erinomaisen hyvä.
Suuria yksilöllisiä eroja esiintyy todellakin diabeetikkojen välillä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
Ohjeet, ruokavalio ja riskit tyypin 2 diabetekseen
Hei! Minulle tehtiin sokerirasitus rv 27+2. Sain tänään tulokset (rv28+2) ja ne olivat 0h4.6 1h10.5 ja 2h4.6. Sain sokerinmittausvälineet nyt kotiin. Ohjeeksi sain ottaa arvot jokaista ruokailua ennen sekä 1t ruokailujen jälkeen viikon ajan. Onko tosiaan tarpeellista ottaa arvot n.8-10 kertaa päivässä vai riittääkö vain noin 4-6 kertaa? Sitten ruokavaliosta ja riskistäni sairastua 2.tyypin diabetekseen: olen n. 172cm pitkä ja raskauden alussa aamupaino oli 65-66kg. Nyt aamupaino on noin 76-77kg. Minulla on kaksi lasta (3,5v ja 1,5v), joiden kohdalla raskausdiabetestä ei ole todettu. Ensimmäisen lapseni raskausaikana sokerirasituskoe tehtiin sekä vk 27 että 36 ja arvot olivat 0h 4.6 ja 4.0 1t 9.7 ja 9.6 ja 2t 4.7 ja 5.8. Toisen raskauden aikana ei rasituskoetta tehty. Lapseni olivat syntyessään 1. 3470g (rv41+2) ja 2. 4300g (rv41+5). Kummastuttaa, että olivat noin erikokoisia, kun molemmat ovat poikia ja yliaikaisia. Olisiko toisessa raskaudessa voinut ollut jo jotakin poikkeavaa sokeriarvoissa... Kaikissa raskauksissa lähtöpainoni on ollut n.65kg ja painoa on tullut yhteensä 15-16kg. Paino on laskenut hyvin normaaliin lähtöpainoon ilman sen kummenpia dieettejä. Imetykset ovat kestäneet 14kk ja 15kk. Noin puoli vuotta toisen synnytykseni jälkeen minulla oli erittäin lievää kilpirauhasen liikatoimintaa. Arvot olivat rajoilla. Lääkitystä ei kuitenkaan imetyksen takia aloitettu ja noin 10kk synnyksestä arvot olivat jo aivan normaalit. Tämän raskauden alussa kilpirauhasarvot tarkistettiin ja ne olivat normaalit. Lisääkö kilpirauhasarvojen vaihtelu riskiä sairastua 2.tyypin diabetekseen. Lähisukulaiseni eivät sairasta 1.tyypin eikä 2.tyypin diabetestä. Haluaisin myös ohjeita ruokavaliooni. Olen kotiäiti ja lasten kanssa ulkoillaan päivittäin ja kävellään ainakin n. 30min 3-4 kertaa viikossa. |
Raskaus |
2009-08-03 |
Hei,
Sokerirasitustestisi mukaan sinulla on lievä raskausdiabetes, koska vain yksi arvo kolmesta (1 t:n arvo 10.5 mmol/l) oli poikkeava. Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos rasitustestissä on ainoastaan yksi poikkeava arvo, raskausdiabeetikkojen lapsista vain 4% kasvaa kohdussa ylisuureksi (makrosomiseksi), mikä ei poikkea ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrästä. Jos 2 t:n sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, 18% lapsista on syntymäpainoltaan ylisuuria. On mahdollista, että sinulla oli edellisessä raskaudessa raskausdiabetes, koska toisen lapsesi syntymäpaino oli 4300 g. Tästä ei tietenkään voida olla varmoja, koska 2 t:n sokerirasitusta ei tehty.
Sait ohjeeksi mitata verensokeriarvoja 8-10 kertaa päivässä viikon ajan. Tämä on ehkä kohdallasi hieman ylimitoitettua, koska sokerirasitustestissäsi oli ainoastaan yksi poikkeava arvo. Sinun kohdallasi riittäisi todennäköisesti mittaus 4-6 kertaa päivässä. Näiden mittausten tarkoituksena on todeta riittääkö pelkkä dieettihoito vai tarvitaanko dieetin lisäksi insuliinihoitoa pitämään verensokeritaso riittävän alhaisena. Insuliinihoito aloitetaan, jos kotimittauksissa verensokeriarvot ovat ennen aterioita toistuvasti yli 5.4 mmol/l tai aterian jälkeiset arvot (1 - 1½ t ateriasta) toistuvasti yli 7.7 mmol/l.
Vaikka painoindeksisi ennen raskautta oli täysin normaali (22.7 kg/m2), tämä ei poissulje raskausdiabetesta. Imetyksen pituus ei vaikuta raskausdiabeteksen ilmaantumiseen myöhemmissä raskauksissa. Raskausdiabeetikoilla on tavallista useammin kilpirauhasen toimintahäiriöitä (sekä vajaa- että liikatoimintaa), mutta nämä toimintahäiriöt eivät aiheuta raskausdiabeteksen tai tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Sinulla on kuitenkin jonkin verran lisääntynyt riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabeteksen, koska sinulla on todettu raskausdiabetes. Tämän vuoksi sinun tulisi mittauttaa verensokeriasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen kerran vuodessa jatkuvasti.
Koska olet normaalipainoinen, sinulle suositellaan dieetin kalorimääräksi 1800 kcal/vrk. Dieetissä hiilihydraattien määrän olisi oltava 210-240 g/vrk. Hiilihydraattien tulisi olla runsaskuituisia, hitaasti imeytyviä. Nopeasti imeytyvää sokeria olisi vältettävä. Sinun kuuluisi saada äitiysneuvolasta yksityiskohtaiset dieettiohjeet. Voit myös tutustua Diabetesliiton ja Duodecimin julkaisemaan Diabetes-kirjaan (2006), jossa on runsaasti käytännön tietoa terveellisestä syömisestä. Kirjassa on myös käsitelty raskausdiabetesta.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Diabetes ja alkoholi
Hei! mieheni sairastui keväällä. Haima on tulehtunut useita kertoja ja leikattiin -04.Sen jälkeen runsasta alkoholin käyttöä ja satunnaisia tulehduksia. Olen huolestunut edelleen alkoholin käytöstä. hän juo melkein joka päivä olutta tai väkeviä. Diapetes todettiin n. 3 viikkoa sitten. Mitä vaikutuksia on jatkuvalla runsaalla alkoholin käytöllä diapeteksen yhteydessä? Verensokerit heittelevät aika rajusti..mutta hän on oppinut jo tulkitsemaan oireitaan. Huolestuttaa silti. Entä tarvitseeko joka päivä ottaa pitkäkestoista insuliinia aamuin illoin, vai vaihteleeko sen tarve? Entä jos unohtaa että on pistänyt?? Ja ottaakin toisen annoksen? |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2009-08-03 |
Hei !
Runsaampi alkoholinkäyttö ja diabetes on kyllä huono yhdistelmä. Kuten itse totesit niin alkoholinkäyttö vaikuttaa suuresti sokerinarvoihin ja heittoja tulee runsaasti. Toisin sanoen joskus arvo on korkea joskus matala.
Käytettävissäni olevien tietojen perusteella en pysty ottamaan kantaa lääkitykseen. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla että lääkitys on kohtuullisen vakio päivästä toiseen. Suomesta löytyy nk muistikynä joka kertoo milloin edellinen insuliiniannos on otettu - ylimääräisestä annoksesta alkoholin yhteydessä saattaa seurata vakava hypoglykemia.
YT
Johan Eriksson
|
Metformiini-lääkitys ja CLA-kapselit
Minulla on diagnosoitu raskauden 2006 jälkeen 2-tyypin diabetes, jota hoidetaan ruokavaliolla + Metforem 500 mg 1 tbl iltaisin. Haluaisin lähinnä tietää, voiko CLA-kapseleista tulla jotain haittavaikutuksia, jos niitä ottaa, vaikka on tuo Metforem-lääkitys? Ajatuksena olisi aloittaa 3 kapselia CLA:ta aamuisin tuon iltalääkityksen lisäksi, lähinnä tukemaan laihdutusta liikunnan lisäksi. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-03 |
Hei !
Tästä ei kyllä löydy tutkimustietoa mutta varsinaista haittaa yhdistelmästä metformiinin kanssa ei kyllä ole. CLA kapseleiden vaikutus painoon on melko vaatimaton.
Yt
Johan Eriksson
|
Diabetes vai jotain muuta?
Hei! 5v. poikani on usein hyvin väsynyt ja haluton tekemään mitään, koska "väsyttää". Välillä väsymys tulee pian ruuan jälkeen, mutta myös muulloinkin väsyttää. Poika juo myös paljon ja usein. Verensokeri on katsottu n kk. sitten virtsasta.Samalla tutkittiin myös kilpirauhanen, anemia, maksa-arvot tulehdusarvot ja ekg. Mitään poikkeavaa ei kuitenkaan löytynyt. Onko virtsatesti yhtä luotettava diabeteksen toteamisessa kuin verikoe? Välillä kun lapsi väsähtää, hänen kasvonsa muuttuvat kalpeaksi ja iho näyttää vahamaiselta. Kannattaisiko siis tutkia vielä verikokeella tuota sokeria? Lapsi on normaalia paljon väsyneempi, päiväkodissa ollaan sitä mieltä ja myös sisareni sanoi, että vaikuttaa kyllä "epänormaalin " väsyneeltä. |
Lasten diabetes (T1) |
2009-08-03 |
Hyvä kysyjä,
Verensokeria ei tietenkään voi mitata virtsasta, vaan siitä mitataan virtsan sokeri. Normaalisti glukoosia ei erity virtsaan, mutta veriplasman glukoosipitoisuuden kohottua yli munuaiskynnyksen eli n. 8,5 mmol/l glukoosia ilmestyy myös virtsaan. Munuaiskynnys voi vaihdella eri ihmisillä.
Uskoisin kyllä, että pojasta on muiden verikokeiden ohella tutkittu myös veriplasman glukoosi (P-Gluk). Ellei ole, voi olla hyvinkin aihetta tutkia. Sinänsä väsymys on vain yksi yleinen oire, joka voi liittyä diabetekseen. Jos hän juo paljon ja joutuu yölläkin heräämään juomaan, on asiaa syytä selvittää tarkemmin. Glukoosin paastoarvon lisäksi voi olla aihetta määrittää myös syömisen jälkeinen glukoosipitoisuus. Jos virtsaaminen on kovin runsasta, voi olla aihetta selvittää myös virtsan ominaispaino ja tarvittaessa selvittää munuaisten kyky väkevöidä virtsaa.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
Vauvan keuhkojen epäkypsyys
hei! itselläni nyt rv 35 menossa ja ensi viikolla suunniteltu sektio 36+4. lapsivesipunktiosta ilmeni etteivät keuhkot olleet vieläkään kypsät vaikka kortisonipiikit olen jo saanut vkolla 28. verensokerit ovat jonkin verran heitelleet raskauden aikana ja pitkäaikais vs.on 6.9. olisinkin kysynyt lapseen kohdistuvan kysymyksen: onko yleistä etteivät diabeetikkoäitien lapsilla keuhkot kypsy normaalissa ajassa ja miten tällaista kypsymistä sitten hoidetaan? onko pitkäkin prosessi? itseäni asia häiritsee ja kyseisestä asiasta en sen enempää ole tietoa saanut. Vauvan koko nyt jo yli 4000g ja vkoja suht paljon niin onko mahd. että keuhkot kypsyisivät nopeampaan? kiitos jo etukäteen. |
Raskaus |
2009-08-03 |
Hei,
Kyllä, äidin diabetes hidastaa usein lapsen keuhkojen kypsymistä kohdussa. Juuri tämän vuoksi suoritetaan lapsivesipunktio kun suunnitellaan lapsen synnyttämistä ennenaikaisesti. Lapsivedestä voidaan tutkia lapsen keuhkojen toiminnallisen kypsyyden lisäksi erytropoietiinin (EPO) pitoisuus. EPO-pitoisuuden perusteella voidaan arvioida onko lapsen hapetus hyvä vai onko lapsella alkavaa hapenpuutetta. Jos lapselle on kehittymässä krooninen hapenpuute, lapsiveden EPO-pitoisuus alkaa kohota. Et maininnut tutkittiinko kohdallasi lapsiveden EPO-pitoisuutta. Mahdollisesti näin ei tehty, tämä tutkimus on käytössä vasta muutamassa sairaalassa Suomessa.
Jos lapsivesitutkimus osoitta, että lapsen keuhkot eivät ole toiminnalisesti kypsiä kohdunulkoiseen elämään, lapsivesipunktio toistetaan yleensä viikon kuluttua. Jos lapsiveden EPO-pitoisuus todetaan kohonneeksi, harkitaan synnytyksen käynnistämistä tai keisarileikkauksen suorittamista, vaikka lapsivesitutkimus osoittaisi lapsen keuhkojen olevan vielä epäkypsiä. Sinulle annettiin kortisonipistokset jo 28. raskausviikolla. Kortisonin antaminen äidille ei kuitenkaan takaa, että lapsen keuhkot kypsyisivät. Mainitsit että verensokeriarvosi ovat jonkin verran heitelleet. Usein kortisonin antaminen nostaa diabeetikon verensokeriarvoja tilapäisesti useiden päivien ajaksi. Insuliininannoksia joudutaan tämän vuoksi usein ohimenevästi lisäämään. Glykohemoglobiiniarvosi (”pitkäsokeri”) on viimeksi ollut 6.9%, mikä osoittaa, että sokeritasapainosi on tyydyttävä.
Insuliinihoitoisten diabeetikkojen lapsilla on usein taipumus kasvaa ylisuureksi (makrosomiseksi). Näin on ilmeisesti myös sinun kohdallasi. Valitettavasti tämä ei nopeuta lapsen keuhkojen kypsymistä. Päinvastoin, kookkailla makrosomisilla lapsilla keuhkojen kypsyminen on usein hidastunut. Ilmeisesti sinun kohdallasi tehdään vielä uusi lapsivesipunktio, edellyttäen että lapsen vointi todetaan kohdussa hyväksi.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Metformiini-lääkitys ja raskaus
Minulla on käytössä kakkostyypin diabetekseen tablettimuotoinen hoito. Metforem 3 tablettia päivässä. Lääkkeen tuoteselostuksessa lukee ettei saa käyttää raskauden aikana. Lapsi olisi "tilauksessa". Mitä jos tulen raskaaksi kesken metforem-hoidon? Mitä haittaa on? Tästä löytyy niin montaa ohjetta. Vai menenkö läkärille ja sanon että haluan lapsen, aion yrittää tulla raskaaksi ja pyytää uutta läääkitystä/pistoksia? |
Raskaus |
2009-08-03 |
Hei !
Nykytietämyksen mukaan metformiinia voi käyttää turvallisesti ainakin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, ja sitä onkin käytetty naisilla joilla on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCO.
PCO-taudin yhteydessä metformiinin käyttö on yleensä lopetettu 12-14 raskausviikon kohdalla. Meformiini-lääkityksesta ei ole ollut mitään haittaa sikiölle. Usein tilanne on sellainen että raskauden aikana metformiinin teho on liian vaatimaton ja näin ollen insuliinihoito on käytännössä paras ja tehokkain vaihtoehto.
Yt
Johan Eriksson
|
Sokerirasitustesti ja matala verensokeriarvo
Olen 29 v. odottaja, viikolla 27. Olin sokerirasitustestissä, ja en ymmärrä mitä tarkoittaa tulos kahden tunnin arvon kohdalla. Paastoarvo oli 4.7, yhden tunnin jälkeen otettu arvo oli 6.3, ja kahden tunnin arvo oli 3.5. Neuvolatäti sanoi konsultoineensa lääkäriä koska ei ole koskaan nähnyt niin alhaista kahden tunnin arvoa 30 vuoden aikana. Lääkäri ei sanonut muuta kun että ei mitään ongelmaa. Mutta jäin kysymysmerkille, mistä matala arvo voi johtua? Mistä arvo kertoo? Mitä tehdä? Onko se hyvä vai huono juttu? Diabetesriskiä? Ei minua kummemmin huimaile/pyörrytä. Verenpaineet ja hemoglobiini ok. |
Raskaus |
2009-08-03 |
Hei,
Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Tämän perusteella sinulla ei ole raskausdiabetesta eikä lisääntynyttä diabetesriskiä. Sokerirasitustestisi 2 t:n arvo 3.5 mmol/l on alhainen, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä. Mahdollinen selitys voi olla että kyseessä on laboratoriovirhe. Kun 2 t:n sokerirasitus tehdään olisi koko kahden tunnin ajan istuttava paikoillaan. Jos on jalkeilla, voi varsinkin 2 t:n arvo laskea melko alas. Koska sinulla ei ole alhaisiin verensokeriarvoihin liittyviä oireita, on testin tulosta pidettävä normaalina. Oletko normaalipainoinen? Jos painosi ennen raskautta on ollut alhainen, tutkisin vielä kilpirauhasen toimintakokeen (S-TSH). Äitiysneuvolasi voi lähettää sinut verikokeeseen tarvittaessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Paastosokerin hallinta
Minulla on todettu 2 tyypin diabetes 2004. Nykyinen lääkitys Metformen 0.75 Cx8 d.s 2 taplettia kahdesti päivässä ja Januvina 100 mg 1 tapl päivässä. Lisäksi syön Kinzalcomb 80/125 mg 1 tapl Simavastin 20 mg 1 tapl Primaspan 100 mg 1 tapl Nexium 20 mg 1 tapl/ päivässä. Mitaan veren sokeria, ehkä liiankin usein. Sokeriarvot ovat päivällä hyvin hallinnassa tarkalla ruokavaliolla, mutta paastosokeri aamulla näyttää 6.5-7.0.Voiko paastosokeriarvoihin itse vaikutta, vai tarvitaanko lisää lääkkeitä. Liikun paljon ja säännollisesti. 73 v pit 182 paino 93 kg |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-03 |
Hei
Tyypillinen häiriö joka liittyy tyypin 2 diabetekseen on maksan liiallinen sokerintuotto. Maksa tuottaa sokeria ennen kaikkea yön aikana ja seurauksena on korkeahko paastosokeri. Tähän pystyt jonkin verran itse vaikuttamaan esim liikunta illalla vaikuttaa edullisesti asiaan. Myös metformiinin ottoajalla on merkitys.
Kannattaa pyrkiä ottamaan iltametformiinit mahdollisimman myöhään - mikäli vatsa sen kestää eikä tule oireita, voit jopa ottaa metformiinit illalla juuri ennen nukkumaanmenoa (siis ilman ylimääräistä välipalaa).
Yt
Johan Eriksson
|
Liikunta, painonpudotus ja verensokeriarvot
Puoli vuotta sitten kävin verikokeissa. Nyt mitattiin uudet arvot. Seuraavassa tulokset (suluissa puolen vuoden takainen arvo): Paastosokeri 6,5 (6,3); kokonaiskolesteroli 5,5 (6,0); huono kolesteroli 3,6 (3,5); hyvä kolesteroli 1,5 (1,2);trigly 0,8 (2,9). Kolesterolit ovat parantuneet, mutta verensokeri oli suuri pettymys. Liikuntaa (rasittavaa) harrastan 3-6 x viikossa (aiemmin en ollenkaan), juuston olen jättänyt pois melkein kokonaan, käytän Benecolia ja syön omega 3-rasvahappoja päivittäin. Painoa on pudonnut 7 kg ja se on nyt 83 kg, pituus 172 cm. Vyötärön ympärys noin metrisestä pienentynyt 90 cm:iin. Ei verenpainetta. Voinko enää saada verensokeria kuriin pelkällä kuntoilulla ja ruokavaliolla vai olisiko hyöty jo saavutettu tällä painon pudotuksella + urheilulla ja 2-tyypin diabetes kolkuttelee ovella. Menen 3 kk kuluttua sokerirasitustestiin. Isällä 2-tyypin diabetes. |
Tyypin 2 diabetes |
2009-08-03 |
Hei !
Sinulla on siis todettu hiukan koholla oleva paastosokeriarvo sekä kohonneita veren rasva-arvoja. Liikunnan avulla olet onnistuneesti saanut painosi putoamaan sekä triglyseridiarvot - hienoa! Ymmärrän kyllä pettymyksesi tuon sokerin suhteen ja kyllä se hiukan ihmetyttää.
Onko pitkäaikaissokeria mitattu ?
Mielestäni tällaisella painonpudotuksella pitäisi jo nähdä positiivisia muutoksia sokeriarvoissa. Pääsyy tuohon koholla olevaan aamusokeriarvoon on maksan liiallinen sokerintuotto yön aikana.
Siihenkin liikunta vaikuttaa edullisesti ja on väitetty että varsinkin iltapäivällä/illalla harrastettu liikunta olisi tehokkain tapa vaikuttaa siihen.
Miten pitkään olet syönyt omega-3-rasvahappokapseleita ? Mikäli nämä on tullut kuvaan mukaan viimeisen 6 kuukauden aikana suosittelisin taukoa. Vaikka omega 3 rasvahapot ovat terveellisia luonnollisessa muodossa olen muutamilla diabeetikoilla huomannut epäedullisen vaikutuksen sokeriarvoihin.
Toinen tärkeä asia on huolehtia riittävästä proteiininsaannista
(valkuaisaineet) jotta et menettäisi liikaa lihaskudosta painonpudotuksen yhteydessä.
Yt
Johan Eriksson
|
Raskausajan diabetes
Hei sokerirasitus tehtiin rv 28. nopea testi näytti 3.5, sitten labrasta tulleet tulokset 6.1, 9.1 ja 8.7. Parin viikon päästä sain mittarin kotiin ja olen dietillä, seuraan nyt arvoja aamuisin. Eka mittaus oli 5.6 kotona. Kuinka paljon iltasyönti esim. pelkät hedelmät vaikuttavat sokeriarvoihin? Mikä todennäköisyys minulla on päästä tästä pelkällä dietillä läpi? Lapsivesi on normaali ja vauvan koko ilmeisesti samoin näillä hetkin. rv 31. Kaikki muutkin arvot verenpaineesta pissakokeeseen täysin normaali, vain hemo menee alas ja sen kanssa onkin aina ollut vaikeuksia. Äidillä 1. tyypin, isällä 2. oma painoni on 98, mutta nyt raskauden aikana kilot liikkuvat 100-103 välillä. Liikun ahkerasti (ei ylilyöntejä). ainoa heikkouteni on ollut makea sekä hampurilaisateriat ja nyt olen jättänyt ne kokonaan. Muuten ruokailuni noudattaa muutenkin suositeltua syöntiä, en ole joutunut sitä korjailemaan. Mikä on uusiutumismahdollisuus seuraavassa raskaudessa? Onko tämä oikeastaan edes vielä raskausdp? Neuvolahoitaja (ent. diapeteshoitaja) sanoi ettei, sairaalan diapeteshtj. sanoi että on. |
Raskaus |
2009-08-03 |
Hei,
Sokerirasitustestin perusteella sinulla on raskausdiabetes, koska paasto- ja 2 t:n arvosi ovat poikkeavia.
Nykysuosituksen mukaan 2 t:n sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat: paasto 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l 24. raskausviikon jälkeen. Äideistä, joilla on 2
|