Kysy asiantuntijalta -

Hyvä kysyjä,

Selvää diagnoosia ei noista mainituista arvoista saa. Glukoosiarvot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että asiaa on viipymättä selvitettävä eteenpäin. Nestevajaus voi syntyä jo mainituillakin glukoosiarvoilla. Aukileen kuopalla olo viittaa kuivumistilaan, jonka syy on selvitettävä. Myös väsymys voi sopia diabetekseen.
On aihetta mitata plasman glukoosia ennen ateriaa sekä 30 ja 60 min. päästä, myös plasman ketoaineet (P-OHBUT) ja virtsan glukoosi. Pienen vauvan diabetes etenee hyvin nopeasti ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joten mieluummin vaikka turhaan tutkimuksiin kuin asiassa viivyttelemään. Oireet viittaavat vähän turhan paljon diabeteksen mahdollisuuteen.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei
Olisiko niin, että diabetestasi hoitava lääkäri ottaisi ensin kantaa siihen, sopivatko oireet ja löydökset neuropatiaan. Onko jalkojen, kosketustunto, värinätunto, kylmä/kuumatunto normaali, onko jaloissa viitteitä muista, esim niveltulehdus-löydöksistä. Diabeettista neuropatiaa tutkitaan hermoratatutkimuksella,  joita tehdään sairaaloiden neurofysiologisissa yksiköissä.  Hoitava lääkärisi voi myös oman arvionsa mukaan ottaa tarvittavia laboratoriotutkimuksia, joilla reumaperheen sairauksia ja ehkä joitakin aineenvaihduntasairauksia (kilpirauhasen vajaatoiminta esim)  voidaan poissulkea. Vasta tämän jälkeen kannatanee miettiä muita erikoisaloja.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Molemmat lukemat ovat diabetesrajan ylittäviä. Omat mittaukset ovat toki "epävirallisia". Sinun kannattaa hakeutua lääkäriin ja sitä kautta sokerirasituskokeeseen. Sokerirasituskokeen avulla poissuljetaan tai todetaan diabetes.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,

Ilmoittamasi 2 t:n sokerirasitustestin paastoarvo 4.2 mmol/l ja 2 t:n arvo 7.8 mmol/l ovat täysin normaaleja, joten sinulla tämän mukaan ei ole raskausdiabetesta. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Siten paastoarvosi ja 2 t:n arvosi ovat huomattavasti alle poikkeavien raja-arvojen. Siten voit myös syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Et maininnut tehtiinkö rasitustesti Suomessa vai muualla. Raja-arvot poikkeavat kuitenkin vain vähän toisistaan eri maiden välillä. Tuntuu erikoiselta, että sinulle on sanottu että sairastat raskausdiabetesta.

Tiedetään, että pieni osa äideistä, joilla ei ole raskausdiabetesta, synnyttävät ylisuuren (makrosomisen) lapsen. Suomessa joka viides vastasyntynyt painaa syntyessään 4 kg tai enemmän. Ylisuurena syntymäpainona pidetään vasta 4.5 kg tai enemmän laskettuna aikana syntyneistä. Vaikka ensimmäinen lapsesi painoi 4.4 kg syntyessään, häntä voidaan pitää syntymäpainoltaan normaalina. On kuitenkin hyvä, että sinulle tehtiin sokerirasitus. Näin sinun kohdallasi raskausdiabetes on poissuljettu. Koska ensimmäinen lapsesi kuitenkin oli suhteellisen kookas, olisi hyvä että kävisit tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla 36.-37. raskausviikolla lapsen koon arvoinnissa.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Tyypin 1 diabeetikolla insuliinihoito on varsin painoneutraali, jos insuliiniannokset ovat oikeat, ja perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea. Steroideja ei pidä käyttää,  liikunnan ja voimaharjoittelun tarkoituksena kai olisi olla terveyttä edistävää, silloin on mieletöntä käyttää steroideja, joiden vakavat haittavaikutukset ovat kiistattomia.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Tilanne on ymmärrettävän raskas. Mitään pakkohoitokeinoja ei  tällaisessa tilanteessa kyllä ole. Yhtenä vaihtoehtona on keventää yöllisen perusinsuliinin määrää, ehkä hoitotasapainon kustannuksella. Toisaalta liiallinen jatkuva alkoholinkäyttö on vähintään yhtä merkittävä terveydentilaan ja pitkäaikaisennusteeseen vaikuttava tekijä kuin diabetestasapaino. Tässä tietenkin tarvittaisiin omaisesi omaa osuutta. Kuten mainitsitkin, hiilihydraatin nauttiminen olisi myös tärkeää yötä vasten.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Kuten totesit, sokerirasitustestin 2 t:n arvosi 8.9 mmol/l on poikkeava. Oletan että sinulta tutkittiin myös paastoarvo ja 1 t:n arvo, jotka ilmeisesti olivat normaaleja. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos ainoastaan 1 verensokeriarvo 3:sta on poikkeava soikerirasitustestissa, pidetään raskausdiabetesta lievä-nä. Tämä ilmenee mm. siten, että näiden äitien ylisuurten (makrosomisten) lasten määrä ei ole suurempi kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Lisäksi ruokavalio riittää yleensä poikkeuksetta hoidoksi. Jos sen sijaan 2 tai 3 verensokeriarvoa ovat poikkeavia, joudutaan joka kolmannella äidillä aloittamaan insuliinihoito ruokavalion lisäksi. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista joka viides on ylisuuri syntyessään. Laskettuna aikana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino on 4500 g tai enemmän. Olet varmaan saanut dieetti- ja seurantaohjeet. Raskausdiabeteksen seurannassa dieetti-hoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuajaksi. Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia.

Kysyit, miksi sinulla todettiin raskausdiabetes, vaikka sinulla ei ilmeisesti ole raskausdiabeteksen riski-tekijöitä. Et ole tehnyt mitään väärin. Tosiasia on että osa äideistä sairastuu raskausajan diabetekseen, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia riskitekijöitä. On tärkeää lapsesi kannalta, että raskausdiabetes todet-tiin. Näin voidaan seurata verensokeritasoasi raskauden edetessä ja aloittaa asianmukainen dieettihoito. Raskausdiabeteksessa insuliinin teho kudoksissa on alentunut eikä haiman tuottama insuliini riitä korvaamaan lisääntynyttä insuliinin tarvetta. Tätä kutsutaan insuliinin resistenssiksi. Insuliinin tehon hei-kentymisestä seuraa verensokeritason kohoaminen eli diabetes.

Ei tunneta tarkasti miksi ja miten insuliinin resistenssi syntyy. Tiedetään, että ylipaino ja liikunnan puute heikentävät insuliinin tehoa ja ovat siten raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Mutta myös normaalipainoisilla voi esiintyä insuliinin tehon heikentymistä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat myös raskausdiabeteksen syntymiseen. Mainitsit että suvussasi ei ole diabetesta. Tämä ei kuitenkaan täysin poissulje mahdollisuutta, että sinulla olisi diabeteksen perinnöllisiä tekijöitä. Raskausajan diabeteksellä on melko vahva yhteys tyypin 2 diabetekseen. Naisilla, joilla on todettu lieväasteinen raskausdiabetes, on noin 10-20%:n mahdollisuus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 diabetekseen. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla vastaava mahdollisuus on yli 50%.

Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämäs-sään tyypin 2 diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Diabetes, sen enempää tyypin 1 kuin tyypin 2 diabates, tai mikään diabetekseen käytössä oleva hoitomuoto, ei millään tavalla vaikuta jälkeläisten sukupuolen määräytymiseen.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei !
Oletan että kysymys liittyy lähinnä diabetekseen ja sokeriarvoihin. 
Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä että sokerirasituskoe on varsin poikkeuksellinen rasite elimistölle - siinähän annetaan 75 grammaa sokeria, eli huomattavasti enemmän kuin aterioissa. Mielestäni aterianjälkeiset sokeriarvot ovat erinomaisia eli kuulostaa hyvältä. 
Yleisesti pidetään tavoitteena että aterianjälkeinen sokeriarvo mitattuna 2 tuntia aterian jälkeen tulisi olla alle 8 mmol/l - eli hyvin menee.

Yt
Johan Eriksson

Hei
Diabetes puhkeaa tyypillisesti monen tekijän summana ja näihin kuuluvat muun muassa ylipaino ja vähäinen liikunta. Myös MELAS-tautiin liittyy selvästi suurentunut diabetesriski. Kortisonilääkitys lisää myös diabetesriskiä varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla.

Yt
Johan Eriksson

Hei,
Olettepa saaneet outoja ohjeita. Noitten lisäksi ei juuri ruokaa paljoa tarvitakaan.
Mistä ja miksi nuo kaikki ravintolisät on teille määrätty?

Jos ruokailunne on määrältään kovin niukkaa ja yksipuolista tai jos käytätte esim. runsaasti valkoisia viljatuotteita, ettekä syö kalaa, voisi osa noista ravintoaineista olla paikallaan.
Ohjaisin kuitenkin mieluummin syömään monipuolista tavallista ruokaa riittävästi kuin tuollaisen hivenainemäärän.
Pyrkikää syömään päivittäin ainakin seuraavat määrät eri ruoka-aineita:

-          3x2 dl rasvattomia maitovalmisteita
-          Vähärasvaisia leikkeleitä ohuelti voileivillä
-          Ainakin kerran päivässä ateria, jossa on ¼ lautasesta lihaa, kanaa tai kalaa.
-          Syökää kalaa ainakin 2-3 krt/vkk.
-          Käyttäkää ruoanvalmistuksessa rypsiöljyä ja voileivillä margariinia.
-          Syökää päivittäin 4-8 palaa täysjyvä- tai ruisleipää.
-          Päivittäin on hyvä syödä myös täysjyväpuuroa lautasellinen.
-          Aterioilla voitte syödä joko perunaa,  tummaa riisiä tai täysjyväpastaa
-          Syökää jokaisella aterialla tai välipalalla, aamuisin tai iltaisin jotain tuoretta eli hedelmää, marjoja, kasviksia, juureksia, raasteita, salaatteja tai pakastevihanneksia tai pieni annos tuoremehua.

Tuosta ruokamäärästä saatte melko hyvin mainitsemianne ravintoaineita. Jos vielä epäilette ravintoaineiden saannin riittävyyttä, ei 1 monivitamiini-tabletti päivässä ole haitaksi.

Energistä syksyä toivotten

Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei
Vaivasi voi kyllä olla diabeteksesta (osittain) johtuva, oletko pystynyt seuraamaan liittyykö oireet verensokerimuutoksiin? Normaali ENMG-tulos ymmärtääkseni puhuu sitä vastaan, että kyseessä olisi pysyvä vaurio hermossa. Tämä on varsin haasteellinen asia ja kysymyksesi on lähinnä se mihin tutkimuksiin tulisi mennä. En usko että sellaista yksittäistä tutkimusta on olemassa, joka kertoisi oireen syytä - neurologin kanssa voisit kyllä keskustella ja hänen kanssa miettiä mahdollisia jatkotutkimuksia kliinisen tutkimuksen jälkeen.

Yt
Johan Eriksson

Hei !
Näitten tietojen perusteella sokeritasapainosi on melko hyvä - jopa erinomainen (pitkäaikaissokeri 6.4 %).
Käyttämäsi lääkitys (metformiini) tuntuu sopivalta, koska se ei vaikuta epäedullisesti painoon. Mikäli muut keinot eivät auta painonpudotus mielessä, niin Victoza saattaa kyllä olla yksi vaihtoehto.

yt
Johan Eriksson

Hei
NovoRapid ei ole insuliinipumppu, vaan yksi kolmesta Suomessa käytössä olevista pika- eli ateriainsuliineista. Novorapidia  käytetään insuliinina insuliinipumpussa, kuten muitakin pikainsuliineja.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Seurannassa ruokavaliohoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä arvot ylittyvät toistuvasti aloitetaan dieetin lisäksi insuliinihoito loppuraskauden ajaksi kuten sinulle on tehty. Jos insuliinihoidon aikana em. raja-arvot ylittyvät, joudutaan yleensä insuliiniannoksia lisäämään. Näyttäisi siltä, että sinun kohdallasi insuliiniannos on jonkin verran liian alhainen. Annos 8 yksikköä Protaphania on vielä pieni, voisit nostaa sitä 2 yksiköllä. Jos aterian jälkeiset arvot ovat toistuvasti yli 7.7 mmol/l, olisi todennäköisesti hyvä lisätä aterian yhteyteen pieni määrä lyhytvaikutteista insuliinia. Nykyisin käytetään myös raskaus-diabeetikoilla aterian yhteydessä ns. ’raketti-insuliineja’ niiden helppokäyttöisyyden vuoksi. Sinun tulisi kuitenkin keskustella sinua hoitavien lääkäreiden kanssa insuliinihoidon muutoksista.  

Em. verensokerin tavoitearvojen tarkoitus on vähentää lapsen kasvamista ylisuureksi. Äidin lievästikin koholla oleva verensokeritaso pitkään jatkuessaan voi johtaa lapsen kiihtyneeseen kasvuun kohdussa. Et maininnut ensimmäisen lapsesi syntymäpainoa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, mutta dieettihoitoisten lapsista vain 4%, mikä on sama kuin ei-diabeetikkojen raskauksissa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lähes viisinkertainen määrä ylisuuria lapsia johtuu todennäköisesti insuliinihoidon aloittamisen viivästymisestä. Sinun kohdallasi insuliinihoito on todennäköisesti aloitettu riittävän ajoissa.  Synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla seurataan lapsesi kasvua kohdussa ja tehdään päätös synnytystavasta ja ajankohdasta. 

Koska raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, olisi verensokeriarvojasi mitattava 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos nämä arvot ovat normaaleja, seurataan jatkossa verensokeriarvojasi kerran vuodessa.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Kesälomien vuoksi vastaus hieman viiveellä.
Insuliinihoito ei sinänsä aiheuta painonnousua. Myöskään tyypin 1 diabeetikot, riipumatta taudin kestosta, eivät ole keskimääräistä painavampia.

Mainitset, että liikut säännöllisesti. Oletko miettinyt, joudutko syömään välipaloja tai runsaammin kuin yleensä söisit liikunnan yhteydessä, jottei verensokeri laske liian matalalle? Tällainen varmistelusyöminen voi lisätä turhaa energian saantia yllättävänkin paljon, ja silloin olisi parempi "höylätä" vähän insuliinia pois. Miten on niin sanotun hyötyliikunnan /arkiliikunnan määrä , onko siinä vuosien kuluessa tapahtunut vähenemistä aiemmasta? Jos kuntoliikunta ei ole (lähes) jokapäiväistä, on tuo kaikenlainen päivän mittaan tehty liikkuminen - tai liikkumattomuus- kuitenkin paljon oleellisempi painon kannalta kuin 2-4 kertaa viikoosa tapahtuva 1-2 tunnin liikunta.

Masennukseenhan tiedetään myös eri syistä liittyvän painon nousua, mutta kuten mainitset voit sen suhteen nyt paremmin.

Kun huonossa tasapainossa ollut diabeetikko, tyyppi 1 tai tyyppi 2 diabetestä sairastava,  onnistuu parantamaan hoitotasapainoaan, voi tähän tasapainon paranemisvaiheessa liittyä painon nousua, jolle löytyy useita syitä. Korkean verensokerin aikana virtsaan karkaa sokeria - ja samalla energiaa. Kun tasapaino paranee, jää kyseinen energiamäärä elimistöön,  ja jos energian saanti = syöminen on runsaampaa kuin energian kulutus= normaali aineenvaihdunta ja liikunta, johtaa tämä jatkuvaan painonnousuun. Erittäin huonossa tasapainossa myös lihasmassa vähenee, ja tasapainon parannuttua elimistö pyrkii rakentamaan lihasmassaa. Tästä ei kuitenkaan sinun kohdallasi  ole  kyse.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Sekä estrogeenia että keltarauhashormonia sisältävät yhdistelmäpillerit sopivat hyvin diabeetikoille tietyin rajoituksin. Koska yhdistelmäpillerit lisäävät myös terveillä jonkin verran veritulppariskiä, näitä ei suositella diabeetikoille, joilla on veritulppia lisääviä riskitekijöitä. Näitä ovat mm. vaikea-asteinen verenpainetauti, aikaisemmin sairastettu veritulppa, tupakointi, perinnöllinen tai hankittu veritulppia altistava hyytymistekijäpuutos sekä diabeteksen aiheuttamat verisuonimuutokset (retinopatia tai munuaisten vajaatoiminta). Mainitsemasi ehkäisypillerin ohjeissa pilleriä ei suositella diabeetikoille, joilla on verisuonikomplikaatioita, vaikea-asteinen verenpainetauti tai korkeat kolesteroli- ja triglyseridiarvot. Jos diabeetikolla ei ole em. riskitekijöitä, voidaan ehkäisypillereitä hyvin käyttää. Useimmilla diabeetikoilla nykyisin käytössä olevat ehkäisypillerit eivät vaikuta diabeteksen hoitotasapainoon.

Kierukka on hyvä vaihtoehto ehkäisypillereille, kun näiden käyttöä ei voida suositella. Aikaisemmin käytössä olleet kookkaat kierukat aiheuttivat jonkin verran normaalia useammin tulehduksia diabeetikoilla, mutta nykyiset sirot kierukat sopivat varsinkin synnyttäneille diabeetikoille erittäin hyvin. Hormonikierukka vähentää kuukautisvuodon määrää ja sitä käytetäänkin runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa. Sekä kuparikierukka että hormonikierukka voidaan asettaa myös synnyttämättömälle diabeetikolle. Kierukan käyttäjän on hyvä käydä vuosittain gynekologisessa tarkastuksessa.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Peräkkäisissä mittauksissa vaihteluväli 4.9-7.4 on liian suuri. Mittaustulokseen voi vaikuttaa mm. pisaran koko. Oliko pisara riittävä kaikissa mittauksissa? Sinun kannattaa olla yhteydessä mittarifirman asiakaspalveluun ja kertoa ongelmastasi. He voivat lähettää sinulle kontrolliliuosta, jonka avulla voit tarkistaa mittarin toiminnan.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Kysymyksessä on vähän perustietoa, otsikon mukaan kysymys kuuluu voiko kolesterolilääkitys aiheuttaa diabeteksen? 
Kolesterolilääkitys lisää hiukan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta lääkityksen suojaava vaikutus sydän- ja verisuonisairauksilta kumoaa tämän pienen lisäriskin.
Tyypin 2 diabetes johtuu monesta tekijästä kuten esimerkiksi perintötekijöistä, liikunnan määrästä ja iästä ja näihin verrattuna kolesterolilääkityksen merkitys on erittäin pieni.

Ystävällisin terveisin
Joahn Eriksson

Hei
Paastosokeri on normaali, jos se on alle 6.1. Lukemat välillä 6.1-6.9 ovat kohonneita paastosokereita ja kertovat suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen. Sinulle kannattaisi tehdä sokerirasituskoe, jos paastosokerisi on pitkään ollut yli 6. Siinä mitataan verensokeri ennen ja 2 tuntia sokeriliuoksen nauttimisen jälkeen.
Sinulla ei siis ole diabetesta, mutta riskisi saada diabetes on suurentunut.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hyvä kysyjä,
Tulipas haastava! Kun en tiedä tytön ikää, kasvua, murrosiän tilannetta, sukutaustaa, raskauden ja synnytyksen kulkua ym. asioita, voin vain pohtia erilaisia näkökohtia tämän kysymyksen suhteen. En myöskään näe tyttöä edessäni, mikä olisi jo suuri osa kliinistä tutkimusta. Mutta yritetään, kun noin haastavasti kysyt.

Mitä kaikkia tiloja pitäisi ottaa huomioon tapausta ratkaistaessa? Suunnilleen kaikki, mitä tarjolla on. Sehän näissä ohimenevissä tajunnan tilan häiriöissä onkin niin vaikeaa. Useimmiten ehkä syy on jotain melko viatonta ja ohi menevää eikä koko episodi ehkä johda edes lisätutkimuksiinkaan. Toisaalta taas on mahdollista, että syy voisi olla vakavakin.

Yleisin syy tällaisille tapauksille lienee se, että keskushermostossa on ohimenevä energiapula. Glukoosi on ylivoimaisesti tärkein keskushermoston energian lähde ja matala glukoositaso voi olla yksi syy tilanteen kehittymiselle. Miksi glukoositaso on sitten laskenut? Syy voi olla ravinnon puute – huono syöminen tai ruoan imeytyminen tai epätavallisen suuri kulutus. Toinen mahdollisuus on glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn väliaikainen häiriytyminen – liian suuri insuliinin eritys, varastoglukoosin eli glykogeenin pilkkoutumisen estyminen tai joku muu glukoosiaineenvaihdunnan ja sen säätelyyn osallistuvien hormonien eritysten häiriö. Tapauksen syynä voi olla myös joku neurologinen tapahtuma. Eihän nopeasti ohimenevää myrkytystilaakaan voi sulkea pois.

Mahdollisia syitä on siis paljon ja niiden selvittäminen on hyvin haastavaa. Jos lapsi on nyt perusterve, ei pidä edetä kiireellä. Kunnollinen perustutkimus asiaan perehtyneen lastenlääkärin tai lastenneurologin vastaanotolla – sairaalan poliklinikalla tai yksityisesti - on varmaan tarpeen. Siellä kysellään ensisijaisesti tarkkaan tapahtumatiedot eli anamneesi niin tähän tapaukseen liittyvistä asioista kuin aikaisemmistakin. Kasvu selvitetään myös. Huolellinen yleistutkimus seuraa sitten. Kokonaisuuden perusteella mietitään eteneminen tämän jälkeen.

Vielä muutama sana diabeteksen mahdollisuudesta. Hypoglykemia eli matala glukoositaso voi olla aikuisilla melko yleinenkin diabeteksen ensioire, mutta lapsilla ei niinkään. Mahdollinen se kuitenkin on ja diabeteksen poissulku on hyvä tehdä esim. ottamalla glukoosi parin tunnin päästä runsaan glukoosiaterian jälkeen. Myös muita laboratoriokokeita diabeteksen mahdollisuuden vuoksi voidaan ottaa; näistä on ollut puhetta useaan otteeseen tälläkin palstalla.

Valitettavasti en pääse tässä vastauksessa juuri yleistä pohdiskelua pitemmälle. Toivottavasti tästä vähästä on jotain hyötyä.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei
Metformiinin kanssa tulee olla varovainen mikäli sairastaa sellaista maksa- ja/tai munuaissairautta, joka heikentää elinten toimintaa. 
Hepatiitti C:n suhteen on viime aikoina esitetty tutkimustuloksia, jotka jopa puoltavat metformiinin käyttöä - nämä ovat toki alustavia sellaisia, mutta erittäin mielenkiintoisia. Näitten tutkimustulosten valossa metformiinin käyttö saattaa olla hyvinkin perusteltua. Nämä ovat kuitenkin asioita, mitä tulee harkita yksilöllisesti, joten mielestäni Sinun kannattaa keskustella asiasta hepatiitti C:tä hoitavan lääkärisi kanssa.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Jos mummosi verensokeri on pysyvästi yli 25, hänen täytyy hakeutua lääkäriin. Tämän tarkempia ohjeita en valitettavasti lisätietojen puuttuessa voi antaa.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei !
Väsymyksen ja vetämättömyyden taustalla voi olla useita tekijöitä muun muassa koholla olevia sokeriarvoja ja diabetes. Ei ole harvinaista että diabetes on pitkään oireeton tai lähes oireeton. Lisäksi oireet voivat olla "epämääräisiä" kuten väsymys, vetämättömyys ja janon tunne.
Koska asia selvästi vaivaa niin käypä lääkärisi luona juttelemassa asiasta, koska verikokeiden avulla saat varmasti lisätietoa asiasta. Samalla hän voi tutkia muita väsymykselle altistavia tekijöitä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Niin sanottuja omega-3-rasvahappoja on hyvä saada päivittäin noin 2 grammaa.
Saadakseen tuon määrän ei välttämättä tarvitse syödä erityisiä omega-3-valmisteita, vaan ne voidaan saada myös tavallisesta jokapäiväisestä ruoasta.
Tuon 3 grammaa omega-3-rasvahappoja saa seuraavista määristä eri ruoka-aineita:

-          reilu 1 rkl (18 g) rypsiöljyä
-          n. 100 g kirjolohta tai lohta
-          vajaa 3 rkl (40 g) esim. Keiju 30- tai 70 %- tai Becel 60 %-margariinia

Normaali suositusten mukainen ruoka täyttää helposti myös omega-3-rasbvahappojen tarpeen.
Mainittakoon, että esim. oliiviöljy sen sijaan ei ole hyvä omega-3-rasvahappojen lähteenä. Sitä tulisi päivässä käyttää peräti 4 dl, jotta tarve tyydyttyisi.

Aurinkoista kesää toivoen
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei
Periaatteessa kyllä, mutta se riippuu paljon esim. insuliiniannoksestasi ja siitä onko 1 yksiköllä suurta vaikutusta verensokeritasoosi. Jos annoksesi on 40 yksikköä, yhden yksikön vajaus ei vaikuta paljon, mutta jos pistettävä annos on 4 yksikköä, yhdenkin yksikön vajaus voi vaikuttaa.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei !
Insuliini on siinä mielessä hyvä lääkeaine että sen käytölle ei ole olemassa mitään ylärajaa eikä enimmäismäärää. Lisäksi käyttämäsi insuliiniannokset eivät ole kovinkaan suuria.
Mikäli epäilet että kalibroinnissa on ongelmia, niin kannattaa keskustella diabeteshoitajan kanssa, joka voi selvittää laitteessa mahdollisesti ilmeneviä ongelmia. Tämä olisi varmasti ensiarvoisen tärkeä selvittää ensin ennen kuin lähdet nostamaan insuliiniannoksia. 
Aterianjälkeiset arvosi kuulostavat todella korkeilta, eli mikäli nämä ovat todellisia, niin kaipaat ilman muuta lisää insliinia. Mutta ensin siis mittarin tarkistus.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei !
Väsymys voi johtua tosi monesta eri syystä ja on toki myös yksi tyypillnen oire diabeteksesta. Onko sinulla ollut mahdollisuuksia seurata verensokeriarvojasi silloin kun nämä oireet esiintyvät? 
Mikäli et ole mitannut sokeriarvojasi "kohtausten" yhteydessä pitäisin tätä varsin tärkeänä.
En usko että metformiini selittää nämä oireet koska oireet tulevat pari kerta viikossa - metformiini taas on käytössä päivittäin. Toki on mahdollista että monen tekijän summan seurauksena sokeriarvot heittävät - mutta verensokerin mittaus toki paljastaa onko tämä sokerista johtuvaa.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Sinulla on sokerirasitustestin perusteella lieväasteinen raskausdiabetes. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi. Verensokeriarvosi ovat hyviä, joten ruokavalio riittää hoidoksi. Seurannan aikana on hyvä noudattaa säännöllisyyttä, aterianjälkeiset mittaukset tulisi tehdä 1 t ateriasta. On normaalia että verensokeriarvot vaihtelevat aterioiden jälkeen. Tämä johtuu mm. aterian laadusta ja määrästä sekä myös liikunnasta. Ilmoittamasi verensokeriarvot aterioiden jälkeen eivät ole liian korkeita eikä näistä ole ollut haittaa lapsellesi. Dieettihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista ainoastaan noin 4 % kasvaa ylisuureksi, mikä ei poikkea ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrästä. Olet todennäköisesti jo ollut synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla lapsen koon arvioinnissa, jolloin on myös päätetty raskauden loppuajan seurannasta ja synnytystavasta.  

Et maininnut painoasi tai painoindeksiäsi ennen raskautta. Normaalipainoisille raskausdiabeetikoille suositellaan dieetin kalorimääräksi 1800 kcal/vrk, ylipainoisille noin 1600 kcal/vrk. Ruokavaliossa tulisi olla melko runsaasti terveellisiä hitaasti imeytyviä (kuitupitoisia) hiilihydraatteja (210-240 g/vrk). Nopeasti imeytyvää sokeria on vältettävä, samoin liiallista rasvojen nauttimista. Olet todennäköisesti saanut äitiysneuvolasta tai äitiyspoliklinikalta raskausdiabeteksen dieettiohjeet.

Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei !
Sokerirasituksen perusteella voi todeta että sinulla ei ole heikentynyttä glukoosinsietoa eikä diabetesta. Näin tällä hetkellä - toki diabetesriski on riippuvainen monesta muusta asiasta kuten muun muassa painosta, liikunnan määrästä, ruokavaliosta sekä perinnöllisistä tekijöistä.

Koska sokerisietosi on aika lailla normaali, niin en usko että nämä oireet verensokeristasi johtuvat.

Lapsesi korkea syntymäpaino viittaa kyllä siihen että raskauden aikana sinulla oli jonkinlainen häiriö sokeriaineenvaihdunnasssa.

Toisin sanoen tilanteesi tällä hetkellä vaikuttaa varsin hyvältä - eli jatka liikunnalla ja noudattamallasi ruokavaliolla.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Vähärasvainen täyslihaleikkele, kuten kinkku, kalkkuna, on parempi diabeetikon leikkeleenä kuin juusto. Vähärasvaisissa täyslihaleikkeleissä on rasvaa vain muutama %, mutta harvoin juustojen kanssa päästään niin alhaisiin rasva-prosentteihin, ettei maku ja rakeen kärsi.
Liha ja kalkkuna ovat hyviä raudan lähteitä ja juustot hyviä kalsiumin lähteitä.
Valitettavasti täyslihaleikkeleissä on suolaa enemmän kuin juustoissa.

Suosittelen käyttämään vuoroin kumpaakin, jolloin em. kivennäisaineiden saanti tulee turvatuksi, eikä eläinrasvaa tulisi liikaa.
Leivälle kannattaa laittaa myös ohut kerros kasvimargariinia ja runsaasti kasviksia.

Terveisin
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hyvä kysyjä,
Hyviä kysymyksiä vasta sairastuneen diabeetikkopojan huoltajalta!
Lyhyt vastaus, joka on jo varmaan tullut omasta hoitopaikastakin, on ”Perehdytäänpä nyt ensin perustaitoihin ja palataan näihin kysymyksiin myöhemmin”.

Vähän pitempi vastaus, joka sekin on kaukana kunnollisesta: Hitaasti imeytyvä hiilihydraatti eli pienen glykemiaindeksin omaava ruoka on lähes aina parempi kuin äkkisokeri. Nopeasti vaikuttava glukoosi on hyvä vain akuutin hypoglykemian hoidossa. Toiseen kysymykseen yleisluontoinen vastaus on: Kaikki aktiiviliikunta ja terveellinen ravitsemus on olennaista komplikaatioiden välttämisessä. Nämä keinot eivät kuitenkaan yksinomaisina riitä, vaan hoitoon liittyy hyvin paljon muuta.

Näihin kysymyksiin tulee varmaan paljon vastauksia lähiaikojen diabetesvastaanoton käynneillä ja tiedon kertyminen jatkuu toivottavasti pitkän aikaa. Mielestäni on tärkeää, että diabeetikot ja lapsidiabeetikkojen vanhemmat ottavat myös asioista itse selvää ja kyselevät ja ovat kriittisiä. On kuitenkin hyvä muistaa, että ohjeistossa on paljon sellaista, jonka diabetesammattilaiset osaavat hyvin eikä liian kriittisestikään pidä suhtautua.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei,
Olet oikeassa kun toteat että tutkimusnäyttö metformiinin käytöstä raskausdiabeteksen hoidossa on vielä vähäistä. Mainitsit myös uusseelantilais-austrialialaisen tutkimuksen, jossa todettiin metformiinin olevan turvallinen sekä äidille että lapselle, mutta että lähes puolelle metformiinia saaneista jouduttiin aloittamaan lisäksi insuliinihoito, jotta verensokeritaso olisi pysynyt riittävän alhaisena. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuun saakka. Insuliinihoidon aloittaminen tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla. Joka kolmannelle raskausdiabeetikolle, jonka sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieettihoidon lisäksi. Raskauden edetessä verensokeritaso alkaa vähitellen nousta, jolloin insuliinin annoksia on lisättävä. Normaalipainoisilla raskausdiabeetikoilla riittää suhteellisen pieni insuliiniannos, josta erittäin harvoin tulee sivuvaikutuksia.

Kuten ilmeisesti tiedätkin, naisilla, joilla on todettu PCO (munasarjojen monirakkulaoireyhtymä), metformiinia on käytetty lähinnä lapsettomuuden hoidossa. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa riittävän suuria tutkimusaineistoja. Muutamilla naisilla, joilla on todettu PCO on myös insuliinin epäherkkyyttä (insuliinirestenssi). Sinun kohdallasi ehdotan, että jatkat dieettihoidolla ja seuraat verensokeriarvojasi riittävän tiheästi. Aloittaisin insuliinihoidon, jos em. raja-arvot ylittyvät toistuvasti.

Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia. Raskausdiabeetikon lapsen kasvaminen ylisuureksi liittyy usein äidin verensokeritason kohoamiseen. Dieettihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on ainoastaan 4% eli sama kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä on lähes viisinkertainen (18%). Laskettuna akana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino ylittää 4500 g. Lapsen kasvaminen ylisuureksi on todettavissa yleensä vasta 28. raskausviikon jälkeen. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta tapahtuu useimmiten keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.

Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla tyypin 2 diabetekseen sairastumisen mahdollisuus myöhemmin elämässä on noin 50%:n luokkaa.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei,
Hyvä, että olet saanut painosi nyt pysymään tasaisena.
Hyvää on myös se, että harrastat mukavasti liikuntaa vapaa-aikanasi.
Millaista on työsi ja miten teet työmatkasi?
Kaikki liikunnallinen on eduksi, kun aikoo saada painoaan pois ja liikunta myös tehostaa sokeriaineenvaihduntaa.

Ihminen laihtuu ainoastaan niin, että syöty energiamäärä on aiempaa pienempi tai että fyysinen rasitus nousee.
Insuliini-hoitoisella diabeetikolla myös lääkitys vaikuttaa energiatasapainoon.
Millaiset ovat verensokerisi?
Pyri saamaan verensokerisi mahdollisimman lähelle suositusarvoja: ennen ateriaa alle 4-7 mmol/l , 1,5-2  tuntia aterian jälkeen alle 8-10 mmol/l, nukkumaan mennessä 6-8 mmol/l ja yöllä 4-7 mmol/l.
Vältä hypoglykemiaa eli liian alhaista verensokeria, koska sen jälkeen helposti syö liikaa.
Se on myös merkki siitä, että insuliinimäärä suhteessa syötyyn hiilihydraattimäärään on ollut liian suuri.
Joskus insuliinihoitoisen diabeetikon on vaikeaa laihduttaa siksi, että hän pistää liikaa insuliinia.
Jos pyrit laihduttamaan ja vähentämään ruoan määrää, vähennä myös insuliinin määrää, niin että pysyt aiemmin mainitsemillani verensokerin tavoitetasoilla.
Hidas laihduttaminen sopii parhaiten sinulle. En suosittele sinulle esim. Xtravaganza-menetelmää ja Painonvartijoitten toimintahan loppuu Suomessa.
Tärkeintä on se, että vähennät nykyisistä ruokamääristäsi jokaisesta ateriasta jotakin.
Tavoitteena on esim. 500 kcal:n vähennys päivässä, minkä avulla paino putoaa n. 0,5 kg/vkk, jos liikuntasi on entisenlaista.
Et kertonut tarkemmin, miten syöt.
Seuraavassa esimerkissä  on vähennetty ruokavaliosta joitain tuttuja ruoka-aineita. Voit vaihtaa ne toisiin vastaaviin ruokiin; riippuen siitä, miten syöt.
500 kcal saat pois ruokavaliostasi vähentämällä esim.  seuraavat määrät eri ruoka-aineita:

1 tl margariinia tai öljyä- 40 kcal
1  pala leipää- 50 kcal
1 peruna- 50 kcal
vajaa desilitra pastaa tai riisiä- 50 kcal
3 viipaletta juustoa tai leikkelettä- 80 kcal
30 g lihaa tai kanaa- 80 kcal
2 dl jogurttia- 80 kcal
pari pientä keksiä – 50 kcal

Jos teet vähennyksen ruokamääristäsi kuten yllä, vähenee hiilihydraattien saanti samanaikaisesti 50-60 g ja se sinun pitää ottaa huomioon insuliinin annostuksessa. Eli vähennät samanaikaisesti 5-6 yksikköä ateriainsuliinia päivän annoksestasi eli 1-2 yksikköä /ateria.
Oleellisinta laihduttajalle on karsia piilorasvaa ruokavaliostaan. Vaihda rasvaiset leikkeleet, juustot, maitovalmisteet ja ruoat vähärasvaisempiin.
Lisää kasvisten ja erityisesti salaattivihannesten käyttöä. Syö aina pääaterioilla puolet annoksesta salaattina. Laita voileiville runsaasti kasviksia. Käytä kevytlevitteitä.
Syö usein keittoja, kasvisruokia ja salaatteja.
Vältä myös makeita kahvileipiä ja korvaa ne hedelmillä.
Jos olet arka vähentämään insuliinisi määrää, voisit pyytää laihduttamisesi tueksi oman terveysasemasi diabetes-tai terveydenhoitajaa.
Milloin olet viimeksi käynyt tarkistamassa  ja ajanmukaistamassa diabeteksesi hoidon?
Lääkitys kehittyy koko ajan ja sieltäkin saattaa löytyä tukea laihdutukseen.

Onnea painonpudotukseesi!

Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei,
Sokerirasitustestisi arvot ovat täysin normaalit, joten sinulla ei ole raskausdiabetesta. Voit syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Kuten näet 2 t:n poikkeava raja-arvo on selvästi korkeampi kuin paaston raja-arvo. On normaalia, että vielä 2 t:n kohdalla verensokeri on korkeampi kuin paaston jälkeen. Sokerirasitusta ei tarvitse sinun kohdallasi uusia ellei raskauden aikana todeta esim. sokeria aamuvirtsassa tai epäillään että lapsi on liian kookas. Oletan että saat kilpirauhasen vajaatoimintaan korvaushoitoa ja että TSH-arvoja seurataan raskauden aikana.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Kun tyypin 1 diabetes todetaan, erittää haima usein alkuvaiheessa vielä insuliinia. Muutamien kuukausien-muutamien vuosien kuluessa haiman insuliinieritys vähenee, ja pistetyn insuliinin tarve lisääntyy. Mainitsemasi perusinsuliiniannokset ovat pikemminkin pienehköjä kuin isoja. Sinänsä insuliinin tarve on hyvin yksilöllinen, ja samankokoisillakin henkilöillä voi olla hyvin erisuuruinen. Kuitenkin vaikkapa 20+20 yks Levemiriä ei vielä ole tavaton annoskoko.
Eli on aika luontevaa, että muutaman diabetesvuoden jälkeen insuliinitarve lisääntyy. Onko ateriainsuliini-annoksesi riittävät, ja onko perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea, täytyy sinun vielä selvittää hoitopaikkasi kanssa. Nyt olisi hyvä olla yhteydessä diabeteshoitajaasi, jotta saat opastusta insuliinin annosnostoissa.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Oletan, että seurannassa dieettihoidon aikana päivällä mittaamasi verensokeriarvot ovat aterian jälkeisiä arvoja, jolloin ne ovat hyviä. Paastoarvosi ovat erinomaisia. Seurannassa paastoarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten arvojen (1 tunti ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, on dieettihoidon lisäksi aloitettava insuliinihoito loppuraskauden ajaksi. Jos päivällä mittaamasi verensokeriarvot on otettu ennen aterioita, sinulle olisi aloitettava insuliinihoito.

Et maininnut millä raskausviikolla sokerirasitus tehtiin. Rasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat 24. raskausviikon jälkeen: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos poikkeavia arvoja todetaan jo alkuraskaudessa tehdyssä 2 t:n sokerirasitustestissä, on melko tavallista ettei dieettihoito riitä loppuraskaudessa pitämään verensokeri riittävän alhaisena. Seurannan aikana mitatut verensokeriarvot ratkaisevat tarvitaanko insuliinihoitoa dieettihoidon lisäksi. Insuliinihoidon aloittaminen tapahtuu synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla.

Emättimen hiivasienitulehdukset ovat jonkin verran yleisempiä diabeetikoilla. Ehkä tavallisin syy pitkittyneeseen tai uusiutuvaan hiivasienitulehdukseen on liian lyhyt hoito. Raskaana olevilla käytetään ainoastaan paikallishoitoa, jonka kuitenkin tulisi olla riittävän pitkäkestoinen. Paikallishoidon tulisi kestää vähintään 6 päivää ja uusiutuessaan jopa 12 päivää. Kutinan saa nopeasti hoidettua käyttämällä ulkosynnyttimiin emulsiovoidetta, jossa on hiivasienilääkettä ja kortisonia. Jos miehellä on hiivasienestä oireita, hän voi käyttää samaa emulsiovoidetta paikallisesti.

Raskauden jälkeen sinun olisi hyvä seurata verensokeriarvojasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä, sekä sen jälkeen  kerran vuodessa, koska sinulla on todennäköisesti jonkin verran lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Kysymyksesi liittyy verenpaineeseen ja onhan se painetaso melko matala.
Kyllä tämä voi olla osasyy huonoon oloon. Verenpainelääkitys on kohtalaisen iso, joten mielestäni kannattaa keskustella lääkärin kanssa siitä. Liikunta ja painonpudotus vaikuttavat molemmat edullisesti verenpaineeseen. Toki kannattaa pitää mielessä että taustalla voi olla jokin muu tekijä, joten verikokeita kannattanee myös tutkia. 
Verenpainetaso on aina yksilöllinen mutta kyllä tämä on aikuiselle miehelle vähän turhan alhainen

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Yksinkertaisin - ja yleisin- syy painonnousuun on, että energian kulutus on vähäisempää kuin energian saanti. Diabetestasapainosi on huono, ja korkeat verensokeriarvosi vaikuttavat varmasti päivittäiseen vointiisi ja jaksamiseen. Todennäköisesti sinulla on jonkinasteista glukosuriaa, eli sokerin (ja siten myös elimistön energiavarastojen) karkaamista virtsaan. Glukosurian eli sokerivirtsaisuuden kynnys on yksilöllinen, ja voi olla ettei glukosurian määrä sinun kohdallasi sitten kuitenkaan ole merkittävä - vielä korkeammilla verensokertasoilla se lisääntyisi. Voi myös olla, että panonnoususi olisi ollut vielä merkittävämpää , mikäli tasapainosi olisi ollut parempi ja elimistösi olisi paremmin pystynyt käyttämään syömäsi energian.
Keskustele hoitotiimisi kanssa, miten insuliinihoitoasi saataisiin tehostettua ( kerää riittävät verensokerin seuranta-arvot, ateriapari-mittaukset ja nukkumaan meno-seuraava aamu mittausparit kirjallisesti muistiin seuraava käyntiä varten, koska ne ovat avain hoitotasapainon tehostamiseen, ja keskustele myös siitä, onko insuliinihoitosi, lähinnä perus-ja ateriainsuliinin suhde, mahdollisimman optimaalinen painonhallintaa ajatellen. Onko sinulla mahdollisuus saada ravitsemusterapeutin käynti hoitopaikastasi?

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Tekstistä päätellen noudatat varsin terveellistä elämää - liikuntaa tulee harrastettua ja ruokavalio kohdallaan.
Koholla oleva paastosokeri johtuu siitä, että maksa tuottaa liikaa sokeria yön aikana - ja se on kyllä hoidettavissa varsin usein tablettilääkityksellä.
Olisi hyvä saada kokonaisvaltaisempaa kuvaa tilanteestasi eli onko pitkäaikaissokeria katsottu, veren rasva-arvot tai verenpaine? Nämä tiedot saattavat auttaa näissäkin asioissa.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Eri mittarit voivat antaa eri tuloksia (tiettyjen rajojen sisällä kuitenkin) samasta näytteestä - niitä ei kannata verrata keskenään. Jos verensokerimittarin tulosta verrataan samanaikaisesti laboratoriossa otettuun näytteeseen -tuloksessa saisi olla enintään 15% ero. Esim. jos laboratoriossa  verensokeri on 6.0 - mittari saa näyttää 5.1-6.9. Esimerkkisi 3 lukemasta 4.2 poikkeaa liikaa muista.
Jos haluat testata mittariasi, käytä siihen tarkoitettua kontrolliliuosta. Kontrolliliuosta saa mittarin maahantuojalta.Voit myös verrata mittariasi laboratoriossa samanaikaisesti otettuun näytteseen.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Rehellinen vastaus: en näe mitään syytä, miksi sen enempää tyypin 1 diabeetikko kuin ei-diabeetikkoakaan käyttäsi mainitsemaasi valmistetta, ilmeisesti ns kehonrakennus/lihaskunto ajatuksella. Diabeetikon ei ole syytä unohtaa valmisteiden haitallisia verisuonivaikutuksia.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Perusinsuliini takaa soluaineenvaihdunnalle riittävän perusinsuliinitason, ja ateriainsuliini leikkaa ruokailun aiheuttaman verensokerin nousun, ja auttaa elimistöä käyttämään aterian hiilihydraatit hyväkseen. Eli aamulla pistetyn ateriainsuliinin aika voi vaihdella ja on riippuvainen vain aamiaisen ajankohdasta. Toki jos aamupäivällä nukkuu pitkään joinakin aamuina, tai esim ei syö lainkaan aamiaista, on verensokeritaso tarkistettava, joskus esim verensokeri lähtee nousuun aamupäivällä, joillakin taas satunnaiseen pidempään nukkumiseen voi liittyä verensokerin laskutaipumusta. Näihin tilantesiin sitten neuvotellaan oman diabeteksen hoitotiimin kanssa yksilölliset ratkaisut verensokerimittausten mukaan. Sillä, vaihteleeko aamiaisen ajankohta joitakin tunteja, ei yleensä ole merkittävää vaikutusta, mutta jos esim verensokeri pyrkii olemaan korkeampi ennen myöhäisempää aamiaista, on se hyvä ottaa huomioon pienenä korjausinsuliini-lisänä aamiaisen ateriainsuliiniannoiksen yhteydessä.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Valkuaisen erittyminen virtsaan on merkki lievästä nefropatiasta. Linatil tai vastaava lääkitys vaikuttaa suojaavasti ja ehkäisee/hidastaa nefropatian etenemistä. Mahdollisimman hyvä sokeritasapaino, verenpaineen hoito (verenpaineen tavoiteataso alle 130/80mmHg) ja myös kolesteroliarvojen hoito vaikuttavat myös suotuisasti. Toisaalta tupakoini edistää nefropatian etenemistä. Se, että Linatilin aloittamisen jälkeen valkuaisen erittyminen väheni, kuvastaa suotuisaa vaikutusta munuaisiin. Eli sinulla on lievä nefropatia, joka on reagoinut suotuisasti hoitotoimenpitesiiin.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Verensokeritavoitteet ovat aina yksilöllisiä mutta pääsääntöisesti tavoitteista on jonkinverran nostettu korkeammalle tasolle. Mikäli esiintyy matalia sokereita ja pitkäsokeri on alle 6.5 % kannattanee kyllä hiukan nostaa tasoa.

Tietojeni mukaan täyskuun vaikutusta sokeriarvoihin ei ole tutkittu mutta samankaltaisia kertomuksia olen kyllä kuullut myös omilta potilailtani.

Kolmas kysymys jää kyllä pieneksi mysteeriksi koska useimmiten on niin että lämpimällä ilmalla ja liikunnalla on nimenomaan myönteinen vaikutus sokeritasoon ja insuliinitarve vähenee. Erilaiset ruokailutottumukset voivat olla syy tähän suurempaan insuliinitarpeeseen, enemmän hedelmiä - joissa siis hedelmäsokeria - mahdollisesti joku lievä oireeton tulehdus.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Turvonneelle ja kovettuneelle pistosalueelle ei kannata pistää. Löytyykö vatsan sivuilta ja kyljestä hyvää pistosaluetta? Kun käytät lyhyttä (6 mm) neulaa ja nostat ihopoimun ja pidät sen pistämisen loppuun asti -sinun pitäisi välttyä lihakseen pistämiseltä, vaikka olisitkin hoikka.
Jos pistosalueet kovettuvat ja turpoavat, on tärkeää vaihtaa neula joka pistoskerran jälkeen, niin varmaan teetkin.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Jos 14-vuotias nuori harrastaa liikuntaa, kuten kerrot poikasi tekevän, hänen energiantarpeensakin on silloin yleensä korkealla. Mitä enemmän ihminen syö, sitä enemmän hän saa ruoastaan energiaa ja ravintoaineita.
Jos poikanne noudattaa suositusten mukaista diabeetikolle sopivaa ruokavaliota, pitäisi siitä kyllä tulla riittävästi kaikkia ravintoaineitakin.

Diabeetikoiden ruokahan sisältää hyvin vähän ns. tyhjiä kaloreita eli ruoka-aineita, joissa on paljon energiaa, mutta ei juurikaan ravintoaineita. Sellaisia ovat esim. sokeri, makeiset, sokeriset kahvileivät, limonadit, vaalea leipä ja vaaleat viljatuotteet ja rasvaiset ruoat.

Pyrkikää antamaan hänelle päivittäin ainakin seuraavat määrät erilaisia ruoka-aineita:

4x2 dl rasvattomia maitovalmisteita (maito, piimä, viili, jogurtti) ja muutama viipale vähärasvaista juustoa

Pääaterioilla vähintään 2 dl raastetta, salaattia tai lämpimiä kasviksia

2-3 hedelmää; 1 hedelmä vastaa 2 dl marjoja

Voileiville myös kasviksia leikkeleiden ja margariinin lisäksi

Pääaterioilla 2-3 perunaa tai 2-3 dl täysjyväpastaa tai riisiä

Pääaterioilla pari palaa täysjyväleipää

Aamulla 2 dl täysjyväpuuroa tai muroja ja 1-2 palaa täysjyväleipää

Välipalalla  ja iltapalalla 1- 2 palaa täysjyväleipää

Pääaterioilla kypsää lihaa, kanaa  tai kalaa n. 100 g

Leikkeleiksi sopivat vähärasvaiset liha ja broileri-leikkeleet, kananmuna tai kala juuston ohella

Kasvimargariinia tai ruokaöljyä ainakin 2 rkl/vrk.

Näin koottuna ruokavaliosta tulee energiaa n. 2400 kcal/vrk, minkä verran ainakin liikkuva normaalikokoinen nuori mies päivässä tarvitsee. Liikunnan määrästä riippuen energiantarve voi olla hyvinkin paljon suurempi.
Tuosta ruokamäärästä lapsenne saa turvallisesti useimpia ravintoaineita.
Ainoa, minkä lisätarpeesta tulee ehkä huolehtia, on D-vitamiini, minkä saanti riippuu syödyn kalan, margariinin ja maitovalmisteiden määrästä.
Jos kalaa syö 2-3 aterialla viikossa, päivittäin käyttää voileivillään vitaminoituja kasvimargariineja ja juo maitoa tai piimää ainakin 6 dl/vrk , tule D-vitamiiniakin riittävästi.
Jos vitamiinien riittävä saanti teitä kuitenkin huolettaa, ei mikään estä teitä käyttämästä silloin tällöin esim. talviaikana monivitamiinivalmisteita.

Aurinkoista kevättä!

Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei!

Metformiini (esim Diformin retard) aiheuttaa usein ensimmäisten viikkojen aikana huonovointisuutta joka useimmiten korjaantuu. 
Aloititko pienellä annoksella eli 1 tabl vuorokaudessa ensimmäisen viikon aikana, jonka jälkeen 2 tabl/vrk seuraavan viikon aikana ? Monet pystyvät käyttämään metformiinia paremmin ilta-annoksena esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa - jolloin mahdollinen huonovointisuus ei häiritse yön aikana.
Mikäli tuntuu siltä että tämä lääke ei sovi sinulle, ehdotukseni olisi siirtyä käyttämään esimerkiksi sitagliptiinia (Januvia). Keskustele tästä vaihtoehdosta lääkärisi kanssa.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Hba1c arvo 5.8 on hyvä, jos ei ole hypoglykemioita. Onko sinulla hypoglykemioita tai joku muu syy, miksi HBa1c arvoa pitäisi nostaa?
Jos saan lisätietoja, voin vastata kysymykseesi uudelleen.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Sokerirasituskokeen tekeminen voisi selvittää oireitasi. Siinä paastoglukoosinäytteen ottamisen jälkeen juodaan 75 grammaa glukoosia ja verensokeri mitataan uudelleen 2 tunnin kuluttua. Sokeirasituskoetta käytetään diabeteksen toteamiseksi tai poissulkemiseksi.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei !
Sinulla on siis todettu PCO johon usein liittyy nk insuliiniresistenssi. Tämän insuliiniresistenssin vuoksi haima usein reagoi sokerirasituskokeeseen sillä tavalla että se tuottaa suuren määrän insuliinia - seurauksena matala verensokeriarvo 2 tunnin kohdalla - kuten sinulla. Sinänsä tämä ei ole poikkeavaa, mutta selittää kyllä miksi olosi oli huono rasituksen jälkeen.

Mikäli sinulle tulee samankaltaisia oireita arkielämässä suositus on, että söisit pieniä aterioita ja mahdollisimman vähän nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja koska ne saattavat aiheuttaa samankaltaisen tilanteen.
Onko kilpirauhasen toiminta tutkittu ? Vatsakipujen vuoksi myös kysymys onko keliakian mahdollisuutta pohdittu ?

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Ensiksi : aika usein diabetekseen sairastunut käy läpi samankaltaisen kaaren kuin sinä: varmaankin aika tunnollisesti ja huolella olet opetellut hoitamaan itseäsi ja pyrkinyt hyvään tulokseen. Sitten tulee väsymys ja tilanne, jossa tosiaan diabetes tuntuu hallitsevan elämääsi. Esim verensokerin mittaaminen ei enää olekaan vain väline, jolla pidät diabeteksen hallinnassasi, vaan mittaustulokset alkavat hallita sinua. Usein tällaisessa tilanteessa vertaistuki, eli toisen diabeetikon kokemukset ja läpikäydyn vertailu voisi olla helpottavaa. Aina välillä naurammekin vastaanotolla omien diabeetikkojeni kanssa, että minulla pitäisi olla pieni  yhteystietojen välitystoimisto. Voin vain lohduttaa, että usein tuo vaihe on osa sopeutumista pysyvään sairauteen, ja sitten löytyy arjen kannalta helpompi ja toimivampi tasapaino, jossa sinä hallitset ja hallinnoit diabetesta. Ehkä löytäisit vertaistukea esim Diabetesliiton kautta? Ainakin omille potilailleni yritän tuossa tilanteessa löytää yhdessä myös tavan vähän höllätä välillää seurantaa ja ehkä tavoitteitakin, toki siten ettei se lisää ahdistusta. Ota avoimesti esille diabeteshoitajasi tai -lääkärisi kanssa, missä ja miten sinulta tuntuu puuttuvan varmuus, että saisit tukea.

Ihmisen oma elimistö tuottaa ympäri vuorokauden tietyn perusinsuliinitason, jota tarvitaan solujen perusaineenvaihduntaan, ja sitten ruokailuun nopean terävän insuliinierityshuipun. Täysin hiilihydraatiton ruokavalio on käytännössä mahdoton, erittäin vähähiilihydraattinenkin ruokavalio aika hankala ja luonnotonkin peruselintarvikkeitamme - ja elimistön tarpeitakin- ajatellen. Kun insuliinihoito on mahdollisimman luonnonmukainen eli matkii elimistön omaa toimintaa mahdollisimman hyvin, on diabeteksen hoito kaikkein turvallisinta ajatellen matalien verensokerien riskiä, kaikkein tehokkainta verensokerin  nousuja ajatellen mutta myös kaikkein helpointa arkielämää ajatellen. Onnistunut ja toimiva monipistoshoitomalli rajoittaa elämääsi: ruokailua, herkuttelua, liikuntaa, erilaisia päivärytmejä,erilaisia ateriavälejä mahdollisimman vähän.

Perusinsuliinin ja ateriainsuliinin suhde ja esim perusinsuliinin vuorokausiannos ovat hyvin hyvin yksilöllisiä. Useimmiten perusinsuliinin ja ateriainsuliinin suhde on jotain 40/60%-50/50%-60/40% linjalla, mutta kuten sanottu, tämä on yksilöllistä.

Lopuksi: sinulla on nyt hankala vaihe, löydät varmasti rytmin, jossa diabetes siirtyy kiltisti enemmän taka-alalle elämässäsi, huomaamattomammaksi ja siten toimivammaksi osaksi arkea. Pyydä avoimesti apua hoitopaikastasi ja ehkä tosiaan löytyy joku samanlaisia ongelmia läpikäynyt.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Mielestäni nostat erittäin tärkeän kysymyksen esille - miksi erinomaiseksi todettu lääke (ja lääkeryhmä) ei korvata diabeetikoille. 
Suomi on tällä hetkellä niitä harvoja EU-maita missä tämän lääkeryhmän lääkkeet eivät kuulu korvattavuuden piiriin. Monen tyypin 2 diabeetikon käyttämä insuliiniannos saattaa tulla huomattavasti kalliimmaksi kuin esim Victozan käyttö !
Lisäksi insuliiniin liittyy matalan sokerin vaara ja painon nousu.
Päätös lääkkeiden korvattavuudesta on pitkälti KELA:n asia ja osittain sen takia myös poliittinen kysymys joten ehdottaisin että pistäisit kirjelmän asiasta omalle kansanedustajallesi.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Käyttämäsi metformiiniannos eli 3000 mg on kyllä maksimiannos. 
Sokeriarvosi ovat melko hyvät, aamusokeri ehkä vähän turhan korkea. 
Metformiinista löytyy myös 750 mg tabletti, jolloin voisi ajatella että pärjäisit kahdella annostelukerralla aamuisin ja iltaisin (ennen nukkumaanmenoa) 1500 mg.
Toisaalta koska menee hyvin ei välttämättä ole tarvetta muuttaa annosta.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Mikäli sinulla on tyypin 2 diabetes ja omaa insuliinituotantoa jäljellä niin mielestäni mahdollisuudet pärjätä Victozalla - ilman insuliinia - ovat varsin suuret.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Eiköhän tuo myskikurpitsa liene ravintokoostumukseltaan melko samanlainen kuin muut kurpitsat.

Yleensä kurpitsan syötävässä osassa on hyvin niukasti energiaa 12-18 kcal/100g. Eli energiapitoisuus  on samalla tasolla kuin kurkun tai tomaatin.

Hiilihydraattien määrä on myös alhainen n. 2 g/100 g. Pääosin kurpitsa on vettä ja siksi sen ravintoainesisältökin on melko alhainen.

Kurpitsat sopivat hyvin diabeetikon ja painonhallintaa harrastavan henkilön ruokavalioon.

Mukavaa ja aurinkoista kevättä!

Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei
Diabetekseen voi liittyä sisäelinten toimintaa säätelevien hermojen häiriöitä eli neuropatiaa. Tähän voi liittyä vatsaoireita. Toisaalta vatsakipujen syynä voi tietysti olla muitakin syitä. Jos kyse on autonomisesta neuropatiasta, sen hoito on vähitellen saavuttaa mahdollisimman hyvä diabetes tasapaino, ja myös mahdollisimman hyvin päästä eroon kovin vaihtelevista verensokeriarvoista. Muiden mahdollisten syiden arviointi ja muiden tutkimusten tarpeellisuuden arviointi on mahdollista vain lääkärin vastaanotolla. Masennuskin voi sekä pahentaa että joskus myös aiheuttaa fyysisiä oireita.

Tarvitsisit pysyvän hoitosuhteen, jossa rauhassa voisitte läpikäydä oireitasi, miettiä, mitkä niistä mahdollisesti vaatisivat lisätutkimuksia, vai vaikuttaako silti, että huono diabetestasapaino ja masennus kuitenkin voisivat selittää oirekuvaasi. Ilman muuta mahdollisuudet parempaan suuntaan on. Aloita mittaamalla parin-kolmen viikon ajan verensokeri-arvojasi mahdollisimman paljon, myös  ateriaparimittauksia, merkitse ylös hiilihydraatti-määrät ja pistetyt ateriainsuliinit. Näiden kanssa diabeteshoitajalle tai hoitavalle lääkärille, jolloin  voidaan arvioida, onko ateriainsuliini- ja perusinsuliini-annokset kohdallaan. Jos aterian jälkeistä matalan verensokerin ongelmaa,  voi miettiä, onko ruoan imeytymisessä häiriötä

Kuvaamaasi ongelmavyyhteä täytyy lähteä rauhassa purkamaan jostain kohdasta, ja diabetes-tasapainon korjaaminen ja annosten tarkistus on hyvä lähtökohta, sitä kautta saadaan mahdollisimman hyvin korkeat verensokerit ja heittelehtivät verensokerit hallintaan ja nähdään, kuinka paljon tämä korjaa oloasia - joskus sillä voi olla suurikin merkitys olotilan paranemiseen. Muiden lisätutkimusten tarpeellisuuden arviointiin tarvitaan mielestäni kunnollinen lääkärin vastaanottokäynti.

Ystävällisin terveisin,
Suvimarja Aranko

Hei
Lähettämäsi tiedon perusteella on kyllä pakko todeta että verensokeriarvosi heittävät. Missä olet mitannut niitä? Mielestäni nämä alhaiset arvot ovat sellaisia, että herää epäily, onko laite mitannut oikein? Joka tapauksessa sinun kannattaa hakeutua oman lääkärin vastaanotolle ja keskustella asiasta hänen kanssaan ja myös keskustella sokerirasituskokeen tarpeellisuudesta.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hyvä kysyjä,
Kun itse sairastat diabetesta, tiedät varmaan, että glukoosin mittaaminen verinäytteestä on vaivattomampaa ja täsmällisempää kuin virtsan glukoosin mittaaminen. Sinulla on varmasti oma glukoosimittari ja siihen käytettäviä mittaliuskoja, joiden avulla voit mitata myös lapsen glukoositason. Jos lapsen glukoositaso ei ole selvästi koholla runsaan hiilihydraattiaterian (karkkipäivä, jätskitesti) jälkeen, hänellä tuskin on diabetesta. Glukoosin mittaamisen voi toistaa, jos ajatus diabeteksesta alkaa uudelleen painaa mieltä.

Tuo syntymän yhteydessä tehty testi, jossa luokitellaan diabeteksen riski kohonneeksi, on kovin epätarkka. Tarvittaessa voidaan pojaltasi mitata nyt diabeteksen syntyyn viittaavia vasta-aineita. Jos niitä ei ole, on diabeteksen riski edelleen melko pieni. Jos vasta-aineiden määrä lisääntyy, on myös diabeteksen riski suurempi. Nämä vasta-aineet mittaavat kuitenkin vain riskiä eivätkä ole kovin tarkkoja diabeteksen tuloa ennustettaessa.

Katso siis glukoosi kotona makearasituksen jälkeen! Jos glukoosi on 1½ - 2 tunnin päästä makean syömisesti selvästi koholla (luokkaa 8 mmol/l tai suurempi), on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin tarkempaa selvitystä varten.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hyvä kysyjä,
Diabetesta sairastava lapsi vaatii päiväkodissa aina tiettyä erityishuomiota. Yleensä lapsen hoitopaikka järjestää päiväkodin henkilökunnan kanssa ohjaustilaisuuden, kun uusi diabeetikko menee päiväkotiin sairastumisen jälkeen. Samoin koulutus voidaan järjestää, jos diabeetikkolapsi muuttaa uuteen hoitopaikkaan tai kouluun, jossa ei ole kokemusta diabeteksen hoidosta. Ohjaus voidaan järjestää niin, että hoitopaikasta eli yleensä keskussairaalatason lastensairauksien poliklinikalta lähtee diabeteshoitaja päiväkotiin ja antaa perustavan perehdytyksen. Päiväkodista voi myös ryhmä lähteä diabeteshoitajan luo perehdytystä saamaan. Käytännöt vaihtelevat hoitopaikkojen välillä.

Yleensä pitää lähteä siitä, että päiväkodissa pitää hallita verensokerin mittaaminen ja tulosten ensisijainen tulkinta. Pitää tuntea matalaan ja korkeaan sokeritasoon liittyvät oireet ja tietää, miten niihin tulee reagoida. Ensisijainen ohjeiden antajia ovat diabeetikkolapsen vanhemmat ja menettelytavoista pitää sopia yksittäisissä tapauksissa.

Kaikki terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvät tutkinnot voivat olla avuksi diabeetikkolapsen hoitoa järjesteltäessä, mutta edes tavallinen terveydenhoitajan tutkinto on harvoin yksin riittävä ilman lisäperehdytystä. Yleensä lapsidiabeetikon hoidosta vastaava terveydenhoidon yksikkö eli yleensä keskussairaalatason poliklinikka onkin hyvin aktiivinen tämän perehdytyksen antamisessa. Yhteistyö kodin, päivähoidon ja diabeteshoidosta vastaavan yksikön välillä on oltava aktiivista ja onnistuu yleensä hyvin. Diabeetikkolapsi päiväkodissa voi tuoda haasteita, mutta niistä selviäminen tuo myös varmasti tyydytystä. Perehtymään!

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei,
Kerrot, että aamuverensokerisi on 6,6 mmol/l.  Eli sinulla on hieman kohonnut verensokeritaso. Et maininnut, onko sinulla minkäänlaista lääkitystä. Itselleni tulee se käsitys, että sinulla on jokin verensokeripitoisuutta alentava lääkitys, koska urheilusuorituksen aikana joskus heikottaa. Niinhän saattaa käydä, jos diabeetikko, jolla on lääkitys, ei muista syödä riittävästi hiilihydraattipitoista ruokaa tai jos ateriasta on pitkä aika.

Kyllä toisaalta ketä tahansa alkaa heikottaa, jos harrastaa rankkaa pitkäkestoista liikuntaa, eikä ole muistanut juoda ja/tai syödä jotain ennen harjoitustaan.

Hart Sport on kauan markkinoilla ollut kuntojuoma, jota käytetään liikuntasuorituksen aikana tai jälkeen korvaamaan menetettyjä elekrolyyttejä ja sokerivarastoja.

Jos nautit Hart Sportia liikuntasuorituksen aikana ohjeen mukaan, en usko siitä seuraavan mitään haitallista, koska liikuntahan laskee verensokeripitoisuutta. Sopiva annostus lienee n. 1- 2 dl/ puoli tuntia liikunnasta riippuen.

Urheilujuomissa  on sokeria ja elektrolyyttejä sellaisissa suhteissa, kuin niitä yleensä hien myötä menetetään.

Samanlaiseen vaikutukseen voi päästä nauttimalla pari tuntia ennen liikuntaa kuitupitoista hiilihydraattia kuten puuroa, leipää, hedelmää tai  tummaa pastaa maidon tai täysmehun kanssa ja suorituksen aikana huolehtii riittävästä nesteen saannistaan vaikka veden avulla.

Jotkut käyttävät kuntojuomina myös laimennettuja tuoremehuja (1:1), johon joku saattaa lisätä lusikan kärjellisen suolaakin.

Kolmen tunnin hiihtolenkillä on jo oltava evästä mukana sekä nesteen että  kiinteän ruoan,  esim. rusinoitten, energia- tai välipalapatukoiden, muodossa kenellä tahansa.

Aurinkoista kevättä liikunnan merkeissä!

Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei,
Kuten totesit, sinulle tehty 2 t:n sokerirasitus 7 viikkoa synnytyksestä on selvästi poikkeava. On mahdollista, että edellisenä iltana nauttimasi illallinen on vaikuttanut rasitustestin tulokseen. Arvot ovat kuitenkin sen verran poikkeavia, että niihin on suhtauduttava vakavasti, koska on myös mahdollista, että sinulla on alkanut tyypin 2 diabetes. Tämän vuoksi sinut olisi tutkittava tarkemmin aluesairaalasi sisätautien poliklinikalla. Ei-raskaana olevilla diabetes-diagnoosi tehdään, jos sokerirasituksessa paastoarvo laskimoveressä on 7.0 mmol/l tai sitä korkeampi tai 2 t:n arvo on 11.1 mmol/l tai sitä korkeampi. Kapillaariveressä vastaava 2 t:n raja-arvo on 12.1 mmol/l. Sinulla paastoarvo oli alle em. raja-arvon, mutta 2 t:n arvo selvästi yli raja-arvon. Imetys ei aiheuta verensokeriarvojen kohoamista, päinvastoin imetyksen aikana taipumus alhaisiin verensokeriarvoihin on lisääntynyt. Glykohemoglobiinin (HbA1c eli ”pitkäsokeri”) antaa myös kuvan edeltävien viikkojen keskimääräisestä verensokeritasosta. Jos se on selvästi kohonnut, sinulla on ollut kohonneita verensokeriarvoja jo usean viikon ajan.

Painonpudotus vaikuttaa edullisesti verensokeriarvoihin, samoin liikunta. Voit aloittaa jo imetyksen aikana laihduttamisen varovaisesti. Maidon tulo saattaa kuitenkin vähentyä tai loppua, jos yrittää kovin voimakkaasti pudottaa painoa imetyksen aikana. Vasta seurannan aikana voidaan todeta palautuuko sokeriaineenvaihduntasi normaaliksi painonpudotuksen ja liikunnan avulla. Jos suunnittelet raskautta myöhemmin, olisi tärkeää todeta verensokeritasosi. Jos sinulla on tyypin 2 diabetes, olisi varmistuttava että sinulla ei ole korkeita verensokeriarvoja raskauden alkaessa. Tässä auttaa myös HbA1c määritys, sen tulisi olla alle 7.0% ennen raskauden alkamista. 

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei,
En ole aiemmin törmännyt mainitsemaasi termiin diabulimia, joka ilmeisestikin on kehitetty ilmaisemaan diabeetikkoa, jolla on tietyn tyyppinen lähinnä bulimiaa kuvaava syömishäiriö. Bulimian taustalla on aina halu  laihtua, mutta laihduttaminen tehdään väärin ja syömisen hallinta karkaa käsistä, mistä seuraa laihduttamisen, ahmimisen, syyllisyyden kierre.

Olen todella ihmeissäni, jos lääkärillesi on riittänyt huonon sokeritasapainosi selitykseksi se, että olet huono diabeetikko, kuten kerrot.
Olet  kehittänyt itsellesi  vaarallisen tavan laihduttaa.
Onneksi sinulla ei ole vielä diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia.
Aina, kun diabeetikko syö, tulee hänen huolehtia riittävästi insuliini pistämisestä, jotta verensokerit pysyisivät tasolla, joka aterian jälkeen on alle 10 mmol/l ja aterioitten välillä yli 4,0 mmol/l. Kaikki muut verensokeritasot häiritsevät kehon normaalia toimintaa.

Jos verensokerit ovat jatkuvasti yli 10-tasoa, tarkoittaa se sitä, että syömästäsi ruoasta tuleva hiilihydraatti ei todellakaan ole tullut kehosi tarpeisiin, vaan joutunut virtsan kautta viemäriin.
Munuaisesi ovat olleet melkoisessa rasituksessa sokerivirtsan vuoksi. myös verisuonisto koko kehossa on lujilla em. kaltaisessa tilanteessa.
Olet ollut ikään kuin paastotilassa kehosi kanssa ja voimakkaassa ketoosin, happomyrkytyksen ja kuivumisen vaarassa.
Niinpä, kun nyt olet alkanut pistää insuliinia, painosi nousee voimakkaasti. Se ei johdu rasvan lisääntymisestä, vaan veden kerääntymisestä kudoksiisi.

Painoindeksisi on 26, mikä viittaa lievään ylipainoon, jolla ei juuri ole terveysriskiä.
Miksi sinun pitäisi vielä laihtua 4-5 kg? Painoindeksirajat on tehty suurille ihmisjoukoille, eikä sinun välttämättä tarvitse olla juuri painoindeksissä 25 eli normaalin tasolla.
Suosittelen sinua menemään lääkärin, diabeteshoitajan  ja laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolle, jotta saat hyvät ohjeet laihduttamiseen ja painonhallintaan, jotka sopii insuliinidiabeetikolle.
Vaikka jo olet parantanut diabeteksesi hoitoa, tulisi sinun saada verensokerisi suositustasoille.

Myös insuliini-hoitoinen diabeetikko voi laihduttaa, mutta se tapahtuu hitaasti ja hallitusti.
Ruoan rasvapitoisuutta on oleellisinta vähentää ja kuitupitoisuutta nostaa. Sopiva energiataso on n. 500 kcal alempi/vrk  kuin nyt. Hiilihydraattien määrän tulisi olla vähintään 130 g/vrk jaettuna vaikkapa 5 aterialle ja insuliinia pistetään sekä pitkävaikutteisena että ateriainsuliinina sen mukaan, mitä verensokerit ovat kotiseurannassa.
Parempi tapa kuin jättää insuliinit pistämättä, on lisätä sopivaa säännöllistä liikuntaa. Liikunnan avulla voit lisätä insuliinin tehoa kehossasi sekä lisätä energiankulutusta.
Insuliinihoitoisen diabeetikon hoidon perusta ovat ruoka, lääkkeet ja liikunta.

Unohda laihduttaminen. Keskity diabeteksen hyvään hoitoon ja painonhallintaan monipuolisen nautinnollisen ruoan  ja miellyttävän säännöllisen liikunnan avulla.

Hyvää ja aurinkoista kevättä!

Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei!
Pistospaikan kovettuma on rasvakudoksen reaktio, jonka käytännön suurin merkitys on, että kovettuma-alueelle pistetyn insuliinin imeytyminen on vaihtelevaa ja epätasaista ja saatta siten aiheuttaa kummallisia verensokerin vaihteluita.
Olet tehnyt aivan oikein, kun olet rauhoittanut nämä alueet pistämiseltä. Kovin yleistä on, että huomaamattaan diabeetikko pistää kovin pienelle samalle alueelle kerrasta toiseen, tätä kannattaa ihan tietoisesti varoa.
Usein kovettuma-alueet "sulavat" aika hyvin kun niiden alueelle ei enää pistetä. Palautuminen voi kyllä viedä kuukausia, jopa vuosia
Teoriassa "patteja" jotka eivät ole sulaneet, voi käsitellä plastiikkakirurgisesti, kyseessä on siis lähinnä ärtynyttä rasva- ja sidekudosta. Toisaalta, kaikki toimenpiteet ovat traumaattisia, eli aiheuttavat itsekin jonkinlaista arpimuodostusta alueelle. Onko lopputulos sitten merkittävästi parempi, siitä pitäisi keskustella kokeneen plastiikkakirurgin kanssa. Mahdollisia toimenpiteitä ei tehdä kunnallisen terveydenhuollon kautta, hintatasosta en osaa sanoa.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Sinulle 16+1 raskausviikolla tehdyssä sokerirasituksessa paastoarvo oli poikkeava, mutta on mahdollista, että myös tunnin arvo olisi voinut olla poikkeava, jos testi olisi tehty 24. raskausviikon jälkeen. Tämä johtuu raskauden aiheuttamasta verensokeritason noususta raskauden edetessä. Näin käy myös ei-diabeetikoille. Seurannan aikana paastoarvot ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 ja aterian jälkeisten alle 7.8 mmol/l kuten toteat. Sinulle tehdyn toisen sokerirasitustestin kaikki kolme arvoa ovat selvästi poikkeavia. Kuten mainitsit ennen sokerirasituksen tekemistä tulisi nauttia 2-3 päivänä runsaasti hiilihydraatteja (kuitupitoisia) sisältävää ravintoa. Ilmeisesti vähensit hiilihydraattien määrää ennen rasitustestiä. Tämä aiheuttaa tavallisimmin liian alhaisia verensokeriarvoja rasitustestissä eikä siten selitä saatua tulosta. Tärkeintä on sinun kohdallasi noudattaa dieettiohjeita ja seurata verensokeriarvoja ehkä tavallista tiheämmin. Jos em. raja-arvot ylittyvät toistuvasti, on dieetin lisäksi aloitettava insuliinihoito loppuraskauden ajaksi.

Aikaisemmat lapsesi ovat olleet normaalipainoisia syntyessään. Jos insuliinihoito joudutaan sinulle aloittamaan raskauden aikana, on mahdollista että lapsesta tulee selvästi suurempi kuin aikaisemmat lapsesi. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, mutta dieettihoitoisten lapsista vain 4%. Täysiaikaisena syntynyt lapsi on ylisuuri, jos syntymäpaino on vähintään 4500 g. Synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla seurataan lapsesi kasvua kohdussa ja tehdään päätös synnytystavasta ja ajankohdasta. 

Koska raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, olisi verensokeriarvojasi mitattava 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos nämä arvot ovat normaaleja, seurataan jatkossa verensokeriarvojasi kerran vuodessa.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Diabeteksen hoitosi näyttää olevan hyvällä mallilla. Kaikki laboratorioarvosi ovat tavoitteessa. Liikut paljon. Kuvaamasi oire voisi olla esimerkiksi rasitusvamma? Oletko näyttänyt sitä lääkärillesi? Jos se on rasitusvamma, hoitona on lepo. Jalkojenhoitaja voisi myös tarkistaa, että jalkasi ovat kunnossa ja kenkäsi sopivat. Uskon, että oireesi voidaan hoitaa niin, että pääset jatkamaan kuntoilua (vaikka sitten tauon jälkeen), mutta se vaatii nyt ammattilaisen apua.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Normaali paastoverensokeri (tai aamuverensokeri) on alle 6.1. Diabetes on, jos paastosokerit ovat 7.0 tai enemmän.
Sinun kannattaisi käydä mittauttamassa paastosokerisi myös laboratoriossa. Usein tuollaisilla lukemilla on hyvä tehdä myös 2 tunnin sokerirasituskoe diabeteksen toteamiseksi tai poissulkemiseksi.
On hyvä, että ruokavaliosi on terveellinen. Reilu ylipaino lisää riskiä sairastua diabetekseen.

Ysätävllisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei.
Kysmyksestäsi ei käy ilmi, kaunko olet insuliineja käyttänyt. Nykyisillä insuliini-analogeilla vasta-aineiden muodostus on vähäistä, eikä yleensä ole käytännön ongelma, mutta varsinkin vanhemmilla eläinperäisillä insuliineilla vasta-aineita saattoi muodostua merkittävästikin.
Veressä olevat insuliini-vasta-aineet sitovat osan pistetystä insuliinista itseensä. Ne voivat hidastaa pistetyn insuliinin vaikutusajan alkua mutta toisaalta pidentää sen kestoa. Vasta-aineista vapautuva insuliini voi myös aiheuttaa yllätyksellistä verensokerin laskua.
Ulkoiset tekijät, anestesia, stressi tms eivät sinällään lisää tai vähennä insuliini-vasta-aineiden vaikutusta tai merkitystä.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
 

Hei,
Kahden tunnin sokerirasitustestisi tulos on kieltämättä erikoinen. Tavallisimmin 1 t:n arvo on korkein kolmesta arvosta. Ennen sokerirasitustestiä ei saisi olla dieetillä, vaan testiä edeltävänä 2-3 päivänä olisi nautittava terveellistä hiilihydraattipitoista (kuitupitoista) ravintoa. Lisäksi itse testin aikana ei saisi kävellä eikä tupakoida. Em. seikat voivat johtaa virheellisesti liian alhaisiin verensokeriarvoihin testin aikana. Lisäksi on muistettava laboratoriovirheen mahdollisuus, vaikka se on erittäin harvinaista. Ehdotan että sinulle tehdään uudestaan 2 t:n sokerirasitus esimerkiksi 26.-28. raskausviikolla. Jos arvot ovat silloin alle raja-arvojen, sinulla ei ole raskausdiabetesta. Poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l.

Vaikka ylipaino ja lähisuvussa todettu diabetes ovat raskausdiabeteksen selviä riskitekijöitä, suurimmalla osalla naisista, joilla on näitä riskitekijöitä, ei ole raskausdiabetesta. Näin voi hyvin olla myös sinun kohdallasi. Ilmeisesti vointisi sokerirasitustestin aikana oli hyvä. Jos äidin vointi on hyvä, matalista äidin verensokeriarvoista ei lapselle ole todettu olevan mitään haitallisia vaikutuksia. Sinun ei tarvitse muuttaa elintapojasi sokerirasitustestissä todettujen matalien arvojen perusteella.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei,
Raskausdiabeteksen seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi. Joka kolmannelle raskausdiabeetikolle, jonka sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieettihoidon lisäksi. Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia. Kuten varmasti tiedätkin, lapsen kasvaminen kohdussa liian suureksi on raskausdiabeteksen tavallisimpia ongelmia. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista noin 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, dieettihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista vain 4% kasvaa ylisuureksi. Laskettuna akana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino ylittää 4500 g. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta tapahtuu useimmiten keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.

Sinun kohdalla on mahdollista, että joudutaan aloittamaan insuliinihoito dieetin lisäksi, koska raskauden edetessä verensokeritason kohoaminen jatkuu. Päätös insuliinihoidon aloittamisesta tehdään tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla verensokerimittausten perusteella. Insuliinihoito voidaan useimmiten lopettaa synnytyksen yhteydessä. Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla tyypin 2 diabetekseen sairastumisen mahdollisuus myöhemmin elämässä on noin 50%:n luokkaa.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
BMI taulukoita löytyy eri lääkeyrityksiltä ja esim. tohtori.fi www-sivuilta.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Nykyään insuliini-diabeetikoille suositellaan ruokavaliota, jossa hiilihydraateista olisi hyvä saada 45-60 % kokonaisenergiasta.

Jos energiantarpeesi on n. 2100 kcal/vrk, on hiilihydraattien suositeltava määrä päivässä 240-320 g eli 24-32  10 g:n hiilihydraattiannosta.

Jos energiantarpeesi on n. 2400 kcal/vrk ovat vastaavat hiilihydraattimäärät 270 ja 360 g/vrk eli 27-36  10 g:n hiilihydraattiannosta.

Ohessa esimerkki päivittäisestä 300 g:n hiilihydraattisaannista. Aterioilta puuttuvat rasvat, leikkeleet, kasvikset, lihat, kalat yms. pääruoat. Voit mallin perusteella arvioida omaa hiilihydraattien saantiasi ja miettiä, miten malli sopii omiin tapoihisi. Jos muutat hiilihydraattien määriä aterioillasi, muista muuttaa myös ateriainsuliinin määrää. Hiilihydraattien annostelussa kannattaa myös ottaa huomioon se, mihin aikaan päivästä liikkuu.

Esimerkiksi yhteensä 300 g hiilihydraatteja sisältävistä ruoka-annoksista päivässä:

Aamulla                                                                     Hiilihydraatteja

3 dl veteen keitettyä puuroa                                       30 g

1 dl marjoja                                                                 5 g

2 dl maitoa                                                                 10 g

1 ruispuikula-viipale                                                    15 g

Yht.                                                                            60 g

Hedelmä                                                                     10 g

Lounas:

3 kananmunan kokoista perunaa                                  30 g

2 reissumies-viipaletta                                                  30 g

2 dl maitoa                                                                  10 g

1,5 dl marjakiisseliä                                                     10 g

Yht.                                                                             80 g

Päiväkahvi:

Pikkupulla                                                                     20 g

Päivällinen:

3 dl pastaa                                                                     40 g

2 reissumiestä                                                                 30 g

2 dl maitoa                                                                     10 g

Yht.                                                                                80 g

Iltapala:

2 karjalanpiirakkaa                                                          40 g

1 hedelmä                                                                       10 g

Yht.                                                                                50 g

Kaikkiaan yhteensä                                               300 g/vrk.

Hyvää ja aurinkoista kevättä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei
Nykykäsityksen mukaan kannattaa aloittaa metformiinihoito heti diabetesdiagnoosin jälkeen elintapaohjeiden (liikunta/ruokavalio) lisäksi. Tyypillistä diabetekselle on verensokeriarvojen heitteleminen. Esiintyvätkö heitot aterioiden yhteydessä vaiko paastotilassa ?
Käyttämäsi lääke on vanhentunut, joten sen käyttöä ei voi suositella. Onneksi metformiini on edullinen lääke, joten kannattaa kyllä hankkia uusia satsi apteekista.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Puhutaan diabeteksesta kun paastosokeriarvo ylittää raja-arvon joka on 7.0 mmol/l ja miehesi arvo oli 7.1 mmol/l joten kyllä hänen kannattaisi nykysuositusten mukaan aloittaa lääkitys. Ensisijainen lääkitys on metformiinilääkitys. Varhain aloitettu lääkitys nimittäin vaikuttaa edullisesti ennusteeseen ja vähentää liitännäissairauksien riskiä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Verensokeritavoitteet ovat aina yksilöllisiä ja monet seikat vaikuttavat asiaan kuten ikä, mahdolliset muut sairaudet, ammatti, taipumus saada hypoglykemioita (liian alhaiset verensokeriarvot).
Yleensä hyväksytään korkeammat verensokeriarvot iäkkäillä ihmisillä mikäli ne eivät selvästi vaikuta epäedullisesti elämänlaatuun. 
Elämänlaatu on useimmiten tärkein kriteeri, jonka perusteella insuliiniannoksia säädellään ikäihmisillä. Monipistoshoito, johon liittyy paljon mittauksia ja hypoglykemiariski saattaa vaikuttaa varsin epäedullisesti elämänlaatun, mutta niin saattaa korkeahkot sokeriarvotkin. Mikäli sokeriarvoista ei seuraa huonoa oloa, niin olisin periaatteessa valmis hyksymään kohonneita arvoja.
Nk pitkäaikaissokeri on usein paras mittari sokeritasapainosta eli GHbA1c arvon tavoite iäkkäillä ihmisellä voisi olla 7.5-8.5 % paikkeilla.
Novonorm annos on varsin pieni, joten ensisijaisesti pyrkisin tehostamaan tablettilääkitystä esim nostamalla repaglinidiannosta
(Novonorm) tai kokeilemaan toista tablettilääkettä (esim. 
sitagliptiini). Myös perusinsuliiniannoksen nostoa voisi harkita.
Paastosokeritavoite tässä tapauksessa voisi olla 6-8 mmol/l ja vuorokauden muina aikoina tavoitteena noin 10 mmol/l paikkeilla olevat arvot.
Tuntematta kokonaistilannetta ja tietämättä muista käytöstä olevista lääkkeistä on hiukan haasteellista asettaa tavoitteita mutta suurin piirtein näin voisi menetellä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Tyypillistä tyypin 2 diabetekselle on maksan liiallinen sokerin tuotto. Maksa tuottaa sokeria ennen kaikkea yön aikana ja se on tärkeä tekijä, joka nostaa aamusokeriarvoja. Ilmeisesti Sinulla ei ole käytössä diabeteslääkkeitä - mikäli näin on, niin ensisijainen lääke voisi hyvinkin olla metformiini illalla otettuna. Metformiini nimittäin vaikuttaa edullisesti maksan sokerituotantoon ja todennäköisesti saisit aamusokeriarvot kuntoon sillä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Mielestäni Sinun kannattaa aloittaa metformiinin ottaminen uudestan varovaisesti eli samalla tavalla kuten aloitit hoidon alussa.

ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Näin netin välityksellä kuulostaa kyllä siltä että Sinun kannattaisi mennä ihotautilääkärille keskustelemaan asiasta. Kysypä työterveyslääkäriltäsi mikäli hän voisi lähettä erikoislääkärikonsultaatioon.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Sinulle on määrätty – ainakin omasta mielestäni – erinomainen lääke tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Tämän lääkkeen edut verrattuna moniin muihin hoitovaihtoehtoihin ovat sen edullinen vaikutus painoon sekä olematon riski mataliin verensokeriarvoihin.
Tietojeni mukaan lääkkeelle on anottu KELA-korvausta mutta sitä sille ei ole myönnetty. Korvausmenettely maassamme ei mielestäni ole kovinkaan läpinäkyvää – mutta viime kädessä vedotaan aina hintaan. 
Kyseinen lääke maksaa suurinpiirtein saman verran kuin kohtalainen insuliiniannos - n 80 – 100 yksikköä/vrk pitkävaikutteista insuliinia. 
Moni tyypin 2 diabeetikko käyttää jopa suurempia annoksia. Insuliini korvataan mutta tama GLP-1 analogi ei ; siitä huolimatta että esimerkiksi diabeteksen Käypä Hoito suositus pitää hoitomuotoa erinomaisena valintana monelle tyypin 2 diabeetikolle. Monessa muussa EU maassa lääke on korvattava. Ei ole suuri ihme että Suomen sijoitus Eurooppalaisessa Diabetesindeksissa oli 14 – samaa luokkaa kuin Latvian ja Liettuan.  Poliittisista päätöksistä on mielestäni pitkälti kyse joten omaan kansanedustajaan kannattaa ehkä olla yhteydessä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Voit käydä itse testaamassa diabetesriskisi Diabetesliiton sivuilla www.diabetes.fi (riskitesti). Oireesi voivat liittyä diabetekseen, mutta johtua myös monesta muustakin asiasta.
Diabetes todetaan mittaamalla laboratoriossa paastoglukoosi tai tekemällä 2 tunnin sokerirasitus.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Paastoarvosi on normaali (alle 6.1). 2 tunnin arvo alle 7.8 mmol/l on normaaliarvo.Painindeksisi (BMI Body mass index) on 24.8. se on myös normaali arvo.

Terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Ohutsäieneuropatia on yksi neuropatiamuoto joka kohdistuu pääasiassa hermojen ohuisiin säikeisiin. Diabetes ja lääkärilehdestä löytyy erinomainen katsaus aiheesta – toki lääkäreille kirjoitettu mutta tämän kirjoituksen perusteella ehkä voit keskustella lääkärisi kanssa asiasta.
http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=1866
Hyvällä hoidolla tilanne voi korjaantua mutta ikävä kyllä huono hoitotasapaino taas saattaa vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Jos terveysasemalla on jalkojenhoitaja, diabeetikot voivat käyttää hänen palveluitaan. Jalkojenhoitaja tekee esim. jalkojen riskiluokituksia, antaa jalkojen omahoito-ohjeita ja hoitaa ongelmajalkoja. Käypä Hoito suosittaa, että jalkojen riskiluokitus tehdään vuosittain. Jalkojenhoidon tarve on yksilöllinen.

Terveisin
Paula Nikkanen

 Hei
Sinulla on ollut tyypin 2 diabetes yli 10 vuotta ja olet pärjännyt varsin hyvin glimepiridilääkityksellä (esim Amaryl). Hoitotasapainon kannalta nk pitkäsokeri eli HbA1c on tärkeämpi kuin paastosokeri ja HbA1c arvosi ovat toistuvasti tavoitteessa (< 7.0 %). Toisin sanoen en olisi huolissani vaan ehdottaisin samaa lääkitystä - lievästi koholla olevat aamuarvot ovat enemmän kauneusvirhe kuin hoidollinen ongelma.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Sokerirasituskokeen perusteella sinulla on heikentynyt glukoosinsieto – eli diabeteksen diagnostiset kriteerit eivät täyty. Oletan että kyseessä ei ole raskauden aikana tehty sokerirasitus jolloin raja-arvot eroavat.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Mielestäni teit ihan oikein jättäessäsi pois ateriatabletin – se on todennäköisesti turha.
Muuten näkisin että lääkitys on kohdallaan.
Ovatko verensokeriarvot tavoitteissa ?

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Pitkäaikaisesti huono diabetestasapaino turhauttaa. HbA1C arvollasi veresokerisi ovat keskimäärin  lähes 18 mmol/l. Näin hälyttävän huono tasapaino kertoo, että syystä tai toisesta sinulla on vahva insuliinipuutos.

Jotta pääset tilanteesta eteenpäin, tarvitaan sinnikkästä verensokerien mittausta. Ennen kaikkea riittävän usein aamusta seuraavaan aamuun järjestäytynyt mittaaminen, jossa ateriamittaus-pareja, nukuumaan-meno+seuraava yö mittauspareja.  Eli ennen ja jälkeen aamiaisen, ennen ja jälkeen päivän aterioiden, ennen ja jälkeen myös välipalasyömisten, ennen iltapalaa, nukkumaan mennessä ja seuraavana aamuna. Nämä ylös vihkoon tai johonkin muuhun kirjaussysteemiin. Näiden avulla opettelet pistämään riittävät ateriainsuliinit, ja yhdessä hoitopaikkasi kanssa näette, tarvitsetko lisää perusinsuliini, lisää ateriainsuliinia vai lisää molempia. Aterian jälkeen verensokerin tulisi olla 8, jos ei ole, tarvitaan lisää insuliinia.

Osaatko arvioida hiilihydraatit? Teetkö sen annostellessasi ateriainsuliinin? Mainitsemasi 6 yks/ ateria vaikuttaa pieneltä määrältä huomioiden perusinsuliiniannoksesi, huonon diabetestasapainosi (kroonisesti korkea verensokeri aiheuttaa insuliiniresistenssiä) ja ilmeisen ylipainosi. Jos joka aterialla pistät liian vähän ateriainsulinia, et sinulla olekaan mitään konstia pitää tasapainoasi parempana. Osaatko annostella korjausinsuliinin? Eli kun verensokeri ennen ateriaa on 10, vaikka sen pitäisi ennen ateriaa olla alle 6, pitää ateriainsuliinia pistää se määrä, jonka syömäsi hiilihydraattimäärä tarvitsee, mutta sen lisäksi korjausinsuliiniannos, jolla huomioit liian korkean lähtöverensokerin.

Riittävien kotimittausten ja samaan aikaan  merkitsemiesi syötyjen hiilihydraattimäärien ja pistämiesi ateriainsuliinien perusteella voitte diabeteshoitajan ja lääkärisi kanssa arvioida, onko ateriainsuliinitarpeesi 1/10 g hiilihydraattia vai enemmän (luultavasti enemmän). Jos tarvitset enemmän ateriainsuliinia/10 g hh, tarvitset myös korjausinsuliinia suhteessa enemmän.  Kun jaat  luvun 100 koko vrk:n insuliinimäärälläsi (sekä perusinsuliini että ateriainsuliiniannokset yhteenlaskettuna) saat suuntaa antavan arvion siitä, kuinka paljon 1 yksikköä insuliinia laskee verensokeriasi korjausinsuliinina. eli 100/koko vrk:n insuliinimääräsi= kuinka paljon 1 yksikkö pika eli ateriainsuliinia laskee verensokeriasi. Viivästyykö ateriainsuliinin pisto? Tuleeko päivän mittaan välisyömistä, jota et huomioi ateriainsuliiniannoksissa?

Painonnoususi (et mainitse oletko painonnousun jälkeen ylipainoinen) yhdistettynä näin huonoon tasapainoon kertoo, että syömäsi energiamäärä on enemmän kuin päivittäinen energiankulutus. Energiansaantia tulisi vähentää tai energiankulutusta lisäta, tai kumpaakin. Jos sinulla on ylipainoa, aiheuttaa se insuliinitarpeen kasvua.

Huono diabetestasapaino on vähän itse itseään ruokkiva kierre, ja aluksi tarvitaan paljon mittauksia,  sinnikästä reagointia mittauksiin siten, että sekä korjausinsuliin- että ateriainsuliinin määrät ovat riittävät , ja sitten yhdessä diabeteshoitajan/lääkärin kanssa sen miettimistä, onko ateriainsuliinin ja perusinsuliinin suhde oikea. Ilman hiilihydraattiarviointia homma ei onnistu. Diabeteshoitajan kanssa teidän pitäisi löytää yhteinen toimintarintama, jolla selättäisitte huonon diabetestasapainon, ei vastakkainasettelua. varmasti väsyttää, sekä korkeat sokeriarvot että turhauttava tilanne. Ilman muuta tuosta on kuitenkin pääsy parempaan.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei !
Olet onnistuneesta elämäntapamuutoksilla saanut sokeriarvot kuntoon.
Mielestäni metformiinin nostoa 6 tablettiin ei ole tarpeellista tällaisilla arvoilla.
Metformiini on monella tavalla erinomainen lääke, joten suosittelisin kyllä että jatkaisit sillä koska se vähentää muun muassa lisäsairauksien vaaraa merkittävästi.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

 Hei,
"Rasvapatit" eivät liity diabetekseen. Joskus ne ilmentävät huonoa elimistön rasvatasapainoa, mutta useimmiten ovat vain yksilöllinen taipumus, joka voi ilmetä hoikalla potilaalla, jolla veren rasva-arvot ovat hyvät. Häiritsevien pattien poistosta  voi keskustella oman terveyskeskuslääkärin kanssa. Niitä olisi myös hyvä näyttää terveydenhoitajalle/lääkärille, joka varmistaa, että kyseessä lipooma. Nivusissa voisi olla myös tulehtuneita/tukkeutuneita talirauhasia (joille korkea verensokeri voi altistaa) tai imusolmukkeita.

Ystävällisin terveisin,
Suvimarja Aranko

Hei
Oleellisin ero Levemirin ja Protaphanen välillä on se, että Protaphanella on noin 4-6 tuntia pistämisestä selvä vaikutushuippu, jolloin teho on suurimmillaan, ja sitten teho alkaa laskea, kun taas Levemirin vaikutus on tasaisempi. Toinen oleellinen ero on, että Levemirin kokonaisvaikutusaika on pidempi kuin Protaphanen. Protaphanen kokonaismäärä on ollut 30 yks/vrk. Levemirin aloitusannos sinun tulee sopia hoitopaikkasi kanssa. Jos hoitotasapainosi on hyvä-kohtuullisen hyvä, Levemirin kokonaisannos/vrk (jaettuna kahteen pistoskertaan) voisi ehkä olla n 20 %-30% pienempi. Mitä huonompi tasapaino on, sitä pienempää annosvähennystä tarvitaan. Aamiais- ja lounas-ateriainsuliinien annokset täytyy tarkistaa, koska tosiaan aamupäivästä jää pois Protaphanen vaikutushuippu, samoin iltapalalle riittävä ateriainsuliini.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hyvä 17-vuotias tyttö,

Mainitsemasi glukoosiarvo 6,1 mmol/l ei oikeuta juuri mihinkään päätelmiin. Se on hivenen suurempi kuin yleensä viitealueen ylärajana pidetty 6,0, mutta kuitenkin selvästi alle diabetesdiagnoosiin viittaavan lukeman.

Ei siis diabetesdiagnoosia, mutta miten edetä? Oireesi voivat johtua monesta muustakin syystä kuin sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä. Tiheä virtsaustarve voi johtua esim. virtsaputket pienestäkin ärsytyksestä. Diabeteksen yhteydessä tiheä virtsaustarve johtuu osaksi siitä, että virtsamäärät ovat suuria ja osaksi siitä, että glukoosipitoinen virtsa muodostaa hyvän kasvualueen pöpöille ja virtsateissä voi olla tulehdusta. On siis hyvä sulkea pois virtsatietulehduksen mahdollisuus ja tarkkailla virtsamääriä sekä myös juomisen määriä.

Väsymys on Sinun iässäsi hyvin yleinen oire ja johtuu useimmiten siitä, ettei nukuta riittävästi. Joskus uni on huonoa ja sitä voivat parantaa hyvät elämäntavat. Joskus pitää vain suoda lisää aikaa nukkumiselle menemällä riittävän ajoissa nukkumaan.

Ehkä Sinun kannattaisi käydä ainakin kertaalleen lääkärin vastaanotolla kertomassa oireistasi. Hän voisi kysellä niistä tarkemmin ja tehdä yleistutkimuksen sekä määrätä tarpeelliseksi katsomansa laboratoriokokeet, joihin useimmiten kuuluu ainakin tavallinen verenkuva, kilpirauhaskokeet ja glukoosi. Yleensä kokeet otetaan aamulla paaston jälkeen.

Tuskin siis diabetes, mutta kertatutkimus voisi olla aiheellinen ja poistaa turhia huolia.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hyvä kysyjä,

Voin vastata kysymykseesi vain hyvin yleisesti. Tarkka kannanotto edellyttäisi paljon lisätietoja kysymyksesi antamiin tietoihin.

Tyypin 2 diabetes (T2D) on varsin harvinainen lapsilla, jos lapsuuden ylärajana pidetään 15 vuoden ikää, kuten yleensä tilastoissa pidetään. Tuosta iästä ylöspäin T2D alkaa yleistyä, mutta vasta joitakin vuosikymmeniä vanhemmilla yleistyminen alkaa selvästi kasvaa. Normaalipainoisilla T2D on selvästi harvinaisempi kuin ylipainoisilla, mutta normaali paino ei sulje tämän taudin mahdollisuutta pois.

17-vuotiaan nuoren kohdalla hoidon aloittaminen on harkittava ja perusteltava tarkoin. Kaikki rajat, kuten tuo mainitsemasi P-glukoosin arvon 7,0 mmol/l ylittäminen, ovat erikoislääkäreiden tekemiä päätöksiä, joilla on taipumus muuttua ajan mittaan. Tytön pitkäaikaista glukoosipitoisuutta kuvaava HbA1c 5,5 % on täysin normaali. Kannattaisi ehkä käydä erikoislääkärillä – diabetekseen paneutuneella sisätautilääkärillä, endokrinologilla tai lastenendokrinologialla. Kokonaistilannetta voitaisiin tarkastella ja etsiä mahdollisia muita syitä hieman korkeisiin paastoglukoositasoihin ja pohtia lääkityksen hyötyjä ja haittoja.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei,
Matala verensokeri eli hypoglykemia voi ilmetä epätarkoituksenmukaisena käytöksenä.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Diabetesdiagnoosi ei vaadi sokerirasituskoetta mikäli Sinulla on paastoarvo toistuvasti yli 7 mmol/l. Mainitsemistasi arvoista ainakin tuo 7.8 mmol/l on sen verran korkea, että se ylittää diabeteksen raja-arvon. Mikäli Sinulla on toinenkin paastoarvo, joka on 7.0 mmol/l tai korkeampi niin sokerirasituskoe sinänsä ei kyllä anna lisätietoa asiasta.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Sinulla on lieväasteinen raskausdiabetes, koska sokerirasitustestissä ainoastaan yksi arvo (1 t 10.5 mmol/l) oli poikkeava. Sokerirasituksen poikkeavat raja-arvot ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Lieväasteisessa raskausdiabeteksessä lähes poikkeuksetta hoidoksi riittää ruokavalio, johon valitettavasti ei kuulu makeisten tai kakkujen nauttiminen. Et maininnut missä raskauden vaiheessa sokerirasitus tehtiin, oletan että se tehtiin 24. raskausviikon jälkeen. Jos testi tehtiin alkuraskaudessa, on mahdollista että verensokeritaso nousee myöhemmin raskauden aikana niin paljon että dieettihoitoon on lisättävä insuliinihoito loppuraskauden ajaksi. Seurannassa paastoarvojen ja ateriaa edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 ja aterianjälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito. Dieettihoito ja riittävä liikunta ovat raskausdiabeteksen hoidon perusta. Olet saanut ilmeisesti selvät dieettiohjeet. Niitä noudattamalla painosi ei pitäisi juuri nousta enempää raskauden aikana. Jos olet selvästi ylipainoinen, kalorimääräksi riittää 1600 kcal vuorokaudessa.

Dieettihoitoisilla raskausdiabeetikoilla ylisuurten lasten määrä ei ole suurempi kuin ei-diabeetikoilla (molemmilla noin 4 %). Sen sijaan insuliinihoitoa tarvitsevien raskausdiabeetikkojen lapsista lähes joka viides (18 %) kasvaa ylisuureksi kohdussa. Täysiaikaisista lapsista ylisuuria ovat 4500 g tai enemmän syntyessään painavat.

Raskauden jälkeen sinun olisi hyvä seurata verensokeriarvojasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen  kerran vuodessa, koska sinulla on jonkin verran lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei,
On totta, että raskausdiabetes saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen jo kohdussa mutta myös myöhem-pään elämään. Raskausdiabeteksen vaikeusaste vaihtelee melko suuresti. Mitä korkeampi äidin veren-sokeritaso on raskauden aikana, sitä voimakkaampi on vaikutus lapseen. Viitteitä raskausdiabeteksen vaikeusasteesta saadaan jo 2 t:n sokerirasituskokeen tuloksesta. Jos rasituskokeessa on ainoastaan yksi poikkeava arvo, raskausdiabetes on lähes poikkeuksetta lievä ja hoidoksi riittää pelkkä ruokavalio. Jos sen sijaan rasituskokeen arvoista 2 tai kaikki 3 arvoa ovat poikkeavia, joudutaan joka kolmannelle äidil-le aloittamaan insuliinihoito dieetin lisäksi, jotta verensokeritaso pysyisi riittävän alhaisena. Hoitamat-tomassa raskausdiabeteksessä äidin verensokeritaso voi kohota huomattavan korkealle varsinkin ateri-oiden jälkeen. Seurannassa paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja ate-rian jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan yleensä insuliinihoito dieetin lisäksi raskauden loppuajaksi.

Tavallisin seuraus kohonneesta verensokeritasosta raskauden aikana on lapsen kasvaminen kohdussa ylisuureksi. Raskausdiabeteksen hoito aloitetaan useimmiten vasta kun sokerirasituskokeen arvot on todettu poikkeaviksi. Todellisuudessa raskausdiabeetikolla on ollut kohonnut verensokeritaso jonkin aikaa jo ennen sokerirasituskokeen tekemistä, mikä todennäköisesti selittää ainakin osittain että hoidon aloittamisesta huolimatta lapsi kasvaa kohdussa ylisuureksi. Tämän vuoksi olisi raskausdiabetes todet-tava mahdollisimman varhain. Nykysuosituksen mukaan 2 t:n sokerirasitustesti suositellaan tehtäväksi 24.-28. raskausviikoilla, mutta tarvittaessa aikaisemmin. Jos raskausdiabetes on todettu jo aikaisemmas-sa raskaudessa tai äidin painoindeksi ennen raskautta on yli 30, sokerirasitus tulisi tehdä jo 12.-14. ras-kausviikoilla. Jos tulos on silloin normaali, sokerirasitustesti olisi uusittava 26.-28. raskausviikoilla.

Kysyit myös lisääkö äidin raskausdiabetes lapsen vaaraa sairastua tyypin 1 diabetekseen. Tästä ei ole selvää näyttöä, mutta sen sijaan osa naisista, joilla on ollut raskausdiabetes, sairastuu myöhemmin tyypin 1 diabetekseen. Tanskalaisessa tutkimuksessa tyypin 1 diabetekseen sairastui myöhemmin 5-10 % raskausdiabeetikoista, muissa tutkimuksissa tyypin 1 diabetekseen sairastui vähemmän. Raskausdiabee-tikoilla on kuitenkin huomattavasti suurempi mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen ja metaboli-seen oireyhtymään, jopa 50 % riippuen raskausdiabeteksen vaikeusasteesta.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei,
Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausvii-kon jälkeen  ovat paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Koska rasitus-testi tehtiin sinulle jo 16. raskausviikolla, on mahdollista että paastoarvosi tulisi olemaan 24. raskausvii-kon jälkeen hieman korkeampi. Tämä sen vuoksi että raskaus vaikuttaa verensokeritasoon kohottavasti, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus etenee. Näin käy myös ei-diabeetikoille. Koska sinulla oli soke-rirasitustestissä ainoastaan yksi poikkeava arvo ja 1 ja 2 t:n arvot olivat selvästi raja-arvojen alapuolella, sinulla on lieväasteinen raskausdiabetes. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että lapsen mahdollisuus kasvaa ylisuureksi on ainoastaan noin 4 % eli sama kuin ei-diabeetikoilla. Sen sijaan äideillä, joilla on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa sokerirasitustestissä, on 18 %:n mahdollisuus että lapsi kasvaa kohdussa ylisuureksi. Täysiaikaisena syntynyt lapsi on ylisuuri kun syntymäpaino on yli 4500 g.
Seurannassa mittaamasi verensokeriarvot ovat oikein hyviä ja osoittavat että dieetti riittää hyvin hoidoksi pitämään verensokeritasosi riittävän alhaisena. Äidin alhaisista verensokeriarvoista ei ole haittaa lapselle niin kauan kuin äidin vointi pysyy hyvänä. Tyypin 1 diabeetikoilla hyvin alhaiset verensoke-riarvot (alle 2.0 mmol/l) voivat aiheuttaa tajunnan menetyksen, joka useimmiten korjaantuu asianmu-kaisella hoidolla. Edes äidin insuliinishokki ei aiheuta lapselle ongelmia, jos äiti toipuu shokista normaalisti. Insuliinihoitoa vaativilla raskausdiabeetikoilla ei esiinny insuliinishokkeja. Sinun on syytä jatkaa verensokeriarvojen mittaamista annettujen ohjeiden mukaisesti. Paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä rajaarvot ylittyvät toistuvasti, on dieetin lisäksi aloitettava insuliinihoito raskauden loppuun saakka.       

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

 Hei !
Sinulla on ilmeisesti todettu tyypin 2 diabetes koholla olevien paastoarvojen perusteella. Diabetesraja kulkee 7.0 mmol/l kohdalla joten kahdesti mitatut sokeriarvot 7.1 mmol/l täyttävät kyllä diabeteksen diagnostiset kriteerit.
Sokeriarvot heittävät aina jonkin verran ja mielestäni nämä Sinun mainitsemat heitot ovat pienet - jopa mittausvirheen sisällä. 
Elintavat kuulostavat erinomaisilta - se on hienoa !
Pitkäaikaissokerisi on myös erinomainen eli 5.2 % - hoitotavoite on tiukimmillaan < 6.0 % - joten olet tavoitteessa !!
En ole ihan varma ymmärsinkö oikein, eli onko pitkäikaissokerisi 5.2 % ilman  lääkitystä ? Mikäli näin on niin en usko että tarvitset 5 tablettia metformiinia, vaan luulen että pärjäät 1-2 tabletilla illalla ennen nukkumaan menoa. Metformiini (esim Diformin) nimittäin vaikuttaa pääasiassa maksan sokerintuottoon ja maksa tuottaa eniten sokeri yön aikana. Näin ollen on mielekästä ottaa tämä lääke illalla ennen nukkumaan menoa ja sillä tavalla aamusokeriarvot usein korjaantuvat. 
Metformiini on siinä mielessä hyvä lääke, että se ei nosta painoa eikä aiheuta hypoglykemioita, eli liian alhaisia sokeriarvoja.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Oireesi (jano, suurentuneet virtsamäärät) voivat viitata diabetekseen. Jos paastoarvosi ovat olleet normaalit (4-6), kannattaa tehdä sokerirasituskoe diabeteksen diagnosoimisiseksi tai poissulkemiseksi. Sinulla on myös paljon sellaisia oireita, jotka eivät liity diabetekseen, mutta jotka olisi hyvä selvittää lääkärin vastaanotolla.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Yksilölliset erot ovat suuret ja lisäksi pahenemisvaiheessa oleva astma vaikuttaa myös epäedullisesti verensokeriarvoihin. Mutta noin karkeasti voi sanoa, että vielä 2 viikkoa jopa 1-2 kuukautta kuurin ja astman pahenemisvaiheen jälkeen verensokeri saattaa olla normaali korkeampi

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Lähettämänne kysymys on hyvin mielenkiintoinen ja aina ajankohtainen. Mitä rasvaa ja kuinka paljon rasvaa ihmisen etenkin aikuistyypin diabeetikon on hyvä syödä?  Ravitsemus – ja diabetes- suosituksethan  neuvovat syömään kasvirasvoja ja kalan rasvaa ja välttämään kovaa eläinrasvaa. Kaiken kaikkiaan rasvaa olisi hyvä syödä niukasti sen runsaan energiapitoisuuden vuoksi.
Te olette tutustuneet  tutkimuksiin, joiden tulokset osoittavat edellä mainitut tiedot täysin vääriksi.

Kuitenkin esim. Diabetes-liiton antamat nykyiset voimassa olevat diabeetikon ravitsemussuosituksenkin perustuvat laajoihin, luotettaviin, monikansallisiin, tieteellisiin tutkimuksiin sekä  amerikkalaisiin,  pohjoismaisiin ja suomalaisiin ravitsemussuosituksiin, joita päivitetään aina tietyin aikavälein ja uuden luotettavan ravitsemustiedon ilmestyttyä.

Sen tarkemmin eri tutkimuksiin menemättä on mielestäni olemassa runsaasti todella luotettavaa ja pitkäaikaista tutkimustietoa kohonneen veren kolesterolin ja ruoan runsaan tyydyttyneen rasvamäärän sekä sydäntautikuolleisuuden yhteyksistä. Suomalainen Pohjois-Karjala-projekti on esim. oivasti sen osoittanut.

Ravinnon rasvan laatua ja määrää sekä ruoan kuitupitoisuutta ja syötyä energiamäärä muuttamalla voidaan useimpien ihmisten kohonneisiin LDL- ja kokonaiskolesteroliarvoihin vaikuttaa. Sen taas olen huomannut omakohtaisestikin ravitsemusterapeutin työtä yli 20 vuotta tehneenä.

Aikuistyypin diabeetikoiden sairastumisen taustalla on useimmiten ylipaino ja elimistön liiallinen rasvan määrä ja liian vähäinen liikunta.
Ensisijainen hoito verensokerin kohotessa yli normaalitasojen on laihduttaminen.
Jo 5-10 %:n painonpudotus parantaa selkeästi verensokeritasoja ja siirtää mahdollista sairastumisriskiä.

Paljon keskustellaan nykyään siitä, miten tulee laihduttaa. Pitääkö välttää rasvaa, hiilihydraatteja vai proteiinia vai kaikkia yhdessä. Oleellisinta laihduttamisessa on se, että nautittu energiamäärä vuorokaudessa vähenee ja/tai että lisätään liikkumista.
Parasta on muuttaa jonkin verran sekä liikunta- että ruokailutottumuksiaan.
Siitä, miten erilaiset dieetit laihduttavat, on paljonkin tullut uutta tietoa. Nopein painopudotus saavutetaan rajoittamalla  hiilihydraatteja ja hitain sekaruokaa syömällä. Oleellisinta laihduttamisessa on se, että henkilö jaksaa noudattaa dieettiään ja ettei dieetti olisi yksipuolinen. Laihdutustavan voi valita monella tavalla.
Valtimosairauksien   riskitekijät muuttuvat laihdutettaessa ruokavalion koostumuksen mukaan, mutta johdonmukaisia eroja terveyteen näillä muutoksilla ei oikeastaan ole.
Runsaasti rasvoja sisältävä dieetti kohottaa myöhemmin sekä LDL- että HDL-kolesterolia, kun taas niukasti rasvoja sisältävä dieetti laskee molempia.
Insuliiniresistenssiä kuvaavat muuttujat paranevat laihdutettaessa useimmissa uusimmissa tutkimuksissa ruokavalion koostumuksesta riippumatta.

Runsaasta proteiinin määrästä tai osuudesta energiansaannista ei uusimpien , pitkien tutkimusten perusteella ole hyötyä laihdutustuloksen tai riskitekijäöiden kannalta.
Vähähiilihydraattisten dieettien torjuminen laihduttamisessa negatiivisten terveysvaikutusten vuoksi ei saa tukea uusimmista tutkimustuloksista. Kuitenkin tulee ottaa huomioon se, että diabeetikoilla on suurentunut riski kohonneeseen verenpaineeseen ja munuaissairauksiin, jolloin suuret määrät proteiinia eivät ole suositeltavia.
Laihdutettaessa voitaisiin panna painoa nykyisin entistä enemmän laihduttajan omille mieltymyksille, jolloin henkilö noudattaa paremmin ruokavaliotaan. Tärkeintä on ruoan monipuolisuus ja kohtuullisuus.

Ystävällisin terveisin
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei

Tyypin 2 diabeteksen hoito on aina yksilöllistä ja sen vuoksi näillä tiedoilla on vaikea, jopa mahdotonta ottaa kantaa hoitoon. Joka tapauksessa sokeritasapaino on tällä hetkellä erinominen - eli HbA1c
6.3 % - kohtalaisen pienellä lääkityksellä. C-peptidiarvo mittaa elimistön omaa insuliinituotantoa ja mikäli arvo huononee, niin se on merkki siitä, että oma haima ei enään pysty tuottamaan riittävästi insuliinia. Tämä C-peptidi arvo taas on riippuvainen vallitsevasta verensokeripitoisuudesta - sen takia absoluuttista raja-arvoa ei voi antaa.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,

Et maininnut minkä kokoiseksi lapsen keuhkossa todettu kystinen adenomatoottinen muodostuma on (CCAM = congenital cystic adematoid malformation). Et myöskään maininnut mitä sinulle on neuvottu tulevaksi synnytyssairaalaksi. Yleisesti suositellaan, että synnytys tapahtuisi keskussairaalassa tai yliopistollisessa keskussairaalassa kun em. poikkeama lapsen keuhkoissa on todettu. Tämä sen takia, että lapselle saattaa tulla sopeutumisvaikeuksia heti syntymän jälkeen, mikä vaatii tehosteista hoitoa ja seurantaa.

Koska sinulla oli ainoastaan yksi poikkeava arvo 2 t:n sokerirasitustestissä, raskausdiabetestasi voidaan pitää lievänä. Tähän sopii myös se, että verensokeriarvosi ovat olleet hyviä aterioiden jälkeen (vaikka olet myös ”herkutellut” ajoittain). Dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen alle 7.8 mmol/l. Silti ehdotan, että jättäisit ”herkuttelun” kokonaan pois loppuraskauden ajaksi. Jos äidin verensokeritaso on kohonnut lapsen syntyessä, lapselle voi kehittyä hypoglykemia heti syntymän jälkeen. Ensimmäisen lapsesi hypoglykemia viittaa siihen, että sinulla oli jo ensimmäisessä raskaudessa raskausdiabetes.

Raskausdiabetes voi jonkin verran hidastaa lapsen keuhkojen kypsymistä kohdussa. Syntymättömän lapsen toiminnallista keuhkojen kypsymistä voidaan tutkia lapsivedestä. Yleensä lapsivesipunktio tehdään lapsen keuhkojen kypsymisen selvittämiseksi ainoastaan insuliinihoitoisilla diabeetikoilla. Voit kysyä lapsivesipunktion tarpeellisuudesta sinua hoitavan synnytyssairaalan lääkäreiltä.

Koska sekä äidilläsi että isälläsi on alkava tyypin 2 diabetes, sinulla on kohtalaisen suuri mahdollisuus (30-50%) sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Nykysuosituksen mukaan sinun tulisi mittauttaa verensokeriasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen kerran vuodessa.  Tyypin 2 diabetes on salakavala sairaus, joka voi olla oireettomana useita vuosia. Ainoa tapa todeta sairaus mahdollisimman varhain, on mitata verensokeritaso säännöllisin välein.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Kyseisessä lehdessä kerrottiin ensi vuoden alkupuolella markkinoille tulevasta uudesta pistettävästä tyypin 2 diabeteslääkkeestä liraglutidesta. Toisin sanoen lääke ei ole vielä markkinoilla Suomessa, mutta lähiaikoina kauppanimellä Victoza.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson 

Hei

Tämä ei ole ollenkaan harvinaista, että 2 tunnin arvo on alhaisempi kuin paastosokeri terveellä ihmisellä. Yleensä se johtuu siitä, että haima reagoi sokeriliuokselle tuottamalla suuren määrän insuliinia, seurauksena on matalahko sokeri 2 tunnin kohdalla. Mielestäni tästä ei tarvitse olla huolissaan.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Tällaiseen kysymykseen on tosi hankala "ulkopuolisena" ottaa kantaa - luulisin että hoitava lääkäri ja hoitaja tuntevat tilanteen parhaiten ja pystyvät ottamaan kantaa mittausten määrään. Toki on pakko myöntää, että kaksi mittausta viikossa tällä insuliinipistosmäärällä tuntuu vähäiseltä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,

Vaikuttaa siltä, että 1. sokerirasitustestisi 26. raskausviikolla (4.7-5.8-2.7 mmol/l) antoi virheellisen tuloksen, koska 31. raskausviikolla tehty rasitustesti (5.3-12.4-6.2 mmol/l) osoitti että sinulla on ras-kausdiabetes. Ennen rasitustestiä olisi nautittava runsaasti kuitupitoista hiilihydraattia sisältävää ravin-toa 2-3 päivän ajan. Lisäksi itse testin aikana ei saisi liikkua lainkaan. Ensimmäisen rasitustestisi mata-lat arvot voivat myös johtua laboratoriovirheestä, vaikka se on harvinaista. Koska lapsesi paino arvioi-tiin UÄ-tutkimuksissa raskauden kestoon nähden suureksi, luottaisin enemmän jälkimmäisen rasitustes-tin arvoihin. Ilmeisesti myöhemmät verensokerin mittaukset ovat selventäneet asiaa. Myös kokonais-painonnousu raskauden aikana voi antaa viitteitä mahdollisesta raskausdiabeteksesta. Huomattava ras-kaudenaikainen painonnousu on melko usein yhteydessä raskausdiabetekseen, vaikka lähtöpaino olisi normaali. Melko suurella osalla naisista (30-50%:lla), joilla todetaan raskausdiabetes, ei ole raskaus-diabeteksen riskitekijöitä.

Mainitsit, että suvussasi ei ole todettu diabetesta. Oma syntymäpainosi oli melko suuri (4300 g). Onko äidillesi tehty 2 t:n sokerirasitus lähiaikoina? Tiedetään että myös lieväasteiseen raskausdiabetekseen (vain 1 poikkeava arvo sokerirasitustestissä) liittyy lisääntynyt mahdollisuus sairastua myöhemmin el-tyypin 2 diabetekseen. On tavallista, että tyypin 2 diabetes ei anna minkäänlaisia oireita usean vuoden ajan taudin puhkeamisesta. Vain mittaamalla verensokeritasoa säännöllisin välein (kerran vuodessa) voidaan varhain todeta tyypin 2 diabeteksen puhkeaminen. Koska sinulla suurella todennäköisyydellä on raskausdiabetes, tulisi verensokeritasoasi mitata 6 ja 12 kk:n kuluttuasynnytyksestä. Jos nämä veren-sokeriarvot ovat normaaleja, riittää sen jälkeen kerran vuodessa suoritettu verensokerin mittaus. 

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

 Hyvä kysyjä,

Asetonin tuoksu poikasi hengityksessä on tuskin oire diabeteksesta, mutta ilman muuta diabeteksen mahdollisuus pitää ottaa huomioon. Ensisijainen poissulku pitäisi olla tehtävissä myös vastaan hangoittelevalta pieneltä potilaalta, glukoosiarvon kun voi mitata yksinkertaisesti sormenpäänäytteestä, joka on helposti saatavissa.

Asetonin haju hengityksessä on melko tavallinen oire alle kouluikäisillä lapsilla, erityisesti pojilla ja varsinkin hoikilla pojilla. Asetonia syntyy elimistössä aineenvaihdunnan tuloksena aina silloin, kun rasvoja poltetaan energian tuottamiseksi. Rasvoja poltetaan erityisesti silloin, kun ateriaväli käy pitkäksi. Varsinkin pitkän yöunen lopulla elimistö voi siirtyä käyttämään rasvavarastoja jo perusenergiankin tuottamiseksi. Tämä korostuu vielä kovan rasituksen tai esim. sairauksien yhteydessä.

Viisivuotiaalla diabetes etenee yleensä vähäisistä oireista nopeasti selkeisiin diabeteksen merkkeihin. Jos asetonin hajua on ollut jo pitempäänkin, se ei ole todennäköisesti diabeteksen merkki. Kokeet pitää tietysti ottaa ja glukoosin eli verensokerin voi mitata varsin helposti!

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei
Hypoglykemia ei erityisesti tuo esiin autonomisen neuropatian oireita. Hypoglykemiassa, varsinkin niin matalalla verensokeritasoilla kuin kerrot miehelläsi esiintyvän (alle 2 mmol/l), käynnistyvät elimistön puolustusmekanismit matalaa verensokeria vastaan, ja esim adrenaliinin eritys voi lisääntyä.
Autonomiseen neuropatiaan ei ole erityistä hoitoa. Toisaalta jos suolisto-oireiden ajatellaan johtuvan autonomisesta neuropatiasta, voidaan välttää turhia tutkimuksia muiden mahdollisten syiden hakemiseksi. Autonomisen neuropatian joihinkin oireisiin voidaan kokeilla oireenmukaista hoitoa, näistä voi keskustella oman hoitotiimin kanssa.
Mikäli esiintyy paljon alle 4 mmol/l olevia verensokeriarvoja, ja matalan verensokerin tunnistamisoireet ovat vähentyneet, voisi olla hyvä vähän höllätä hoitotasapainoa. Joskus elimistö tottuu mataliin verensokereihin, kun niitä esiintyy paljon, ja varoittavat hypoglykemia-oireet vähenevät. Toisaalta ajatellaan, että myös autonomiseen neuropatiaan voi liittyä huonompi hypoglykemioiden aistiminen.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei

Leikkauksen kannalta olisi hyvä, jos verensokeritasapaino on kohtalaisen normaali, mutta päätöksen siitä, voitko mennä leikkaukseen, tekevät aina kirurgi ja/tai kirurgi/anestesialäkkäri yhdessä. Pitkälti tämä myös riippuu siitä millainen leikkaus on tulossa ja leikkaus- ja nukutus/puudutusmenetelmästä

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Diabetikko ei saa H1N1 virustautia eli sikainfluenssaa sen helpommin kuin muutkaan, eikä se sinällään aiheuta diabeetikolle vaikeampaa taudinmuotoa kuin muillekaan. Mikä tahansa tulehdus nostaa herkästi diabeetikon sokeriarvoja, ja raju, korkeakuumeinen sikainfluenssa voi aiheuttavaa hyvin hankalan verensokeritason nousun. Korkeakuumeinen infektio aiheuttaa kenelle tahansa helposti elimistön kuivumistilan, ja samoin korkeat verensokerit aiheuttavat kuivumaa. Näin diabeeetikko on alttiimpi tulehduksen aiheuttamalle kuivumalle. Tämä taas voi altistaa munuaisten toimintahäiriöille, vaikeuttaa mahdollista sydänsairautta jne.
Sikainfluenssa on tavallista influenssaa herkemmin tarttuva, ja kuolleisuus on arvioiden mukaan korkeampi kuin tavallisessa kausi-influenssassa. Rokottamisessa ei ole kyse pelkästään yksilön omasta suojautumisesta, vaan rokotteilla voidaan yhteiskuntaa ja muita yhteisön jäseniä suojata vakavilta sairastumisilta. Ilman kattavaa koko väestön rokottamista olisimme edelleen alttiita isorokolle, poliolle jne.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

 Hei
Tarkoitat todennäköisesti Januvia nimistä tyypin 2 diabeteksen lääkettä. Tämä lääke ei ole tyypin 1 diabeetikon lääke. Januvia toimii vain ihmisellä, jonka haiman insuliinia tuottavat beetta-solut ovat kunnossa ja jonka haima siis tuottaa insuliinia. Tyypin 1 diabeetikolla mikään muu hoito ei voi korvata ateriainsuliinien vaikutusta, ja siksi on  todella terveydelle tärkeää ottaa ateriainsuliinia aina ruokailun yhteydessä. Januvia ei ole tyypin 1 diabeteksen hoitoon käytettävä lääke.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Jos epäilet diabeteksen oireita, sinun kannattaa varata aika lääkärille jo nyt. Terveyskeskuksesta kannattaa ainakin kysyä milloin aikoja saa.
Jos sairastut sikainfluenssaan sitä ennen, hakeudu lääkärin vastaanotolle sairastuttuasi.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

 Hei,

Sokerirasitustestisi mukaan sinulla on raskausdiabetes kuten itsekin toteat. Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Tiedetään, että jos sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, joka kolmannelle äidille joudutaan aloittamaan dieetin lisäksi insuliinihoito loppuraskauden ajaksi. Insuliinihoidon tarpeen arvioiminen perustuu verensokerimittauksiin dieettihoidon aikana. Seurannassa dieettihoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) arvojen alle 7.8 mmol/l. Jos nämä raja-arvot ylittyvät toistuvasti, aloitetaan insuliinihoito. On ilmeistä, että seurantamittaustesi perusteella dieettihoito ei riitä yksinään pitämään verensokeritasoa riittävän alhaisena. Tämän vuoksi sinun tulisi saada lähete tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalle, missä annetaan tarkemmat hoito-ohjeet ja tehdään päätös insuliinihoidon aloittamisesta. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen seuranta ja hoito tapahtuu tavallisimmin keskussairaalan äitiyspoliklinikalla.

Koska et voi ennenaikaisten supistusten takia liikkua reippaasti, tämä voi osittain selittää miksi verensokeritasosi on ruvennut kohoamaan. Myös raskauden edetessä verensokeritasolla on taipumus vähitellen nousta, myös ei-diabeetikoilla. Raskausdiabeetikoilla tämä taipumus on usein selvästi korostunut.    

Raskausdiabeteksen hoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman normaalina. Äidin kohonneeseen verensokeritasoon liittyy lapsen kasvaminen kohdussa ylisuureksi. Jos 2 t:n sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, 18% lapsista on syntymäpainoltaan ylisuuria, mikä laskettuna aikana tarkoittaa syntymäpainoltaan 4500 g:n tai vielä suurempaa lasta. Äitiyspoliklinikalla arvioidaan lapsen koko sekä kliinisesti että ultraäänellä raskauden viimeisten viikkojen aikana.    

Raskausdiabetes lisää jonkin mahdollisuutta sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen. Tämän vuoksi sinun tulisi mittauttaa verensokeriasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen kerran vuodessa jatkuvasti.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei
Korkeakuumeisen virusinfektion aikana tärkeää on lepo, riittävä  nesteytys ja korkean verensokerin hoito riittävällä insuliinimäärällä.
Tulehdus aiheuttaa erilaisten mekanismien kautta yleensä selvän verensokeritason nousun. Perusinsinsuliinia ei saa jäättää pistämättä, vaikka olisi oksenteluakin. Tyypin 1 diabeetikko tarvitsee aina perusinsuliiniannoksen solujen perusaineenvaihduntaan, vaikka ei söisikään tavallisesti. Nesteitä tulisi kuumeisena nauttia vähintään pari litraa vuorokaudessa, oksentelun, ripulin ja korkeiden verensokereiden aikana nesteen tarve voi olla 3- 4 litraakin vuorokaudessa. Osa nesteestä voi olla vettä, mutta runsas pelkän veden nauttimnen voi laskea veren natrium-suolan tasoa.
Verensokeria tulee mitata 4 tunnin välein, ja korjata korkeaa verensokeria pikainsuliinilla(=ateriainsuliini). Verensokeri tulisi pyrkiä pitämään ainakin alle tason 10-12 mmol/l.
Kuumeeseen voi käyttää kuumetta alentavaa kuumelääkettä, ensisijaisesti parasetamolia , varsinkin jos munuaistoiminnassa on todettu häiriötä.
Jos olet epävarma, kuinka korjata korkeaa verensokeria, ota yhteyttä omaan hoitopaikkaasi saadaksesi tarkemmat ohjeet.
Korkeakuumeisen infektion jälkeen on syytä välttää fyysistä voimakasta rasitusta muutaman kuumeettoman päivän ajan.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hyvä kysyjä,

Olen varmaan ilmaissut asiani huonosti, jos tuollainen käsitys on päässyt syntymään. Insuliinin annoksia lisättäessä tulee kyllä aina muistaa painonnousun vaara, mutta runsaasti liikkuvalla ja kasvavalla urheilijanuorella vaara lihomisesta on varsin pieni.

Kannustan edelleen jatkamaan valitsemallanne linjalla. Periaatteessa on mahdollista vähentää insuliinin määrää liikuntaan suhtautuen tai lisätä liikunnan yhteydessä välipaloja. Jälkimmäinen tapa näyttää joissakin tutkimuksissa johtavan parempaan tasapainoon ja on siten ehkä suositeltava. Tutkimuksia asiasta ei juuri ole tarjolla, mutta kokemus viittaa tuohon suuntaan.

Urheilun ja insuliinin yhteensovittaminen on useimmiten jonkin verran haastavaa. Nuoret onnistuvat kuitenkin asiassa yleensä varsin hyvin – joko täysin itsenäisesti tai vanhempiensa ja muiden läheisten avulla. Lihomisen vaara tulee ehkä useimmiten silloin, kun esimerkiksi yllättävä vamma ja sen vuoksi määrätty liikuntatauko estää aktiivista liikuntaa. Urheilijanuoret kyllä yleensä osaavat näissä tilanteissa mukauttaa syömistottumuksensa ja insuliinin käytön muuntuneeseen tilanteeseen.

Ystävällisin terveisin ja aktiivista liikuntaa kannustaen
Ilkka Sipilä

Hei,
Et kertonut miksi joudut käyttämään Lyrica-lääkettä. Pregabaliini eli Lyrica® on ensijaisesti epilepsialääke, mutta sitä käytetään myös vaikea-asteisen neuropaattisen kivun hoidossa. Lyrica on melko uusi lääke, minkä vuoksi sen raskaudenaikaisesta käytöstä ei ole kovin paljon tietoa. Raskauden alussa käytettynä Lyrica lisää ilmeisesti jonkin verran lapsen epämuodostumavaaraa kuten muutkin epilepsialääkkeet. Raskaana olevilla Lyricaa tulisi käyttää ainoastaan epilepsian hoitoon. Jos Lyricaa on käytetty kroonisen kivun hoidossa, se voidaan vaihtaa ennen raskautta esimerkiksi trisykliseen masennuslääkkeeseen, joka sopii paremmin raskaudenaikaiseen käyttöön. Jos Lyricaa on käytetty raskauden alussa, lapsen rakenteiden huolellinen ultraäänitutkimus olisi tehtävä 20. raskausviikolla.

Epilepsialääkkeitä käytettäessä olisi annettava foolihappoa vähintään 1 mg/vrk jo raskauden suunnitteluvaiheessa. Lyrican kulkeutumisesta äidinmaitoon ei ole tarkempaa tietoa. Oletetaan että lääkettä kulkeutuu myös äidin maitoon, minkä vuoksi suositellaan lääkkeen ottamista heti imetyskerran lopettamisen jälkeen.
Lyrica sopii myös diabeetikoille, mutta lääke saattaa vaikuttaa jonkin verran verensokeritasoa kohottavasti, jolloin insuliiniannoksia joudutaan nostamaan.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei !

Tämä on erinomainen kysymys jolla on merkitystä lääkekorvattavuuden kannalta.
Periaatteessa diabetesdiagnoosi edellyttää että verensokeri on toistetusti (käytännössä ainakin kahdesti) 7.0 mmol/ tai kokreampi ilman hoitoa. KELA myös edellyttää että tilanne olisi tämän kaltainen ennen kuin myönnetään lääkekorvauksia. Onko niin, että arvosi on ollut ainoastaan kerran koholla ?
Mikäli näin on, niin pelkään kyllä että KELA ei lähde korvaamaan diabeteslääkkeet 100 %:sti. Keskustele vielä lääkärisi kanssa tästä ja miten hän ajatteli menetellä sen niin sanotun B-lausunnon kanssa mitä tarvitset.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hyvä kysyjä,
Metformiini on lääkeaine, jota Diformin retard –lääkkeessä on. Metformiini erittyy rintamaitoon ja voi aiheuttaa lapselle haittavaikutuksia. Metformiinilääkitystä käytettäessä ei suositella imettämistä. Tässä tapauksessa on varmaan viisasta käyttää lääkitystä ja vierottaa täysin imettämisestä. 1 v 3 kk ikäinen lapsi ei enää hyödy puhtaasti ravitsemuksellisesti rintamaidosta, joten tuskin kannattaa harkita vaihtoehtoista äidin diabeteksen hoitoa, joka olisi insuliini. Insuliinihoito ei aseta esteitä imettämiselle, mutta sen aloittaminen tuntuisi tässä tapauksessa turhan hankalalta ratkaisulta.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei !

Pitkäsokerisi on erinomainen eli 6.3 % - paastosokerisi taas hiukan koholla. Tuo koholla oleva aamusokeri johtuu pääasiassa siitä, että maksasi tuottaa liikaa sokeria yön aikana. Metformiini vaikuttaa tähän asiaan ja illalla/ennen nukkumaan menoa otettu tabletti on yleensä hyvä vaihtoehto. Koska pääasiallinen sokeriongelmasi on koholla olevat paastoarvot, olisin mieluummin ehdottanut että ottaisit 2 tablettia metformiinia illalla.
Metformiini on pääsääntöisesti ensisijainen lääkitys tyypin 2 diabeteksessa, joten se on yleensä se nk aloituslääkitys. Monelle tulee kuitenkin sivuvaikutuksia lääkkeestä jolloin tulisi pohtia muita vaihtoehtoja.

Ystävällisin terveisin

Johan Eriksson

Hyvä kysyjä,

Monet ihmiset ja ehkä erityisesti teini-ikäiset kokevat erilaisia oireita ravitsemustilaansa liittyen. Tyypillistä on väsähtäminen heti ruokailun jälkeen – jotkut joutuvat ottamaan melko säännöllisesti ruokalevonkin. Pitkä syömättömyys taas voi aiheuttaa verensokerin laskua myös ei-diabeetikolla ja myös siihen voi liittyä erilaisia oireita kuten väsymistä, ärtymistä tai joillakin kiihtymistä. 14-vuotiaan keho saattaa olla hyvinkin herkkä reagoimaan ravitsemustilanteelle. Kun verensokeri on mitattu ilmeisesti useaan kertaan, on hyvin epätodennäköistä, että diabetes olisi näiden oireiden aiheuttajana. Tiheä vessassa käyminen voi johtua myös siitä, että virtsaputken seudussa on ärsytystä tai tulehdusta. Jos diabetes aiheuttaa tihetä vessakäynnit, ovat myös virtsamäärät selvästi suuria ja nesteen menetyksestä seuraa jano ja runsas juominen.
Jos nuoren juominen ja virtsamäärät lisääntyvät, kannattaa ehkä vielä käydä mittauttamassa verensokeri. Samalla voisi tutkia myös pitkäaikaisverensokerin eli HbA1c:n.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei
Sinulla on ns. kohonnut paastosokeri. Diabetesraja on 7.0 tai yli ja normaalin verensokerin raja on alle 6.1.
Olet normaalipainoinen ja liikut ja syöt terveellisesti. Ne ovat keinot, joilla tyypin 2 diabetesta voi ehkäistä.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei

Sokerirasituskokeesi tulokset ovat ihan normaalit. Paastoglukoosin normaaliraja on alle 6.1 ja 2 tunnin arvon alle 7.8.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei

Novon 13 viikon painonhallintakurssi tähtää pysyvään elintapamuutokseen ja etenee hitaasti eli 13 viikon ajan.
Päivittäin saatte meiltä postia, joka antaa syvempää tietoa jostain tietystä painonhallintaan liittyvästä aiheesta. Mukana on useimmiten myös joku ruokaohje.
1.kerralla mukana oli pizza-ohje, jonka mukaan tehdyssä pizzassa ei ole lainkaan niin paljon energiaa kuin tavallisissa eines-, pizzataksien tai ravintoloitten pizzoissa. Pääajatuksena on se, että pizzaakin saa syödä, jos sitä syö vähän tai sen tekee kevyeksi.
Hyvässä painonhallintaohjelmassa sallitaan nautinto ja herkuttelukin.

Jos teillä on todettu äskettäin aikuistyypin diabetes, on painonpudotus nyt järkevin hoitomuoto, mikäli ette halua lääkitystä.
Laihdutuksessa ovat tärkeitä seuraavat asiat:
-          Syökää säännöllisesti, 3 ateriaa ja muutama pikku välipala
-          Syökää jokaisella aterialla paljon kasviksia, juureksia , vihanneksia ja välipaloina hedelmä tai marjoja
-          Syökää kuitupitoisia viljatuotteita kohtuullisesti
-          Välttäkää valkoisia viljatuotteita ja sokeroituja tuotteita sekä makeisia
-          Karttakaa eläinrasvaa, joka on piilossa. Kalan rasva on laadultaan hyvää.
-          Leivälle laittakaa ohuelti kevytmargariinia ja ruokiin hiukan ruokaöljyä
-          Käyttäkää rasvattomia maitovalmisteita ja kevyitä leikkeleitä
-          Liikkukaa joka päivä vähintään puoli tuntia niin, että tulee hiki tai hengästytte

Päivittäin ruokavalionne voisi olla esim. seuraavanlainen:

Aamupala:         2 dl veteen keitettyä puuroa ja sokeritonta mehukeittoa tai rasvatonta maitoa

                         tai 2 palaa täysjyväleipää, joilla on kevytmargariinia ja kinkkua tai kalkkunaa     ja runsaasti kasviksia

                         kahvia ja teetä vapaasti
Välipala:            hedelmä
Lounas:             ½ lautasellista salaattia raastetta tai keitettyjä kasviksia, ¼ lautasesta liha-, kana-                         tai  kalaruokaa ja 2 perunaa tai vajaa 2 dl muussia, tummaa riisiä tai pastaa

                         tai

                         2 dl laatikkoruokaa ja ½ lautasta kasvista

                         tai

                         lautasellinen ruokaa, jossa on puoliksi kasvista

                         Lisäksi pala tummaa leipää ja lasi rasvatonta maitoa

                         tai

aterian voi korvata myös 2 täysjyväleivällä , joilla margariinia ja leikkeleet ja vihannekset, lasi maitoa ja hedelmä
Välipala:           kahvia ja ohut pullapala
Päivällinen:       lautasellinen kasviskeittoa tai salaattia, pala leipää ja lasi maitoa
Iltapala:            teetä, pala leipää, jolla margariini ja leikkele sekä kasvikset ja hedelmä

Oikein hyvää syksyä ja onnea laihtumiseen!

Tuula Heikkinen

ravitsemusterapeutti

Hyvä kysyjä,

Lapsen virtsassa on usein hieman imelä haju. Pienen lapsen ja vielä 9 kk:n ikäisenkin munuaiset ovat vielä epäkypsät ja virtsaan suodattuu aineita, joita isommalla lapsella munuaiset keräävät talteen. Varmaan diabeetikon rintamaidossa voi olla ajoittain glukoosipitoisuus hieman koholla, jos verensokerikin pitoisuus on sillä hetkellä normaalia suurempi. Tuskin tuo glukoosin määrä on kuitenkaan tähän imelään hajuun osallisena. En lähtisi ensisijaisesti epäilemään mitään lapsen sokeriaineenvaihdunnan häiriötäkään nimittämään tämän hajun aiheuttajaksi. Ketoaineet voivat aiheuttaa hajua, mutta haju ei ole diabeteksen ensimmäisiä oireita.

Jos epäilet lapsella olevan korkeita glukoosiarvoja, voit varmasti mitata lapsen glukoosipitoisuuden omalla mittarillasi. Alle vuoden ikäisellä lapsella diabetes voi ilmetä hyvin nopeasti ja salakavalasti. Kun diabeetikon lapsella on keskimääräistä suurempi riski sairastua diabetekseen, on aihetta mitata glukoosi herkästi. Jos glukoosi on normaali, on suuri huoli häipynyt. Jos glukoosi on koholla, on aihetta ottaa yhteyttä sairaalaan. Myös pienen lapsen diabeteksen tärkeimmät oireet ovat runsas virtsaaminen ja suuri nesteen tarve. Jos näitä oireita on, pitää myös glukoosia seurata.

Ystävällisin terveisin

Ilkka Sipilä

Hei

Insuliinit voivat olla maksimissaan 24 tuntia huoneenlämmössä ja sen jälkeen ne voi laittaa vielä takaisin jääkaappiin. Esim. Frio-säilytyspussit auttavat insuliinin säilyttämisessä lentomatkan aikana, mutta 4 kuukauden matkalle olisi hyvä saada insuliinit jääkaappilämpötilaan.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei

Väsymyksentunne ja jano voivat olla diabeteksen oireita.Ylipaino lisää myös diabetesriskiä.
Sinun kannattaa oireidesi takia kääntyä lääkärin puoleen. Diabetes selviää paastoverensokerin mittauksella.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei !

Olettaisin että tarkoitat nimenomaan sitagliptiini (Januvia) tyyppisiä lääkkeitä. Nämä lääkkeethän lisäävät suolistohormonien (pääasiassa GLP-1:n) pitoisuutta elimistössä.
Pistettävässä muodossa on myös lääkkeeitä, jotka nostavat suolistohormonien pitoisuutta ja samalla vaikuttavat edullisesti painoon.
Mielestäni käyttämäsi lääkeyhdistelmä on nykyaikainen ja sopiva sellainen - ja onhan sokeritasapainosi erinomainen !

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei !

Sinulla on pitkänsokerin valossa erinomainen sokeritasapaino eli sehän oli 5.9 %. Ongelmasi oli siis lievästi koholla olevat aamusokerit. 
Verensokeri reagoi moneen asiaan - muun muassa stressiin, tulehduksiin jne. Mainitsit, että sinulla on ollut enemmän stressiä, joka siis saattaa selittää tämän asian. Onko mitään tulehduksia / flunssia ollut ? Tämä voi olla toinen käypä selitys muuttuneelle tilanteelle. Oletan, että sokeriarvosi päivän aikaan ovat kunnossa - muutenhan se HbA1c ei olisi noin hieno - jolloin voit kyllä seurata tätä "kauneusvirhettä.
Mikäli tilanne ei korjaannu 4 viikossa, niin sinun kannattaa lääkärisi/diabeteshoitajasi kanssa pohtia muita mahdollisia taustalla olevia tekijöitä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei

Sinulla on siis todettu tyypin 2 diabetes noin vuosi sitten ja hoitomuotona käytät insuliinia yhdistettynä ilmeisesti metformiiniin. Tämä on varsin yleinen hoitokäytäntö maassamme.
Mainitsemasi sokeriarvot ovat kohtuullisen hyvät, toki myös aterianjälkeiset arvot ja nk pitkäsokeri (HbA1c) ovat kokonaistilanteen arvioinnin kannalta tärkeät. Niistä minulla ei nyt ole tietoa.
Liikapaino on monelle diabeetikolle ongelma ja ikävä kyllä insuliini on anabolinen hormoni ja stimuloi myös jnkv ruokahalua. Mikäli tuntuu siltä, että tämä on ongelma, keskustele lääkärisi kanssa asiasta koska kaikki pitkävaikutteiset insuliinit eivät ole identtisiä - toiset ovat enemmän painoneutraaleja kuin toiset.
Insuliiniannos on aina varsin yksilöllinen asia ja korreloi kehon koon kanssa. Käyttämäsi annos noin 60 yksikköä ei ole mitenkään suuri, vaan varsin kohtuullinen. Toiset käyttävät useita satoja yksiköitä vuorokaudessa.

Pieni kohtuullinen painonpudotus todennäköisesti vaikuttaisi sekä sokeriarvoihin että insuliinitarpeeseen, joten siihen kannattaa pyrkiä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei !

Tyypillistä tyypin 2 diabetekselle on maksan liiallinen sokerintuotto- ennen kaikkea yön aikana.
Tämä taas vaikuttaa siihen, että aamusokeriarvot ovat koholla. Tämän takia mielestäni kannattaa kokeilla ottaa iltalääkkeet juuri ennen nukkumaanmenoa. Mikäli vatsa kestää sen hyvin, niin voit ottaa lääkkeet jopa ilman samanaikaista ruokailua - mikäli ei onnistu niin pienen kevyen iltapalan kera.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei !

Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellista - ennenkaikkea ikäihmisillä, jotka ovat pitkälti riippuvaisia ulkopuolisesta avusta. 
Myös epäsäännölliset ruokailutavat vaikuttavat tähän suuresti. Mikäli ruokailutottumukset ovat näinkin epäsäännölliset, niin on äärimmäisen haasteellista päästä hyviin hoitotuloksiin.
Isäsi sokeritasapaino oli tyydyttävä silloin kun sitä mitattiin edellisen kerran (8.2%). Varsinaiseen kysymykseesi minun on hankala vastata, mutta pitkälti olen kanssasi samaa mieltä, eli useimmiten kolmella pistoksella sekoiteinsuliinia saavutetaan parempi tasapaino kuin kahdella. Onko mahdollista, että suunnitelmissa on vaihtaa insuliinilaatua? Se saattaa taas muuttaa tilannetta.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei

Rokotuksesta ei ole tiedossa mitään sellaista asiallista tietoa, joka aiheuttaisi epäilyä sen turvallisuudesta. Maailmassa jo varsin mittavat määrät väestöä ovat saaneet rokotteen, eikä lääkeviranomaisten jatkuvaan seurantatiedostoon ole tullut mitään yllättäviä, tai huolestuttavia tietoja .  Koska sikainflunssa on sekä varsin tarttuva että siihen liittyy kuolleisuutta,  ei vain riskiryhmillä, vaan myös perusterveillä ihmisillä, suositetaan rokotetta. Tarkoitushan on tarjota rokotetta koko väestön suojaksi, ns riskiryhmäläiset vain saavat rokotteen aiemmin kuin muut. Tarjolla on siis ilmainen, turvallinen suoja tautia kohtaan, joka voi aiheuttaa hankalan tulehdustilan ja jopa äkillisen kuoleman. Jokainen toki itse päättää, ottaako rokotteen.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei

Toki pitkäkestoinen diabetes voi altistaa jalkojen verenkierron häiriöille. Kuitenkaan useimmiten "kylmät jalat" ei ole merkki suurten verisuonirunkojen tukkeutumisesta jaloissa, vaan on yksilöllinen  hyvänlaatuinen ominaisuus ja kuvastaa yleensä enemmän pienten ääreisverenkierron suonten supistumisherkkyyttä. Hoitava lääkärisi tai diabeteshoitaja voi tunnustella jalkateristä/nilkoista pulssit eli suonisykkeen. Jos pulssi tuntuu hyvin, kertoo se riittävästä verenkierrosta.

Jalkojen kylmääminen on harvoin neuropatian merkki. Päinvastoin, neuropatiassahan jalkojen tuntoaisti huononee, ja silloin myös kuuman/kylmän aistiminen heikkenee.

Ystävällisin terveisin

Suvimarja Aranko

Hei

Lähinnä insuliinishokilla tarkoitetaan sellaista matalaa verensokeria, jolla diabeetikon toimintakyky merkittävästi heikkenee, ja ilmenee jonkinasteista  tajunnan tason alenemista, kouristelua jne. Insuliinishokkiin johtava verensokeritaso on hyvin yksilöllinen, kuitenkin yleensä shokkitilassa verensokeri on luokkaa 2.5 mmol/l tai alle. Elimistöhän käynnistää vastareaktioita shokissa, jotka vapauttavat elimistön varastoista sokeria, ja siksi verensokeri mitattuna voi olla korkeampikin heti shokin jälkeen.

Itse en kyllä pitäisi ihanteellisena verensokeri 3mmol/l. Ei-diabeetikon verensokeri ei laske alle tason 3.5 mmol/l.
Mielestäni muutama 3.-5-4.0 mmol/l arvo kuukaudessa on hyväsyttävissä, mutta jos niitä on useammin, tai esiintyy ilman selvää erityistilannetta (alkoholi, poikkeava liikunta, selvästi tavallista vähäisempi ruokailu ) alle 3.5 mmol/l verensokereita,  olisi insuliiniannoksia syytä tarkistaa.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei

Ruokavaliohoitoinen (dieettidiabetes) ei ole esteenä verenluovutukselle. Todennäköistä on, että lähiaikoina tulee lievennyksiä myös lääkehoitoa käyttävän diabeetikon mahdollisuuksiin luovuttaa verta.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,

Sokerirasitustestisi tulos on täysin normaali, minkä perusteella sinulla ei ole raskausdiabetesta. Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Koska äidilläsi on todettu tyypin 2 diabetes, oli aiheellista tehdä sinulle 2 t:n sokerirasitus. Kohdun suuri koko on todennäköisin syy, miksi sinut lähetettiin äitiyspoliklinikalle vaikka sokerirasitustestin tulos oli normaali. Ei-diabeetikkojen lapsista noin 4% on syntyessään ylisuuria, mikä Suomessa merkitsee ≥4500 g:n syntymäpainoa laskettuna aikana. Vaikka äidin lievästi kohonnut verensokeritaso raskauden aikana on tavallisin syy lapsen ylisuureksi kasvamiselle, on myös olemassa muita syitä. Jos äitiysneuvolassa syntyy epäily kookkaasta lapsesta, on syytä tarkistaa äitiyspoliklinikalla lapsen koko ultraäänitutkimuksella. Ensimmäisen lapsesi syntymäpaino 2870 g 10 päivää ennen laskettua aikaa on oikeastaan selvästi alle keskiarvon. Useimmiten seuraava lapsi on vain hieman kookkaampi syntyessään, mutta poikkeuksiakin esiintyy. Verensokeriarvosi sokerirasitustestissä eivät ole liian matalia eivätkä siten ole aihe äitiyspoliklinikalle lähettämiselle. 

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei

Paastoverensokeriin vaikuttaa toki edellisen päivän/illan liikunta ja ruokailut, mutta koholla oleva paastoverensokeri on merkki diabeteksesta (arvot yli 7.0) tai sen esiasteesta (arvot 6.1-6.9).
Paastoglukoosia voi kotikonstein yrittää laskea pudottamalla painoa (jos on ylipainoa), lisäämällä liikuntaa ja kokonaisvaltaisesti kiinnittämällä huomiota ruokavalion laatuun.
Jos sinulla on lisäkysymyksiä, vastaan niihin mielelläni. Jäin esim. miettimään, oletko raskaana, koska sinulta on sokerirasituskokeessa mitattu 1 tunnin arvo?

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Osa kuvaamistasi oireista (syömisen jälkeinen väsymystila, janon tunne ja lisääntynyt virtsaamisen tarve) voivat olla merkkeinä diabeteksesta. Diabeteksessa veren sokeriarvot ovat koholla (paastosokeri yli 7.0 ja noin 2 tuntia aterian jälkeen yli 11.0). Jos olet mitannut lukemia 5-6 välillä, oireesi eivät ilmeisesti johdu diabeteksesta. Sinun kannattaa joka tapauksessa kääntyä lääkärin puoleen oireittesi johdosta.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,

Levemirin (insuliinianalogi detemir) raskaudenaikaisesta käytöstä ei edelleenkään ole tutkimukseen perustuvaa tietoa. Parhaillaan on menossa laaja kansainvälinen monikeskustutkimus, jossa Levemiriä verrataan NPH-insuliinin käyttöön raskaana olevilla. Myös Suomesta on diabeetikkoja mukana tässä tutkimuksessa. Tuloksia tutkimuksesta saadaan kuitenkin vasta 2011. Joitakin pieniä potilassarjoja Levemirin käytöstä raskaana olevilla on julkaistu, niissä ei ole raportoitu negatiivisia vaikutuksia äideissä tai lapsissa. Kroatiasta raportoitiin äskettäin 14 tyypin1 diabeetikon raskautta, jossa oli käytetty Levemiriä koko raskauden ajan. Näillä diabeetikoilla todettiin jonkin verran parempi sokeritasapaino (matalampi HbA1c taso) raskauden lopussa kuin tavanomaista NPH-insuliinia käyttäneillä tyypin 1 diabeetikoilla.
On tärkeää että sokeritasapaino on mahdollisimman hyvä jo ennen raskauden alkamista, koska äidin korkea verensokeritaso alkuraskaudessa voi aiheuttaa lapsessa rakennepoikkeavuuksia (epämuodostumia). Mainitsemasi verensokeriarvot 15-25 mmol/l ovat selvästi korkeita. HbA1c-arvon (”pitkäsokeri”) tulisi olla alle 7.0% ennen raskautta tai aivan raskauden alussa. Epämuodostumariski on silloin vain hieman suurempi kuin ei-diabeetikkojen epämuodostumariski (joka on noin 2%). Sen sijaan, jos äidin HbA1c-arvo on yli 8.0% ensimmäisessä raskauskolmanneksessa, epämuodostumariski on yli 10%. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista päästä suosituksissa mainittuihin tavoitteisiin. 
Insuliinihoitoa voidaan hyvin muuttaa raskauden suunnitteluvaiheessa. Usein joudutaankin niin tekemään, jotta saavutettaisiin mahdollisimman hyvä hoitotasapaino. Raskauden suunnittelu ja neuvonta tapahtuvat usein sellaisen synnytyssairaalan äitiyspoliklinikalla, jossa seurataan tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikkojen raskauksia. Ehdottaisin, että sinut lähetettäisiin tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalle, missä voidaan myös ottaa kantaa Levemirin käytöstä raskauden aikana.

Yställisin terveisin,
Kari Teramo

Hei

Jos verensokeri 2 tuntia ateriasta on 12 mmol/l tai yli, korjaisin sitä kyllä NovoRapidilla. Tarvittavan korjausinsuliinin määrä on yksilöllinen, riipuu mm vuorokauden insuliinin kokonaismäärästä, edeltävän noin puolen vrk:n liikunnasta. Perusinsuliiniannoksesi Levemir on noin 40 yks/vrk, NovoRapid kertomasi mukaan tarvittaessa, kuinka paljon sitä keskimäärin kuluu, ei käy ilmi. Jos verensokeri on 10-12 mmol/l  2 tuntia ateriasta, voi sitäkin hyvin korjata esim kahdella yksiköllä pikainsuliinia .
Oleellisempaa kuitenkin on, että jos verensokerisi usein 2 tuntia ateriasta on yli 10, kertoo se, että saisit kyllä aterialla  pistää pikainsuliinia enemmän kuin yleensä pistät. Tai jos NovoRapid on tosiaan vain tarvittaessa, ja verensokeri usein aterian jälkeen on yli 8, niin silloin kannattaisi kyllä pistää vaikka vain pienikin määrä NovoRapidia aterian yhteydessä. Jos taas verensokeri on usein valmiiksi koholla jo ennen ateriaa, eli yli 6, ja sitten aterian jälkeen koholla hieman esim 10 luokkaa, voisi Levemir annoksen nosto auttaa.
Kun olet yöllä mennyt hypoglykemiaan, on kokönaisinsuliiniannoksesi ollut liian suuri. Onko kyse siitä, että arvioit korjaus-NovoRapid annoksen liian isoksi vai siitä, että Levemir annoksesi on liian iso silloin, kun saat verensokeriarvosi aterian jälkeen hyvälle tasolle, voi arvioida vain näkemällä laajemmin verensokeriseurantaasi.

Näin yksityiskohtaisia käytännön hoito-ohjeita ei voi eikä ole syytäkään antaa ilman todellista hoitosuhdetta, jossa on laajemmat tiedot käytössä ja ennen kaikkea tuo verensokeriseuranta kunnolla käytössä. Yrität selvästi erinomaisesti pitää diabetes -tasapainosi hyvänä, ja voisit hyötyä esim ravitsemusterapeutin ohjeista, jos hoitopaikkasi kautta on mahdollista saada käynti ravitsemusterapeutille. Myös diabeteshoitaja voisi auttaa, jos ehditte rauhassa yhdessä katsoa verensokeriarvojasi, ja arvioimiasi hiilihydraattimääriä ja pistämiäsi NovoRapid annoksia.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei !

Sinulla on siis todettu kohonnut paastosokeriarvo – joka ei kuitenkaan ylitä diabetesrajaa (7.0 mmol/l). Kahden tunnin arvo rasituksessa oli myös normaalin rajoissa. Koska sinulla on sukurasitusta sekä hiukan kohonneita paastosokereita kuulut ikävä kyllä riskiryhmään diabeteksen suhteen. Tässä vaiheessa riittää että huolehdit elintavoistasi, eli terveellinen ruokavalio, liikunta ja painonhallinta. Tämä kommentti sillä olettamuksella että nk pitkäsokeri on normaali.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei

Jano ja lisääntynyt virtsaamisen tarve voivat olla diabeteksen oireita. Kyllä sinun kannattaa käydä mittauttamassa paastoverensokeri laboratoriossa.

Ysätävllisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei !

Sinulla on ilmeisesti nk reaktiivinen hypoglykemia eli syömisen jälkeen sokeriarvot laskevat. Useimmiten tämä johtuu siitä että elimistö tuottaa turhan paljon insuliinia – seurauksena matala sokeriarvo. Tämä ei ole kovinkaan harvinainen vaiva ja usein tämä on todettavissa diabeetikkojen lähisukulaisilla sekä ylipainoisilla henkilöillä. Hoitamattomaan kilpirauhasen vajaatoimintaan saattaa myös liittyä tämänkaltaisia oireita kuten myös keliakiaan. Mielestäni olisi hyvä sulkea pois edellämainitut vaivat. Muuten hoito on pienet ja tiheät ateriat.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei

Sikainfluenssa-rokote on pitkälle samantyyppinen kuin vuosia käytössä olleet kausi-influenssarokotteet, jotka ovat laajassa käytössä olleet turvallisia. Kun uusi lääkevalmiste tulee markkinoille, ja kun lääkettä sitten käytetään, raportoidaan ennen käyttöönottoa tutkimuskäytössä todetut haittavaikutukset, ja haittavaikutus-tiedostoja päivitetään jatkuvasti (Euroopassa yhteinen valvova lääkevirasto EMEA).  Tiedetään, että sikainfluenssa-rokotteella esiintyvän jonkin verran enemmän rokotuskohdan ohimenevää paikallisreaktiota (kipu, kuumotus, punoitus) kuin esim kausi-influenssa-rokotteella, mutta mitään yleisesti huolestuttavaa ei seurannassa ole todettu.  Tietoa kertyy koko ajan lisää, koska rokotukset ovat käynnistymässä varsin laaja-alaisesti ympäri maailmaa.

Hei !

Kyseinen oire voi johtua siitä, että haimasi erittää kohtalaisen paljon insuliinia aterian/sokerirasituksen yhteydessä, jotta verensokeri ei nousisi kovinkaan korkealle - siitä seuraa joskus liian matalia verensokeripitoisuuksia.
Tämä on melko yleistä henkilöillä, joilla on tyypin 2 diabetesta suvussa/perheessä sekä ylipainoisilla henkilöillä.
Mutta myös kilpirauhasen vajaatoimintaan saattaa liittyä tämänkaltaisia oireita, eli onko tyroksiiniannoksesi kohdallaan? Myös muihin sairauksiin liittyy hypoglykemiaherkkyys esim keliakiaan. Eli ensisijaisesti kannattaa tarkistaa, että tyrkosiiniannos on kohdallaan. 
Onko keliakiaan sopivia oireita? Usein ei löydy mitään sen kummempaa taustatekijää ja silloin hoitona on pieniä, vähän hiilihydraatteja sisältäviä ateriota.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei !

Ilmeisesti äitisi kuolemaan liittyi korkea laktaatti-arvo ja nk laktaattiasidoosi?. On kuitenkin pakko todeta, että tämä on osittainen veikkaus käytössä olevien tietojen perusteella.
Veren laktaattipitoisuus nousee muun muassa huonossa kunnossa olevilla ihmisillä kroonisten/äkillisten vaikeiden sairauksien yhteydessä. Näin voi käydä esimerkiksi vaikean tulehduksen tai sydämen vajaatoiminnan yhteydessä. Vaikeat yleissairaudet esimerkiksi maksa- ja/tai munuaisten vajaatoiminta nostavat myös laktaattiarvoa. 

Diabeteslääkkeistä metformiini nostaa myös laktaattipitoisuutta ja yhdessä jonkun vaikean sairauden kanssa, tämä saattaa johtaa nk laktaattiasidoosiin. Metformiini yksin ei tätä aiheuta, vaan yleensä siihen liittyy joku muu taustalla oleva sairaus. Korkea ikä lisää myös tätä riskiä. Toisin sanoen lääkeyliannostuksesta tuskin on kyse.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei

En valitettavasti nyt varmaankaan ymmärtänyt kysymystä. Novomix 30 insuliinissä on 30% pikainsuliini-vaikutusta, 70% perusinsuliinivaikutusta (puhutaan myös pitkävaikutteisesta). Novomix kynässä oleva insuliini on aspart-insuliinia (samaa pikainsuliinia kuin NovoRapid-pikainsuliini), josta siis  Novomix 30-kynässä 30% vaikuttaa pikainsuliinin kaltaisesti, ja josta 70% on muutettu protaminoimalla vaikuttamaan hitaammin, aktiivi vaikutusaika 12-16 tuntia.

Mutta mitä tarkoitat ohjeella ottaa puolet pitkävaikutteisen insuliinin osuudesta, en oikein ymmärrä. Onko sinulla ollut aiemmin pelkkä pitkävaikutteinen  insuliini(eli perusinsuliini), jonka tilalle/rinnalle Novomix aloitetaan? Turvallisinta on varmistaa ohje omasta hoitopaikasta. Pitkävaikutteiseksi insuliiniksi kutsutaan  mm. Protaphane, Levemir, Lantus ja Humulin NPH-insuliineja.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei

Yleisimmin tyypin 1 diabetekseen sairastutaan alle 15 vuotiaana. Sairastumisikä on laskenut Suomessa selvästi 60-luvulta lähtien siten, että 60-luvun alussa yleisin sairastumisikä oli 10-15v, 90-luvun alusta lähtien yleisin sairastumisikä on 5-14v.

Vähän yli 10% aikuisiällä diabetekseen sairastuvista sairastuu tyypin 1 diabetekseen. Aikuisilla insulinipuutos diabeteksen ilmaantuminen on usein hitaampi kuin lapsilla, ja puhutaan LADA-diabeteksesta (latent autoimmune diabetes in Adults). LADA voi ilmaantua minkä ikäislle vain, vanhin tuore tyypin 1 diabeetikko jota itse olen hoitanut oli reippaasti yli 70 vuotias.

Tyypin 1 diabeteksen lisäsairauksien syntyyn vaikuttaa niin hoitotasapaino kuin taudin kesto. Varsinkin jos ei ole hoitamatonta verenpainetautia, eikä tupakoi, on aikuisiällä LADA-diabetekseen sairastuneen, kohtuullisessa tasapainossa olevan diabeetikon  merkittävien lisäsairauksien riski aika vähäinen. Tässä kuitenkin esiintyy yksilöllistä vaihtelua, tiedetään, että toisten perimä suojaa lisäsairauksilta paremmin kuin toisten perimä.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Punainen riisi on kovin uusi ja vähän tutkittu elintarvike. Niinpä ei ole vielä tullut missään vastaan sen käyttörajoituksia esim. joidenkin sairauksien yhteydessä.
Sitähän käytetään yleensä kolesterolin alentamistarkoituksessa.
Punainen riisi on riisiä, joka on mikrobiologisesti käsiteltynä värjäytynyt punertavaksi.

Marevan-hoidossa kehotetaan rajoittamaan voimakkaan vihreitä kasviksia ja maustevihanneksia, mutta keltaisia, punaisia ja oransseja kasviksia voi kuten hedelmiäkin syödä runsaasti, mutta samat määrät päivittäin.

Pääaterioilla voi rauhassa täyttää puolet lautasestaan erilaisilla sekasalaateilla ja pakastevihanneksilla ja välipaloina syödä marjoja ja hedelmiä.
Uuden ruoka-aineen, kuten kohdallanne punaisen riisin, merkitys on sitä suurempi, mitä enemmän ja mitä useammin sitä käyttää. Seuratkaa INR-arvojanne tiheämmin, jos käyttö on päivittäistä.
Jos INR-arvoissa on muutoksia, miettikää, ovatko ne yhteydessä mahdollisesti punaisen riisin käytön lisäämiseen.

Terveisin
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti

Hei !

Liikuntaa harrastavalle diabeetikolle tuo mainitsemasi glibenklamidilääkitys (Euglucon) ei ole kovinkaan hyvä vaihtoehto.
Näin netin välityksellä on hankalaa ottaa kantaa näihin asioihin, kun en tiedä millainen HbA1c-arvosi on (pitkäaikainen sokeri).
Metformiinin maksimannos on 3000 mg / vrk ja mikäli vatsasi kestää metformiinilääkitystä hyvin ja munuais- ja maksa-arvosi ovat kunnossa, niin mielestäni annosta voisi nostaa siihen ja pyrkiä vähentämään glibenklamidilääkitystä 1- 2 tabletilla. Olisin jopa ehdottamassa glibenklamidilääkityksen vaihtamista kokonaan toiseen lääkkeeseen, mutta tästä kannattaa keskustella oman lääkärisi kanssa.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei

Hamapiden tummuminen ei liity diabetekseen, varsinkaan, kun hoitotasapainosi on hyvä.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Olit ilmeisesti normaalipainoinen ennen raskautta, mutta nyt raskauden aikana painonlisäyksesi on ollut huomattava (30 kg). Normaali painonlisäys raskauden aikana on 10-14 kg. On tarkeää, etta sinulle tehtiin 2 t:n sokerirasitus, koska runsas painonlisäys voi merkitä, että sinulla on raskausdiabetes. Sokerirasitustesti on täysin turvallinen raskauden, lapsesi ja itsesi kannalta. 2 t:n rasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat 24. raskausviikon jälkeen: paastoarvo 5.3, 1 t:arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Ainoa luotettava tapa todeta tai poissulkea raskausdiabetes on tehdä 2 t:n sokerirasitus. Jos rasitustestin 3:sta arvosta ainoastaan 1 arvo on poikkeava, raskausdiabetes on lieväasteinen ja hoidoksi riittaa ruokavalio.

Jos rasitustesti 2 tai kaikki 3 arvoa ovat poikkeavia, joka 3:lle äidille joudutaan aloittamaan

ruokavaliohoidon lisaksi insuliinihoito. On tärkeää myos itsesi kannalta, etta sokerirasitus tehtiin, koska näin saadaan selville minkalainen riski sinulla on myöhemmin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Painoarvio lapsestasi 36. raskausviikolla oli 3.5 kg, mikä on selvasti kookas raskauden kestoon nähden. Synnytyslääkarisi arvioivat mikä on sinulle turvallisin synnytystapa.
Jos 2 t:n sokerirasitustestisi oli poikkeava, sinulta olisi mitattava veresokeritaso 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä, ja sen jälkeen kerran vuodessa jatkuvasti. Täma sen vuoksi, etta raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 (aikuistyypin) diabetekseen myohemmin elämassä. Seuraavassa raskaudessa sinulle tulisi tehdä 2 t:n sokerirasitus jo alkuraskaudessa. Olisi hyvä, jos pystyisit alentamaan painoasi ennen raskautta olevaan painoosi. Tamä vähentäisi selvasti raskausdiabeteksen mahdollisuutta kohdallasi uudessa raskaudessa..

Ystavallisin terveisin,
Kari Teramo

Hei

Pistetty pikainsuliini häviää elimistöstä muutamissa tunneissa,  käytännössä merkitsevä vaikutus on ohitse 3- 4 tunnissa. Pitkävaikutteinen insuliini (Levemir, Lantus), säilyy elimistössä noin vuorokauden ajan, tämä vaihtelee jonkin verran eri insuliinien, insuliinimäärän ja yksilön mukaan, mutta 1-2 vrk:ssa ne ovat poistuneet merkittävissä määrin elimistöstä.
Liiallinen insuliinimäärä laskee aina veren sokeritasoa liiaksi, mutta toki se ei aina johda hypo-oireisiin. Hypon ilmaantuminen riippuu monesta seikasta, veren lähtösokeritasosta, edeltävästä syömisestä, liikunnasta, elimistön kokonaisinsuliinimäärästä (pikainsuliini, pitkävaikutteinen insuliini) jne. Myös elimistön suojamekanismit (glukagonin, kortisolin ja adrenaliinin aiheuttama varastosokereiden vapautuminen) vaikuttavat mahdollisen hypo-oireen ilmaantumiseen.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei

Oireesi eivät viittaa diabetekseen, mutta kyllä verensokeri kannattaa tarkistuttaa.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei

Kysymyksestäsi ei käy ilmi, sairastatatko tyypin 1 vai tyypin 2 diabetesta, mutta arvelen kysmyksesi tietojen perusteella, että kyse on tyypin 2 diabeteksesta.
Tyypin 1 diabeteksessa, jossa oma elimistö ei tuota lainkaan insuliinia, on tärkeää osata varsin täsmällisesti arvioida ruokamäärien hiilihydraatit grammoissa, ja pistää vastaava määrä ateriainsuliinia. Tyypin 2 diabeteksessa elimistö tuottaa omaakin insuliinia aterian yhteydessä, mutta jos silti on aloitettu pikainsuliini aterioille, on arvioitu, ettei elimistösi jaksa tuottaa riittävästi insuliinia ruokailun yhteydessä leikkaamaan ruokailun aiheuttamaa verensokerin nousua. Tällöin ei kuitenkaan tarvitse samassa määrin osata laskea syötyjä hiilihydraattimääriä ja ateriainsuliini-hiilihydraattisuhdetta, vaan enemmän pyritään arvioimaan ennen ateriaa ja sen  jälkeen (n 1.5 tuntia ateriasta) mitatuista verensokeripareista riittävän ateriainsuliinin määrä.
Onko sinulle selvillä, mikä on sinulle hyvä aterian jälkeinen verensokeritavoite?

Perusinsuliiniannoksesi on kohtuullisen iso, ja ylipainosi aiheuttaa insuliiniresistenssiä, joka nostaa insuliinitarvetta. Jos kyseessä on tyypin 1 diabetes ja täydellinen insuliinin puute, tarvitsisit todennäköisesti isommat ateriainsulliniannokset. Tyypin 2 diabeteksessa on varottava, etteivät isot (ateria)insuliiniannokset aiheuta painonnousua.

Eli selvitä hoitopaikkasi kanssa, mikä on aterian jälkeinen verensokeritavoitteesi. Jos olet tyypin 1 diabeetikko, pyydä diabeteshoitajaasi käymään kanssasi läpi hiilihydraattiarviointi (tähän on apuna myös hyviä käytännönläheisiä hiilihydraattitaulukoita) ja arvioimaan kanssasi, kuinka paljon ateriainsuliinia tarvitset / 10 g hiilihydraattia. Tarve voi vaihdella vuorokauden eri aikoina. Jos olet tyypin 2 diabeetikko, mittaa verensokerin ateriapareja ja keskustele lääkärisi/diabeteshoitajasi kanssa aterian jälkeisistä verensokerin tavoitearvoistasi, ja siitä, tarvitsetko nykyistä isommat ateriainsuliiniannokset niiden saavuttamiseen.

Hei
Normaali paastoverensokeri arvo on alle 6.1. Diabeteksesta voidaan puhua, jos paastoverensokeri on 2 kertaa ollut 7.0 tai suurempi. 7.0 on siis paastoverensokerin diabetesraja.
Sinulla on lievä ylipaino (painoindeksi eli BMI on 28.7) .Painon pudottamisesta on hyötyä ja on myös siitä, että harrastat liikuntaa.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei

Tyypin 1 diabeteksessa haiman insuliinia tuottavien beetta-solujen toiminta loppuu elimistön tuottamien haima-vasta-aineiden vuoksi. Tämä on pysyvä tila, josta ei voi parantua. Joskus taudin aivan alussa haiman beettasolujen toimintaa on vielä jäljellä jonkin verran, ja kun insuliinihoito aloitetaan, beettasolujen toiminta voi joksikin aikaa vähän elpyä. Tällöinkään ei pärjätä ilman insuliinia, mutta alkuvaiheen insuliinitarve voi vähentyä huomattavasti joksikin aikaa.

Joskus tyypin 2 diabeteksessa hoitamattomassa vaiheessa hyvin korkea verensokeri voi lamata haiman beettasolujen toimintaa. Kun hoito sitten aloitetaan, verensokeri normaalistuu, ja beettasolujen toiminta elpyy siinä määrin, että alkuvaiheen insuliinihoito voidaan joko purkaa tai vähentää monipistoshoidosta pelkäksi perusinsuliinihoidoksi. Ehkä tarkoittamassasi tapauksessa on ollut tästä kyse. Aikuisella ihmisellä ei aina taudin alkuvaiheessa ole selvää, onko kyse tyypin 1 vai tyypin 2 diabeteksesta.

Jos tyypin 1 diabetesta sairastava ihminen lihoo merkittävästi, voidaan ylipainon aiheuttaman insuliiniresistenssin vuoksi aloittaa monipistoshoidon rinnalle tyypin 2 hoitoon käytetty tablettilääke tuon insuliiniresistenssin vuoksi. Tämä ei tarkoita, että tauti muuttuisi tyypin 1 diabeteksesta tyypin 2 diabetekseksi.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hyvä kysyjä,

Kaikki diabeetikolle tehtävät toimenpiteet olivat aikaisemmin melko haastavia, mutta ne sujuvat nykyään varsin kätevästi. Etenkin silloin, kun diabeetikon insuliinikorvaushoito toteutetaan pumppua käyttämällä, ei tarvita juuri mitään tavallisuudesta poikkeavia toimenpiteitä. Useimmiten on mahdollista säätää pumpun avulla insuliinin määrää niin tarkasti, ettei ennen leikkaustoimenpidettä mennä hypoglykemian puolelle. Toimenpiteen aikana on usein hyvä antaa vähintään normaali käytössä oleva korvaushoito ja mahdollisesti hieman enemmänkin insuliinia.
Glukoosipitoisuutta seurataan koko ajan ja tarvittaessa voidaan antaa lisää glukoosia suoneen. Toimenpiteen jälkeen siirryttäneen perusannokseen ja jälkiseurantaa jatketaan siihen asti, kun potilas pystyy nauttimaan nesteitä ja ravinnoksi ainakin nesteitä. Jatkoseuranta tapahtunee kotona ja yleensä on järjestetty puhelinpäivystys, josta saa tarvittaessa neuvoja.
Hoidosta toimenpiteen aikana vastaavat tietysti leikkaava lääkäri ja anestesialääkäri. He päättävät yksityiskohtaisesti menettelystä ja yllä oleva on vain yksi ehdotus siitä, kuinka toimenpiteen yhteydessä voi menetellä. Mainitsemassasi yksikössä on myös diabeteksen hoitoon perehtyneitä lastenlääkäreitä, jotka voivat tarvittaessa antaa konsultaatioapua.

Ystävällisin terveisin
lkka Sipilä

Hyvä kysyjä,

Insuliini on ns. peptidihormoni, joka koostuu joukosta toisiinsa kytkeytyneistä aminohappomolekyyleistä.  Ihmisinsuliinissa on kaksi aminohappoketjua, joista A-ketjussa on 30 ja B-ketjussa 21 aminohappomolekyyliä.  A- ja B-ketjut ovat toisissaan kiinni ns. rikkisilloilla. Kaiken pitää olla juuri oikeassa järjestyksessä ja toisiinsa nähden oikeissa asemissa, jotta insuliinilla olisi elimistössä sille kuuluva vaikutus. Pieniä muutoksia voidaan tehdä A-ketjun päähän ja muuttaa siten insuliinin vaikutuksen aikaa – näin on tehty esim. pikainsuliinit.

Jos insuliinia nautitaan suun kautta, insuliinimolekyylit hajoavat suolistossa ja imeytyvät muutamien aminohappojen pituisina ketjuina. Insuliinin hieno rakenne siis rikkoutuu täysin eikä osasilla ole enää insuliinin vaikutusta.  Syötynä insuliinilla ei ole sen kummempaa vaikutusta kuin millään muullakaan proteiinilla eli valkuaisaineella, esim. pihvillä. Pihvi on paremman makuinen ja hinnaltaan selvästi edullisempi!

Diabeetikon perusohjauksessa on varmaan ollut puhetta siitä, että insuliinin vaikutusaika voi riippua siitä, mihin insuliini pistetään. Yleensä ilmoitetut ajat koskevat ihonalaista pistosta ja ovat sielläkin esim. tavallisella ihmisinsuliinilla riippuvaisia siitä, pistetäänkö varsaan, reiteen tai pakaraan. Vaikutus alkaa nopeammin ja kestää vähemmän aikaa, jos pistos meneekin lihakseen. Suoneen pistettynä taas insuliini vaikuttaa hyvin nopeasti ja vähenee puoleen jo alle 10 minuutin kuluessa.
Vaikka insuliinilla ei olekaan vaikutusta syötynä, voidaan sitä annostella hengityksen kanssa otettuna eli astmalääkkeiden tapaan. Tällainen insuliinivalmiste on ollut markkinoilla ja hyväksytty aikuisten käyttöön, mutta on jo hävinnyt markkinoilta pois. Vielä ei näytä olevan hengitetyn insuliinin aika korvaushoidossa, mutta ehkä sellainen vielä tulee. Toistaiseksi ainakin komplikaatioiden mahdollisuus pelottaa monia hengitetyn insuliinin suhteen.
Ei siis syötynä, mutta ehkä joskus henkeen vedettynä!

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei !
Olet siis käynyt endokrinologin vastaanotolla, joka on todennut että sinulla on metabolinen oireyhtymä. Metabolinen oireyhtymä on riskikokonaisuus, joka läheisesti liittyy tyypin 2 diabetekseen ja siihen kuuluu usein samanaikaisesti kohonnut verenpaine, epäedulliset rasva-arvot (kuten triglyseridit), vyötärölihavuus ja koholla oleva sokeriarvo.
Tekstisi perusteella pitäisin kyllä todennäköisenä vaihtoehtona, että sinulle on tämä oireyhtymä - se harvoin aiheuttaa kovinkaan paljon oireita. Lääkehoidon ohella ruokavalio ja liikunta ovat avainasemassa.

Kerroit, että aamusokeriarvosi on jopa ollut 7 mmol/l, tämä on raja-arvo tyypin 2 diabetekselle. Sinulle on määrätty metformiinihoito, joka on elintapaohjeiden ohella erinomainen hoitovaihtoehto.
Onko sinulla lääkitystä veren rasva-arvoihin ?
Silmäoireista on mahdotonata sanoa paljon mitään näin netin välityksellä, mutta mikäli on silmäperäisiä oireita, niin mielestäni kannattaa mennä silmälääkärin vastaanotolle selvittämään mistä on kyse.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei !
Diabeetikkojen ravintolisien tarvetta on loppujen lopuksi tutkittu melko vähän tieteellisissä tutkimuksissa - markkinointitutkimuksissa enemmän.
Diabeetikkojen ravintolisien tarpeesta ei mielestäni ole kovaa tieteellistä näyttöä ja monipuolinen terveellinen ruokavalio, joka noudattaa ravintosuosituksia,  riittää myös diabeetikoille. Viime aikoina on jopa tullut julkaisuja, jotka osoittavat että, "ravintolisien" käyttö saattaa kumota liikunnan edullisia vaikutuksia. 
Toisin sanoen monipuolinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti hedelmiä ja vihanneksia on mielestäni paras "ravintolisä".

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Metformiinilääkityksen (esim Glucophage) yleinen sivuvaikutus on vatsavaivoja, kuten kipua ja ripulia ja arviolta 10-15 % eivät pysty käyttämään metformiinilääkitystä sen sivuvaikutusten takia.  Toki muitakin diabeteslääkkeitä on olemassa, mutta oma hoitava lääkäri pystyy parhaiten arvioimaan sopivuutta.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hyvä kysyjä,
Tyypin 1 diabeteksen hoito voi voi olla alkuvaiheessa hyvin helppoa etenkin silloin, kun diabeteksen diagnoosi on tehty vähäoireisessa vaiheessa. Joskus voidaan kohtalaisia aikoja selvitä jopa yhdellä pistoksella, jossa korvaushoitona annetaan vain perusinsuliinia. Et ole maininnut lapsen ikää, joten joudun vastaamaan tässä varsin yleisesti.
Minun mielestäni diabeteksen hoidon ei pidä olla nimenomaan alkuvaiheessa vaikeampaa kuin on tarpeen. Pitää kuitenkin koko ajan seurata glukoosimittauksilla, milloin täsmähoitoa pitää tiukentaa. Jos perusinsuliini ei riitä, alkavat aterian jälkeiset glukoosiarvot nousta ja silloin ateriainsuliinia pitää lisätä. Tämä edellyttäen, että perusinsuliinia on jo lisätty tilanteeseen sopivaksi.
Jos lapsesi hoito on kaksipistoshoito NPH- ja tavallisella insuliinilla (esim. Protaphane + Actrapid, Humulin NPH + Humulin regular, Insuman Basal + Insuman Rapid), näiden insuliinien suhteet ja antoajat ovat ratkaisevassa osassa tilannetta parannettaessa.
Varmaan olet saanut monta eri vastausta, kun tilannetta voidaan ratkoa monella eri tavalla. Jos pitäydytään perinteisessä kaksipistoshoidossa, on perushoito optimoiminen ensimmäinen tavoite, mutta mikään ei estä NovoRapidin käyttöä erikoistilanteissa eikä korkeiden glukoosiarvojen korjaamisessa. Ehkä olisi viisainta yrittää selvittää tilannetta yhden diabeteshoitajan ja/tai hoitajan kanssa, niin ainakin toiminnan strategia pysyisi samana.
Tästä ei ehkä ole kovin paljon apua, mutta yksityiskohtaisemmat ohjeet edellyttäisivät paljon yksityiskohtaisempia perustietoja. Ja uskon tämän tilanteen selviävän paljon paremmin omassa hoitopaikassa kasvokkain keskustelemalla.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei
Stressitilanteet ja sairaudet kyllä nostavat veren sokeriarvoja – joskus reippaastikin. Mainitsemasi arvo 14 mmol/l on kuitenkin sen verran korkea, että suosittelisin kyllä tarkempia tutkimuksia. Onko sinulle esimerkiksi koskaan tehty sokerirasituskoetta? Tällainen koe voisi antaa lisäätietoa asiasta.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Kysymyksestä on vaikea sanoa miten ja missä näyte on otettu, mutta ymmärtääkseni olet itse seulonnut kotona. Liuskatestien herkkyys vaihtelee suuresti, joten kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä tämän perusteella ei voi tehdä. Sukupuolestasi minulla ei ole tietoa, mutta naisilla tällainen löydös esiintyy varsin usein kuukautisten tienoilla. Sinulla esiintyy kuitenkin oireita, joten kyllä minä suosittelisin, että kävisit oman lääkärin luona kokeissa tutkituttamassa asiaa uudestaan ja tarkemmin.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Kysymyksesi on varsin lyhyt ja mikäli ymmärsin sen oikein, tiedustelet mikäli käyttämäsi Cozaar comp niminen lääke voi nostaa/vaikuttaa sokeriarvoosi. Sokeriarvosi on kyllä hiukan koholla, mutta ei vielä diabeettisella tasolla. Verenpainelääkkeessä on pieni annos nesteenpoistolääkettä (diureettia), joka teoriassa saattaa vaikuttaa epäedullisesti asiaan. Annos on kuitenkin niin pieni, että nykykäsityksen mukaan sillä ei pitäisi olla epäedullisia vaikutuksia asiaan.

Yatävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Raskaus vaikuttaa voimakkaasti kolesteroli- ja triglyseridiarvoja kohottavasti, joten raskauden aikana niitä ei oikeastaan pitäisi mitata. Raskauden aikana todetut  kohonneet kolesteroliarvot eivät vaikuta haitallisesti odottavaan äitiin eikä lapseen. Ehdotan että kolesteroliarvosi mitataan kuitenkin uudestaan synnytyksen ja imetyksen jälkeen, jolloin voit itse todeta niiden muuttuvan normaaliksi.

Kuten totesit, kahden tunnin sokerirasituskokeesi tulokset ovat täysin normaaleja, mikä osoittaa että sinulla ei ole raskausdiabetesta. Myös TSH-arvosi on normaali, joten sinulla ei myöskään ole kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa. Kilpirauhasen lievä suureneminen on tavallista raskauden aikana. Sormien tunnottomuus raskauden aikana johtuu todennäköisimmin yleisestä raskauteen liittyvästä turvotuksesta, jolloin ranteessa kulkevat hermot joutuvat lievästi puristukseen ja aiheuttavat tunnottomuutta mm. sormissa. 

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei,
Suomessa ei toistaiseksi ole kokemuksia suolistoon kohdistuvien laihdutusleikkausten jälkeisistä raskauksista. Maailmalla näitä tapauksia on kuitenkin kirjallisuudessa raportoitu jo muutama tuhat. Yhdysvalloissa tehtiin vuosina 2006-2008 yli 150 000:lle 18-45 vuoden ikäiselle naisille näitä leikkauksia. Äskettäin julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa (Maggard ym. JAMA 2008;300:2286-96) tarkasteltiin yli 1350 naisen raskauksia laihdutusleikkauksen jälkeen. Yhteenvetona johtopäätöksistä oli, että äidin raskaudenaikaiset komplikaatiot (raskausdiabetes, ennenaikainen synnytys, keisarileikkaus) olivat jonkin verran vähäisempiä leikatuilla kuin samanpainoisilla verrokeilla. Vastasyntyneiden komplikaatioiden (alhainen syntymäpaino, hidastunut kohdunsisäinen kasvu, ylisuuri syntymäpaino eli makrosomia) määrät vaihtelivat eri tutkimuksissa leikattujen ja verrokkien välillä. Lasten kuolleisuudessa ei kuitenkaan ollut eroja leikattujen ja verrokkien välillä. Kaikkia tuloksia on kuitenkin pidettävä vielä alustavina.

Sinun olisi hyvä päästä keskustelemaan yliopistollisen keskussairaalasi poliklinikalle sisätautilääkärin ja näitä leikkauksia tekevän kirurgin kanssa. Laihdutusleikkauksia on useita erilaisia. Laihdutusleikkauksen jälkeen on oltava säännöllisessä seurannassa. Jälkihoitoon kuuluu oikea ravinnon, vitamiinien ja hivenaineiden annostelu. Tämä on erityisen tärkeää suunniteltaessa raskautta. Lisäksi sinun on luonnollisesti oltava yhteydessä lapsettomuushoitoyksikköön. Em. artikkelin mukaan raskauskomplikaatioiden määrä ei poikennut naisilla, joiden raskaus alkoi alle vuoden laihdutusleikkauksesta verrattaessa naisiin, joiden raskaus oli alkanut yli vuoden leikkauksesta. 

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei

Sikainfluenssasta onkin jo kysymyksesi lähettämisen jälkeen ollut paljon tietoa lehdistössä. Tauti on Euroopassa osoittautunut taudinkuvaltaan ja myös vakavien komplikaatioiden ja kuolemanriskin suhteen samankaltaiseksi kuin ns kausi-influenssat.

Diabeetikko ei saa sikainfluenssaa herkemmin kuin muut, eikä diabetes sinänsä altista sairastunutta saamaan rajumpaa influenssatautia. Diabeetikot on otettu mukaan niihin riskiryhmiin, joille suositetaan sairastuttua tablettilääkitystä, joka lieventää jossain määrin taudin oireita. Kun rokotus saadaan valmiiksi, suositetaan tätä ennalta suojaavaa rokotetta diabeetikoille, samoin kuin tavallista kausi-inluenssarokotetta. Rokote ei siis vielä ole käytössä. Tämänhetkisten ohjeiden mukaan terveyskeskuslääkäri voi määrätä oireita lievittävän tablettilääkityksen riskiryhmään kuuluvalle, jos taudinoireet sopivat sikainfluenssaan. Riskiryhmään kuuluva saa lääkityksestä KELA:n peruskorvauksen.

Miksi sitten diabeetikot kuuluvat riskiryhmään? Mikä tahansa tulehdus, viruksen tai bakteerin aiheuttama, nostaa verensokeria niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeetikolla. Mitä rajumpi tulehdustila, sen korkeampi ja pitkäkestoisempi verensokerin nousu yleensä on. Tähän liittyy yleistä huonovointisuutta, kuvumisen riski ja jos verensokeritaso on kovin korkea useampia päiviä, tyypin 1 diabeetikolla myös ketoasidoosin eli happomyrkytyksen kehittymisen riski.

Korkea kuume, huono ruokahalu ja korkea verensokeri voivat aiheuttaa päivän parin kuluessakin merkittävän kuivumistilan. Mikäli diabetes on aiheuttanut lisäsairautena munuaisten vajaatoiminnan, voi kuivuminen aiheuttaa munuaisten vajaatoiminnan nopean pahenemisen ja siihen liittyviä komplikaatioita, esim suolatasapainon häiriöitä. Diabeetikon tulisi aina kuumetaudin yhteydessä huolehtia riittävästä nesteen nauttimisesta. Mikä on sopiva nestemäärä sairauspäivinä, tulisi jokaisen tarkistaa omassa hoitopaikassaan, yleisohjeena 2,5-3 litraa nestettä/vrk, rajun oksennusripulitaudin yhteydessä  enemmänkin.

Raju tulehdus, siihen liittyvä keuhkotulehdus ja elimistön kuivuminen voivat pahentaa myös sydänsairauden oireita, mikäli sellainen on kehittynyt diabeteksen lisäsairautena.

Eli mikäli diabetikko, joka muuten on perusterve, eikä diabetekseen liity munuais- tai sydänlisäsairauksia, saa sikainfluenssan, sairastaa hän sen todennäköisesti yhtä "turvallisesti" kuin ei-diabeetikko, kunhan verensokeritaso pysyy kohtuullisena.

Terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Liikunnan verensokeria laskeva - tai nostava  -vaikutus tyypin 1 diabeetikolla riippuu  liikunnan kestosta, mutta myös liikunnan laadusta ja elimistön insuliinipitoisuudesta liikunnan aikana.

Liikunnan ensi minuutteina lihasten energia saadaan lihasten omista varastosokereista. Sen jälkeen energiana käytetään maksan energiavarastoistaan uudistuotantona tekemää ja verenkiertoon vapauttamaa sokeria ja myös elimistön rasvahappoja.

Insuliini kiihdyttää sokerin käyttöä lihaksistossa ja estää maksan sokerin uudistuotantoa. Tämä tapahtuu niin tyypin 1 diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoillakin.

Jos syöt 50 g hiilihydraattia etkä pistä sihen lainkaan ateriainsuliinia, on veresi sokeripitoisuus korkea, mutta insuliinivajauksen vuoksi lihaksesi eivät pysty tehokkaasti käyttämään sokeria energialähteenään.  Maksan sokerin uudistuotantoa hillitsemässä on vain perusinsuliinin vaikutus, ja maksasi tuottaa lisää sokeria verenkiertoon, kun ateriainsuliini ei tätä tuotantoa hillitse, mutta lihaksesi eivät pysty tätäkään tuotettua sokeria käyttämään tehokkasti hyväkseen. Eli jos elimistössä on selvä insuliinipuutos liikunnan aikana, voi se johtaa verensokerin nousuun ja lihakset eivät kykene tehokkaaseen energiantuotantoon. jos perusinsuliinin määräkin on liian vähäinen, tuottaa maksa vielä enemmän uudissokeria nostamaan verensokeria, ja lihakset pystyvät käyttämään sokeria vielä huonommin hyväkseen.

Toisaalta, jos syöt 50g hiilihydraattia ja pistät siihen esim 5-6 yks pikainsuliinia ja lähdet liikkumaan vajaan tunnin sisällä syömisestä ja pistämisestä, kiihdyttää elimistössä vaikuttava pikainsuliiniannos (jonka vaikutushuippu on korkeimmillaan kun lähdet liikkumaan) lihasten sokeriaineenvaihduntaa kuluttaen sokerivarastoja ja verenkierron sokeria. Samanaaikaisesti pikainsuliiniannos, ja perusinsuliini myös hillitsee maksan sokerin uudisuotantoa. Eli sokeria kuluu tehokkaasti lihastyössä, eikä maksa tuota sitä ehkä yhtä tehokkaasti käytettäväksi, ja tällöin hypoglykemian riski lisääntyy.

Eli parasta on, että elimistössä ei ole insuliininpuutetta mutta toisaalta  liikunnan aikana ei ole pikainsuliinin huippuvaikutusta (eli liikunta alkaisi aikaisintaan n 1.5 tuntia pikainsuliinin pistämisestä). Jos liikunta alkaa jo noin tunti ateriasta, on hyvä vähentää pistetyn pikainsuliinin määrää.

Ei-diabeetikolla elimistön insuliinieritys vähenee liikunnan aikana. Koska tyypin 1 diabeetikolla näin ei tapahdu, täytyy pidempikestoinen liikunta, tarkoittaen yleensä noin tunnin tai pidempää liikuntaa, huomioida joko/tai insuliiniannosta pienentämällä (esim päivällä tapahtuva monta tuntia kestävä liikunta tiedossa jo aamulla, jolloin aamulla pistetävää Levemir-perusinsuliiniannosta voidaan vähentää) tai ottamalla liikunnan aikana lisähiilihydraattia.

Nopeatempoinen, kiihkeä liikunta lisää elimistön adrenaliini- ja kortisolieritystä. Nämä elimistön tuottamat hormonit ovat insuliinin vastavaikuttajia, ja mitä enemmän niitä erittyy, sitä korkeammalle verensokeri voi nousta nopeatempoisen  noin tunnin kestävän liikuntajakson aikana. Tämä on hyvin yksilöllistä, ja jokaisen diabeetikon tulisi mitata verensokeri muutamia kertoja heti liikuntasuorituksen jälkeen, jotta tiedetään, mitä liikuntaharrastus vaikuttaa verenokeritasoon.

Liikunnan jälkeen elimistö täyttää tyhjentyneitä energiavarastojaan, mikä aiheuttaa verensokeritason laskun liikunnan jälkeen. Tämä verensokeria laskeva vaikutus voi jatkua useita tunteja liikunnan jälkeen, esim aamupäivän hypoglykemiataipumus voi johtua edellisen alkuillan liikunnasta. Siksi liikunnan jälkeisillä aterioilla, esim iltaliikunnan jälkeen iltapalalla, riittää usein tavanomaista pienempi määrä pikainsuliinia.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei,
Insuliini on meille kaikille täysin välttämätön hormooni, jota tarvitaan peruselintoimintojen ylläpitämiseen.  Jo muutamissa tunneissa siitä, kun täysi tai lähes täysi  insuliinin puutos alkaa, elimistö menettää normaalin aineenvaihduntatoimintansa ja kehittyy hengenvaarallinen happomyrkytystila.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Diabeteksen oireina ilmenee lisääntynyttä väsymistä, laihtumista, voimakasta janontunnetta ja virtsaamisen tarvetta.
Itselläsi on ilmennyt lähinnä väsymystä ja palelua aterioitten jälkeen.
Jos tilanne huolestuttaa sinua, on veren sokeripitoisuus helppo ja nopea tarkistaa verinäytteellä.

Enemmän kuin diabetesta muistuttavat aterian yhteydessä ilmenevät oireesi voimakasta veren sokeritason vaihtelua. Ennen ruokailua veren sokeritaso on alhaalla riippuen siitä, kuinka kauan on edellisestä aterioinnista, kuinka suuri ateria on ollut tai mistä se oli koottu. Jos veren sokeripitoisuus on ennen ateriaa hyvin alhaalla ja syöt ison nopeasti verensokeria nostavan aterian, ilmenee monella mainitsemiasi oireita; väsymystä ja palelun tunnetta.

Jos nuo oireet häiritsevät sinua usein ja paljon, kannattaa sinun tarkistaa ruokailutottumuksesi muutaman asian suhteen.

On parempi syödä useamman kerran päivässä kohtuullisia aterioita kuin harvoja isoja aterioita. 3-4 tunnin välein syötäessä veren sokeripitoisuus ei liiemmin laske liikaa eikä ihminen väsy.
Syö aamupala, lounas ja päivällinen ja sen lisäksi iltapäivän välipala ja iltapala.

Lautasmalli on hyvä tapa koota pääateriat . Eli puolet lounaasta ja päivällisestä on aina kasvista (raastetta, salaattia, keitettyjä kasviksia) ja 1/4 annoksesta makaronia, riisiä tai perunaa ja 1/4 lihaa , kanaa, kalaa tai papuruokaa.
Lisäksi lasi rasvatonta maitoa tai piimää, 1-2 palaa täysjyväleipää ja lisäksi annos marja- hedelmäjälkiruokaa.

Aamulla on hyvä syödä kuitupitoista puuroa, leipää tai muroja rasvattomien maitotuotteiden ja hedelmien, marjojen tai kasvisten kanssa. Leikkeleenä on hyvä käyttää vähärasvaista juustoa tai täyslihaleikkelettä.
Kahvi tai tee kuuluvat monen aamuun myöskin.
Iltapäivävälipalana voi kahvin lisäksi nauttia hedelmän tai jogurtin myslin tai leseiden kera ja iltapalaksi sopivat samat raaka-aineet kuin aamulla, mutta määrä on illalla yleensä pienempi kuin aamulla.

Verensokerin tasaisuuden kannalta tärkein tekijä on ruoan kuitupitoisuus.
Kuitu tasaa verensokerin heilahteluja ja vointi pysyy pirteämpänä. Kuitua saa vain kasvikunnan tuotteista; jauhot, ryynit, hiutaleet, myslit, leivät, pastat, riisi, peruna, vihanneksiet, juurekset ja kasvikset, marjat ja hedelmät.

Valitse aina mahdollsimman tummia eli täysjyväisiä leipiä, puuroja ja pastoja. Vältä suuria annoksia tavallista sokeria sisältäviä ruokia kuten keksejä, makeisiä, jäätelöä jne. sekä valkoisesta viljasta tehtyä leipää tai pullaa.

Liiku säännöllisesti. Myös liikunnan yhteydessä sokerivarastoja tyhjennellään ja liikkuva ihminen voikin syödä enemmän terveellistä, kuitupitoista vähärasvaista ruokaa.

Hyvää syksyä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei
Lihan sisältämä energiamäärä riippuu syödyn lihan rasvaisuudesta. Rasvainen liha esim. pekoni sisältää enemmän rasvaa kuin esim. paisti, ja näin ollen edellinen lihalaatu on lihottavampaa kuin jälkimmäinen.

Sekä porsaan- että naudanlihaa saa vähärasvaisena sekä runsasrasvaisena. Lihan rasvaisuus riippuu siitä, mistä kohtaa eläimen kehoa liha on peräisin.

Vähiten rasvaa on kummallakin eläimellä paistissa ja fileissä ja eniten kylkilihoissa.

Jauhelihan rasvaisuus  riippuu myöskin siitä, mistä päin eläintä liha, josta jauheliha on jauhettu, on peräisin.
Tarjolla on sika-nautajauhelihaa, naudan paistijauhelihaa, sian-  ja naudan jauhelihaa.
Edellä mainituista naudan tai possun paistijauheliha on vähiten energiaa sisältävää. Sika-nauta-, sian ja naudan jauhelihan rasvapitoisuus riippuu taas siitä, mistä ruhonosista liha on jauhettu.

Jos tarkastellaan sian- ja naudanlihan rasvan laatuja, pidetään sianlihan rasvaa "terveellisempänä" kuin naudanlihan rasvaa. Sian rasvan välttämättömien rasvahappojen osuus on suurempi kuin naudanlihan.  Kummankin lihalaadun rasva on kuitenkin melko kovaa rasvaa eli lisää riskiä sydänsairauksiin. Joskin sianlihan pehmeitten rasvahappojen määrä on suurempi kuin naudanlihan.

On siis aivan makuasia kumpaa lihaa syö, sikaa vai nautaa, kunhan pyrkii syömään vähärasvaista lihaa ja vaihtaa lihan välillä kalaan, broileriin ja kasvisruokiin.

Hyvää syksyä!
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti

Hei

Insuliinin kokonaisvaikutus muodostuu neljästä seikasta:
1. Kuinka nopeasti insuliinin vaikutus alkaa.
2. Milloin insuliinin vaikutus on suurimmillaan ja kuinka pitkään  suurin teho kestää.
3. kuinka pitkä on insuliinin vaikutus kokonaisuudessaan.
4. vaikuttaako annoskoko käytetyn insuliinin vaikutusaikaan.

Insuliinin vaikuttaa elimistössä eri kudosten, esim. lihakset, maksa, solujen insuliinireseptoreissa. Vaikutuksen alkamiseksi insuliinin täytyy siis imeytyä pistospaikasta verenkiertoon, ja siirtyä verenkierrosta kudosten solujen insuliinireseptoreihin. Insuliiniketjun  rakennetta muuntelemalla on saatu pikainsuliinien vaikutus nopeasti alkavaksi, kun taas perusinsuliineilla imeytyminen pistospaikasta ja/tai kulkeutuminen aktiivimuodossa solujen reseptoreihin on hitaampaa ja tasaisempaa.

Insuliini hajoaa elimistössä ei-aktiiveiksi aineenvaihduntatuotteiksi. Insuliini myös poistuu osin elimistössä munuaisten kautta, osin maksan aineenvaihdunnan kautta. Kun munuaisten toiminta on merkittävästi heikentynyt, voi se pidentää insuliinien vaikutusiakaa, joka käytännössä näkyy lähinnä perusinsuliinien tarpeen vähentymisenä.

Pikainsuliineilla annoskoon suureneminen ei vaikuta vaikutusaikaan, muilla insuliineilla insuliinin vaikutusaika pitenee insuliiniannoksen suurentuessa.

Insuliinien kokonaisvaikutusajoissa,  suurimman vaikutuksen kestossa ja ajankohdassa on aina yksilöllistä vaihtelua.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Marevan eli varfariinilääkitystä käytetään ehkäisemään veritulppia sekä veritulppien hoidossa. Lääke vaikuttaa vähentämällä veren luonnollista hyytymistaipumusta.

Lääke otetaan kerran päivässä, mieluiten aina samaan aikaan päivästä, eli tuo klo 16 ei sinänsä ole "maaginen", kunhan ajoitus päivästä toiseen on samanlainen. Uskon että tämä pitkälti johtuu siitä, että verikoe otetaan aamulla ja nk Marevankortit annetaan takaisin potilaille iltapäivällä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Mikä tahansa tulehdus elimistössä aiheuttaa helposti verensokeritason nousun. Myös herpeksen kaltainen virusinfektio voi paikallisenakin vaikuttaa verensokereihin niitä nostaen.
Herpes ei sinänsä ole este tatuoinnin ottamiselle, kun se sijaitsee muualla kuin ihoalueella, jolle tatuoinnin olet ottamassa. Tatuointiin liittyy samat riskit kuin ei-diabeetikoillakin: tatuoinnin alueen ihoinfektiot toimenpiteen jälkeen, ja periaatteessa verenvälityksellä tarttuvien tautien riski, jos tatuointivälineet eivät ole asianmukaisesti puhtaat.  Huono diabetestasapaino altistaa ihon ja ihonalaisen kudoksen tulehduksille.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hyvä kysyjä,
Vastasyntyneestä otetaan herkästi laboratoriokokeita, jos hänellä on vähäisiäkin tavallisesta poikkeavia oireita. Glukoosi on yksi tärkeä seurattava arvo – onhan glukoosi tärkein energian lähde jo vastasyntyneellä. Pitkäaikainen pieni glukoosipitoisuus keskushermostossa voisi aiheuttaa vaurioita ja niiden ehkäisemiseksi glukoosiarvoja seurataan herkästi ja matalien arvojen ilmaantuessa tilanne hoidetaan ravinteilla, joko ruoansulatuskanavan kautta tai suoneen annettuna. Glukoosin viitearvot ovat hieman erilaiset kuin myöhäisemmällä iällä ja voivat olla ennenaikaisesti syntyneillä erilaisia kuin täysaikaisilla vastasyntyneillä.

Glukoosin laskuun voi olla vastasyntyneellä useita syitä. Jos on syytä epäillä jotain tautia laskun aiheuttajana (esim. kehittymässä olevaa tulehdusta), otetaan tarvittavia lisätutkimuksia. Tavallisin syy lienee ravinnon pula, jolloin arvo korjaantuu lisäruokaa antamalla. On tärkeää seurata glukoosiarvoja niin kauan, että vastasyntyneen todetaan pärjäävän normaalilla syömisellä ja pitävän glukoosiarvonsa riittävän korkeina.

Jos lapsella ei ole ollut mitään muita oireita, ei ole syytä epäillä, että matala glukoosiarvo olisi aiheuttanut vaurioita. Jos glukoosi on seurannassa tasaantunut, ei ole erityistä syytä mittailla glukoosia jatkossa.
Seuraa terveen lapsesi kehitystä ja nauti siitä!

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Huono diabetestasapaino on epätodennäköinen syy kuukautisten poisjäämiseen. Asia painaa mieltäsi, ja onkin syytä selvittää, miksi kuukautiskierrossa on häiriöitä, hakeudu tämän vuoksi gynekologille tai oman terveysasemasi kautta selvittelyihin. Kuukautiskierto voi häiriintyä monista erilaisista syistä, joista suurin osa on ohimeneviä tai lääkityksin korjattavia. Elimistössä on erilaisia hormoonitoimintoja, joiden häiriöt voivat vaikuttaa kuukautiskiertoon, ja jotka on helposti selvitettävissä laboratoriokokein. Suuret painon muutokset voivat myös vaikuttaa kuukautiskierron säännöllisyyteen. Kuukautiskierron häiriöt ovat kohtuullisen yleisiä, eivätkä sellaisenaan vielä ole mikään este raskaaksi tulemiselle tulevaisuudessa.

Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko

Hei
Tämän tiedon perusteella sinulla ei ole diabetesta. Diagnostinen raja kulkee paastoarvon suhteen 7.0 mmol/l:ssa. Onko sokerirasituskoketta tehty ?

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei
Mielestäni lääkärisi ajatus on ollut ihan oikea - mutta silti tuntuu siltä että aamusokeri on mieleuummin noussut eikä laskenut. Ajatus perustuu siihen, että maksa tuottaa sokeria yön aikana ja illalla otettu metformiini vähentää sokerituotantoa tehokkaammin kuin aamulla/päivällä otettu.
Ensin tulisi kyllä mieleen ehdottaa lääkityksen vähentämistä illalla ja katsoa laskeeko arvot - mikäli näin ei tapahdu, niin yhdistelmähoito esim. sitagliptiinin tai vildagliptiinin kanssa todennäköisesti auttaisi.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei !
Mielestäni sinun kannattaa kyllä oireiden takia mennä keskustelemaan lääkärisi kanssa asiasta -ja voi olla että sokerirasituskoe olisi paikallaan. Samoin kannattaa pohtia muita mahdollisia syitä väsymykseen. Kyllä diabetes voi puhjeta normaalipainoisella henkilöllä
- joskin se on melko harvinaista tyypin 2 diabeteksen suhteen - mutta erilaisia välimutoja löytyy.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Tuotepakkausten ohjeet ovat ehdottomia, koska valmistaja ei halua ottaa vastuuta mahdollisista ongelmista. Syy, miksi se ei sopisi diabeetikoille, voisi olla mahdolliset ihorikot ja niiden tulehtuminen. Muuta estettä ei ole. Voit siis käyttää omaa harkintaasi. Jos olet herkkäihoinen ja varsinkin, jos verensokeriarvosi ovat korkeita, iho voi tulehtua. Muutoin syytä huoleen ei ole. Sama koskee muitakin ihokarvojen poistomenetelmiä.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Mittaamasi verensokeriarvot ovat normaalialueella. Verensokeria kannattaa mitata aamulla tai 2 tuntia ruokailun jälkeen ei sen useammin.

Raskaudenaikainen verensokerin nousu merkitsee lisääntynyttä riskiä sairastua diabetekseen. On hyvä, että olet normaalipainoinen.

Makean himoa ja verensokerin vaihteluita voi yrittää hillitä syömällä säännöllisesti kunnon aterioita tai hyviä välipaloja.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Sinun kannattaa käydä mittauttamassa paastoverensokeri laboratoriossa. Jano ja väsymys voivat olla oreita diabeteksesta. Raskausdiabetes lisää riskiä sairastua diabetekseen. Hienoa, että olet saanut painosi normaaliksi, se taas pienentää diabetesriskiä.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Makea tuoksu ei ole tyypillinen diabeteksen ensi-oire. Jos verensokeri on hyvin korkea, hengityksessä voi olla asetonin tuoksu, mutta silloin diabetes antaa jo muitakin oireita.
Diabetes todetaan tai poissuljetaan laboratoriossa tehtävällä paastoverensokerin määrittämisellä. Jos asia sinua huolestuttaa, voit käydä sen mittauttamassa.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Tunti syömisen jälkeen mitattu verensokeri 7.7 on normaali arvo.Verensokeri kannattaa mitata joko aamulla (ns. paastoarvo)- normaaliarvo on alle 6.1 tai sitten 2 tuntia ruokailun jälkeen -normaaliarvo on silloin alle 7.8.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Lämpötiloilla ei ole vaikutusta verensokeriarvoihin. Kuuma ilma voi vähän tehostaa insuliinin, mutta ei muiden lääkkeiden vaikutusta. Insuliini ei nosta painoa helteisessä säässä, kyseessä on useimmiten nesteiden kertyminen.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Ei ole olemassa sääntöä tai ohjetta, että verensokeri pitäisi mitata klo 6.00 aamulla..Ohje on mitata verensokeri aamulla- ennenkuin syö aamiaista tai ottaa lääkkeitä. Mikä aamumittauksen ajankohta on, on yksilöllinen asia.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Diabeteksen oireisiin voi liittyä laihtuminen, mutta ei painon vaihtelu. Joskus paino voi vaihdella 3 kiloakin päivän aikana- jos juo paljon tai syö suolaista ruokaa esim. Jano ja virtsamäärien lisääntyminen voivat myös olla oireita diabeteksesta. Sinun kannattaa käydä tarkistuttamassa verensokeriarvosi -siitä selviäää, mikä on tilanne.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Tietääkseni muita vastaavia valmisteita ei ole ollut myynnissä. Pakkauksen ulkomuoto on saattanut vaihtua, mutta valmiste on sama.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei,
Sairausloman tarve on aina yksilöllinen. Sairausloman tarpeesta kannattaa keskustella oman hoitavan lääkärin kanssa.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei
Sääntöä siitä, kuinka paljon kerralla samaan paikkaan voi pistää ei ole. Tutkimuksia siitä, miten insuliini imeytyy, jos pistetään iso annos kerralla ei ole tehty.

Usein kynän antama kerta-annos tai pistostekniikka ohjaavat maksimiannostusta. Jos potilaan on hankala pistää 80 yksikköä kerralla, vaikka kynä sen sallisi, annos kannattaa pistää 2 osassa (40+40).

Kun pistää 2 osassa voi käyttää samaa neulaa. Neulan tukkeutumisen riskiä ei siinä ole. Samalle alueelle saa pistää.

Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen

Hei !
Sairastat siis diabetesta joka on diagnosoitu paastosokeriarvon perusteella, eli maksasi tuottaa liikaa sokeria yön aikana. Mikäli sokeriarvosi eivät reagoi kovinkaan paljon ruokailuun, tämä saattaa olla merkki siitä, että haiman toiminta on edelleen erinomaisen hyvä. 

Suuria yksilöllisiä eroja esiintyy todellakin diabeetikkojen välillä.

Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson

Hei,
Sokerirasitustestisi mukaan sinulla on lievä raskausdiabetes, koska vain yksi arvo kolmesta (1 t:n arvo 10.5 mmol/l) oli poikkeava. Kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos rasitustestissä on ainoastaan yksi poikkeava arvo, raskausdiabeetikkojen lapsista vain 4% kasvaa kohdussa ylisuureksi (makrosomiseksi), mikä ei poikkea ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrästä. Jos 2 t:n sokerirasitustestissä on 2 tai 3 poikkeavaa arvoa, 18% lapsista on syntymäpainoltaan ylisuuria. On mahdollista, että sinulla oli edellisessä raskaudessa raskausdiabetes, koska toisen lapsesi syntymäpaino oli 4300 g. Tästä ei tietenkään voida olla varmoja, koska 2 t:n sokerirasitusta ei tehty.

Sait ohjeeksi mitata verensokeriarvoja 8-10 kertaa päivässä viikon ajan. Tämä on ehkä kohdallasi hieman ylimitoitettua, koska sokerirasitustestissäsi oli ainoastaan yksi poikkeava arvo. Sinun kohdallasi riittäisi todennäköisesti mittaus 4-6 kertaa päivässä. Näiden mittausten tarkoituksena on todeta riittääkö pelkkä dieettihoito vai tarvitaanko dieetin lisäksi insuliinihoitoa pitämään verensokeritaso riittävän alhaisena. Insuliinihoito aloitetaan, jos kotimittauksissa verensokeriarvot ovat ennen aterioita toistuvasti yli 5.4 mmol/l tai aterian jälkeiset arvot (1 - 1½ t ateriasta) toistuvasti yli 7.7 mmol/l.

Vaikka painoindeksisi ennen raskautta oli täysin normaali (22.7 kg/m2), tämä ei poissulje raskausdiabetesta. Imetyksen pituus ei vaikuta raskausdiabeteksen ilmaantumiseen myöhemmissä raskauksissa. Raskausdiabeetikoilla on tavallista useammin kilpirauhasen toimintahäiriöitä (sekä vajaa- että liikatoimintaa), mutta nämä toimintahäiriöt eivät aiheuta raskausdiabeteksen tai tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Sinulla on kuitenkin jonkin verran lisääntynyt riski sairastua myöhemmin tyypin 2 diabeteksen, koska sinulla on todettu raskausdiabetes. Tämän vuoksi sinun tulisi mittauttaa verensokeriasi 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen kerran vuodessa jatkuvasti.

Koska olet normaalipainoinen, sinulle suositellaan dieetin kalorimääräksi 1800 kcal/vrk. Dieetissä hiilihydraattien määrän olisi oltava 210-240 g/vrk. Hiilihydraattien tulisi olla runsaskuituisia, hitaasti imeytyviä. Nopeasti imeytyvää sokeria olisi vältettävä. Sinun kuuluisi saada äitiysneuvolasta yksityiskohtaiset dieettiohjeet. Voit myös tutustua Diabetesliiton ja Duodecimin julkaisemaan Diabetes-kirjaan (2006), jossa on runsaasti käytännön tietoa terveellisestä syömisestä. Kirjassa on myös käsitelty raskausdiabetesta.

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei !

Runsaampi alkoholinkäyttö ja diabetes on kyllä huono yhdistelmä. Kuten itse totesit niin alkoholinkäyttö vaikuttaa suuresti sokerinarvoihin ja heittoja tulee runsaasti. Toisin sanoen joskus arvo on korkea joskus matala.

Käytettävissäni olevien tietojen perusteella en pysty ottamaan kantaa lääkitykseen. Tavoitteena tulisi kuitenkin olla että lääkitys on kohtuullisen vakio päivästä toiseen. Suomesta löytyy nk muistikynä joka kertoo milloin edellinen insuliiniannos on otettu - ylimääräisestä annoksesta alkoholin yhteydessä saattaa seurata vakava hypoglykemia.

YT
Johan Eriksson

Hei !

Tästä ei kyllä löydy tutkimustietoa mutta varsinaista haittaa yhdistelmästä metformiinin kanssa ei kyllä ole. CLA kapseleiden vaikutus painoon on melko vaatimaton.

Yt
Johan Eriksson

Hyvä kysyjä,

Verensokeria ei tietenkään voi mitata virtsasta, vaan siitä mitataan virtsan sokeri. Normaalisti glukoosia ei erity virtsaan, mutta veriplasman glukoosipitoisuuden kohottua yli munuaiskynnyksen eli n. 8,5 mmol/l glukoosia ilmestyy myös virtsaan. Munuaiskynnys voi vaihdella eri ihmisillä.

Uskoisin kyllä, että pojasta on muiden verikokeiden ohella tutkittu myös veriplasman glukoosi (P-Gluk). Ellei ole, voi olla hyvinkin aihetta tutkia. Sinänsä väsymys on vain yksi yleinen oire, joka voi liittyä diabetekseen. Jos hän juo paljon ja joutuu yölläkin heräämään juomaan, on asiaa syytä selvittää tarkemmin. Glukoosin paastoarvon lisäksi voi olla aihetta määrittää myös syömisen jälkeinen glukoosipitoisuus. Jos virtsaaminen on kovin runsasta, voi olla aihetta selvittää myös virtsan ominaispaino ja tarvittaessa selvittää munuaisten kyky väkevöidä virtsaa.

Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä

Hei,

Kyllä, äidin diabetes hidastaa usein lapsen keuhkojen kypsymistä kohdussa. Juuri tämän vuoksi suoritetaan lapsivesipunktio kun suunnitellaan lapsen synnyttämistä ennenaikaisesti. Lapsivedestä voidaan tutkia lapsen keuhkojen toiminnallisen kypsyyden lisäksi erytropoietiinin (EPO) pitoisuus. EPO-pitoisuuden perusteella voidaan arvioida onko lapsen hapetus hyvä vai onko lapsella alkavaa hapenpuutetta. Jos lapselle on kehittymässä krooninen hapenpuute, lapsiveden EPO-pitoisuus alkaa kohota. Et maininnut tutkittiinko kohdallasi lapsiveden EPO-pitoisuutta. Mahdollisesti näin ei tehty, tämä tutkimus on käytössä vasta muutamassa sairaalassa Suomessa.

Jos lapsivesitutkimus osoitta, että lapsen keuhkot eivät ole toiminnalisesti kypsiä kohdunulkoiseen elämään, lapsivesipunktio toistetaan yleensä viikon kuluttua. Jos lapsiveden EPO-pitoisuus todetaan kohonneeksi, harkitaan synnytyksen käynnistämistä tai keisarileikkauksen suorittamista, vaikka lapsivesitutkimus osoittaisi lapsen keuhkojen olevan vielä epäkypsiä. Sinulle annettiin kortisonipistokset jo 28. raskausviikolla. Kortisonin antaminen äidille ei kuitenkaan takaa, että lapsen keuhkot kypsyisivät. Mainitsit että verensokeriarvosi ovat jonkin verran heitelleet. Usein kortisonin antaminen nostaa diabeetikon verensokeriarvoja tilapäisesti useiden päivien ajaksi. Insuliininannoksia joudutaan tämän vuoksi usein ohimenevästi lisäämään. Glykohemoglobiiniarvosi (”pitkäsokeri”) on viimeksi ollut 6.9%, mikä osoittaa, että sokeritasapainosi on tyydyttävä.

Insuliinihoitoisten diabeetikkojen lapsilla on usein taipumus kasvaa ylisuureksi (makrosomiseksi). Näin on ilmeisesti myös sinun kohdallasi. Valitettavasti tämä ei nopeuta lapsen keuhkojen kypsymistä. Päinvastoin, kookkailla makrosomisilla lapsilla keuhkojen kypsyminen on usein hidastunut. Ilmeisesti sinun kohdallasi tehdään vielä uusi lapsivesipunktio, edellyttäen että lapsen vointi todetaan kohdussa hyväksi.   

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei !

Nykytietämyksen mukaan metformiinia voi käyttää turvallisesti ainakin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, ja sitä onkin käytetty naisilla joilla on munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCO. 

PCO-taudin yhteydessä metformiinin käyttö on yleensä lopetettu 12-14 raskausviikon kohdalla. Meformiini-lääkityksesta ei ole ollut mitään haittaa sikiölle. Usein tilanne on sellainen että raskauden aikana metformiinin teho on liian vaatimaton ja näin ollen insuliinihoito on käytännössä paras ja tehokkain vaihtoehto.

Yt
Johan Eriksson

Hei,

Uusimman suosituksen mukaan kahden tunnin sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Tämän perusteella sinulla ei ole raskausdiabetesta eikä lisääntynyttä diabetesriskiä. Sokerirasitustestisi 2 t:n arvo 3.5 mmol/l on alhainen, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä. Mahdollinen selitys voi olla että kyseessä on laboratoriovirhe. Kun 2 t:n sokerirasitus tehdään olisi koko kahden tunnin ajan istuttava paikoillaan. Jos on jalkeilla, voi varsinkin 2 t:n arvo laskea melko alas. Koska sinulla ei ole alhaisiin verensokeriarvoihin liittyviä oireita, on testin tulosta pidettävä  normaalina. Oletko normaalipainoinen? Jos painosi ennen raskautta on ollut alhainen, tutkisin vielä kilpirauhasen toimintakokeen (S-TSH). Äitiysneuvolasi voi lähettää sinut verikokeeseen tarvittaessa.  

Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo

Hei

Tyypillinen häiriö joka liittyy tyypin 2 diabetekseen on maksan liiallinen sokerintuotto. Maksa tuottaa sokeria ennen kaikkea yön aikana ja seurauksena on korkeahko paastosokeri. Tähän pystyt jonkin verran itse vaikuttamaan esim liikunta illalla vaikuttaa edullisesti asiaan. Myös metformiinin ottoajalla on merkitys. 

Kannattaa pyrkiä ottamaan iltametformiinit mahdollisimman myöhään - mikäli vatsa sen kestää eikä tule oireita, voit jopa ottaa metformiinit illalla juuri ennen nukkumaanmenoa (siis ilman ylimääräistä välipalaa).

Yt
Johan Eriksson

Hei !

Sinulla on siis todettu hiukan koholla oleva paastosokeriarvo sekä kohonneita veren rasva-arvoja. Liikunnan avulla olet onnistuneesti saanut painosi putoamaan sekä triglyseridiarvot - hienoa! Ymmärrän kyllä pettymyksesi tuon sokerin suhteen ja kyllä se hiukan ihmetyttää. 
Onko pitkäaikaissokeria mitattu ?

Mielestäni tällaisella painonpudotuksella pitäisi jo nähdä positiivisia muutoksia sokeriarvoissa. Pääsyy tuohon koholla olevaan aamusokeriarvoon on maksan liiallinen sokerintuotto yön aikana. 
Siihenkin liikunta vaikuttaa edullisesti ja on väitetty että varsinkin iltapäivällä/illalla harrastettu liikunta olisi tehokkain tapa vaikuttaa siihen.

Miten pitkään olet syönyt omega-3-rasvahappokapseleita ? Mikäli nämä on tullut kuvaan mukaan viimeisen 6 kuukauden aikana suosittelisin taukoa. Vaikka omega 3 rasvahapot ovat terveellisia luonnollisessa muodossa olen muutamilla diabeetikoilla huomannut epäedullisen vaikutuksen  sokeriarvoihin. 

Toinen tärkeä asia on huolehtia riittävästä proteiininsaannista
(valkuaisaineet) jotta et menettäisi liikaa lihaskudosta painonpudotuksen yhteydessä.

Yt
Johan Eriksson

Hei,
Sokerirasitustestin perusteella sinulla on raskausdiabetes, koska paasto- ja 2 t:n arvosi ovat poikkeavia.
Nykysuosituksen mukaan 2 t:n sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat: paasto 5.3, 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l 24. raskausviikon jälkeen. Äideistä, joilla on 2