Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Hei! Pieni poikani on ollut kovin väsynyt ja levoton. Aukile päässä on normaalia enenmmän montulla ja olen veikannut sen johtuvan nestevajauksesta. Pikkumies ei juo kovin paljoa ja syystäkin siis pissa haisee pahalle vaipassa. Korvike maitoa ei saa menemään kuin max 150 ml päivässä, vettä hieman paremmin, omaa maitoa ei enää tule. Nyt tuo väsymys on alkanut huolestuttaa ja mittasin paastoverensokerin aamulla klo 9 (syömättä yli 10h) kotimittarilla ja se näytti 7,1. Onko arvo huolestuttava??? Söimme aamupuuron klo 9.10 ja hän joi vähän vettä jonka jälkeen poika touhusi noin puoli tuntia ja nukahti. Mittasin uuden arvon noin klo 11 eli 2h ruokailun jälkeen ja arvo oli 6.1. Voiko siis väsymys olla vain nestevajauksesta johtuvaa vai tulisiko huolestua tuosta korkeasta aamuarvosta??? Itselläni oli raskausaikana paastosokerit koholla sokerirasitustestissä ja sain neuvolasta mittarin kotiin ja arvot olivat kuitenkin hyvät koko loppuraskauden ajan. Poika painoi syntyessään 3275g ja oli 49 cm pitkä eli normivauva. Sokereita seurattiin alkupäivät ja lisämaitoa annettiin pariin kertaan kun arvot olivat alhaisia. Muuten poika on kehittynyt ihan hyvin keskikäyrillä. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-08-25 |
|
Hyvä kysyjä,
Selvää diagnoosia ei noista mainituista arvoista saa. Glukoosiarvot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että asiaa on viipymättä selvitettävä eteenpäin. Nestevajaus voi syntyä jo mainituillakin glukoosiarvoilla. Aukileen kuopalla olo viittaa kuivumistilaan, jonka syy on selvitettävä. Myös väsymys voi sopia diabetekseen.
On aihetta mitata plasman glukoosia ennen ateriaa sekä 30 ja 60 min. päästä, myös plasman ketoaineet (P-OHBUT) ja virtsan glukoosi. Pienen vauvan diabetes etenee hyvin nopeasti ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joten mieluummin vaikka turhaan tutkimuksiin kuin asiassa viivyttelemään. Oireet viittaavat vähän turhan paljon diabeteksen mahdollisuuteen.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Hei, olen 37v nainen ja sairastunut T1 diabetekseen vuonna 1996 (23 vuotiaana). Synnytin viime lokakuussa ensimmäisen lapseni. HBA1C on pyörinyt tasaiseen 6,8-7,9 väliä. Keväällä jaloissani alkoi oudontuntuinen särky, aivan kuin penikka, joksi sitä ensin luulinkin, kun olin aloittanut aktiivisemman urheilun tauon jälkeen. Särky ei kuitenkaan häipynyt, eikä jomotusta ja aaltoilevaa kipua tahdo poistaa edes Burana 600 mg. Kävin keväällä uudella diabeteslääkärillä, jonka mielestä kyseessä saattaa olla neuropaattinen kipu. Määräsi vaivaan Triptyliä, jota en kuitenkaan vielä ole alkanut ottamaan. Heinäkuussa kipu oli maltillista, mutta palasi nyt taas voimalla. En tahdo pystyä liikkumaan ollenkaan kivulta. Kysymykseni kuuluukin: onko kyseessä neuropatia ja voiko asian varmistaa jotenkin, tai poissulkea muut mahdolliset kivun aiheuttajat? Mikä olisi oikea osoite; ortopedi, reumatologi, neurologi...? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-25 |
|
Hei
Olisiko niin, että diabetestasi hoitava lääkäri ottaisi ensin kantaa siihen, sopivatko oireet ja löydökset neuropatiaan. Onko jalkojen, kosketustunto, värinätunto, kylmä/kuumatunto normaali, onko jaloissa viitteitä muista, esim niveltulehdus-löydöksistä. Diabeettista neuropatiaa tutkitaan hermoratatutkimuksella, joita tehdään sairaaloiden neurofysiologisissa yksiköissä. Hoitava lääkärisi voi myös oman arvionsa mukaan ottaa tarvittavia laboratoriotutkimuksia, joilla reumaperheen sairauksia ja ehkä joitakin aineenvaihduntasairauksia (kilpirauhasen vajaatoiminta esim) voidaan poissulkea. Vasta tämän jälkeen kannatanee miettiä muita erikoisaloja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen jo vuosia ajatellut, että siedän sokeria huonosti. Herkuttelua, joka jää helposti päälle, seuraa väsymys - jopa masennus. Kokeilin vasta kotikäyttö-verensokerimittaria Accu-Chek illan runsaiden "kakkukestien" jälkeen ja 2 h kuluttua arvot olivat 12.5. Seuraavana aamuna n. 10 h syömisestä lukema oli vielä 7,4. Mitä tämä kertoo? MItä tehdä? Onko syytä huoleen? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Molemmat lukemat ovat diabetesrajan ylittäviä. Omat mittaukset ovat toki "epävirallisia". Sinun kannattaa hakeutua lääkäriin ja sitä kautta sokerirasituskokeeseen. Sokerirasituskokeen avulla poissuljetaan tai todetaan diabetes.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Minulla on todettu lieva raskausajan diabetes raskausviikolla 32 (arvot 4.2 paaston jalkeen ja 7.8 2t kuluttua sokeriliuoksen juomisesta). Olen hoikka ja raskauteni on ollut 'helppo', joten tämä tuli täytenä yllätyksenä. Ensimmäinen lapsemme oli toki suhteellisen suurikokoinen (4,4kg ja 54cm). Mitä riskejä raskausajan diabetes aiheuttaa lapselle tai itselleni loppuraskauden aikana? Mitä mahdollisia seurauksia lapselle tästä voi aiheutua myohemmin? Asun ulkomailla ja täällä ei ole käytössä sokeriarvojen mittaaminen kotona. Olen ymmärtänyt etta tärkeimpänä hoitona on ruokavalio ja liikunta (joista kummastakin sain hyvin vähän tietoja). Mikä on tärkeintä ruokavaliossa, erityisesti kun en voi seurata mitattuja arvoja jatkuvasti? Voinko jatkaa normaalisti kaikkea liikuntaa, myös sykettä nostavaa hikiliikuntaa (spinning, kuntosali). Kiitos vastauksestanne jo etukäteen!
|
Raskaus |
2010-08-16 |
|
Hei,
Ilmoittamasi 2 t:n sokerirasitustestin paastoarvo 4.2 mmol/l ja 2 t:n arvo 7.8 mmol/l ovat täysin normaaleja, joten sinulla tämän mukaan ei ole raskausdiabetesta. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Siten paastoarvosi ja 2 t:n arvosi ovat huomattavasti alle poikkeavien raja-arvojen. Siten voit myös syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Et maininnut tehtiinkö rasitustesti Suomessa vai muualla. Raja-arvot poikkeavat kuitenkin vain vähän toisistaan eri maiden välillä. Tuntuu erikoiselta, että sinulle on sanottu että sairastat raskausdiabetesta.
Tiedetään, että pieni osa äideistä, joilla ei ole raskausdiabetesta, synnyttävät ylisuuren (makrosomisen) lapsen. Suomessa joka viides vastasyntynyt painaa syntyessään 4 kg tai enemmän. Ylisuurena syntymäpainona pidetään vasta 4.5 kg tai enemmän laskettuna aikana syntyneistä. Vaikka ensimmäinen lapsesi painoi 4.4 kg syntyessään, häntä voidaan pitää syntymäpainoltaan normaalina. On kuitenkin hyvä, että sinulle tehtiin sokerirasitus. Näin sinun kohdallasi raskausdiabetes on poissuljettu. Koska ensimmäinen lapsesi kuitenkin oli suhteellisen kookas, olisi hyvä että kävisit tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla 36.-37. raskausviikolla lapsen koon arvoinnissa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Tervehdys! Miten 1. tyypin diabeetikon tulisi lisätä puhdasta lihasmassaa? Miten insuliinit vaikuttavat painon maltilliseen nostamiseen? Onko vaikeampaa tai helpompaa rakentaa lihaksia kuin terveen ihmisen? Onko mahdollista käyttää steroideja tai muita lääkeaineita?
Tietoja itsestäni:
-sairastuin vuonna 2001
-hoitotasapaino hyvä
-ikä 20 180cm/75kg
-rasva% alle 10
-aerobista liikuntaa 3xvko
-kuntosalitreeniä 4-6xvko |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Tyypin 1 diabeetikolla insuliinihoito on varsin painoneutraali, jos insuliiniannokset ovat oikeat, ja perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea. Steroideja ei pidä käyttää, liikunnan ja voimaharjoittelun tarkoituksena kai olisi olla terveyttä edistävää, silloin on mieletöntä käyttää steroideja, joiden vakavat haittavaikutukset ovat kiistattomia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Asiantuntijamme
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys
Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys
Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys
Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys
Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys
Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.