| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Hei! Pieni poikani on ollut kovin väsynyt ja levoton. Aukile päässä on normaalia enenmmän montulla ja olen veikannut sen johtuvan nestevajauksesta. Pikkumies ei juo kovin paljoa ja syystäkin siis pissa haisee pahalle vaipassa. Korvike maitoa ei saa menemään kuin max 150 ml päivässä, vettä hieman paremmin, omaa maitoa ei enää tule. Nyt tuo väsymys on alkanut huolestuttaa ja mittasin paastoverensokerin aamulla klo 9 (syömättä yli 10h) kotimittarilla ja se näytti 7,1. Onko arvo huolestuttava??? Söimme aamupuuron klo 9.10 ja hän joi vähän vettä jonka jälkeen poika touhusi noin puoli tuntia ja nukahti. Mittasin uuden arvon noin klo 11 eli 2h ruokailun jälkeen ja arvo oli 6.1. Voiko siis väsymys olla vain nestevajauksesta johtuvaa vai tulisiko huolestua tuosta korkeasta aamuarvosta??? Itselläni oli raskausaikana paastosokerit koholla sokerirasitustestissä ja sain neuvolasta mittarin kotiin ja arvot olivat kuitenkin hyvät koko loppuraskauden ajan. Poika painoi syntyessään 3275g ja oli 49 cm pitkä eli normivauva. Sokereita seurattiin alkupäivät ja lisämaitoa annettiin pariin kertaan kun arvot olivat alhaisia. Muuten poika on kehittynyt ihan hyvin keskikäyrillä. |
Lasten diabetes (T1) |
2010-08-25 |
|
Hyvä kysyjä,
Selvää diagnoosia ei noista mainituista arvoista saa. Glukoosiarvot ovat kuitenkin sen verran korkeita, että asiaa on viipymättä selvitettävä eteenpäin. Nestevajaus voi syntyä jo mainituillakin glukoosiarvoilla. Aukileen kuopalla olo viittaa kuivumistilaan, jonka syy on selvitettävä. Myös väsymys voi sopia diabetekseen.
On aihetta mitata plasman glukoosia ennen ateriaa sekä 30 ja 60 min. päästä, myös plasman ketoaineet (P-OHBUT) ja virtsan glukoosi. Pienen vauvan diabetes etenee hyvin nopeasti ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen, joten mieluummin vaikka turhaan tutkimuksiin kuin asiassa viivyttelemään. Oireet viittaavat vähän turhan paljon diabeteksen mahdollisuuteen.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Hei, olen 37v nainen ja sairastunut T1 diabetekseen vuonna 1996 (23 vuotiaana). Synnytin viime lokakuussa ensimmäisen lapseni. HBA1C on pyörinyt tasaiseen 6,8-7,9 väliä. Keväällä jaloissani alkoi oudontuntuinen särky, aivan kuin penikka, joksi sitä ensin luulinkin, kun olin aloittanut aktiivisemman urheilun tauon jälkeen. Särky ei kuitenkaan häipynyt, eikä jomotusta ja aaltoilevaa kipua tahdo poistaa edes Burana 600 mg. Kävin keväällä uudella diabeteslääkärillä, jonka mielestä kyseessä saattaa olla neuropaattinen kipu. Määräsi vaivaan Triptyliä, jota en kuitenkaan vielä ole alkanut ottamaan. Heinäkuussa kipu oli maltillista, mutta palasi nyt taas voimalla. En tahdo pystyä liikkumaan ollenkaan kivulta. Kysymykseni kuuluukin: onko kyseessä neuropatia ja voiko asian varmistaa jotenkin, tai poissulkea muut mahdolliset kivun aiheuttajat? Mikä olisi oikea osoite; ortopedi, reumatologi, neurologi...? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-25 |
|
Hei
Olisiko niin, että diabetestasi hoitava lääkäri ottaisi ensin kantaa siihen, sopivatko oireet ja löydökset neuropatiaan. Onko jalkojen, kosketustunto, värinätunto, kylmä/kuumatunto normaali, onko jaloissa viitteitä muista, esim niveltulehdus-löydöksistä. Diabeettista neuropatiaa tutkitaan hermoratatutkimuksella, joita tehdään sairaaloiden neurofysiologisissa yksiköissä. Hoitava lääkärisi voi myös oman arvionsa mukaan ottaa tarvittavia laboratoriotutkimuksia, joilla reumaperheen sairauksia ja ehkä joitakin aineenvaihduntasairauksia (kilpirauhasen vajaatoiminta esim) voidaan poissulkea. Vasta tämän jälkeen kannatanee miettiä muita erikoisaloja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen jo vuosia ajatellut, että siedän sokeria huonosti. Herkuttelua, joka jää helposti päälle, seuraa väsymys - jopa masennus. Kokeilin vasta kotikäyttö-verensokerimittaria Accu-Chek illan runsaiden "kakkukestien" jälkeen ja 2 h kuluttua arvot olivat 12.5. Seuraavana aamuna n. 10 h syömisestä lukema oli vielä 7,4. Mitä tämä kertoo? MItä tehdä? Onko syytä huoleen? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Molemmat lukemat ovat diabetesrajan ylittäviä. Omat mittaukset ovat toki "epävirallisia". Sinun kannattaa hakeutua lääkäriin ja sitä kautta sokerirasituskokeeseen. Sokerirasituskokeen avulla poissuljetaan tai todetaan diabetes.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Minulla on todettu lieva raskausajan diabetes raskausviikolla 32 (arvot 4.2 paaston jalkeen ja 7.8 2t kuluttua sokeriliuoksen juomisesta). Olen hoikka ja raskauteni on ollut 'helppo', joten tämä tuli täytenä yllätyksenä. Ensimmäinen lapsemme oli toki suhteellisen suurikokoinen (4,4kg ja 54cm). Mitä riskejä raskausajan diabetes aiheuttaa lapselle tai itselleni loppuraskauden aikana? Mitä mahdollisia seurauksia lapselle tästä voi aiheutua myohemmin? Asun ulkomailla ja täällä ei ole käytössä sokeriarvojen mittaaminen kotona. Olen ymmärtänyt etta tärkeimpänä hoitona on ruokavalio ja liikunta (joista kummastakin sain hyvin vähän tietoja). Mikä on tärkeintä ruokavaliossa, erityisesti kun en voi seurata mitattuja arvoja jatkuvasti? Voinko jatkaa normaalisti kaikkea liikuntaa, myös sykettä nostavaa hikiliikuntaa (spinning, kuntosali). Kiitos vastauksestanne jo etukäteen!
|
Raskaus |
2010-08-16 |
|
Hei,
Ilmoittamasi 2 t:n sokerirasitustestin paastoarvo 4.2 mmol/l ja 2 t:n arvo 7.8 mmol/l ovat täysin normaaleja, joten sinulla tämän mukaan ei ole raskausdiabetesta. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Siten paastoarvosi ja 2 t:n arvosi ovat huomattavasti alle poikkeavien raja-arvojen. Siten voit myös syödä ja liikkua normaalisti (terveellisesti). Et maininnut tehtiinkö rasitustesti Suomessa vai muualla. Raja-arvot poikkeavat kuitenkin vain vähän toisistaan eri maiden välillä. Tuntuu erikoiselta, että sinulle on sanottu että sairastat raskausdiabetesta.
Tiedetään, että pieni osa äideistä, joilla ei ole raskausdiabetesta, synnyttävät ylisuuren (makrosomisen) lapsen. Suomessa joka viides vastasyntynyt painaa syntyessään 4 kg tai enemmän. Ylisuurena syntymäpainona pidetään vasta 4.5 kg tai enemmän laskettuna aikana syntyneistä. Vaikka ensimmäinen lapsesi painoi 4.4 kg syntyessään, häntä voidaan pitää syntymäpainoltaan normaalina. On kuitenkin hyvä, että sinulle tehtiin sokerirasitus. Näin sinun kohdallasi raskausdiabetes on poissuljettu. Koska ensimmäinen lapsesi kuitenkin oli suhteellisen kookas, olisi hyvä että kävisit tulevan synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla 36.-37. raskausviikolla lapsen koon arvoinnissa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Tervehdys! Miten 1. tyypin diabeetikon tulisi lisätä puhdasta lihasmassaa? Miten insuliinit vaikuttavat painon maltilliseen nostamiseen? Onko vaikeampaa tai helpompaa rakentaa lihaksia kuin terveen ihmisen? Onko mahdollista käyttää steroideja tai muita lääkeaineita?
Tietoja itsestäni:
-sairastuin vuonna 2001
-hoitotasapaino hyvä
-ikä 20 180cm/75kg
-rasva% alle 10
-aerobista liikuntaa 3xvko
-kuntosalitreeniä 4-6xvko |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Tyypin 1 diabeetikolla insuliinihoito on varsin painoneutraali, jos insuliiniannokset ovat oikeat, ja perus- ja ateriainsuliinin suhde oikea. Steroideja ei pidä käyttää, liikunnan ja voimaharjoittelun tarkoituksena kai olisi olla terveyttä edistävää, silloin on mieletöntä käyttää steroideja, joiden vakavat haittavaikutukset ovat kiistattomia.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| 30v. veljelläni on tyypin 1 diabetes, useiden vuosien ajan kaikki viikonloput ja juhlapyhät on menneet alkoholia nauttiessa. Kuluneen vuoden aikana hän on mennyt useita kertoja insuliinishokkiin, johtuen piikin pistämisestä ja syömättömyydestä.
Asun hänen naapurissaan, ja hänen toinen sisaruskin asuu naapurissa, jompi kumpi meistä menee aina hänen luokseen tarkistamaan tilanteen, ja tarvittaessa auttaa / soittaa apua jos tarve vaatii. Inhottava kierre, puhe ei auta, eikö mitään "pakkohoito" keinojakaan ole olemassa, en enää itse tiedä mitä tehdä? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Tilanne on ymmärrettävän raskas. Mitään pakkohoitokeinoja ei tällaisessa tilanteessa kyllä ole. Yhtenä vaihtoehtona on keventää yöllisen perusinsuliinin määrää, ehkä hoitotasapainon kustannuksella. Toisaalta liiallinen jatkuva alkoholinkäyttö on vähintään yhtä merkittävä terveydentilaan ja pitkäaikaisennusteeseen vaikuttava tekijä kuin diabetestasapaino. Tässä tietenkin tarvittaisiin omaisesi omaa osuutta. Kuten mainitsitkin, hiilihydraatin nauttiminen olisi myös tärkeää yötä vasten.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei!
Olen raskaana 32. viikolla, 34-vuotias hoikka, säännöllisesti urheileva ja ravintosuosituksia suorastaan orjallisesti noudattava nainen. Virtsassa olleen glukoosin vuoksi jouduin sokerirasitustestaukseen jonka 2. h:n tulos oli 8.9 eli olen sairastunut raskausajan diabetekseen. Neuvolasta jättivät minut järkyttyneenä ilman mitään neuvoja tai selityksiä, ja kysyisinkin nyt miten olen tämän itselleni aiheuttanut, mitä olen tehnyt väärin ja mitä täytyy tehdä toisin? Suvussani ei ole diabetesta, ja olen 1. kertaa raskaana. Kiitos etukäteen vastauksesta. |
Raskaus |
2010-08-16 |
|
Hei,
Kuten totesit, sokerirasitustestin 2 t:n arvosi 8.9 mmol/l on poikkeava. Oletan että sinulta tutkittiin myös paastoarvo ja 1 t:n arvo, jotka ilmeisesti olivat normaaleja. Sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot 24. raskausviikon jälkeen ovat: paastoarvo 5.3 mmol/l, 1 t:n arvo 10.0 mmol/l ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l. Jos ainoastaan 1 verensokeriarvo 3:sta on poikkeava soikerirasitustestissa, pidetään raskausdiabetesta lievä-nä. Tämä ilmenee mm. siten, että näiden äitien ylisuurten (makrosomisten) lasten määrä ei ole suurempi kuin ei-diabeetikkojen ylisuurten lasten määrä. Lisäksi ruokavalio riittää yleensä poikkeuksetta hoidoksi. Jos sen sijaan 2 tai 3 verensokeriarvoa ovat poikkeavia, joudutaan joka kolmannella äidillä aloittamaan insuliinihoito ruokavalion lisäksi. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista joka viides on ylisuuri syntyessään. Laskettuna aikana syntyvää lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino on 4500 g tai enemmän. Olet varmaan saanut dieetti- ja seurantaohjeet. Raskausdiabeteksen seurannassa dieetti-hoidon aikana paastoarvojen ja pääaterioita edeltävien verensokeriarvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterioiden jälkeisten arvojen (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos verensokeriarvot ovat toistuvasti em. raja-arvojen suuruisia tai niitä suurempia, aloitetaan insuliinihoito raskauden loppuajaksi. Insuliinihoidon tarkoituksena on pitää äidin verensokeritaso mahdollisimman lähellä normaalia. Näin voidaan vähentää kohdussa kasvavan lapsen ongelmia.
Kysyit, miksi sinulla todettiin raskausdiabetes, vaikka sinulla ei ilmeisesti ole raskausdiabeteksen riski-tekijöitä. Et ole tehnyt mitään väärin. Tosiasia on että osa äideistä sairastuu raskausajan diabetekseen, vaikka heillä ei ole minkäänlaisia riskitekijöitä. On tärkeää lapsesi kannalta, että raskausdiabetes todet-tiin. Näin voidaan seurata verensokeritasoasi raskauden edetessä ja aloittaa asianmukainen dieettihoito. Raskausdiabeteksessa insuliinin teho kudoksissa on alentunut eikä haiman tuottama insuliini riitä korvaamaan lisääntynyttä insuliinin tarvetta. Tätä kutsutaan insuliinin resistenssiksi. Insuliinin tehon hei-kentymisestä seuraa verensokeritason kohoaminen eli diabetes.
Ei tunneta tarkasti miksi ja miten insuliinin resistenssi syntyy. Tiedetään, että ylipaino ja liikunnan puute heikentävät insuliinin tehoa ja ovat siten raskausdiabeteksen riskitekijöitä. Mutta myös normaalipainoisilla voi esiintyä insuliinin tehon heikentymistä. Perinnölliset tekijät vaikuttavat myös raskausdiabeteksen syntymiseen. Mainitsit että suvussasi ei ole diabetesta. Tämä ei kuitenkaan täysin poissulje mahdollisuutta, että sinulla olisi diabeteksen perinnöllisiä tekijöitä. Raskausajan diabeteksellä on melko vahva yhteys tyypin 2 diabetekseen. Naisilla, joilla on todettu lieväasteinen raskausdiabetes, on noin 10-20%:n mahdollisuus sairastua myöhemmin elämässään tyypin 2 diabetekseen. Insuliinihoitoisilla raskausdiabeetikoilla vastaava mahdollisuus on yli 50%.
Koska naisilla, joilla on todettu raskausdiabetes, on lisääntynyt taipumus sairastua myöhemmin elämäs-sään tyypin 2 diabetekseen, tulisi verensokerimittauksia suorittaa 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos verensokeritaso on silloin normaali, tehdään verensokerimittauksia kerran vuodessa jatkuvasti.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Hei!Voiko miehen 1-tyypin diabetes tosiaan aiheuttaa sen että emme saa kuin tyttölapsia?Näin olen kuullut ja pitääkö tämä paikkansa?Voiko asiaan itse vaikuttaa mitenkään?Mies sairastunut 1-tyypin diabetekseen 5-vuotiaana.Hoitotasapaino hänellä ihan hyvä ja ikää 34 vuotta.Kiitos! |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Diabetes, sen enempää tyypin 1 kuin tyypin 2 diabates, tai mikään diabetekseen käytössä oleva hoitomuoto, ei millään tavalla vaikuta jälkeläisten sukupuolen määräytymiseen.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Hei. Olen 62v. nainen, sairastanut verenpainetautia 25 vuotiaasta asti. Pituuteni on 150cm ja painoni 86,5kg.
Verenpaineeni ovat välillä 134/85 - 150/100 (rannemittarilla otettuja). Lääketykseni on Seloken Zoc 190mg 1 tabl/pv.
Cozaar 100mg 1 tabl/pv. Thyrox 0,1mg 1,5 tabl/pv. ja Metforem 500mg 1 tabl/pv. kakkostyypin diabeteksen hoitoon. Omasta vapaasta tahdosta syön kahdesti viikossa Emgesan Mg2+ magnesium jota saa apteekista ilman reseptiä.
Ennen lääkitystä terveyskeskuksessa otettu kahden tunnin sokeriarvoni oli 13 mmol/l. Lääkityksen alettua, kaksi tuntia ruokailun jälkeen otettu ensimmäinen arvo on 6,8 mmol/l. Metforem lääkityksellä ja ruokavalioa tarkkaillen arvoni ovat olleet (5,9mmol/l) (6,6 mmol/l) (5,3 mmol/l).
Miltä tämä teidän mielestänne kuulostaa? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei !
Oletan että kysymys liittyy lähinnä diabetekseen ja sokeriarvoihin.
Ensinnäkin kannattaa pitää mielessä että sokerirasituskoe on varsin poikkeuksellinen rasite elimistölle - siinähän annetaan 75 grammaa sokeria, eli huomattavasti enemmän kuin aterioissa. Mielestäni aterianjälkeiset sokeriarvot ovat erinomaisia eli kuulostaa hyvältä.
Yleisesti pidetään tavoitteena että aterianjälkeinen sokeriarvo mitattuna 2 tuntia aterian jälkeen tulisi olla alle 8 mmol/l - eli hyvin menee.
Yt
Johan Eriksson
|
| Veljentyttärellä on pitkittynyt niveltulehdus johon määrätty ko. reumalääkettä kortisonin lisäksi. Tulehduskierre alkoi ripulista. Saattaako tämä lääkitys laukaista diabeteksen? Nuori nainen on ylipainoinen eikä voi keppien kanssa liiemmin laihduttaa. (Isä ja täti MELAS-oireyhtymän kantajia). Isoisällä oli lievää reumaoireilua polvessa. |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-08-16 |
|
Hei
Diabetes puhkeaa tyypillisesti monen tekijän summana ja näihin kuuluvat muun muassa ylipaino ja vähäinen liikunta. Myös MELAS-tautiin liittyy selvästi suurentunut diabetesriski. Kortisonilääkitys lisää myös diabetesriskiä varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla.
Yt
Johan Eriksson
|
| Minua on neuvottu syömään seuraavia vitamiineja: Kaikki B-ryhmän vitamiinit tai oluthiivaa sekä D- (25 mcg), E- (400 mg), C- (3 gr) vitamiinien lisäksi Alfalipoiinihappoa, Ubikinonia, Magnesiumia 2x250 mg, Kalanmaksaölyä (jrkl)ja Kromia 50 mcg/vrk. VS heittelee, samoin VP.
Olen kohta 75-vuotias. Kysynkin, ovatko nämä vitamiinit ja ravintolisät tarpeellisia. Muuta lääkitystä on Primaspan 100 sekä VP-lääke Lisipril 5 mg:sta 1/2. Olen väsynyt ja jalat ovat raskaat. Kiitos, kun luette tämän! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei,
Olettepa saaneet outoja ohjeita. Noitten lisäksi ei juuri ruokaa paljoa tarvitakaan.
Mistä ja miksi nuo kaikki ravintolisät on teille määrätty?
Jos ruokailunne on määrältään kovin niukkaa ja yksipuolista tai jos käytätte esim. runsaasti valkoisia viljatuotteita, ettekä syö kalaa, voisi osa noista ravintoaineista olla paikallaan.
Ohjaisin kuitenkin mieluummin syömään monipuolista tavallista ruokaa riittävästi kuin tuollaisen hivenainemäärän.
Pyrkikää syömään päivittäin ainakin seuraavat määrät eri ruoka-aineita:
- 3x2 dl rasvattomia maitovalmisteita
- Vähärasvaisia leikkeleitä ohuelti voileivillä
- Ainakin kerran päivässä ateria, jossa on ¼ lautasesta lihaa, kanaa tai kalaa.
- Syökää kalaa ainakin 2-3 krt/vkk.
- Käyttäkää ruoanvalmistuksessa rypsiöljyä ja voileivillä margariinia.
- Syökää päivittäin 4-8 palaa täysjyvä- tai ruisleipää.
- Päivittäin on hyvä syödä myös täysjyväpuuroa lautasellinen.
- Aterioilla voitte syödä joko perunaa, tummaa riisiä tai täysjyväpastaa
- Syökää jokaisella aterialla tai välipalalla, aamuisin tai iltaisin jotain tuoretta eli hedelmää, marjoja, kasviksia, juureksia, raasteita, salaatteja tai pakastevihanneksia tai pieni annos tuoremehua.
Tuosta ruokamäärästä saatte melko hyvin mainitsemianne ravintoaineita. Jos vielä epäilette ravintoaineiden saannin riittävyyttä, ei 1 monivitamiini-tabletti päivässä ole haitaksi.
Energistä syksyä toivotten
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|
| Minulla on ollut diabetes2 10 vuotta. Pitkäaikainen sokeri ollut 6.0 ja 6.5 välissä. Vasen jalkapohjani on paikoitellen tunnoton ja tuntuu kuin olisi paikkapaikoin liimattu ylimääräinen pohjallinen jalkapohjaan.Lisäksi se hikoilee päivittäin, niin että sukka kostuu. Lisäksi talvella en voi olla ulkona ilman lämmitettävää pohjallista, koska jalkapohja ja varpaat kylmettyvät ja kovalla pakkasella esim. kantapää on kuin jäätynyt lihanpala koska lämmitettävä pohjallinen ei vaikuttanut kantapäähän.(kerran sattunut).Olen käynyt enmg:ssä kerran, mutta ei mainittavaa eroa verrattuna toiseen jalkaan.Tämä ongelma alkoi kuusi vuotta sitten pikku hiljaa, mutta paheni viime syksynä.Verenkierto on tutkittu ja se on jalassa ok.Minulla on todettu myös keliakia, Mihin tutkimuksiin kannattaisi mennä jalan vuoksi?
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
Vaivasi voi kyllä olla diabeteksesta (osittain) johtuva, oletko pystynyt seuraamaan liittyykö oireet verensokerimuutoksiin? Normaali ENMG-tulos ymmärtääkseni puhuu sitä vastaan, että kyseessä olisi pysyvä vaurio hermossa. Tämä on varsin haasteellinen asia ja kysymyksesi on lähinnä se mihin tutkimuksiin tulisi mennä. En usko että sellaista yksittäistä tutkimusta on olemassa, joka kertoisi oireen syytä - neurologin kanssa voisit kyllä keskustella ja hänen kanssa miettiä mahdollisia jatkotutkimuksia kliinisen tutkimuksen jälkeen.
Yt
Johan Eriksson
|
| Käytössäni on Diformin ret 500, 2 aamulla ja 4 illalla. Onko lisänä Victoza inj. paikallaan , kun pitkäaikaissokeri on 6.4 - 7.2, Ylipainoa on noin 15 kg.
Paastosokeri on koholla , 7-8.4. Liikun kohtalaisesti ja aterioilla on kasviksia noin 300-400g/pv. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei !
Näitten tietojen perusteella sokeritasapainosi on melko hyvä - jopa erinomainen (pitkäaikaissokeri 6.4 %).
Käyttämäsi lääkitys (metformiini) tuntuu sopivalta, koska se ei vaikuta epäedullisesti painoon. Mikäli muut keinot eivät auta painonpudotus mielessä, niin Victoza saattaa kyllä olla yksi vaihtoehto.
yt
Johan Eriksson
|
| Minkäläinen insuliinipummppu on NovoRapid. Minulla on ollut diabetes vuodesta 2003 asti. Minulla ykköstyypin diabetes. Syksyllä 2010 hoitooni muuttu insuliinipumpun myötä. Minulla on yöllä tosi paljon matalia sokeriarvoja. |
Tyypin 1 diabetes |
2010-08-16 |
|
Hei
NovoRapid ei ole insuliinipumppu, vaan yksi kolmesta Suomessa käytössä olevista pika- eli ateriainsuliineista. Novorapidia käytetään insuliinina insuliinipumpussa, kuten muitakin pikainsuliineja.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
| Olen viikolla 28+1 raskaana ja raskausdiabetes todettiin toisessa rasituksessa viikolla 23. Edellisessä raskaudessa minulla oli insuliinihoitoinen diabetes. Nyt puolitoista viikkoa sitten aloitettiin iltaan pitkävaikutteinen insuliini, koska paastoarvot olivat koholla. Annos on nostettu 8 yksikköön Protaphania, mutta paastoarvo edelleen hieman koholla, jos paasto venyy yli kahdeksaan tuntiin (arvot välillä 5.5-5.8) Onko näistä minkä verran haittaa vauvalle? Minua huolettaa myös aterian jälkeiset arvot.Insuliinin aloituksen myötä tunnin arvot ateriasta ovat kohdallaan, mutta 2h ateriasta arvo nousee 7-8.9 välille. Mitä haittaa tästä on vauvalle? Olisiko ateriainsuliinista apua? Lähtöpainoni oli 58kg ja on noussut nyt koko raskausaikana 3kg |
Raskaus |
2010-07-05 |
|
Hei,
Seurannassa ruokavaliohoidon aikana paastoarvojen ja ateriaa edeltävien arvojen tulisi olla alle 5.5 mmol/l ja aterian jälkeisten (1 t ateriasta) alle 7.8 mmol/l. Jos nämä arvot ylittyvät toistuvasti aloitetaan dieetin lisäksi insuliinihoito loppuraskauden ajaksi kuten sinulle on tehty. Jos insuliinihoidon aikana em. raja-arvot ylittyvät, joudutaan yleensä insuliiniannoksia lisäämään. Näyttäisi siltä, että sinun kohdallasi insuliiniannos on jonkin verran liian alhainen. Annos 8 yksikköä Protaphania on vielä pieni, voisit nostaa sitä 2 yksiköllä. Jos aterian jälkeiset arvot ovat toistuvasti yli 7.7 mmol/l, olisi todennäköisesti hyvä lisätä aterian yhteyteen pieni määrä lyhytvaikutteista insuliinia. Nykyisin käytetään myös raskaus-diabeetikoilla aterian yhteydessä ns. ’raketti-insuliineja’ niiden helppokäyttöisyyden vuoksi. Sinun tulisi kuitenkin keskustella sinua hoitavien lääkäreiden kanssa insuliinihoidon muutoksista.
Em. verensokerin tavoitearvojen tarkoitus on vähentää lapsen kasvamista ylisuureksi. Äidin lievästikin koholla oleva verensokeritaso pitkään jatkuessaan voi johtaa lapsen kiihtyneeseen kasvuun kohdussa. Et maininnut ensimmäisen lapsesi syntymäpainoa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lapsista 18% kasvaa kohdussa ylisuureksi, mutta dieettihoitoisten lapsista vain 4%, mikä on sama kuin ei-diabeetikkojen raskauksissa. Insuliinihoitoisten raskausdiabeetikkojen lähes viisinkertainen määrä ylisuuria lapsia johtuu todennäköisesti insuliinihoidon aloittamisen viivästymisestä. Sinun kohdallasi insuliinihoito on todennäköisesti aloitettu riittävän ajoissa. Synnytyssairaalasi äitiyspoliklinikalla seurataan lapsesi kasvua kohdussa ja tehdään päätös synnytystavasta ja ajankohdasta.
Koska raskausdiabeetikoilla on selvästi lisääntynyt mahdollisuus sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin, olisi verensokeriarvojasi mitattava 6 ja 12 kk:n kuluttua synnytyksestä. Jos nämä arvot ovat normaaleja, seurataan jatkossa verensokeriarvojasi kerran vuodessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Olen 30-v tyypin I diabeetikkonainen. Olen sairastanut dm1 19v. Käytössä on insuliinipumppu, Humalog-insuliinilla. HbA1c on pitkään ollut noin 8%, nyt kesäkuun alussa 7.8%. Kaikki muut labrat ok. Painoni on alkanut pikkuhiljaa nousta ja nyt alkuvuoden aikana noussut 3-4kg. Harrastan säännöllisesti melko aerobista liikuntaa ja syön terveellisesti ja säännöllisesti. Teen päivätyötä joten elämäni on kaikenkaikkiaan säännöllistä. Olen sairastanut 2 x masennuksen, nyt en kuitenkaan ole lääkityksellä ja voin hyvin. Minulla todettiin juuri (todennäköisesti) myös ärtynyt paksusuoli. Kysymykseni kuuluu siis voiko diabetes vaikuttaa lihomiseeni? |
Tyypin 1 diabetes |
2010-07-05 |
|
Hei
Kesälomien vuoksi vastaus hieman viiveellä.
Insuliinihoito ei sinänsä aiheuta painonnousua. Myöskään tyypin 1 diabeetikot, riipumatta taudin kestosta, eivät ole keskimääräistä painavampia.
Mainitset, että liikut säännöllisesti. Oletko miettinyt, joudutko syömään välipaloja tai runsaammin kuin yleensä söisit liikunnan yhteydessä, jottei verensokeri laske liian matalalle? Tällainen varmistelusyöminen voi lisätä turhaa energian saantia yllättävänkin paljon, ja silloin olisi parempi "höylätä" vähän insuliinia pois. Miten on niin sanotun hyötyliikunnan /arkiliikunnan määrä , onko siinä vuosien kuluessa tapahtunut vähenemistä aiemmasta? Jos kuntoliikunta ei ole (lähes) jokapäiväistä, on tuo kaikenlainen päivän mittaan tehty liikkuminen - tai liikkumattomuus- kuitenkin paljon oleellisempi painon kannalta kuin 2-4 kertaa viikoosa tapahtuva 1-2 tunnin liikunta.
Masennukseenhan tiedetään myös eri syistä liittyvän painon nousua, mutta kuten mainitset voit sen suhteen nyt paremmin.
Kun huonossa tasapainossa ollut diabeetikko, tyyppi 1 tai tyyppi 2 diabetestä sairastava, onnistuu parantamaan hoitotasapainoaan, voi tähän tasapainon paranemisvaiheessa liittyä painon nousua, jolle löytyy useita syitä. Korkean verensokerin aikana virtsaan karkaa sokeria - ja samalla energiaa. Kun tasapaino paranee, jää kyseinen energiamäärä elimistöön, ja jos energian saanti = syöminen on runsaampaa kuin energian kulutus= normaali aineenvaihdunta ja liikunta, johtaa tämä jatkuvaan painonnousuun. Erittäin huonossa tasapainossa myös lihasmassa vähenee, ja tasapainon parannuttua elimistö pyrkii rakentamaan lihasmassaa. Tästä ei kuitenkaan sinun kohdallasi ole kyse.
Ystävällisin terveisin
Suvimarja Aranko
|
Hei.
Kysymykseni liittyy ehkäisypillereihin. Onko jotain eriltyistä merkkiä mitä diabeetokoiden suositellaan käyttävän? Kävin lääkärin vastaanotolla ja hän määräsi minulle Yasminelle merkkisiä e-pillereitä....kuitenkin kun luin niiden käytöohjeita huomasin että niitä ei suositella diabeetikoille!!? En uskaltanut alkaa syömään niitä ja asia askarruttaa minua. Kiitos vastausesta jo etukäteen :) |
Tyypin 1 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei,
Sekä estrogeenia että keltarauhashormonia sisältävät yhdistelmäpillerit sopivat hyvin diabeetikoille tietyin rajoituksin. Koska yhdistelmäpillerit lisäävät myös terveillä jonkin verran veritulppariskiä, näitä ei suositella diabeetikoille, joilla on veritulppia lisääviä riskitekijöitä. Näitä ovat mm. vaikea-asteinen verenpainetauti, aikaisemmin sairastettu veritulppa, tupakointi, perinnöllinen tai hankittu veritulppia altistava hyytymistekijäpuutos sekä diabeteksen aiheuttamat verisuonimuutokset (retinopatia tai munuaisten vajaatoiminta). Mainitsemasi ehkäisypillerin ohjeissa pilleriä ei suositella diabeetikoille, joilla on verisuonikomplikaatioita, vaikea-asteinen verenpainetauti tai korkeat kolesteroli- ja triglyseridiarvot. Jos diabeetikolla ei ole em. riskitekijöitä, voidaan ehkäisypillereitä hyvin käyttää. Useimmilla diabeetikoilla nykyisin käytössä olevat ehkäisypillerit eivät vaikuta diabeteksen hoitotasapainoon.
Kierukka on hyvä vaihtoehto ehkäisypillereille, kun näiden käyttöä ei voida suositella. Aikaisemmin käytössä olleet kookkaat kierukat aiheuttivat jonkin verran normaalia useammin tulehduksia diabeetikoilla, mutta nykyiset sirot kierukat sopivat varsinkin synnyttäneille diabeetikoille erittäin hyvin. Hormonikierukka vähentää kuukautisvuodon määrää ja sitä käytetäänkin runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa. Sekä kuparikierukka että hormonikierukka voidaan asettaa myös synnyttämättömälle diabeetikolle. Kierukan käyttäjän on hyvä käydä vuosittain gynekologisessa tarkastuksessa.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Mittasin pari päivää sitten paastoarvon. Ensimmäisellä kerralla oli arvo 6,7 , mutta silloin ei ollut vielä kulunut kahtatoista tuntia syömättä. Tunnin päästä mittasin, niin arvo oli 4,9. Ihmettelin niin suurta muutosta, joten mittasin vielä -tulos 7,4. Ja mittaus kerran vielä 6,1. Kolme viimeistä mittausta olivat aivan peräkkäisiä. Voiko vaihdella näin paljon - mittari on uusi.Mielessäni jätin korkeimman ja matalamman pois ja luotin lukuun 6,1. Lääkkeenä on illalla 1000g Glucophage 1 tabletti. Kiitos! |
T1 ja T2 diabetes, käytännön kysymykset |
2010-07-01 |
|
Hei
Peräkkäisissä mittauksissa vaihteluväli 4.9-7.4 on liian suuri. Mittaustulokseen voi vaikuttaa mm. pisaran koko. Oliko pisara riittävä kaikissa mittauksissa? Sinun kannattaa olla yhteydessä mittarifirman asiakaspalveluun ja kertoa ongelmastasi. He voivat lähettää sinulle kontrolliliuosta, jonka avulla voit tarkistaa mittarin toiminnan.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Olen 65-vuotias. Perussairautena astma. Vuosia ollut käytössä kolesterolilääkitys. Ei ylipainoa. Harrastan liikuntaa.
Nyt yllättäen paastoverensokeri 10-11 ja HbA1c 62-66(7,8-8,2%). Ei sukurasitusta |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Kysymyksessä on vähän perustietoa, otsikon mukaan kysymys kuuluu voiko kolesterolilääkitys aiheuttaa diabeteksen?
Kolesterolilääkitys lisää hiukan riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta lääkityksen suojaava vaikutus sydän- ja verisuonisairauksilta kumoaa tämän pienen lisäriskin.
Tyypin 2 diabetes johtuu monesta tekijästä kuten esimerkiksi perintötekijöistä, liikunnan määrästä ja iästä ja näihin verrattuna kolesterolilääkityksen merkitys on erittäin pieni.
Ystävällisin terveisin
Joahn Eriksson
|
| Hei!
Olen 30-vuotias nainen ja paastoverensokerini on jo monta vuotta heitellyt että jatkuvasti joka hiukan alle tai yli 6, nyt kun kävin verenpainemittauksessa hoitaja huolestui koska arvo oli 6,4 en ollut aamulla syönyt mitään,ottanut vain lääkkeeni ja iltapalasta oli aikaa 12 tuntia,joka ei ollut epäterveellinen (jugurtti,satsuma ja tomaatti). Isovanhemmillani oli diapetes. onko mahdollista että minullekin on kehittynyt tuo vuosien kuluessa? Itselläni on myöskin mittari kotona kun diapeteshoitaja antoi että kotona myöskin tarkkailla. Ruokailun jälkeen arvot ovat matalammat, noin 4.5-5 |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Paastosokeri on normaali, jos se on alle 6.1. Lukemat välillä 6.1-6.9 ovat kohonneita paastosokereita ja kertovat suurentuneesta riskistä sairastua diabetekseen. Sinulle kannattaisi tehdä sokerirasituskoe, jos paastosokerisi on pitkään ollut yli 6. Siinä mitataan verensokeri ennen ja 2 tuntia sokeriliuoksen nauttimisen jälkeen.
Sinulla ei siis ole diabetesta, mutta riskisi saada diabetes on suurentunut.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Tyttömme heräsi tänään n.klo 8 oli nukkunut ilta 21:stä asti ja takana siis hyvät yöunet. Aamupalan söi reippaasti tosin kovin ravinnerikas ei ollut; Riisimuroja, 1 tl kaakaojauhetta ja vähän maitoa. Pari tuntia tästä n. klo 10 olimme pukemassa vaatteita päälle lähteäksemme ulos. Tässä vaiheessa tyttömme alkoi hoiperrella ja horjua kovasti. Luulimme ensin hänen pelleilevän, mutta ulos siirtyässämme sama jatkui edelleen. Myös silmät olivat "puolitangossa" ajoittain, eli näytti siltä että olisi voinut nukahtaa vaikka seisaalteen. Kokonaistilannetta kuvaa hyvin että tyttö näytti aivan juopuneen oloiselta.
Noh tilanteen tajuttuamme ja säikähdettyämme hyppäsimme samantien autoon ja ajoimme suoraan ensiapuun. Automatkalla äitinsä sylissä sama jatkui, ja yritimme jutella kovasti jotta ei nukahtamaan pääsisi. Mieleen jäi eräs tilanne kun tyttö katsoi minua ja päästi pienen huudon aivan kuin olisi havahtunut tai säikähtänyt minua. Merkille pantavaa kuitenkin että kysymyksiin vastaili ja osasi näyttää kysyttäessä nenänsä ym. että tilanteen taju mielestäni silti säilyi kaiken aikaa.
Automatka oli onneksi lyhyt n 5min sairaalaan, ja sieltä ohjasivat ensiavusta TK:n puolelle, samassa rakennuksessa kun ovat. TKssa mitattiin välittömästi sokerit ja CRP. CRP normaali (alle 8) sokerit 3.3. Hoitaja sanoi hivenen alhaiseksi ja toi 2.5dl TRIP mehun jonka tyttö joi reippaasti klo oli jotakuinkin 11 tällöin, eli suurinpiirtein tunti kulunut kotona alkaneesta hoipertelusta. Tästä mehun juonnista n. tunti eteenpäin ja lastenosastolle odotellessamme tyttö alkoi olla jo normaali, ja horjumista eikä silmien loppasua enää ollut. Lastenlääkärille päästyämme tutkimusten jälkeen (korvat, RR, pupillit kaikki ok.) lääkäri ei nähnyt tarvetta lähettää mihinkään kuvauksiin ja käski jatkamaan normaalielämää. Piti todennäköisenä verensokerin mataluutta, koska oli alle viitearvojen ja mehun jälkeen olo koheni..
Tyttö nyt nukkuu äitinsä vieressä, koska yksin emme uskaltaneet heti eka yöksi tapahtuneen jälkeen nukkumaan jättää. Samalla olen itse alkanut hakea infoa netistä ja löysinkin tämän paikan. Samalla tosin löysin myös faktaa ainakin aivokasvaimista, epilepsiasta ja joistain "hyvänlaatuisista" huimauskohtauksista. Näistä huimauskohtauksista lastenlääkärimmekin aiemmin puhui, mutta poissulki sen jossainmäärin koska niiden ilmeisesti pitäisi olla suht nopeakestoisia eikä 2h mittaisia, kuten meillä koko tilanne kesti.
Elikkäs onko todennäköistä että heikolla aamupalalla, näillä sokeriarvoilla, oireilla ja mehun juonnin jälkeisellä tunnin aikana PIKKUHILJAA tapahtuvalla virkistymisellä tuon voisi laittaa hypoglykemian piikkiin?
Miten meidän pitäisi toimia tulevaisuudessa? Altistaako diabetekselle nyt? Myöhemmässä iässä? Aivokasvaimesta/epilepsiasta johtuvia oireita tai epäilyksiä tai jotain muuta? Aamupala oli aika heikko ja siihen varmasti pitää satsata, eikä näin aina ole toki ollutkaan vaan enemmän poikkeus kuin sääntö että näin heikosti syöneet aamulla. Meillä siis on kaksi lasta, tyttö heistä pari vuotta isoveljeään nuorempi.
Kiitos jo etukäteen, kysymyksiin kun näytätte paneutuvasti vastailevan. =)
|
Lasten diabetes (T1) |
2010-07-01 |
|
Hyvä kysyjä,
Tulipas haastava! Kun en tiedä tytön ikää, kasvua, murrosiän tilannetta, sukutaustaa, raskauden ja synnytyksen kulkua ym. asioita, voin vain pohtia erilaisia näkökohtia tämän kysymyksen suhteen. En myöskään näe tyttöä edessäni, mikä olisi jo suuri osa kliinistä tutkimusta. Mutta yritetään, kun noin haastavasti kysyt.
Mitä kaikkia tiloja pitäisi ottaa huomioon tapausta ratkaistaessa? Suunnilleen kaikki, mitä tarjolla on. Sehän näissä ohimenevissä tajunnan tilan häiriöissä onkin niin vaikeaa. Useimmiten ehkä syy on jotain melko viatonta ja ohi menevää eikä koko episodi ehkä johda edes lisätutkimuksiinkaan. Toisaalta taas on mahdollista, että syy voisi olla vakavakin.
Yleisin syy tällaisille tapauksille lienee se, että keskushermostossa on ohimenevä energiapula. Glukoosi on ylivoimaisesti tärkein keskushermoston energian lähde ja matala glukoositaso voi olla yksi syy tilanteen kehittymiselle. Miksi glukoositaso on sitten laskenut? Syy voi olla ravinnon puute – huono syöminen tai ruoan imeytyminen tai epätavallisen suuri kulutus. Toinen mahdollisuus on glukoosiaineenvaihdunnan säätelyn väliaikainen häiriytyminen – liian suuri insuliinin eritys, varastoglukoosin eli glykogeenin pilkkoutumisen estyminen tai joku muu glukoosiaineenvaihdunnan ja sen säätelyyn osallistuvien hormonien eritysten häiriö. Tapauksen syynä voi olla myös joku neurologinen tapahtuma. Eihän nopeasti ohimenevää myrkytystilaakaan voi sulkea pois.
Mahdollisia syitä on siis paljon ja niiden selvittäminen on hyvin haastavaa. Jos lapsi on nyt perusterve, ei pidä edetä kiireellä. Kunnollinen perustutkimus asiaan perehtyneen lastenlääkärin tai lastenneurologin vastaanotolla – sairaalan poliklinikalla tai yksityisesti - on varmaan tarpeen. Siellä kysellään ensisijaisesti tarkkaan tapahtumatiedot eli anamneesi niin tähän tapaukseen liittyvistä asioista kuin aikaisemmistakin. Kasvu selvitetään myös. Huolellinen yleistutkimus seuraa sitten. Kokonaisuuden perusteella mietitään eteneminen tämän jälkeen.
Vielä muutama sana diabeteksen mahdollisuudesta. Hypoglykemia eli matala glukoositaso voi olla aikuisilla melko yleinenkin diabeteksen ensioire, mutta lapsilla ei niinkään. Mahdollinen se kuitenkin on ja diabeteksen poissulku on hyvä tehdä esim. ottamalla glukoosi parin tunnin päästä runsaan glukoosiaterian jälkeen. Myös muita laboratoriokokeita diabeteksen mahdollisuuden vuoksi voidaan ottaa; näistä on ollut puhetta useaan otteeseen tälläkin palstalla.
Valitettavasti en pääse tässä vastauksessa juuri yleistä pohdiskelua pitemmälle. Toivottavasti tästä vähästä on jotain hyötyä.
Ystävällisin terveisin
Ilkka Sipilä
|
| Metforem pakkaus selosteessa sanotaan mm:
Älä käytä Metforemia- jos sairastat munuais- ja/tai maksasairautta.
Kysyisinkin luetaanko krooninen c-hepatiitti maksasairauksiin, (mielestäni nän on mutta mitä lääketiede asiasta sanotaan?)
Ja nitä mieltä olette metformiinin käytöstä 2- tyypin diabeteksen hoidossa jos: Maksabiobsiassa nähtävänä aktiivi tulehdus, fibroosia ja rasvoittumista.
Lääkärilläni nämä asiat kyllä tiedossa, mutta olisiko sitten epähuomiossa tällaisen lääkkeen määrännyt, vai eikö lääketehtaan antamia ohjeita tarvitse noudattaa?
Vuoden päivät olen tuota lääkettä käyttänyt ja saanut epämääräisiä uupumuskohtauksia, ja pahaa huimausta, heikotusta etc.
Vastauksestanne olisin tosi kiitollinen.
|
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Metformiinin kanssa tulee olla varovainen mikäli sairastaa sellaista maksa- ja/tai munuaissairautta, joka heikentää elinten toimintaa.
Hepatiitti C:n suhteen on viime aikoina esitetty tutkimustuloksia, jotka jopa puoltavat metformiinin käyttöä - nämä ovat toki alustavia sellaisia, mutta erittäin mielenkiintoisia. Näitten tutkimustulosten valossa metformiinin käyttö saattaa olla hyvinkin perusteltua. Nämä ovat kuitenkin asioita, mitä tulee harkita yksilöllisesti, joten mielestäni Sinun kannattaa keskustella asiasta hepatiitti C:tä hoitavan lääkärisi kanssa.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Hei! Olen 16v poika, mummollani on sokeritauti (diabetes, 2tyypin..)
Voiko kukaan auttaa, olemme ulkomailla.
Voiko joku kertoa jotain hoitokeinoja?
Sokeri on mennyt yli 25 nyt, normaali on n.6..
Pelkäämme pahinta.. |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei
Jos mummosi verensokeri on pysyvästi yli 25, hänen täytyy hakeutua lääkäriin. Tämän tarkempia ohjeita en valitettavasti lisätietojen puuttuessa voi antaa.
Ystävällisin terveisin
Paula Nikkanen
|
| Terve!
Tässä olen jo pohtinut pidemmän aikaa syytä miksi välillä on ns. veto totaalisesti pois eli täysin uupunut. Joskus on vain päiviä ettei oikein mitään jaksa tehdä. Tähän voi liittyä myös lievää huimausta. Normaalisti taas olen ns. perusväsynyt ja harvemmin pirteä "oma itseni". Tätä on kestänyt jo vuosien ajan ja olen välillisen flegmaattisuuteni syyksi koittanut keksiä milloin mitäkin syitä.
Luin jokin aikaa sitten kakkosluokan diabeteksestä ja voin vain todeta kuinka sen oireet tuntuvat osuvan yhteen omieni kanssa. Väsymyksen lisäksi olen verrattain kova juomaan nestettä. Virtsaakin tuntuisi tulevan muita enemmän. Yleensä olenkin muiden sanomana kuullut "nopeasta aineenvaihdunnastani". Painonnousua minun ei tarvitse murehtia: olen pysynyt hoikkana riippumatta siitä mitä syön. Syön loppujen lopuksi varsin terveellistä ruokaa, mutta tämänhetkisen painon pitelemisessä on vaikeuksia - se kun tuntuu aina helposti laskevan. Tulehduksia ovat joka talviset kuukausien mittaiset poskiontelon tulehdukset. Kuulen usein myös sanottavan olevan aina kipeänä. Jalkasärkyjä en muista poteneeni, mutta likinäköisyys on ollut jo kauan vaivana ja kuitenkin ilmeisesti aivan muista syistä näkö huononee pikkuhiljaa.
Liikuntaa olen harrastanut kohtuu säännöllisesti. Liikunnan jälkeen tunnen taas olevan "oma pirteä itseni". Tosin seuraavana päivänä taas iskee perus kooma/väsymys. Olen siis elänyt kohtalaisen terveellistä elämää ja olen hoikka. Isoäitini äidillä on diagnosoitu suvustani ainut tiedossani oleva 2 tyypin diabetes. Nyt en matkaesteiden vuoksi pääse käymään terveydenhoitajalla pariin viikkoon. Asia silti alkoi askartaa mieltä sen verran että luultavasti kannattaa hakeutua tutkimuksiin?
Jatkokysymyksenä kysynkin ovatko oireet aina samanlaisia vai voivatko oireet olla poissa jonkin aikaa? Ymmärsin asian niin, että tauti voi piillä lähes oireitta.
Kiitos vastauksesta jo näin etukäteen! |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei !
Väsymyksen ja vetämättömyyden taustalla voi olla useita tekijöitä muun muassa koholla olevia sokeriarvoja ja diabetes. Ei ole harvinaista että diabetes on pitkään oireeton tai lähes oireeton. Lisäksi oireet voivat olla "epämääräisiä" kuten väsymys, vetämättömyys ja janon tunne.
Koska asia selvästi vaivaa niin käypä lääkärisi luona juttelemassa asiasta, koska verikokeiden avulla saat varmasti lisätietoa asiasta. Samalla hän voi tutkia muita väsymykselle altistavia tekijöitä.
Ystävällisin terveisin
Johan Eriksson
|
| Olen 66-vuotias 2-tyypin diabeetikko. Lääkitykseni on 1 tabletti aamulla, toinen illalla Diformin retard 500 mg, 1 tabletti aamulla Losartan 12,5 mg, 1 tabletti aamulla Primaspan 100 mg ja 1 tabletti illalla Lipcut 20 mg. Kaikki sokeri- ym. veriarvot ovat "normaalin" tasolla näiden lääkkeiden avulla. Syön kalaa silloin tällöin. Olisiko minun tarpeellista syödä Omega-3, joka on nyt niin muoti-ilmiö? |
Tyypin 2 diabetes |
2010-07-01 |
|
Hei,
Niin sanottuja omega-3-rasvahappoja on hyvä saada päivittäin noin 2 grammaa.
Saadakseen tuon määrän ei välttämättä tarvitse syödä erityisiä omega-3-valmisteita, vaan ne voidaan saada myös tavallisesta jokapäiväisestä ruoasta.
Tuon 3 grammaa omega-3-rasvahappoja saa seuraavista määristä eri ruoka-aineita:
- reilu 1 rkl (18 g) rypsiöljyä
- n. 100 g kirjolohta tai lohta
- vajaa 3 rkl (40 g) esim. Keiju 30- tai 70 %- tai Becel 60 %-margariinia
Normaali suositusten mukainen ruoka täyttää helposti myös omega-3-rasbvahappojen tarpeen.
Mainittakoon, että esim. oliiviöljy sen sijaan ei ole hyvä omega-3-rasvahappojen lähteenä. Sitä tulisi päivässä käyttää peräti 4 dl, jotta tarve tyydyttyisi.
Aurinkoista kesää toivoen
Tuula Heikkinen
ravitsemusterapeutti
|