Viimeisimmät kysymykset
Aiheryhmä
Kysymysten määrä / sivu
| Kysymys (Vastaus aukeaa, kun klikkaat kysymystä) |
Aiheryhmä |
Pvm |
| Onko GLP-1-analogi jo vuosittaisen hintakaton piirissä, jos itse maksaa?
Syön 1kpl januvia 100mg+ 1kpl Competact 15mg/850mg aamulla ja Competact 15mg/850mg
illalla. Jalkaterän turvotusta, päänsärkyä, pohkeet kipeytyvät, väsyttää niinettei meinaa jaksaa kävellä kuin tahdonvoimalla, unettomuutta, kramppeja lihaksissa, kun käyn päivällä vesijumpassa niin lihakset kipeytyvät kovasti. Unettomuuteeni syön unilääkettä ja yritän liikkua kovasti koko päivän. |
Tyypin 2 diabetes |
2011-12-19 |
Hei !
Varsinainen kysymyksesi liittää GLP1 analogien korvattavuuteen. Tämä lääkeryhmä on peruskorvattava (42%) tietyin ehdoin - ja korvaushakemukseen tarvitset lääkärinlautunto B.
Edellytykset peruskorvattavuudelle ovat muun muaan painoindeksi 35 kg/m2, hoitokokeilu vähintään kahdella tablettilääkkeellä sekä epätyydyttävässä tasapainossa oleva diabetes nykyisella hoidolla.
Todistuksen tulisi olla erikoislääkärin kirjoittama (sisätautien, endokrinologian tai leislääketieteen el). Mikäli peruskorvattavuus myönnetään, niin lääke kuuluu lääkekaton piiriin.
Kuvailemat vaivat ovat mielestäni sellaisia, että ne vaativat tarkempaa tutkimusta.
Yt
Johan Eriksson
|
| Olen lukenut ja kuullut ihmisten saaneen erilaisia ohjeita Diforminin ottamiseen. Yksi sanoo että on käsketty ottaa jonkun verran ennen syöntiä, tyhjään mahaan veden kanssa. Toinen että kunhan ottaa vain jossain kohtaa ruokailun yhteydessä, ei väliä milloin. Kolmas sanoo saaneensa neuvon, että ruokailun lopuksi, ei ennemmin. Mikä on se oikea tapa? |
Tyypin 2 diabetes |
2011-12-19 |
Hei !
Usein suositellaan että metformiinilääkitys otetaan ruoan yhteydessä jotta tulisi vähemmän sivuvaikutuksia. Käytännössä moni on huomannut, että tyhjään vatsaan otettu lääke esim illalla saattaa aiheuttaa vähiten sivvuvaiktuksia.Toisin sanoen mielestäni ei ole yksittäistä oikeaa ajankohtaa, vaan kannattaa kokeilla milloin lääke aiheuttaa vähiten mahaärsytystä.
Yt
Johan Eriksson
|
| Olen 58v mies,178/78,Kok.kol 5,1;HDL 1,9;LDL 3,0;Trigly 0,48;verenpaine 125/75. B-HbA1c 6,1 jonka vuoksi menin sokerirasitustestiin.Tulos paastoarvo 4,7 ja kahden tunnin jälkeen 3,3.Mitään erityisiä tuntemuksia ei ollut,vaikka sokeriarvo oli aika matalalla.Työterveyslääkärini mielestä haima toimii hieman ylikierroksilla ja se saattaa merkitä sitä, että minua uhkaa diabetes muutaman vuoden päästä.Äidilleni tuli diabetes 70v:n iässä,ollen tosin jonkin verran ylipainoinen.Harrastan kuntosaliliikuntaa ja talvisin hiihtoa ja muulloin pyöräilyä.Liikuntaa voin kyllä helposti lisätä,jos tarpeen.Sokeria en käytä,enkä sokeripitoisia ruokia tai juomia,jätin sokerin pois kahvistakin sokerihemoglobiini tuloksen jälkeen.Oliko syytä? Kysymykseni koskeekin näitä sokeriarvoihin liittyviä lukemia,miten niihin pitäisi suhtautua? |
Tyypin 2 diabetes |
2011-12-19 |
Hei !
Sokerirasituskokeen tulos oli täysin normaali - joskin 2 tunnin arvo oli hiukan matala ja työterveyslääkärin tulkinta saattaa olla ihan oikea. Mutta tuo nk pitkäsokeri HbA1c on yllättävän korkea suhteessa sokerirasituskoetulokseen eli siinä on mielestäni selvä diskrepanssi.
Yksi kohtalaisen helppo tapa selvittää tämän asian hieman tarkemmin voisi olla kotimittausten avulla. Eli jos sinulla on mahdollisuuksia mitata verensokeriarvot kotona esim ennen ateriaa ja 2 tuntia aterian jälkeen (esim pääaterian jälkee) -mikäli nämäkin ovat normaalit niin herää kysymys miksi HbAc oli 6.1 %. Tämä voi olla laboratoriovirhe tai on mahdollista että sinulla on sellainen hemoglobiini (punasolu) muotu joka vaikuttaa HbA1c arvoon.
Mitään sen suurempia muutoksia elintavoissa ja ruokavaliossa ei todellakaan ole tarpeellista tehdä näitten arvojen perusteella.
Yt
Johan Eriksson
|
| Hei! Olen 35-vuotias yhden lapsen äiti. Minulla todettiin raskausdiabetes ja sain siihen myös insuliinihoitoa, kun paastosokeriarvot nousivat ruokavaliosta huolimatta (pitkävaikutteinen, 1krt/vrk pistettävä insuliini). Suvussa minulla ei ole minkään tyypin diabetestä. Ennen raskautta painoin pitkään n. 90kg (BMI n.33), sitten laihdutin siten että ennen raskautta painoin n. 77kg (BMI n. 28). Raskauden aikana ei kiloja älyttömästi tullut, ja nyt lapsen ollessa kaksivuotias painan taas tuon 77kg. Itselläni sokerirasitukset raskauden jälkeen (jälkitarkastuksen aikaan ja vuosi synnytyksen jälkeen) ovat olleet normaalien rajoissa. Olen ymmärtänyt, että minulla 2-tyypin diabeteksen riski on ikiajoiksi kohonnut, ja ainoa mitä voin sen ehkäisemiseksi tehdä on laihduttaa ja harrastaa liikuntaa. Samoin olen ymmärtänyt, että uudessa raskaudessa on myös raskausdiabeteksen riski, ja arvelen että riski on tällä hetkellä vähän korkeampikin kuin ensimmäisen raskauden kanssa (ikää on enemmän ja sokerinkäsittely on jo kerran osoittanut prakaamisen merkkejä, alkupaino eli lähtötilanne on sama kuin ennen ed. raskautta). Haluaisin toisen lapsen, ja tosiaan ikääkin alkaa jo olla, joten senkin puolesta olisi ajankohtaista suunnitella raskauden yrittämistä.
Nyt haluaisin tietää, miten asiassa kannattaisi edetä. Onko sillä diabetesriskien (raskaus- ja 2-tyypin) kannalta mitään merkitystä, laihdutanko vielä ennen raskauden yrittämistä? Jos on, kuinka paljon pitäisi vielä laihtua, normaalipainoon asti (68kg, BMI 25) vai enemmän? Onko painonpudotuksen jälkeen syytä pitää jonkunlainen painontasausvaihe ennen raskauden alkua? Joka tapauksessa aion mahdollisen raskauden kohdalla harrastaa liikuntaa ja noudattaa diabetesystävällistä ruokavaliota (säännölliset ruokailuajat ja nopeiden hiilihydraattien välttäminen), onko jotain muuta jolla voisin itseni ja tulevan lapseni terveyttä edistää tämän diabetesasian suhteen?
Lisäksi haluaisin tietää, onko siitä mitään tutkimustuloksia että mitä terveysvaikutuksia raskausdiabeteksestä on ensimmäiselle lapselleni, kun kuitenkin sokeritasapaino oli käsittääkseni oikeinkin hyvä koko raskausajan ja lapsi ei ollut isokokoinen syntyessään eli ainakaan sokerivauvaksi asti vaikutusta ei ollut. Olen lukenut, että saman äidin lasten diabetesriski vaihtelee sen mukaan, onko äidillä ollut juuri siinä raskaudessa diabetes. Ihmettelen kuitenkin, mistä sikiö tietää, että äidin sokerinkäsittelyssä on ongelmia, jos verensokeritasot pysyvät normaalien rajoissa? Eli tiivistettynä, onko tutkimustietoa siitä, miten hyvin hoidettu raskausdiabetes vaikuttaa sikiöön? Tämän osalta vahinko on tietenkin jo tapahtunut, joten enemmän kiinnostavat asiat tulevan raskauden kannalta. |
Raskaus |
2011-12-19 |
Hei,
Kiitos kysymyksistäsi. On totta, että raskausdiabetes saattaa vaikuttaa lapsen kehitykseen jo kohdussa, mutta myös myöhempään elämään. Raskausdiabeteksen vaikeusaste vaihtelee melko suuresti. Mitä korkeampi äidin verensokeritaso on raskauden aikana, sitä voimakkaampi vaikutus on lapseen. Tavallisin seuraus kohonneesta verensokeritasosta on lapsen kasvaminen ylisuureksi. Raskausdiabeteksen hoito aloitetaan kun sokerirasituskokeen arvot on todettu poikkeaviksi. Todellisuudessa raskausdiabeetikolla verensokeritaso on ollut kohonneena jonkin aikaa ennen sokerirasituskokeen tekemistä, mikä todennäköisesti selittää ainakin osittain että hoidon aloittamisesta huolimatta lapsi saattaa kasvaa kohdussa ylisuureksi. Toisaalta kaikki lapset eivät kasva kohdussa ylisuuriksi, vaikka äidin sokeritasapaino ei pysyisi tavoitearvojen rajoissa. Mainitsit että ensimmäinen lapsesi ei kasvanut liian suureksi raskauden aikana, mikä on tietysti hyvä asia. Täysiaikaista lasta pidetään ylisuurena, jos syntymäpaino on 4500 g tai enemmän.
Usean vuorokauden kestävä jatkuva verensokerimittaus on osoittanut, että raskausdiabeetikolla verensokeri voi vaihdella melko huomattavasti eri päivinä. Jos äidin verensokeri on kohonnut, myös lapsen verensokeri kohoaa, joka vuorostaan lisää lapsen haiman insuliinituotantoa. Lapsen oma insuliini lisää tehokkaasti lapsen kohdunsisäistä kasvua. Lisäksi lapsen suurentunut insuliinipitoisuus voi johtaa hypoglykemiaan (alhaiseen verensokeriin) ensimmäisten syntymänjälkeisten päivien aikana. Insuliini ei läpäise istukkaa, minkä vuoksi äidin oma insuliini tai äidille annettava insuliini ei siirry lapseen. Myöhemmin lapselle voi kehittyä ylipainoa ja aikuisiällä tyypin 2 diabeteksen mahdollisuus on jonkin verran lisääntynyt.
On erinomainen asia, että olet pystynyt laihduttamaan niinkin selvästi. Tämä alentaa kohdallasi raskausdiabeteksen vaikeusastetta, vaikka se ei ehkä sitä kokonaan poista. Kysyit kannattaako sinun vielä laihduttaa lisää. Jos pystyt siihen ilman huomattavia ponnistuksia, voit tehdä niin. On kuitenkin muistettava, että hyvin voimakas laihduttaminen voi vaikuttaa munasolun irtoamiseen häiritsevästi, jolloin raskaaksi tuleminen voi viivästyä. Kohtuullinen laihduttaminen, terveellinen dieetti ja säännöllinen liikunta ovat paras tapa vähentää raskausdiabeteksen ilmaantumista ja sen vaikeusastetta. Mitään tasausvaihetta ei tarvita painonpudotuksen jälkeen.
Koska ensimmäisessä raskaudessa sinulla todettiin insuliinihoitoinen raskausdiabetes, 2 t:n sokerirasitus olisi hyvä tehdä seuraavassa raskaudessa jo 12.-14.raskausviikoilla. Jos rasitustesti silloin ei ole poikkeava, on testi uusittava 24. raskausviikon jälkeen. Nykyisen Käypä hoito-suosituksen mukaan sokerirasitustestin poikkeavat raja-arvot ovat: paastoarvo 5.3 (uusimman kansainvälisen suosituksen mukaan 5.1), 1 t:n arvo 10.0 ja 2 t:n arvo 8.6 mmol/l.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
| Minulla on 1 tyypin diabetes ja sain insuliinihoidon tueksi Diformin retard-tabletit, kun paino tuppaa nousemaan, vaikka tekisin mitä. Olemme yrittäneet nyt joitakin kuukausia saada raskautta alulle. Jos raskaus alkaisi, onko tablettien käytöstä jotakin harmia tulevalle lapselle? Tulisiko lääkitys siis lopettaa, jos huomaisin olevani raskaana? Entä voivatko lääkkeet vaikuttaa kuukautiskiertoon? Ennen kiertoni oli 28-30, mutta nyt heti Diformin retardin aloittamisen jälkeen kierto on pidentynyt noin 33-34 päivään? Ja vielä, mikä nyt mahtaa olla virallinen suositus foolihapon määrästä raskautta yrittävällä diabeetikolla? Seuraava omalääkärin aika on vasta helmikuussa, joten siksi ajattelin tiedustella jo asioista nyt tätä kautta... |
Raskaus |
2011-12-19 |
Hei,
Kysyit Diformin retard eli metformiinilääkityksen turvallisuudesta raskauden aikana. Metformiinia on käytetty raskausdiabeteksen hoidossa joko yksin tai yhdessä insuliinin kanssa sekä PCO eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymän aiheuttaman lapsettomuuden hoidossa. Mitään haitallisia vaikutuksia lapsissa ei metformiinin käytön jälkeen ole todettu, joten sinun ei tarvitse lopettaa metformiinin käyttöä raskauden alettua. Metformiinin verensokeria alentava vaikutus perustuu ensisijaisesti maksassa tapahtuvan sokerimuodostuksen estämiseen. Lisäksi metformiini lisää jonkin verran insuliinin herkkyyttä kudoksissa eli alentaa insuliinin resistenssiä (epäherkkyyttä). Tämä on ilmeisesti syy miksi sinulle on aloitettu metformiinilääkitys insuliinihoidon tueksi. Osalla PCO-oireyhtymän potilaista on lisääntynyt insuliiniresistenssi, minkä takia metformiinia on ruvettu käyttämään näillä potilailla raskauden suunnitteluvaiheessa ja hoitoa on jatkettu koko 1. raskauskolmanneksen ajan. Raskausdiabetespotilailla metformiinihoitoa on käytetty taudin toteamisesta raskauden loppuun saakka. Kummassakaan potilasryhmässä lapsilla ei ole todettu ongelmia. Pharmaca Fennicassa tosin mainitaan Diformin
Retard-lääkkeen kohdalla, että sitä ei suositella käytettäväksi raskauden eikä imetyksen aikana. Tämä johtuu lääketehtaan itseään suojelevasta periaatteesta, jolla se poistaa vastuun itseltään.
Diformiinin ei pitäisi vaikuttaa kuukautiskiertoon. Sen sijaan siihen voi vaikuttaa sokeritasapainon huonontuminen. Et maininnut mikä HbA1c-arvosi (”pitkäsokeri”) ovat viime aikoina olleet. Olet varmaan tietoinen siitä että huonoon sokeritasapainoon liittyy lisääntynyt lapsen rakennenpoikkeavuus- eli epämuodostumavaara. Tavoitteena on että HbA1c olisi alle 7% raskauden alkaessa. Tähän ei kuitenkaan aina ole mahdollista päästä. Jos HbA1c on yli 8% raskauden ensimmäisessä kolmanneksessa, epämuodostumavaara on yli 8%.
Kysyit myös foolihapon käytöstä raskauden suunnitteluvaiheessa. Suomessa tyypin 1 diabeetikoille suositellaan päivittäistä foolihappolisää raskauden suunnitteluvaiheessa. Kanadassa ja Englannissa suositellaan 4 mg foolihappoa päivässä, mutta Suomessa virallinen suositus on ainoastaan 0.4 mg/vrk. Suuren foolihappolisän käytön tekee ongelmalliseksi havainnot, että siihen saattaa liittyä suurentunut pahanlaatuisten kasvainten lisääntyminen paksusuolessa tai rintarauhasessa. Ehdotan että käyttäisit foolihappoa 1 mg/vrk raskauden suunnitteluvaiheessa. Voit jatkaa samaa annosta myös raskauden aikana.
Ystävällisin terveisin,
Kari Teramo
|
Asiantuntijamme

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys
Kaikki asiantuntijat
Tutustu asiantuntijoihin
Katso asiantuntijan erityisalan mukaan
Suvimarja Aranko
Sisätautien erikoislääkäri - diabeteksen hoidon erityispätevyys
Osastonlääkäri
Jorvin sairaala
Suvimarja Aranko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1984. Hän on erikoistunut HUS:ssa Meilahden sairaalassa ja valmistunut sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Diabeteksen hoidon erityispätevyyden hän sai vuonna 1997.
Suvimarja Aranko on toiminut osastonlääkärinä Jorvin sairaalassa vuodesta 1994. Päivätyössään hän tapaa vastaanotolla 10-20 tyypin 1 diabeetikkoa viikossa. Hän on saanut Jorvin laatupalkinnon nuorten diabeetikoiden hoidon järjestelystä. Suvimarja Aranko toimii myös terveyskeskuslääkäreiden diabeteskouluttajana.
Esitä kysymys

Johan Eriksson
Professori, sisätautien erikoislääkäri
Helsingin yliopisto
Johan Eriksson valmistui lääkäriksi vuonna 1986 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1994. Hänet nimitettiin dosentiksi vuonna 1995 ja Helsingin yliopiston professoriksi vuonna 2006.
Johan Eriksson on erityisesti perehtynyt tyypin 2 diabetekseen ja on erittäin kysytty luennoitsija niin kotimaassa kuin muualla maailmassa.
Esitä kysymys

Tuula Heikkinen
Ravitsemusterapeutti, Koillinen terveyskeskus, Helsinki
Tuula Heikkinen valmistui maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede v. 1980 ja erikoistui ravitsemusterapeutiksi v. 1985.
Hän on toiminut ravitsemusterapeuttina Etelä-Pohjanmaan keskussairaalassa, Espoon terveyskeskuksessa ja toimii tällä hetkellä ravitsemusterapeuttina Helsingissä koillisessa terveyskeskuksessa, Malmin terveysasemalla.
Tuula on syntynyt Somerolla ja hänen perheeseensä kuuluu mies ja 3 poikaa.
Vähäinen vapaa-aika kuluu aerobicin, murtomaahiihdon tai luottamustehtävien parissa.
Esitä kysymys

Paula Nikkanen
Diabeteshoitaja, diabeteshoidon koordinaattori
Mehiläinen Diabetesklinikka, Helsinki
Paula Nikkanen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 1987 lähtien, tällä
hetkellä Mehiläisen Diabetesklinikalla Helsingissä. Paulalla itsellään ei ole diabetesta.
Esitä kysymys

Markku Saraheimo
Sisätautien erikoislääkäri, diabetologi, tutkijalääkäri
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Markku Saraheimo valmistui lääkäriksi vuonna 1985 ja sisätautien erikoislääkäriksi vuonna 1993. Hän toimii tutkijalääkärinä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa Helsingissä. Hän on myös itse tyypin 1 diabeetikko ja käyttää insuliinipumppua.
Esitä kysymys

Ilkka Sipilä
Apulaisylilääkäri
HYKS, Lasten ja nuorten sairaala, eläkkeellä
Ilkka Sipilä valmistui lääkäriksi v. 1971, lastentautien erikoislääkäriksi 1980 ja lastenendokrinologian erikoislääkäriksi 1987. Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin 1995. Hän on toiminut apulaisylilääkärinä Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Lasten ja nuorten sairaalassa ja vastannut siellä diabeteshoidosta.
Hän on siirtynyt eläkkeelle syyskuussa 2006, mutta on edelleen mukana diabeteshoitoon liittyvissä tehtävissä.
Diabeteshoidon lisäksi Ilkka Sipilän ammatillisen kiinnostuksen kohteita ovat muu lastenendokrinologia, erityisesti kasvuun liittyvät asiat.
Esitä kysymys

Kari Teramo
Professori, tutkijalääkäri
Helsingin Naistenklinikka
Kari Teramo valmistui naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja perinatologian dosentiksi 1974.
Hänen tutkimusalaansa kuuluvat raskausdiabetekseen sekä tyypin 1 ja tyypin 2 diabeetikoiden raskauksiin liittyvät kysymykset. Hän on Euroopan diabetes ja raskaus -tutkijaryhmän (Diabetic Pregnancy Study Group of EASD) jäsen vuodesta 1984.
Esitä kysymys
Ohje
Klikkaa kysymystä, niin vastaus avautuu luettavaksesi.
Klikkaa 'Kysymysten määrä / sivu', jos haluat muuttaa oletusasetusta, jonka mukaan näytössä on 5 viimeksi julkaistua kysymystä kerrallaan.
Jos haluat lähettää kysymyksesi asiantuntijalle, klikkaa 'Esitä kysymys'. Muista täyttää sähköpostiosoitteesi ja GSM-numerosi niille kuuluviin kenttiin, jos haluat ilmoituksen, kun asiantuntijan vastaus on luettavissa NovoDiabetespalvelun sivuilta. Ilmoita vielä, haluatko ilmoituksen sähköpostitse vai tekstiviestinä ruksimalla haluamasi vaihtoehto.
Tutustu asiantuntijoihin -välilehden kautta voit lukea NovoDiabetespalvelun asiantuntijoista. Alasvetovalikosta 'Katso asiantuntijan eritysalan mukaan' voit valita sinua kiinnostavan aihepiirin asiantuntijan.
'Hae'-välilehden kautta voit etsiä sinua kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia hakusanojen avulla.
Jos sinulla on kysymyksiä siitä, miten Kysy asiantuntijalta -osio toimii, ota yhteys WebEditoriin.