Omahoito

Dosentti Ilkka Sipilä

Diabeetikolle oikean tasapainon löytäminen ravinnon, liikunnan ja insuliinin välille on ratkaisevan tärkeää hyvän ja terveellisen elämän kannalta. Pidä itsestäsi hyvää huolta!

Mitä omahoito on?

Omahoito tarkoittaa sitä, että seuraat verensokeriasi ja osallistut aktiivisesti diabeteksesi hoitoon. Tämä on tärkeää, koska se, miten elät päivittäistä elämääsi, vaikuttaa monin tavoin verensokeriisi. Sinä itse huolehdit päivittäisistä insuliiniannoksistasi ja päätät, milloin ja mitä syöt sekä milloin ja miten liikut.

Diabeteksen hoitaminen

Ennen diabetekseen sairastumistasi haimasi huolehti siitä, että verensokerisi oli normaalilla tasolla tuottamalla oikean määrän insuliinia oikeaan aikaan. Nyt sinun on tehtävä se, minkä kehosi aiemmin teki automaattisesti. Et ole kuitenkaan täysin omillasi. Hoitotiimisi auttaa ja tukee sinua. Mutta sinä olet päävastuussa diabeteksesi hoidosta!

Omahoidon opettelu

Omahoidon ja sen menetelmien opettelu on vaativaa. Pelkästään lukemalla sitä ei voi oppia; se on opittava käytännössä. Oppiminen vie aikaa ja edellyttää harjaantumista. Lisäksi sinun on tehtävä läheistä yhteistyötä lääkärisi ja muiden hoitotiimisi jäsenten kanssa. Heidän opastuksellaan opit hallitsemaan verensokeriasi mahdollisimman hyvin.

Verensokerin mittaaminen

Verensokerin mittaaminen on keino tarkistaa miten verensokeriin vaikuttavat tekijät eli insuliini, ravinto, liikunta ja sairaudet vaikuttavat diabeteksen hoitotasapainoon. Yksittäinen laboratoriossa tehty verensokerin tarkastus ei sinänsä kerro juuri mitään. Diabeteksen hyvä hallinta vaatii paljon enemmän: päivittäistä säännöllistä verensokerin tarkistamista, arvojen muistiinkirjoittamista ja hoidon säätelyä tarpeen mukaan.

Hyvä hoitotasapaino

Hyvää hoitotasapainoa on syytä tavoitella kahdesta syystä: Kun verensokeri on tavoitearvoissa, vointisi on hyvä ja jaksat tehdä parhaalla mahdollisella tavalla kaikkea, mikä on sinulle tärkeää. Jos verensokerisi on liian korkea tai liian matala, tunnet olosi sairaaksi, väsyneeksi ja epämukavaksi. Hyvä hoitotasapaino auttaa myös välttämään diabeteksen pitkän aikavälin lisäsairauksia.

Tyypin 1 diabeteksen hoitoa varten laadittujen ohjeiden (vuonna 2005) perusteella diabetes on hyvässä hoitotasapainossa, kun veren glukoosipitoisuus on
• alle 6,5 mmol/l ennen aterioita ja
• alle 9,0 mmol/l 1,5-2 tuntia aterian jälkeen

On ylipäätään hyvä huolehtia, että verensokeri on yli 4,0 mmol/l hypoglykemian ehkäisemiseksi. Huolehdi myös, että verensokerisi on ennen nukkumaan menoa vähintään 6,0-7,5 mmol/l välttääksesi hypoglykemiaa yön aikana.

HbA1c

Verensokerin hallintaasi voidaan mitata myös määrittämällä veren HbA1c-arvo. Tätä et pysty tekemään itse (koska siihen tarvitaan erikoislaitteita ja asiantuntemusta), mutta voit käyttää hoitopaikkasi tekemiä HbA1c-testituloksia omahoitosi parantamiseen.

HbA1c mittaa punasolujen hemoglobiiniin sitoutuneen sokerin määrää. Tämä taas vastaa verensokerin keskitasoa 6-8 viikon ajalta. Niinpä HbA1c on hyödyllinen verensokerin hallinnan mittari: se ei ole vain hetkellinen mittausarvo, vaan se osoittaa miten hyvin verensokerisi on ollut hallinnassa pidemmällä aikavälillä. Se auttaa sinua ja lääkäriäsi hoito-ohjelmasi suunnittelussa ja sen avulla näet, miten hyvin hoitosi on onnistunut.

Suomessa on pidetty HbA1c:n tavoitteena lapsille ja nuorille alle 8,0 %, mutta on paineita tämän laskemiseksi aikuisten tavoitearvoon alle 7,5 % tai jopa uuteen USA:n tavoitteeseen alle 7,0 %.

Milloin on syytä mitata verensokeri?

Verensokerin mittaamisen tarve vaihtelee eri henkilöillä. Toisten on mitattava useammin, toisten harvemmin. Kullakin on omat mittaustarpeensa.

Jos säädät insuliiniannoksiasi ja ruokavaliotasi aina kunkin koetuloksen mukaan, sinun on tarkistettava verensokerisi ennen jokaista pistosta ja ateriaa.

Keskustele hoitotiimisi kanssa siitä, mikä olisi paras menetelmä sinulle. Järkevät hoitopäätökset edellyttävät usein myös sitä, että verensokeri tarkistetaan
• ennen liikuntaa ja sen jälkeen
• aina kun epäilet verensokerin olevan liian alhainen tai korkea
• kun olet sairaana.

Verensokerin vuorokausikäyrä

Mittauksista on eniten hyötyä, kun teet ne
• ennen aterioita
• 1,5-2 tuntia aterioiden jälkeen
• nukkumaan mennessä
• insuliinin ilta-annoksen muuttamisen jälkeen.

Tällainen verensokerin vuorokausikäyrä kannattaa tehdä parin kolmen viikon välein. Keskustele lääkärisi tai diabeteshoitajasi kanssa siitä, kuinka usein profiili kannattaa toistaa.

Verensokerin mittaaminen

Verensokerin voit mitata verensokerimittarilla. Suorita mittaus ohjeiden mukaan.

Virtsan sokerin tarkistaminen

Kun nykyään on tarjolla hyviä ja nopeita verensokerimittareita, alkaa virtsan sokerin mittaaminen olla historiaa. Virtsan sokeri kertoo yleiskunnostasi paljon vähemmän kuin verensokerin mittaaminen verikokeella. Virtsakoe kertoo vain, onko verensokerisi yli 10 mmol/l. Tällä kokeella et pysty mittaamaan, onko verensokerisi tavoitearvojen puitteissa, eikä se varoita hypoglykemiasta. Virtsakoe mittaa verensokerin tason siltä ajalta, jolloin virtsa erittyi. Niinpä siitä ei ole apua, jos haluat tietää mikä verensokerin tasosi on juuri nyt.

Ketoaineet

Ketoaineet ovat kuona-ainetta, jota syntyy suuri määrä, jos kehossasi ei ole riittävästi insuliinia (esimerkiksi jos insuliiniannoksia jää ottamatta). Insuliinin riittämättömyys on tavallisin syy ketohappojen ilmaantumiseen. Elimistö pyrkii käyttämään energiaksi ensisijaisesti sokeria eli glukoosia, mutta alkaa polttaa rasvaa, jos glukoosin käyttö on estynyt. Rasvaa poltettaessa syntyy ketohappoja. 

Ketoaineet voidaan todeta mittaamalla verestä hydroksibutyraattia (OHBUT) tai virtsasta asetaattia ja asetoasetaattia. Nykyään on omaseurantaan tarjolla verensokerimittareita, joilla voidaan määrittää myös veren ketoainepitoisuutta.

Virtsa pitää tarkistaa ketoaineiden varalta, jos olet kuumeessa ja jos verensokerisi on korkeampi kuin 17 mmol/l.

Jos virtsassasi on ketoaineita tai verikokeessa OHBUT on koholla, diabeteksesi ei ole hallinnassa. Suuri ketoainemäärä voi johtaa happomyrkytykseen, joka on erittäin vakava tila.

Pidä omaseurantavihkoa

Omaseurantavihko on hyvä keino seurata verensokeriarvoja ja ketoainetarkistuksia. Vihkon pitäminen voi tuntua joskus turhalta rutiinilta, mutta se on kuitenkin välttämätön apukonsti silloin, kun hoitoon pitää tehdä muutoksia. Et voi muistaa muuten, miten esim. insuliiniannosten muuttaminen on vaikuttanut hoitotasapainoosi. Hoitotiimisi on vaikea ottaa kantaa hoitoosi, jos mitään kirjanpitoa ei ole. Kirjanpidon avulla sinä ja hoitotiimisi voitte hoitaa diabetestasi tehokkaammin.

Kirjoita omaseurantavihkoon verensokeriarvosi sekä tarkistuksen päivämäärä ja kellonaika. Muista myös merkitä pistämäsi insuliiniannos ja -tyyppi sekä oliko virtsassa ketoaineita. On myös hyvä merkitä muistiin seikkoja, jotka ovat saattaneet vaikuttaa verensokeriisi, miten ne vaikuttivat sinuun ja mitä teit verensokerisi hallitsemiseksi. Kaikesta tästä on hyötyä kun päätät insuliiniannostuksistasi. Ota omaseurantavihko aina mukaan tapaamisiin hoitotiimisi kanssa.

Useimmat nykyisistä verensokerimittareista on varustettu muistilla, joka on purettavissa vastaanoton yhteydessä tietokoneella. On kuitenkin tärkeää tietää myös, mitä insuliineja olet ottanut ja mihin aikaan, jos hoitoon halutaan tehdä muutoksia.

Kirjanpito on vaivalloista, mutta ilman sitä on ongelmien ratkaiseminen usein mahdotonta!

Sivun alkuun